KÄYTTÄJÄNÄ OHJAAJAN NÄKÖKULMASTA. Prof. Esa Hyyryläinen Vaasan yliopisto Hallintotieteet / Julkisjohtamisen oppiaine

Transkriptio

1 Kirjastoseminaari KITO2015 Vaasa OPISKELIJA KIRJASTOPALVELUIDEN KÄYTTÄJÄNÄ OHJAAJAN NÄKÖKULMASTA Prof. Esa Hyyryläinen Vaasan yliopisto Hallintotieteet / Julkisjohtamisen oppiaine YKSILÖN OPPIMISEN LÄHTÖKOHDAT Ihminen pystyy ulkoisten tukirakenteiden (käsitteelliset, sosiaaliset, emotionaaliset) varassa suorittamaan vaativampia älyllisiä toimintoja kuin ilman niitä. Taidon kehittyessä yksilö pystyy asteittain vähentämään riippuvuuttaan tukirakenteista ja suorittamaan tehtävän itsenäisesti. (Leontjev, Vygotski / Hakkarainen, Lonka & Lipponen) Ohjaaminen on oppimisen tukirakenne Edellyttää hyvää vuorovaikutusta ohjaajan ja opiskelijan välillä Kirjasto on myös olennainen oppimisen tukirakenne Edellyttää hyvää kokoelmaa, viihtyisiä tiloja ja asiantuntevaa henkilöstöä Opiskelijan pitäisi myös ymmärtää kirjaston keskeisyys oppimishaasteidensa ratkaisemisessa 1

2 YKSILÖN OPPIMISEN LÄHTÖKOHDAT.. Kirjasto on myös ohjaamisen tukirakenne Edellyttää hyvää vuorovaikutusta ohjaajan ja kirjaston välillä Koska ohjaaja on avainroolissa, hänen pitäisi oppia tietämään kuinka opiskelijat hyödyntävät kirjastoa, mitä kirjaston tarjoamia mahdollisuuksia he jättävät syystä tai toisesta käyttämättä, ja millä tavoin kirjaston ja sen kokoelmien potentiaali voitaisiin hyödyntää paremmin YKSILÖN OPPIMISEN LÄHTÖKOHDAT.. Kriittinen ajattelu TIEDOLLINEN ULOTTUVUUS Sisällön hallinta Metakognitio (itsearviointi) Käsitteellinen muutos Opiskelijan ääni Identiteetti Minä tiedonluojana EKSISTENTIAALINEN ULOTTUVUUS Hakkarainen, Lonka & Lipponen muokaten 2

3 OHJAUS VUOROVAIKUTUKSENA Ohjaus on ohjaajan ja ohjattavan vuorovaikutusta, jolla pyritään tavoiteltuun oppimiseen liittyvään lopputulokseen Yliopistossa ohjaussuhde on selkeimmillään kandidaatintutkielmassa, gradussa tai väitöskirjassa Kaikkeen oppimiseen liittyy ohjaaminen jollain tavoin Ohjaukselle on yleisiä kriteerejä, mutta sen hyvyys määrittyy pitkälle subjektiivisesti vuorovaikutussuhteen onnistumisena tai epäonnistumisena Menestys perustuu ohjaajan kykyyn lukea ohjattavaa ja muuttaa tyyli sopivaksi Hyvä ohjaaja kykenee arvioimaan omaa toimintaansa OHJAAJAN AJATTELUTAVALLA ON VÄLIÄ Ylinegatiivinen käsitys Ylipositiivinen käsitys Realistisempi käsitys Opiskelijat ovat laiskoja ja huonosti motivoituneita Oppimisen takeena on tiukka ohjaus, jolla ohjaaja osoittaa olevansa oppimisesta vastuussa Opiskelijat ovat aikaansaavia ja motivoituneita Opiskelija ottaa vastuun oppimistaan itse, eikä vastuu siitä jää ohjaajalle Opiskelijoiden kyvyt ja motivaatio vaihtelevat Paras tulos syntyy kun motivoitunutta opiskelijaa ohjaa motivoitunut ohjaaja, joka myös ottaa vastuuta oppimisesta Ohjaajan päätehtävä on pitää ohjattava tiukasti näpeissään, muuten mistään ei tule mitään Ohjaajan pitää pyrkiä hallitsemaan myös muita oppimisen tukirakenteita, sillä vain hän tietää mitä tarvitaan Ohjaajan päätehtävä on luoda oppimiselle hyvät olosuhteet, muu hoituu niiden olemassa ollessa lähes itsestään Oppimisen muista tukirakenteista ei ohjaajan juuri tarvitse kantaa huomiota Ohjaajaa tarvitaan aina, mutta ohjaajan rooli ei ole aina samanlainen Ohjaajan ei kannata jättää muita oppimisen tukirakenteita huomiotta, sillä niillä on taatusti väliä oppimisen kannalta 3

4 HYVÄN OHJAUSKÄYTÄNNÖN PIIRTEITÄ Ohjattava työ pilkotaan loogisiin osiin ja sovitaan yhdessä aikatauluista Tapaamiset ovat säännöllisiä ja niissä saa asian ohella henkistä tukea Tapaamisten välinen yhteydenpito esim. sähköpostilla toimii On selkeät roolit, jossa substanssin paremmin hallitseva ohjaaja täydentää opiskelijaa ottamatta pääroolia Ryhmää käytetään hyväksi varsinkin alkuvaiheessa Hyvässä ryhmässä syntyy myönteinen ilmapiiri Hyvän ryhmän antamassa palautteessa korostetaan mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja enemmän kuin ongelmia HYVÄN OHJAUSKÄYTÄNNÖN PIIRTEITÄ.. Ohjaaja antaa vinkkejä hyvästä kirjallisuudesta, mutta jättää kirjojen ja artikkeleiden löytämisen pääosin opiskelijan vastuulle Kirjaston kokoelmien potentiaali on varsinkin kokeneen ohjaajan tiedossa hyvin Saatavilla olevan materiaalin valtava määrä on nyt usein pääongelma, joten ohjauksessa korostuu rajaavien valintojen tekeminen Hyvältä ohjaajalta saa lähes rajattomasti tutkimuksen käytännön neuvoja, joita ei välttämättä muualta löydä 4

5 MITÄ OPISKELIJAT TEKEVÄT TIEDEKIRJASTOSSA? (DEMAS MUOKATEN) Lukeminen, oleilu, rauhoittuminen Opiskelu kirjastossa/oppimisympäristössä Oma tutkimus Ryhmän tutkimus Surffaus ja some Tiedonhaku ja lainaaminen Tiedon tuottaminen Kahvittelu ja syöminen Kavereiden tapaaminen ja keskustelu Näyttelyt ym. kulttuuri MITEN OPISKELIJAN KANNATTAA SUHTAUTUA KIRJASTOON JA TIEDONHAKUUN? Parasta mitä opiskelija voi itselleen tehdä opintojensa aikana on oppia käyttämään omaa tiedekirjastoaan tehokkaasti Kandidaattitutkielman, gradun ja väitöskirjan tekovaiheessa erot opiskelijoiden kirjastotaitoerot tulevat selvästi näkyviin Siinäkin vaiheessa asialle on paljonkin tehtävissä, mutta pohja luodaan jo aikaisemmin oppiaineiden ja kirjaston toimesta Parhaimmillaan opiskelijasta kehittyy vähitellen tiedon käyttäjästä sen tuottaja 5

6 MITEN OPISKELIJAN KANNATTAA SUHTAUTUA KIRJASTOON JA TIEDONHAKUUN.. Opiskelija ei ole, eikä hänen tarvitse ollakaan, rationaalinen tiedonhakija Ammattitutkijatkin hakevat ensin Googlella ja siirtyvät systemaattisempaan tiedonhakuun vasta kun ovat pidemmällä Jos tietoa hakisi vain systemaattisesti, monet mielenkiintoiset jutut jäisivät löytämättä Uuden tiedon löytäminen on tutkimusmatkailuun vertautuva seikkailu Suorittajat ovat ohjaajille iso ongelma, koska heidän aikataulussaan ei ole tiedolliselle seikkailulle ja pähkäilylle, siis luovuudelle, tarvittavaa aikaa Siksi ohjaaja joutuu usein hidastamaan prosessia ENTÄ OHJAAJAT SITTEN? Ohjaajat ovat aktiivitutkijoita ja käyttävät kirjastoa aktiivisesti Tämä kokemus on pohjana myös siinä mitä ohjaajat odottavat opiskelijalta kirjaston käyttäjänä Tiedonhakijana useimmat ohjaajat ovat itseoppineita, varsinkin kokeneemmat Ohjaajilla on myös kirjallisuuden tilaajina iso rooli kokoelman kartuttajina Ohjaajat tietävät siksi hyvin mihin kokoelmat riittävät omalla alallaan Koska tilaaminen on hajautettu, kokoelma heijastaa ohjaajien tutkimusintressejä Yhteydenpito kirjaston ja ohjaajien välillä on nykyisellään vähäistä 6

7 LOPUKSI Täydellisessä maailmassa....ohjaajilla, opiskelijoilla ja kirjastolla on yhteisesti jaettu käsitys oppimisesta ja sen edellytyksistä..osapuolten välillä on hyvä keskusteluyhteys ja ymmärrys keskinäisestä riippuvuudesta, joten yhdessä saadaan aikaan ainakin pieniä ihmeitä Viime vuosina olemme heränneet uudelleen siihen, että kirjastoissa on perimmiltään kyse ihmisistä kuinka he oppivat, kuinka käyttävät tietoa, ja kuinka osallistuvat oppimisyhteisön elämään. Tämän seurauksena me alamme muokkaamaan kirjastoja takaisin historialliseen rooliinsa oppimisen, kulttuurin ja intellektuaalisen yhteisön instituutioina. (Sam Demas) 7