HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1

2 2 HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

3 SISÄLLYSLUETTELO Pelastuskomentajan katsaus Pelastuslaitoksen organisaatio ja prosessit Helsingin pelastuslaitos turvallisuutta kaikille kaupunkilaisille Pelastuslautakunta vuonna Avaintietoja vuodelta Henkilöstö Talous Tavoitteiden saavuttaminen Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoiminta Ensihoito ja sairaankuljetus Väestönsuojelu Koulutustoiminta Tekniikka ja hallinto Ympäristönsuojelu Vuoden tärkeimpiä tapahtumia Räddningskommendörens översikt Nyckeltal Rescue Commanders review Highlights in Tilastoliitteet Toimitus/Redaktion: Päivi Aravuori Käännökset/Översättningar: Lingoneer Oy Graafinen suunnittelu ja taitto/ Grafisk planering och layout: Linda Praulina ja Laura Vainio Kirjapaino/Tryckeri: Art-Print Oy Kannen kuva: Pelastuskoulun pelastajakurssi 33 ja alipäällystökurssi 7 metro-onnettomuusharjoituksessa 3

4 PELASTUSKOMENTAJAN KATSAUS 4 Vuosi oli Helsingin pelastuslaitoksen kaikille osastoille kiireinen vuosi. Pelastuslaitoksen hoitamien hälytystehtävien kokonaismäärä oli vuonna yhteensä Tehtävien määrä lisääntyi edellisvuoteen verrattuna huomattavasti, yhteensä tehtävällä. Määrä pitää sisällään sekä palo- ja pelastustehtävät että ensihoidon ja kiireellisen sairaankuljetuksen tehtävät. Vuotta voi luonnehtia tiukan talouden vuodeksi. Tästä huolimatta pelastuslaitos on pystynyt huolehtimaan korkeasta ja laadukkaasta palvelutasosta. Vuonna vahvistettiin uusi terveydenhuoltolaki ja annettiin eduskunnalle uusi pelastuslaki. Pelastuslaitos pyrki vaikuttamaan omalta osaltaan säädösvalmisteluun. Laitos valmistautui viime vuoden aikana myös tarpeellisiin muutoksiin, jotka uudet säännökset tuovat mukanaan. Vuoden aikana yksi merkittävimmistä muutoksista oli valtiollisen Helsingin hätäkeskuksen muutto keskuspelastusaseman tiloista Keravalle. Suuret yleisötapahtumat Helsingissä jatkuivat myös vuonna. Elokuussa Helsinki täyttyi ihmisistä, jotka olivat saapuneet Helsinkiin U2-yhtyeen konserttien vuoksi. Olympiastadionin konsertit vetivät yhteensä noin katsojaa. Pelastuslaitos osallistui tiiviisti konserttien turvallisuusjärjestelyiden suunnitteluun ja toteutukseen. Onnistuneet järjestelyt vahvistivat Helsingin kaupungin aseman erinomaisena suurten yleisötapahtumien järjestäjänä. Vuonna oli myös rakennushankkeiden vuosi. Jätkäsaaren uuden pelastusaseman rakennustyöt ovat valmistuneet ja asema otetaan käyttöön vuoden 2011 alkupuolella. Uusi asema tulee parantamaan pelastuslaitoksen toimintavalmiutta merkittävästi läntisillä alueilla. Pelastuslaitoksen merkittävimmät hankinnat vuonna olivat kaksi F-luokan öljyntorjuntavenettä. Veneistä toinen sijoitettiin pelastuslaitokselle ja toinen Helsingin kaupungin Staralle. Veneiden hankinta vahvistaa Helsingin kaupungin öljyntorjuntavalmiutta, jonka eteen laitoksella on tehty määrätietoisesti työtä useiden vuosien ajan. KIITOS YHTEISTYÖSTÄ JA VUODESTA! Kari Lehtokangas Pelastuskomentaja HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

5 PELASTUSLAITOKSEN ORGANISAATIO JA PROSESSIT PELASTUSLAUTAKUNTA PELASTUSKOMENTAJA OPERATIIVINEN OSASTO RISKIENHALLINNAN OSASTO Pelastustoiminnan yksikkö Lääkintäyksikkö Alueyksiköt 1-7 Väestönsuojelu yksikkö Valvontayksikkö Pelastuskoulu TEKNINEN OSASTO HALLINTO-OSASTO Tietohallintoyksikkö Korjausja hankintayksikkö Materiaaliyksikkö Tilayksikkö Käyttöyksikkö PROSESSIT Onnettomuuksien ehkäisy Henkilöstöpalvelut Tiedon ja tietämyksenhallinta Pelastustoiminta Osaamisenhallinta Kiinteistöpalvelut Väestönsuojelu Sisäinen turvallisuus Tietohallinto Ensihoito Viestintä Projektinhallinta 5

6 PELASTUSLAITOKSEN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ Pelastuslaitos edistää turvallisuuskulttuuria, ehkäisee onnettomuuksia, niiden riskejä ja seurauksia, huolehtii ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamisesta kaikissa oloissa sekä tuottaa ensihoidon ja kiireellisen sairaankuljetuksen palvelut. VISIO Olemme alan edelläkävijä, joustava ja jatkuvasti toimintatapojamme arvioiva pelastuslaitos, johon muut vertaavat omaa toimintaansa. Menestyksemme perustuu tutkittuun tietoon, osaamiseen, yhteistyöhön sekä henkilöstön hyvinvointiin. Pelastuslaitoksen visiota tukevat seuraavat strategiset painopistealueet: Henkilöstöjohtaminen Riskien tunnistamisen sekä onnettomuuksien ehkäisy- ja -torjuntakeinojen kehittäminen Operatiivisen toiminnan vaikuttavuuden kehittäminen Väestönsuojelun ja pelastustoiminnan välisen yhteistyön tiivistäminen Ydin- ja tukitoimintojen sekä prosessien kehittäminen 6 HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

7 HELSINGIN PELASTUSLAITOS TURVALLISUUTTA KAIKILLE KAUPUNKILAISILLE Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen tavoitteena on ennaltaehkäisevän toiminnan määrätietoinen kehittäminen sekä korkeatasoisen operatiivisen osaamisen ja valmiuden ylläpitäminen. Pelastuslaitos kehittää toimintaansa ottamalla huomioon asiakkaiden tarpeet ja Helsingin kaupungin laajenemisen. Helsingin pelastuslaitos vastaa onnettomuuksien ehkäistystä, palo- ja pelastustoiminnasta, ensihoidosta ja kiireellisestä sairaankuljetuksesta Helsingin kaupungin alueella. Pelastuslaitos vastaa myös Helsingin pelastustoimen poikkeusolojen riskianalyysin ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä poikkeusolojen valmiussuunnittelusta sekä väestönsuojeluvalmiuden suunnittelusta ja kehittämisestä. Lisäksi pelastuslaitos koordinoi Helsingin kaupungin väestönsuojeluun varautumista. ORGANISAATIO Helsingin pelastuslaitos on yksi Helsingin kaupungin virastoista ja hoitaa Helsingin kaupungin alueen pelastustoimea yhtenä Suomessa toimivista 22 aluepelastuslaitoksesta. Pelastuslaitoksen toimintaa ohjaa ja valvoo pelastuslautakunta. Pelastuslaitoksen johtajana toimi vuonna pelastuskomentaja Kari Lehtokangas. PELASTUSLAITOKSESSA ON NELJÄ OSASTOA. Operatiivinen osasto vastaa pelastustoiminnasta ja kiireellisestä sairaankuljetuksesta sekä ensihoidosta. Operatiivista osastoa johti vuonna pelastusjohtaja Jorma Lilja. Riskienhallinnan osasto vastaa pelastustoimen palvelutasopäätöksen ja riskianalyysin laatimisesta ja ylläpidosta, onnettomuuksia ennaltaehkäisevästä toiminnasta, väestönsuojeluun varautumisesta, pelastustoimen koulutuksen ja turvallisuusopetuksen ohjauksesta, pelastuslaitoksen virkatutkintokoulutuksesta (palomiessairaankuljettaja ja paloesimies) sekä pelastuslaitoksen henkilöstön täydennyskoulutuksesta. Osastoa johti vuonna riskienhallintapäällikkö Simo Weckstén. Hallinto-osasto vastaa pelastuslaitoksen talous- ja henkilöstöhallinnosta, viestinnästä sekä yleishallintoon kuuluvista asioista. Osastoa johti vuonna hallintopäällikkö Henri Nordenswan. Tekninen osasto vastaa laitoksen teknisestä suunnittelusta, kalusto- ja materiaalihallinnosta, tietotekniikasta ja kiinteistötoimesta. Osastoa johti vuonna tekninen päällikkö Kari Virtanen. Helsingin pelastuslaitos toimii alueellisesti eri puolille kaupunkia hajautettuna. Päivittäisestä pelastusvalmiudesta huolehtii kahdeksan asemaa. Lisäksi pelastuslaitoksella on kolme miehittämätöntä meriasemaa. 7

8 PELASTUSLAUTAKUNTA VUONNA PUHEENJOHTAJA ORDFÖRANDE HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET PERSONLIGA SUPPLEANTER Saarnio Pekka (Vas.) Wiik Eeva (Vas.) VARAPUHEENJOHTAJA VICEORDFÖRANDE Leppä-aho Pauli (Kok.) Hukki Kati (Kok.) JÄSENET MEDLEMMAR Eklund Merja (Kok.) Sinkkonen Teemu (Kok.) Olin Venla (Vihr.) Rantanen Auli (Vihr.) Värtö Mikko (Vihr.) Pyhtilä Matti (Vihr.) Jauhiainen Olavi (SDP) Vilkamaa Susanna (SDP) Murto Armi (RKP) Lindström David (RKP) Raatikainen Mika (PS) Huru Nina (PS) Alin Sonja (Kesk.) Rytkönen Jussi (Kesk.) Kaupunginhallituksen edustaja: Hakola Juha (Kok), varaedustaja Rissanen Laura (Kok.) 8 HELSINGIN HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

9 AVAINTIETOJA VUODELTA HENKILÖSTÖ Helsingin pelastuslaitoksen palveluksessa oli yhteensä 670 työntekijää vakituisessa työsuhteessa ja sen lisäksi 15 määräaikaisessa työsuhteessa. Henkilöstöhallinnossa tehtiin loppuvuodesta tärkeä rakenteellinen uudistus, jossa kartoitettiin kaikki operatiivisen osaston lisätehtävät ja määritettiin niistä maksettavat euromääräiset tehtävälisät lisätehtävien vaativuuden arvioinnin perusteella. Uudistukseen liittyen otettiin myös käyttöön uusi tehtävänimikkeistö ensihoitotehtävien pätevyysvaatimuksiin pohjautuen. Uudistuksen seurauksena eri tehtävistä maksettavilla lisäpalkoilla on yhtenäinen ja objektiivinen määräytymisperuste, minkä lisäksi laitoksen johdolla on käytettävissä entistä huomattavasti selvempi kuva operatiivisen osaston kustannusrakenteesta. Pelastuslaitoksen valvontayksikössä oli käytössä tulospalkkausjärjestelmä vuonna Tulospalkkiojärjestelmä toteutui vuonna 64 prosentin tasolla. Pelastuslaitoksella toteutettiin kunta-alan sopimuksen mukaiset palkantarkistukset 1.2. ja Tarkemmat tiedot pelastuslaitoksen henkilöstöstä löytyvät sivuilta TALOUS Pelastuslaitos rekrytoi pelastuskoulusta valmistuneet palomiessairaankuljettajat sekä lisäsi palotarkastajien ja turvallisuuskouluttajien määrää syksyllä. Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Poistuma oli tavanomaista pienempi, mistä seurasi budjettiylitys henkilöstömenoihin. Palveluiden ostot ylittivät talousarviomäärärahan lähinnä kahden onnettomuuden takia. Heinäkuussa 2009 tapahtunut veneen karilleajo ja siitä aiheutuneet korjauskulut maksettiin pääasiassa vuonna. Herttoniemessä havaittiin toukokuussa mittava öljyvahinko, jota korjattiin heinäkuun loppuun saakka. Vahingoista aiheutui yhteensä noin euron budjettiylitys palveluiden ostoihin. Vanhoja väestönsuojia on jouduttu kunnostamaan, mistä seurasi lähes euron budjettiylitys. Runsas lumentulo, sähkön hinnannousu ja polttoaineiden korkea hintataso vaikuttivat osaltaan määrärahaylitykseen. Aineissa ja tarvikkeissa jäi käyttämättä määrärahaa euroa työ- ja suojavaatteiden tilausten ja toimitusten viiveiden takia. Menonylityksiä kompensoivat toisaalta merkittävät tulonylitykset yhteensä euroa. Väestönsuojien vuokrausaste on ollut korkea ja matalalle tasolle jääneitä vuokria on korotettu. Vanhaa kalustoa myytiin korvaushankintojen yhteydessä yhteensä eurolla. Herttoniemen öljyvahingon kustannukset peritään edelleen vahingonaiheuttajalta, minkä ansiosta maksutuotot ylittivät budjetin eurolla. Tarkemmat tiedot pelastuslaitoksen taloudesta löytyvät sivuilta

10 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Kaupunginvaltuuston asettamat sitovat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat vuonna seuraavalla tavalla. Tavoite: Onnettomuuksien ehkäisemiseksi suoritetaan vuosittain erimuotoista turvallisuuteen liittyvää tarkastusta ja toimenpidettä. Määrällisistä tavoitteista siirrytään entistä enemmän laadullisen vaikuttavuuden mittaamiseen. Tavoite toteutui. Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyviä tarkastuksia ja toimenpiteitä tehtiin yhteensä kappaletta. Tavoite: kuntalaiselle annetaan turvallisuusopetusta. Tavoite ei toteutunut. Turvallisuusopetuksella tavoitettiin kuntalaista. Tilastoon ei lasketa mukaan yleisötapahtumia eikä poistumisharjoituksia. Omissa turvallisuuskouluttajaresursseissa oli vajetta poistumien ja poissaolojen takia. Tavoite: Väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstöä koulutetaan vuosittain vähintään yhdessä harjoituksessa. Tavoite toteutui. Väestönsuojelukoulutuksia järjestettiin johto- ja erityishenkilöstölle vuonna yhteensä kuusi kappaletta. Tavoite: Pelastustoimessa 56,5 % tehtävistä I-riskialueella toteutuu 6 minuutin toimintavalmiusajan puitteissa valtakunnallisen tavoitetason ollessa 90 %. Tavoite toteutui. Vuonna kohteeseen päästiin tavoiteajassa 59,1 prosentissa I-riskialueen tehtävistä. 10 HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

11 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Helsingin pelastuslaitos panostaa voimakkaasti onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn, joka on yksi koko Suomen pelastustoimen strategisista tavoitteista. Onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi pelastuslaitos tekee riskianalyysia, antaa rakenteellisen paloturvallisuuden neuvontaa ja ohjausta, suorittaa palotarkastuksia ja katsastuksia, suorittaa onnettomuustutkintaa sekä antaa kaupunkilaisille turvallisuusopetusta ja -viestintää. Lisäksi pelastuslaitos suorittaa myös kemikaalivalvonnan, nuohoustoiminnan sekä yleisötapahtumien turvallisuusvalvonnan asioita. Vuonna pelastuslaitos työskenteli onnettomuuksien ehkäisyn saralla useissa eri projekteissa. Vuoden aikana pelastuslaitos ja sosiaalitoimi käynnistivät yhteistyön erityisryhmien paloturvallisuuden kehittämiseksi. Lisäksi pelastuslaitos laati sisäisen turvallisuuden ohjelman edellyttämän paikallisen turvallisuussuunnittelun riskikartoitusraportin. Vuoden aikana pelastuslaitos osallistui myös monien työryhmien toimintaan, joita ovat muun muassa Maahanmuuton yhteistyöryhmä, Vammaispoliittinen selvitystyöryhmä, Yritysmyönteinen kumppanuushanke ja Itä-Helsingin turvallisuussuunnittelun viranomaisyhteistyöryhmä. Pelastuslaitos osallistui edellisvuosien tapaan vuonna pääkaupunkiseudun rakennushankkeiden suunnitteluun. Hankkeista merkittävimpiä olivat muun muassa Länsimetron ja pisararadan suunnittelutyöryhmät. Pelastuslaitos osallistui myös Keski-Pasilan suunnittelutyöhön. Pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvä tutkimustoiminta oli vilkasta vuonna. Pelastuslain uudistuksen yhteydessä uudistettiin valvontasuunnittelun ohjeistus. Pelastuslaitos sai TuKeVa -turvallisuuskulttuuria kehittävä valvonta -hankkeelle jatkorahoituksen Palosuojelurahastolta vuosille Hankkeessa tutkitaan palotarkastuksen asiakkuuksien profilointia, tapoja viedä palotarkastusta voimakkaammin turvallisuuskulttuuria kehittävään suuntaan ja tuotetaan auditoivan palotarkastuksen koulutusmateriaalia. Pelastuslaitoksen valvontayksikössä oli käytössä tulospalkkausjärjestelmä vuonna. Tulospalkkiojärjestelmä toteutui vuonna 64 prosentin tasolla. Pelastuslaitoksen valvontayksikköön rekrytoitiin uusille vakansseille vuonna yhteensä 6 palotarkastajaa ja 1 turvallisuuskouluttaja. TARKASTUKSIA YHTEENSÄ Vuonna pelastuslaitos suoritti onnettomuuksien ehkäisyn tehtäviin kuuluvia tarkastustehtäviä yhteensä kappaletta. Erityiskohteista tarkastettiin kohdetta. Asuinrakennuksia tarkistettiin vuonna yhteensä 401 kappaletta. Muita tarkastuksia ja katsastuksia tehtiin yhteensä kohteeseen. Pelastuslaitos jatkoi vuonna turvallisuusopetuksen ja -viestinnän antamista kaupunkilaisille. Tavoitteena oli antaa vuoden aikana 5 prosentille helsinkiläisistä asiaan liittyvää ohjausta ja valistusta. Turvallisuusluennoille osallistui yhteensä henkilöä vuonna. Neuvonta- ja yleisötilaisuuksissa paloturvallisuustietoutta saaneita oli yhteensä henkilöä. Turvallisuusopetusta ja -viestintää annettiin vuonna yhteensä helsinkiläiselle. Toimintaan osallistuivat myös palokuntasopimuksen mukaisesti kaupungin sopimuspalokunnat. Tarkemmat tiedot tarkastustehtävistä sekä turvallisuusopetuksesta ja -viestinnästä löytyvät sivuilta

12 KUUSI PALOKUOLEMAA VUONNA Palontutkinta on sisäasiainministeriön ohjaamaa palokuolemien sekä muiden paloista johtuvien henkilövahinkojen, omaisuusvahinkojen sekä tulipalojen vähentämiseen tähtäävää eri viranomaisten välistä yhteistoimintaa. Vuonna Helsingin tulipaloissa kuoli 6 ihmistä. Tulipaloissa menehtyneistä 3 oli miehiä ja 3 naisia. Tulipalon uhreista 5 menehtyi asuinkerrostalojen huoneistoissa tapahtuneissa tulipaloissa ja yksi henkilöautossa tapahtuneessa tulipalossa. Poikkeuksellisesti sähkölaitepalot aiheuttivat saman verran palokuolemia kuin tupakointi. Yleensä tupakointi aiheuttaa vuosittain yli kaksi kolmasosaa palokuolemista. Tulipaloissa loukkaantui vuonna ainoastaan yksi mieshenkilö. Viimeisten vuosien aikana tulipaloissa on vuosittain vakavasti loukkaantunut keskimäärin kymmenen ihmistä. Lisäksi kaksi miestä loukkaantui vakavasti maakaasuaseman huoltotilassa tapahtuneessa räjähdyksessä. Vuonna aloitettiin myös bussipalojen tarkempi tilastointi. Lisäksi rakennuspalojen johdosta laadittiin 202 erillistä tulipalon jälkeistä rakennusselostetta. Tarkemmat tiedot palokuolemista ja löytyvät sivulta 8. NUOHOUSTOIMINTA Piirinuohoojat suorittavat pelastuslainsäädännön edellyttämät tulisijojen ja savuhormien nuohous- ja puhdistustyöt Helsingin kaupungin pelastustoimen alueella. Piirinuohoojat suorittavat myös ilmanvaihtohormien puhdistuksia. Lisäksi nuohoojamestarit osallistuvat pelastuslaitoksen varallaoloon päivystysmääräyksen mukaisesti. He osallistuvat tarvittaessa tarkastustoimintaan ja antavat asiantuntijalausuntoja toimialaltaan. Nuohoustoiminta jatkui vuonna aikaisempien vuosien mukaisesti. Toiminnasta vastasi vuonna neljä yksityistä, Helsingin kaupungin kanssa nuohoussopimuksen solminutta piirinuohoojaliikettä. Meneillään oleva nuohoussopimuskausi on Nuohoustoimen kilpailutus seuraavalle sopimuskaudelle aloitettiin toukokuussa. Tarkemmat tiedot nuohoustoiminnasta löytyvät sivulta HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

13 PELASTUSTOIMINTA Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien palo- ja pelastustehtävien kokonaismäärä kasvoi vuonna yhteensä tehtävällä. Palo- ja pelastustehtävien kokonaismäärä vuonna oli yhteensä tehtävää, kun vuonna 2009 tehtäviä oli yhteensä Vuonna lisääntyivät erityisesti automaattisen paloilmoittimen tarkastustehtävät, liikennevälinepalot, liikenneonnettomuudet, vahingontorjuntatehtävät ja ensivastetehtävät. Vuonna vähenivät muun muassa eläinpelastustehtävien, öljyvahinkojen ja maastopalojen määrä. TOIMINTATAPOJA KEHITETTIIN, TÄYDENNYSKOULUTUSTA JATKETTIIN Pelastustoimintaan liittyvän tutkimustyön osalta vuonna uudistamisen kohteeksi tuli toimintavalmiusohje. Pelastuslaitos osallistui toimintavalmiusohjeen uudistamiseen selvittämällä toimintavalmiuden hyötyjä PRON- TO- tilastojen valossa sekä asiantuntijajäsenenä ohjetta valmistelevassa työryhmässä. Vuonna jatkettiin pelastustoiminnan käytäntöjen kehittämistyötä erityyppisten onnettomuuksien varalle. Pelastustekniikoiden ja työmenetelmien kehittämisessä on otettu huomioon uuden teknologian ja muiden tekijöiden, kuten yhteiskunnallisen kehityksen tuomat vaatimukset. Pelastuslaitos jatkoi vuonna operatiivisen henkilökunnan määrätietoista täydennyskoulutusta pelastustoiminnan eri tehtäväalueilla. Liikenneonnettomuusprosessi suoritti vuoden aikana mittavan koulutuksen operatiiviselle henkilöstölle raskaan kaluston liikenneonnettomuuksiin liittyvässä tekniikassa ja uudessa pelastuskalustossa. Samoin huoneistopaloprosessi järjesti lämpimät savusukellusharjoitukset sekä laajan koulutuksen huoneistopaloista operatiiviselle henkilöstölle Helsingin pelastuslaitos osallistui vuonna useisiin yhteistyöharjoituksiin, kuten Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja pelastuslaitoksen Hilla-harjoitukseen, joka pidettiin Harjoituksessa pelastuslaitos harjoitteli uusien öljyntorjunta-alusten käyttöä sekä kerätyn öljyn siirtoa. Pelastuslaitos osallistui vuonna tiiviisti lentokuljetteisten pelastustoimen joukkojen (MIRG= Maritime Incident Response Group) kehittämiseen. Sisäasiainministeriö päätti asettaa MIRG-toiminnan ohjausryhmän, jonka tehtävänä on ohjata ja koordinoida sekä yhteen sovittaa MIRG-toiminnan johtamiseen, varustamiseen, koulutukseen ja rahoitukseen liittyviä asioita. Helsingin pelastuslaitosta pyydettiin nimeämään edustaja ohjausryhmään. Sisäasiainministeriön yhteisen MIRG-hankkeen jatkotyöryhmien ohjaus- ja johtamistyöryhmä- sekä koulutus- ja varustetyöryhmä- loppuraportit valmistuivat. Suunnittelutyön lisäksi MIRG-ryhmän toimintaa harjoiteltiin vuonna. ÖLJYNTORJUNTAVALMIUKSIA PARANNETTIIN Helsingin kaupunki on sitoutunut toimimaan Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaasteen kautta. Haasteen toimenpideohjelmaan lisättiin vuonna öljyntorjuntavalmiuden kehittäminen. Helsingin kaupunki on sitoutunut öljyntorjuntavalmiuden parantamiseen kehittämällä kaupungin ja pelastuslaitoksen yhteistoimintamallia merellisiä ympäristöonnettomuuksia ja pelastustehtäviä varten. Vuonna Helsingin kaupunki otti vastaan lokakuussa Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen erittäin merkittävän Expandi -kaluston lahjoituksen. Lahjoitukseen kuului muun muassa 1400 metriä öljyntorjuntapuomia, voimayksikkö ja pesukontti. Kesäkuussa Helsingin kaupungilla otettiin käyttöön kaksi uutta 18 metrin pituista F-luokan öljyntorjuntaalusta. Toinen aluksista, HM-61, on pelastuslaitoksen ja toinen, Haavi III, Staran käytössä. Hankinta paransi merkittävästi Helsingin kaupungin öljyntorjuntavalmiutta. 13

14 Vuoden aikana pelastuslaitos neuvotteli useiden kumppaneiden kanssa yhteistyöstä laivaluokan aluskalustolla suoritettavasta öljyntorjunnasta ja otti meripuomiselvityksen käyttöön ensimmäisenä pelastuslaitoksena Suomessa. MERIALUEEN VIRANOMAISYHTEISTYÖTÄ TEHOSTETTIIN Pelastuslaitos tehosti vuonna viranomaisyhteistyötä merialueilla tapahtuvissa pelastustehtävissä. Laitos kävi neuvotteluja Rajavartiolaitoksen kanssa mm. palo- ja pelastustehtävien lisäämisestä Suomenlahden merivartioston ja vartiolentolaivueen hälytysvasteisiin. Vuonna luotiin Mellunkylän pelastusasemalle valmiudet toimia itäisenä meriasemana. Lisäksi tehtiin selvitystyötä väliaikaisen itäisen meritoimintalaiturin rakentamiseksi Porslahteen. Vuoden aikana laadittiin koulutussuunnitelma meritoiminnan osaamisenhallinnasta ja loppuvuonna aloitettiin kansihenkilöstön tasokokeet. Meritoimintaan osallistuvaa henkilökuntaa täydennyskoulutettiin tehokkaasti vuonna. AUTTAMISTA HAITIN MAANJÄRISTYSALUEELLA Helsingin pelastuslaitos on mukana Suomen kansainvälisen pelastuskomennuskunnan eli Finn Rescue Finlandin (FRF) toiminnassa ja huolehtii muun muassa sen esikuntapalveluista. FRF voidaan lähettää tarvittaessa kansainvälisiin pelastustehtäviin. Lisäksi pelastuslaitos osallistuu tarvittaessa kansainväliseen toimintaan YK:n ja EU:n kansainvälisen humanitaarisen toiminnan kautta. Vuoden aikana yksi pelastuslaitoksen työntekijöistä osallistui kansainvälisiin avustustehtäviin Haitin maanjäristysalueella kansainvälisen IHP:n (International Humanitarian Partnership) kautta. Pelastustoimintaan liittyvät tilastotiedot löytyvät sivuilta HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

15 ENSIHOITO JA SAIRAANKULJETUS Helsingin pelastuslaitos tuottaa yhdessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Helsingin ensihoitoyksikön sekä Hätäkeskuslaitoksen kanssa ensihoitopalvelun Helsingin kaupungin alueella. Nämä palvelut tuotetaan kaupunkilaisille Helsingin kaupungin terveyskeskuksen kanssa solmitun sopimuksen perusteella. TEHTÄVÄMÄÄRÄ Ensihoidon ja kiireellisen sairaankuljetuksen tehtävien kokonaismäärä oli vuonna yhteensä hälytystä. Vuoteen 2009 verrattuna tehtävämäärä kasvoi noin hälytystä. Niin ikään pelastusyksiköiden suorittamien ensivastetehtävien määrä kasvoi vuoteen 2009 verrattuna 138 tehtävällä. Ensihoitotehtävistä yleisin tehtävätyyppi oli peruselintoimintojen häiriöt, joita ovat elottomuus, hengitysvaikeus, rintakipu, sydämen rytmihäiriö, tajuttomuus ja aivohalvaus. Näitä tehtäviä oli vuonna yhteensä 33,8 prosenttia kaikista ensihoitotehtävistä. Muita yleisimpiä ensihoitotehtäviä olivat kaatuminen (11,5 %), heikentynyt yleistila (6,9 %), kouristelu (5,2 %) ja myrkytys (5,9 %). Liikenneonnettomuustehtäviä ensihoitotehtävistä oli 4,9 prosenttia. Vuonna yhteensä tehtävää (39 %) ei johtanut kuljetukseen terveydenhuollon päivystyspisteeseen. UUTEEN TERVEYDENHUOLTOLAKIIN VARAUDUTTIIN Vuonna vahvistettiin uusi terveydenhuoltolaki, joka tulee voimaan Pelastuslaitos pyrki vaikuttamaan omalta osaltaan säädösvalmisteluun. Laitos valmistautui vuoden aikana myös tarpeellisiin muutoksiin, jotka uusi laki tuo ensihoitotoiminnalle. Ensihoitotoiminnassa varauduttiin myös Helsingin hätäkeskuksen siirtymiseen Helsingistä Keravalle syksyllä. Vuonna tehtiin päivystävän ambulanssin sijainnissa muutos. H693 siirrettiin Mellunkylän asemalta Malmille ja ambulanssin tunnusnumero muutettiin H593:ksi. Ensihoitotehtävien laskutusta kehitettiin vuonna. Laskutus siirtyi vuoden aikana sähköiseksi ja tehtävät siirtyivät Talouspalveluliikelaitokselta pääsääntöisesti pelastuslaitokselle. Tehtävien siirtymisen mukana siirtyi yksi työntekijä pelastuslaitokselle. Pelastajatutkinnon ensihoidon opetuksen osuus kilpailutettiin vuonna. Opetuksen toteuttaa Metropolia ammattikorkeakoulu yhdessä HUS Helsingin ensihoitoyksikön ja pelastuslaitoksen lääkintäyksikön kanssa UUSI LÄÄKÄRIYKSIKKÖ Ensihoidossa käytettävän kaluston ja laitteiston kehittämistä jatkettiin vuonna. Pelastuslaitokselle saatiin vuonna uusi lääkäriyksikkö. Lisäksi Merlot Medi päätelaitteet uusittiin vuonna ja siitä annettiin tarvittava täydennyskoulutus henkilöstölle. Ensihoitoon ja kiireelliseen sairaankuljetukseen liittyvät tilastot löytyvät sivuilta

16 VÄESTÖNSUOJELU Helsingin pelastuslaitos vastaa poikkeusolojen vaatiman väestönsuojeluvalmiuden suunnittelusta ja kehittämisestä sekä koordinoi väestönsuojeluun varautumista koko Helsingin kaupungin tasolla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kaupungin väestönsuojeluun varautumista koordinoivan väestönsuojeluyksikön toimintaympäristö muuttui, kun yksikkö siirtyi vuoden alussa muun muassa pelastustoiminnan johtohenkilöstön läheisyydestä keskuspelastusasemalta uusiin työtiloihin Haagan toimistotaloon. Muuton seurauksena syntyneet toiminnalliset muutokset edellyttivät vuoden aikana työskentelytapojen uudistamista ja toiminnan vakauttamista. Pelastuslaitoksen väestönsuojeluyksikkö oli vuonna aktiivisesti yhteistyössä sisäasiainministeriön pelastusosaston kanssa pelastuslainsäädännön väestönsuojelua koskevia kohtia uudistettaessa. Tavoitteena oli Helsingin tarpeiden huomioiminen väestönsuojelusäädöksiä uusittaessa. Pelastuslaitoksen väestönsuojeluyksikön tehtävänä on koordinoida henkilöiden sijoittamista Helsingin kaupungin väestönsuojeluorganisaatioon. Keväällä päivitettiin Helsingin kaupungin suojelusuunnitelmaan tehdyt organisaatio- ja tehtäväkuvamuutokset pelastuslaitoksen ylläpitämään Helsingin väestönsuojeluorganisaation henkilötietojen hallintajärjestelmään (Rescue Resource Planner for Civil Defence). Järjestelmä on käytössä kaikissa väestönsuojeluorganisaation perustamiseen osallistuvissa virastoissa ja liikelaitoksissa. Väestönsuojeluyksikkö järjesti syksyn aikana kohdennettuja tietojärjestelmän käytön perehdytystilaisuuksia virastojen ja liikelaitosten väestönsuojeluorganisaation yhteyshenkilöille. Perehdytyksen jälkeen perustajavirastot käynnistivät henkilösijoittamisen uudistettuun väestönsuojeluorganisaatioon. Vuoden loppuun mennessä perustamisvastuussa olevista virastoista ja liikelaitoksista kaupunkisuunnitteluvirasto, nuorisoasiainkeskus, rakennusvalvontavirasto ja suomenkielinen työväenopisto olivat toteuttaneet henkilösijoituksensa uuden muotoiseen väestönsuojeluorganisaatioon täysimääräisesti. KOULUTUSTA SUOJELUSUUNNITELMASTA Pelastuslaitos järjesti vuonna aikana perehdytystilaisuuksia vuoden alussa käyttöönotetusta Helsingin kaupungin suojelusuunnitelmasta. Tilaisuudet olivat tarkoitettu pelastuslaitoksen ja kaupungin perustajavirastojen henkilöstölle sekä yhteistoimintaviranomaisille ja -kumppaneille. Tilaisuuksia pidettiin eri organisaatioiden henkilöstölle yhteensä 27. KEHITTÄMISTÄ JA NEUVONTAA Pelastuslaitos kehitti yhdessä Helsingin väestönsuojeluyhdistyksen etsintä- ja pelastuskoirajaoksen kanssa pelastuskoirajoukkueen varautumista muun muassa henkilövarauksiin, materiaaliseen valmiuteen ja koulutukseen liittyen. Toiminta keskittyy tulevina vuosina materiaalisten valmiuksien päivityttyä koulutukselliseen yhteistyöhön. Pelastuslaitos antoi vuonna edellisvuosien tapaan asuintalojen sekä yritysten ja laitosten pelastussuunnitelmien laadintaan ja päivittämiseen liittyvää asiakasneuvontaa. ASIANTUNTIJA VÄESTÖNSUOJARAKENTAMISESSA Vuonna Helsingin pelastuslaitos osallistui edellisten vuosien tapaan asiantuntijana kalliosuojarakennus- ja -perusparannushankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen Helsingissä. Kalliosuojien rakentamiseen liittyvät tavoitteet ja kaupungin velvoitteet jäivät toteutumatta, kun kaupunginhallitus päätti siirtää vuodelle suunnitellun Kauppakartanonkadun yhteisväestönsuojan rakentamishankkeen toteutettavaksi myöhempänä ajankohtana. 16 HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

17 KOULUTUSTOIMINTA Helsingin pelastuslaitos kouluttaa omaa henkilöstöään Pelastuskoulussa, joka on osa Helsingin pelastuslaitosta. Pelastuskoulu antaa palomies-sairaankuljettajan sekä alipäällystötutkinnon virkatutkinto-opetusta. Koulu huolehtii myös pelastuslaitoksen täydennyskoulutuksesta ja muusta opetustoiminnasta. Koulun rehtorina toimi vuonna Matti Waitinen. Vuoden aikana Pelastuskoulu on edelleen vahvistanut merkittävästi oppilaitosluonnettaan. koulutettavapäivämäärä vuonna oli yhteensä Tilastoituja turvallisuusopetettuja kuntalaisia kertyi muun toiminnan ohessa yhteensä kappaletta. Koulussa oli virkatutkintokoulutuksessa kolme pelastajakurssia (kurssit 33, 34 ja 35) sekä alipäällystökurssi (Ap7). Oman värinsä koulun toimintaan toi myös elolokakuussa toteutettu uusien palotarkastajien ja turvallisuuskouluttajien perehdytyskurssi. Koulutettavapäiviä virkatutkintokoulutuksesta kertyi vuoden aikana yhteensä päivää. TURVALLISUUSVIESTINTÄÄ KUNTALAISILLE Turvallisuusviestinnän opetusharjoittelun yhteydessä turvallisuusopetuksen piiriin pääsi vuonna yhteensä helsinkiläistä. Näistä esikouluikäisiä oli 2 224, peruskoulun 1-6-luokkalaisia oli ja 7-10-luokkalaisia Lisäksi ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa koulutettiin 770 opiskelijaa alkusammutustaitoisiksi. Kuluneena vuonna jatkettiin edelleen turvallisuuskumppanuus-ohjelmaa Helsingin kaupungin opetusviraston kanssa. KEHITTÄMINEN JA ASIANTUNTIJATOIMINTA Kuluneen vuoden aikana Pelastuskoulun henkilöstö on jatkanut turvallisuusopetuksen kehittämistyötä. Turvallisuusopetusta varten pelastuskoulu julkaisi yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa alan koulutusmateriaalia mm. syksyllä julkaistun Varan paikka! -opettajanoppaan. Tehty yhteistyö SPPL:n kanssa mahdollistaa ko. materiaalien tuotantokulujen minimoimisen ja materiaalin jakelun koko valtakunnan turvallisuusopetuksen käyttöön. YHTEISTYÖ PELASTUSOPISTON KANSSA Helsingin Pelastuskoulun ja Pelastusopiston välistä yhteistyön vahventamista jatkettiin kuluneenakin vuonna. Oppilaitosten välisessä yhteistyössä toteutettiin aiemmin tehtyä sopimusta, jossa Kuopiossa järjestettävistä oppilaiden koulutuksista ei enää peritty maksua, vaan 17

18 tilanne hoidettiin koulutuksen vaihtona. Koulutettavapäiviä tästä toiminnasta kertyi yhteensä 600. Pelastuskoulun kurssit kouluttautuivat myös Kuopiossa hyödyntäen koulutusvaihtoon liittyen Pelastusopiston harjoitusaluetta useasti vuoden aikana. Muita koulutuksen järjestämiseen osallistuneita tahoja vuoden aikana olivat mm. AMK Metropolia (sairaankuljetus), Käpylän kemianalan ammattioppilaitos (kemia), Hyvinkään metsäopisto (vauriopuutyöskentely), Meriturvan koulutuskeskukset Upinniemessä ja Lohjalla (pintapelastus ja aluspaloturvallisuus) Keuruun suojelukoulu (suojelutoiminta ja vaaralliset aineet). PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖKUNNAN TÄYDENNYSKOULUTUS Täydennyskoulutuslinja tuki pelastuslaitoksen muiden yksiköiden järjestämää täydennys- ja perehdytyskoulutusta hallinnoinnin, asiantuntijapalvelujen sekä materiaalihankintojen muodossa. Vuonna toiminnan painopisteenä oli merellisen toiminnan kehittäminen F-luokan öljyntorjuntaveneen teknisen rakennusvalvonnan sekä aluksen käyttöönottoon liittyvän perehdytyskoulutuksen ja MIRG-toiminnan koulutuksen kautta. Pelastuskoulu otti vetovastuun pelastuslaitoksen merihenkilöstön osaamisen ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä meritoimintatiimin kanssa. Pelastuskoulu osallistui myös kansallisen MIRG-toiminnan kehittämishankkeeseen koulutusasioiden osalta. Täydennyskoulutuslinja toteutti pelastuslaitoksen laivuri-koneenhoitajille suunnatun perehdytyskoulutuksen, aseman 6 koko henkilöstölle suunnatun merenkulun perehdytyksen, meritoiminnan vuorovastaavien peruskoulutuksen, MIRG-esimiesten ja varaesimiesten täydennyskoulutuksen sekä lääkinnän kouluttajakoulutuksen. Koulutuksiin ja niiden kehittämiseen liittyen täydennyskoulutuslinja teki laajaa yhteistyötä muiden pelastuslaitosten, rajavartiolaitoksen, poliisin, puolustusvoimien sekä varustamoiden kanssa. Kaikkien koulutustapahtumien osalta koulutettavapäiviä kertyi yhteensä 517. Sopimuspalokuntien koulutukseen Pelastuskoulun täydennyskoulutuslinja osallistui toteuttamalla pakollisiin kuumiin savusukelluksiin liittyvät harjoitukset. Koulutettavapäiviä tästä kertyi yhteensä 141. VARAUTUMISKOULUTUS JA ENSIAPUKOULUTUS Varautumiskoulutusta annettiin Pelastuskoulun toimesta sekä virkatutkintokursseille että Helsingin virastojen ja laitosten henkilöstölle sekä Helsingin kaupungissa sijaitsevien valtion virastojen henkilöstölle. Koulutettavapäiviä toiminnasta kertyi 226 kappaletta. Varautumiskoulutukseen liittyvä Helsingin suojelupiirien ja suojelulohkojen johtokeskusten henkilöstön koulutus on ollut vuonna pysähdyksissä johtuen Helsingin kaupungin suojelusuunnitelman päivitysprosessista. Vuonna Pelastuskoulun järjestämiä ensiapukoulutuksia kertyi yhteensä 889 koulutettavapäivää. 18 HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

19 TEKNIIKKA JA HALLINTO Pelastuslaitoksen toimintoja tuetaan teknisen osaston ja hallinto-osaston tarjoamilla palveluilla. Pelastuslaitoksen tekninen osasto vastaa laaja-alaisesti erilaisista teknisistä palveluista, kuten teknisistä laitehankinnoista ja niiden kunnossapidosta. Teknisen osaston palveluita ovat tietotekniikka- ja telepalvelut, elektroniikkahuolto, materiaalipalvelut, ajoneuvojen korjauspalvelut, pelastuslaitoksen hallinnassa olevien kiinteistöjen käyttö- ja kunnossapitotyöt, rakennuttaminen sekä tilojen vuokraus ja isännöinti. Pelastuslaitoksen teknisiä toimintoja hoidetaan niin, että pelastuslaitoksen toiminta on mahdollista normaaliolojen lisäksi myös poikkeusoloissa. JÄTKÄSAAREN ASEMA VASTAANOTETTIIN JOULUKUUSSA Pelastuslaitoksen kiinteistökantaan kuuluu 9 pelastusasemaa, ambulanssiasema, pelastuskoulu, öljyntorjuntavarikko, 3 meriasemaa sekä 50 väestönsuojaa. Kiinteistöt ovat pääosin pelastuslaitoksen omassa ylläpidossa, pienessä osassa väestönsuojia ylläpitovastuulle kuuluvat vain poikkeusolojen tekniset järjestelmät. Vuoden lopussa hoitovastuulla olevien kiinteistöjen kokonaismäärä oli m2. Vuonna pelastuslaitoksen pelastusasemilla toteutettiin useita laajamittaisia rakennushankkeita. Jätkäsaaren pelastusasema vastaanotettiin joulukuussa. Asema otetaan käyttöön helmikuussa Erottajan pelastusaseman peruskorjauksen toteutussuunnittelu valmistui joulukuussa ja peruskorjaustyöt kohteessa alkavat huhtikuussa Haagan pelastusaseman peruskorjauksen hankesuunnittelu käynnistettiin syksyllä. Keskuspelastusaseman helikopterikentän vesikattokorjaustyö käynnistettiin marraskuussa. Korjaustyön arvioitu valmistumisajankohta on elokuussa Myös Herttoniemen pelastusasemalla suoritettiin peruskorjaustöitä, aseman kylmän portaan kattaminen valmistui marraskuussa. Pelastusasemien lisäksi peruskorjaustöitä toteutettiin vuonna myös kallioväestönsuojissa. Katri Valan kalliosuojan peruskorjaustyöt olivat käynnissä vuonna ja ne valmistuvat tämänhetkisen arvion mukaan helmikuussa Munkkiniemenpuiston väestönsuojan tulvavauriokorjaukset valmistuivat maaliskuussa. Vuoden aikana valmistuivat myös Torkkelinmäen kalliosuojan peruskorjauksen toteutussuunnitelma, Niemenmäen kalliosuojan peruskorjauksen 19

20 hankesuunnitelma ja Pohjois-Kontulan kalliosuojan 3. hallin käyttötarkoituksen muutostyöt. Pelastuslaitoksen hallinnassa olevissa tiloissa suoritettiin myös pienempiä, alle euron korjaus- tai muutostöitä. UUSIA ÖLJYNTORJUNTAVENEITÄ, UUSI NOSTOLAVAYKSIKKÖ Vuonna pelastuslaitos hankki kaksi 18-metristä F-luokan öljyntorjuntavenettä. Veneistä toinen sijoitettiin pelastuslaitokselle ja toinen Staralle. Vuoden aikana suoritettiin myös venekaluston varustaminen ja navigointijärjestelmien päivittäminen. Venehankinta nostaa Helsingin kaupungin öljyntorjuntavalmiutta huomattavasti. Vuoden aikana suoritettiin myös muun venekaluston varustamista edelleen ja navigointijärjestelmien päivittämistä. Pelastuslaitoksella otettiin käyttöön vuoden aikana myös uusi lääkäriambulanssi H190 ja uuden nostolavayksikön H16:n teknisten ominaisuuksien kehittämistyössä oli teknisellä osastolla keskeinen asema Ajoneuvokaluston varustelua parannettiin vuonna. Kaikkiin operatiivisiin yksiköihin ja sopimuspalokuntien hälytysyksiköihin asennettiin vuosina 2009 uuden sukupolven ajoneuvotietokoneet. Valtakunnallinen virkavaateuudistus sisäasiainministeriön asetuksen (687/2007) mukaiseksi saatettiin loppuun vuonna. Suurin osa käytöstä poistetuista virkavaatteista on tarkoitus lahjoittaa Helsingissä toimiville 15 sopimuspalokunnalle. Pelastuslaitoksella otettiin käyttöön vuonna turvatulostusratkaisu, joka takaa asiakirjojen tietoturvallisen tulostamisen keskitettyihin verkossa oleviin monitoimilaitteisiin. PELASTUSLAITOKSELLE UUSI INTRANET Hallinnollisia palveluita pelastuslaitoksella ovat muun muassa taloushallinto, viestintä, sihteeripalvelut, henkilöstöasiat sekä lainopilliset palvelut. Vuonna Helsingin pelastuslaitokselle avattiin uudet intranet-sivut osana Helsingin kaupungin sähköistä työpöytää Helmeä. Hallinnollisten palveluiden kehittämistä jatkettiin lisäksi henkilöstöjohtamisen, tiedonhallinnan ja sihteeripalveluiden osalta. Tilastotietoa pelastuslaitoksen kalustosta löytyy sivulta HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

21 YMPÄRISTÖNSUOJELU Helsingin pelastuslaitos on ottanut toiminnassaan huomioon Helsingin kaupungin kestävän kehityksen ohjelman laitoksen perustehtävästä lähtien. Laitoksen tehtävänä on kokonaisvaltaisen turvallisuuden ja terveyden vahvistaminen tuottamalla pelastustoimen palveluita toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaalla tavalla ympäristönäkökulmat huomioiden. Pelastuslaitoksen ympäristöön kohdistuvat tavoitteet voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen: 1) Onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen tiedotus-, valistus- ja tarkastustoiminnan avulla. 2) Ympäristöhaittojen minimoiminen torjumalla jo mahdollisesti sattuneet onnettomuudet tehokkaasti ja laadukkaasti. 3) Ympäristöasioiden huomioiminen laitoksen materiaali-, kiinteistö- sekä muissa toiminnoissa. Pelastuslaitos ilmoittaa ympäristöön liittyvät tiedot ja tunnusluvut Helsingin kaupungin ympäristöraporttia varten kaupunginhallituksen ohjeiden mukaisesti. Pelastuslaitos vaikuttaa eniten ympäristönsuojeluun onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan kautta. Näissä toiminnoissa keskeisessä asemassa on vaarallisten kemikaalien aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy ja torjunta. Kemikaalien haittojen torjunnassa panostettiin tarkastuksiin, koulutukseen ja ohjeistuksen kehittämiseen. Lisäksi vuonna otettiin käyttöön raskas kemikaalintorjuntayksikkö, joka hankittiin Uudenmaan alueen pelastuslaitosten yhteishankintana. Laitoksen öljyvahinkojen torjuntavalmiuden sekä meripelastustoiminnan kehittämistä jatkettiin. Kesäkuussa otettiin käyttöön kaksi uutta 18 metrin pituista öljyntorjuntavenettä. Toinen veneistä tuli pelastuslaitoksen, toinen Staran käyttöön. Aluksissa on kiinteät ja tehokkaat öljynkeräysjärjestelmät ja alukset kohottavat Helsingin kaupungin öljyntorjuntavalmiutta merkittävästi. Pelastuslaitoksen omassa toiminnassa kiinnitettiin erityistä huomiota laitoksen merkittävimpiin ympäristövaikutuksiin; energian käyttöön, jätteisiin sekä hankintojen ympäristövaikutuksiin. Kiinteistöjen energiataloutta kehitettiin ylläpidon kehittämisellä ja kiinteistöautomaatiojärjestelmän seurannan avulla sekä korjaushankkeiden yhteydessä tehtävillä energian kulutuksen vähentämiseen tähtäävillä ratkaisuilla. Laitoksen jätehuoltoa seurattiin suunnitelmallisesti. Pelastuslaitoksen hankinnoissa pyrittiin valitsemaan ympäristömerkittyjä tuotteita kaupungin ja laitoksen hankintaohjeiden mukaisesti sekä hyödyntämään kaupungin kilpailuttamia toimittajia. 21

22 VUODEN TÄRKEIMPIÄ TAPAHTUMIA JUNAONNETTOMUUS RAUTATIEASEMALLA 4. TAMMIKUUTA Tammikuun 4. päivänä tapahtui suuren mittaluokan onnettomuus Helsingin rautatieasemalla, kun tyhjillään olevasta Intercity-junasta irronneet neljä vaunua törmäsivät rautatieasemalla sijaitsevan toimistorakennuksen seinään. Pelastuslaitos sai hälytyksen kohteeseen kello 8.29 ja paikalle hälytettiin 24 pelastuslaitoksen yksikköä. Tilannepaikalla ensimmäiset viisitoista minuuttia pelastuslaitos etsi onnettomuuspaikalla yhtä kadonnutta henkilöä. Kun henkilö oli tavoitettu hyvässä voinnissa muualta, keskittyi pelastuslaitos onnettomuuspaikalla raivaustöihin ja rakennuksesta evakuoiduista ihmisistä huolehtimiseen. Lisäksi pelastuslaitoksen palotarkastajat selvittivät rakennukselle aiheutuneet vauriot yhteistyössä rakennusvalvontaviraston edustajien kanssa. Rautatieaseman junaonnettomuudessa vaurioitui yksi kaksikerroksinen vaunu kokonaan ja kolme vaunua lievemmin. Lisäksi turmassa rikkoutui rataa ja sähkölaitteita. Myös junan turmelema rakennus kärsi mittavia vahinkoja. Tilanteessa oli suuronnettomuuden vaara, mutta vakavilta henkilövahingoilta vältyttiin, koska vaunut ehdittiin ohjata laiturille 13. Lisäksi asemalla ja rakennuksessa olevia ihmisiä ehdittiin varoittaa onnettomuudesta. ÖLJYNTORJUNTAVALMIUDEN KEHITTÄMINEN OSAKSI ITÄMERIHAASTETTA Helsingin kaupunki on sitoutunut toimimaan Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaasteen kautta. Haasteen toimenpideohjelmaan lisättiin vuonna öljyntorjuntavalmiuden kehittäminen. Helsingin kaupunki on sitoutunut öljyntorjuntavalmiuden parantamiseen kehittämällä kaupungin ja pelastuslaitoksen yhteistoimintamallia merellisiä ympäristöonnettomuuksia ja pelastustehtäviä varten. Öljyvahinkojen riski Itämerellä on merkittävä kasvavan laivaliikenteen vuoksi. Helsinki sijaitsee risteävän meriliikenteen takia Suomenlahden riskialteimmalla paikalla. Turun ja Helsingin kaupungit tekivät kaupunginjohtajiensa aloitteesta kesäkuussa 2007 sitoumuksen Itämeren tilan parantamiseksi. Tavoitteena on vaikuttaa vesien tilaan paikallisesti ja koko Itämeren piirissä. Kaupungit pyrkivät omissa sitoumuksissaan toiminaan suunnannäyttäjinä ja vähentämään kaupungin omaa vesistökuormitusta. Helsingin kaupunki jatkaa valmiustelakan rakentamiseen liittyviä valmisteluja. Telakka nopeuttaa oleellisesti reagointia venekalustolla suoritettavaan torjuntaan. Valmiustelakka mahdollistaa öljyntorjuntakaluston tehokkaan ja suunnitelmallisen käytön sekä tarvikkeiden varastoinnin, jakelun ja hoidon. Helsingin rannikolle on tarkoitus toteuttaa valmiuspulttauksia torjuntakaluston kiinnitystä varten. Lisäksi tehdään investointeja avomeripuomeihin ja uusiin laivaluokan öljyntorjunta-aluksiin. Valmiuspulttaukset tehostavat merkittävästi ennakointia ja lyhennetään vasteaikoja suuronnettomuuksissa. Investoimalla avomeripuomeihin ja öljyntorjunta-aluksiin voidaan pultattuja torjuntakehiä hyödyntää entistä paremmin huonoissa olosuhteissa. Tarkoituksena on myös kehittää pelastustoimen lentoteitse kuljetettavien MIRG- iskuryhmien toimintaa vaativien merellä tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien varalle. Merionnettomuuksiin on tarkoituksenmukaista hälyttää erityisen koulutuksen saanut henkilöstö, joka pelastustehtävien lisäksi pystyy tukemaan Suomen ympäristökeskusta öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnassa. Lisäksi tavoitteena on kehittää Suomenlahden rantapuhdistuksen kokonaisjärjestelmää ja järjestää pelastuslaitoksen ammattihenkilökunnalle yhteisiä kouluttajakoulutuksia. 22 HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

23 LENTOSAMMUTUSPÄÄLLIKÖITÄ KOULUTETTIIN METSÄ- JA MAASTOPALOJENPALOJEN VARALLE Uusimuotoisen valtakunnallisen lentosammutusjärjestelmän käyttöä harjoiteltiin Räyskälän lentokentällä Lopella Harjoitukseen sisältyi myös uusien lentosammutuspäälliköiden koulutusta. Lentosammutusjärjestelmää on tehostettu pelastuslaitosten lisäresurssiksi metsä- ja maastopalojen sammutukseen. Erillisen koulutuksen tavoitteena oli, että lentosammutuspäällikkö osaa johtaa lentosammutustoimintaa tehokkaasti ja turvallisesti. Lentosammutuspäällikön on osattava käyttää olemassa olevia ilma-aluksia tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti pelastustoimen tehtävissä. Lisäksi lentosammutus päällikön on toimittava pelastusmuodostelman osana. Mukana toiminnassa ovat Rajavartiolaitos sekä Maavoimat tarjoamalla sammutuskäyttöön helikoptereitaan. Johtokoneina käytetään mm. Suomen Lentopelastusseura ry:n (SLPS ry) lentokoneita, joiden lentäjille on annettu toimintaan vaadittava koulutus. SLPS ry:llä on koko maan kattava tukikohtaverkosto. Rajavartiolaitoksen Super Puma, AB 412- ja Maavoimien NH 90 helikopterit voidaan varustaa Bambi- Bucket- sammutusvesisäiliöillä. Sammutusvesisäiliöiden tilavuus vaihtelee 1000 litran ja 2000 litran välillä konetyypistä riippuen. Uusimuotoisen lentosammutuspäällikkökoulutuksen lento-osuuden aikana lentosammutuspäälliköt harjoittelivat ilmasta käsin tapahtuvaa, metsäpalojen sammuttamiseen liittyvää johtamis- ja sammutustoimintaa viranomaishelikoptereiden kanssa. TAPIO SIREN AVUSTUSTYÖNTEKIJÄNÄ HAITISSA Haitilla 12. tammikuuta tapahtunut maanjäristys oli tuhoisa luonnonkatastrofi. Jopa ihmistä kuoli ja miljoona menetti kotinsa. Helsingin pelastuslaitoksella työskentelevä paloesimies Tapio Sirén osallistui avustustyöhön Haitissa International Humanitarian Program -järjestön (IHP) joukoissa. Siren kutsuttiin työhön kriisinhallintakeskus CMC:n kautta. IHP:n tehtävänä oli rakentaa leiri World Food Program -järjestölle, joka oli toiminut Haitilla jo pitkään. Järjestön tilat olivat tuhoutuneet järistyksessä ja monet henkilöstön jäsenet olivat kuolleet. Siksi WFP oli käytännössä toimintakelvoton. Sirén toimi avustustiimissä leiriteknikkona. Työnkuva sisälsi ennen kaikkea rakentamista ja veden puhdistusta. Lisäksi suomalaiset vastasivat leirin paloturvallisuudesta. WHP:n leiri rakennettiin hiekkakentälle noin viidentoista kilometrin päähän pääkaupungin keskustasta. Suomalaiset lähtivät Haitilta takaisin kotimaahan 4. maaliskuuta. 23

24 RÄDDNINGSKOMMENDÖRENS ÖVERSIKT År var ett arbetsamt år för alla avdelningar vid Helsingfors räddningsverk. Det totala antalet larmuppdrag som räddningsverket skötte år var sammanlagt Antalet uppdrag ökade avsevärt, med nästan uppdrag, jämfört med det föregående året. I siffran ingår både brand- och räddningsuppdrag och uppdrag inom akutvården samt brådskande sjuktransporter. År kan beskrivas som ett år med en ansträngd ekonomi. Torts detta har räddningsverket kunnat hålla servicenivån hög och kvaliteten på servicen god. År stadfästes den nya hälsovårdslagen och den nya räddningslagen lämnades till riksdagen. Räddningsverket strävade efter att bidra med sin egen del i författningsberedningen. Under året som gått förberedde sig verket också på de nödvändiga förändringar som de nya bestämmelserna för med sig. En av de viktigaste förändringarna under år var Helsingfors statliga nödcentrals flytt från centralräddningsstationens lokaler till Kervo. Stora publikevenemang i Helsingfors fortsatte att ordnas även år. I augusti fylldes Helsingfors av människor som kommit till staden för att besöka U2:s konserter. Konserterna på Olympiastadion lockade allt som allt ungefär åskådare. Räddningsverket deltog intensivt i planeringen och genomförandet av konserternas säkerhetsarrangemang. Det lyckade arrangemanget befäste Helsingfors stads ställning som en utomordentligt bra arrangör av stora publikevenemang. År var också ett år för byggprojekt. Byggnadsarbetet vid Busholmens nya räddningsstation färdigställdes och stationen tas i bruk i början av år Den nya stationen kommer att avsevärt förbättra räddningsverkets aktionsberedskap i stadens västra områden. Räddningsverkets viktigaste anskaffningar år var två oljebekämpningsbåtar i klass F. En av båtarna placerades vid räddningsverket och den andra vid Helsingfors stads Stara. Anskaffningen av båtarna förstärker Helsingfors stads oljebekämpningsberedskap som räddningsverket målmedvetet har arbetat för under flera år. JAG VILL TACKA ALLA INBLANDADE FÖR ETT GOTT SAMARBETE ÅR! Kari Lehtokangas Räddningskommendör UPPFYLLELSE AV MÅLEN De bindande funktionella målen som stadsfullmäktige har ställt upp nåddes år enligt följande: Mål: För att förebygga olyckor förrättas årligen säkerhetsrelaterade syner och åtgärder av varierande form. Vi övergår mer och mer från de kvantitativa målen till mätning av den kvalitativa effektiviteten. Målet uppnåddes. För att förebygga olyckor förrättades säkerhetsrelaterade syner och åtgärder. Mål: Säkerhetsundervisning ges till kommuninvånare. Målet uppnåddes inte. Säkerhetsundervisningen nådde kommuninvånare. I denna statistik ingår inte publikevenemang och utrymningsövningar. De egna säkerhetsutbildarresurserna var på grund av avgångar och frånvaro inte fulltaliga. Mål: Ledningen och specialpersonalen inom befolkningsskyddet ska få utbildning årligen vid minst en övning. Målet uppnåddes. År ordnades sammanlagt sex olika utbildningar inom befolkningsskydd för ledningen och specialpersonalen. Mål: Av räddningsverkets uppdrag i riskområde I genomförs 56,5 % inom en beredskapstid på sex minuter. Den nationella målsättningen är 90 %. Målet uppnåddes. År nåddes objektet inom tidsfristen på sex minuter i 59,1 procent av uppdragen i riskområde I. 24 HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS