Hinnanmuutos-%*** 0,5 % 0,3 % 1,2 %

Transkriptio

1 1.1.1 Tukipalveluyksikön tunnusluvut Palvelutuotanto lkm* TP 2014 TA 2015 TP 2015 Poikkeama-% TP 2015 / TA 2015 Muutos-% TP 2015 / TP Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 16,6 % 2,9 % Asiointipalvelut ,0 % Henkilöstöpalvelut ,6 % Talouspalvelut ,8 % Tekstinkäsittelypalvelut ,1 % Hinnanmuutos-%*** 0,5 % 0,3 % 1,2 % Tuottavuus - Henkilötyövuosilla painotettu suoritemäärä 2,1 % 1,5 % 3,1 % 106,4 % 48,4 % - Tuotannon arvon kehitys suhteessa kuluihin**** 2,5 % 0,0 % 4,1 % 65,1 % Tekstinkäsittelypalvelut 4,4 % 0,0 % 4,1 % -5,1 % Asiointipalvelut -1,1 % 0,0 % 0,8 % -172,9 % Henkilöstöpalvelut 2,3 % 0,0 % 14,0 % 504,5 % Talouspalvelut 7,4 % 0,0 % -3,9 % Tekstinkäsittelyn vasteajat, ajallaan toimitettujen sanelujen osuus***** Vasteaika, ei kiireelliset (24-96 t) 89 % 90,0 % 97,4 % Vasteaika, kiireelliset (<24 t) 83 % 90,0 % 93,1 % Vasteaika, pika (<2 t) 86 % 90,0 % 95,7 % Palveluiden saatavuus Ajallaan maksetut palkat 99,90 % 99,00 % 99,9 % 0,9 % 0,0 % Kirjanpidon raportointiaikataulun pitävyys 100,0 % 100,0 % 100,0 % 0,0 % 0,0 % Henkilöstö Henkilöstömäärä (1.1.) ,5 % -2,6 % Henkilötyövuodet ,4 % 0,9 % Henkilötyövuoden hinta (sis. tulospalkkioerät) ,4 % 0,4 % Henkilötyövuoden hinta (ilman tulospalkkioeriä) ,8 % 0,3 % *Luvut on laskettu vertailukelpoisin tuottein, jotta erot vuosien 2014 ja 2015 tuotteistuksessa tulisi huomioitua mahdollisimman oikein. Laskutusosuudella painotetussa volyymimuutoksessa painoina on käytetty tuotetason laskutusosuutta, eli laskenta on tehty mahdollisimman tarkalla tasolla. Poikkeamavertailu talousarvioon nähden ei kuitenkaan tuota kovin relevantteja tuloksia talousarvion laadintatavasta johtuen. ** Johtuen tuotteistuksen rakenteesta ja muutoksista 2014 ja 2015 välillä, hinta-määräeroanalyysi ei anna relevantteja tuloksia. Tästä johtuen analyysia ei ole esitetty. *** Hinnanmuutos on laskettu tuotetasolla ottaen huomioon kaikki vertailukelpoiset tuotteet. **** Tuottavuuden laskenta noudattaa seuraavaa periaatetta: Tuottavuuden kehitys = [tuotannon arvo HUS asiakkaalle 2015 laskettuna 2014 hinnoin /oikaistut tuotannon kulut 2015] / [tuotannon arvo HUS asiakkaalle 2014/oikaistut tuotannon kulut 2014] 1. Mallin ajatuksena on siis se, että tarkastellaan, miten tehokkaasti Servis pystyy HUS asiakkaalle tuottamaan palveluita. Tuottavuutta voi parantaa paitsi lisäämällä tuotannon määrää (kuluja kasvattamatta), myös lisäämällä kannattavaa myyntiä ulkopuolisille. Kuluja oikaistaan: a) vähentämällä läpilaskutettavien tuotteiden myynti, b) vähentämällä laskutus pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palveluista sekä deflatoimalla 2014 kulut talousarviossa käytetyllä kustannustasonmuutosprosentilla. ****Vasteaikojen 90 % toteumatavoitteen saavuttamisen on asetettu saavutettavaksi 12/2015 raportointiin mennessä (vertailuvuonna tavoite oli 85 %) Tilinpäätös

2 Sitovat tavoitteet Poikkeama-% TP 2015/ TA 2015 Muutos-% TP 2015/ TP 2014 Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2014 TA 2015 TP 2015 Tilikauden tulos *) ,0 % 149,9 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 2,5 % 1,5 % 4,1 % Hintatason muutos-%** 0,5 % 0,3 % 1,2 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Peruspääoman korko ,0 % 0,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä Yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. **)Hintoja muutettiin ylöspäin HUS-Tietohallinnon kustannusten nousua vastaava määrä, mutta samaan aikaan potilaslaskutuksen osuus koko Servisin tuotekorista on noussut alle 3 %:sta lähes 5 %:n, jolloin koko Servisin hintataso on noussut odotettua enemmän. Edellisen vuoden kysyntärakenteella ja potilaslaskujen määrä oikaistuna HUS-Servisin hinnanmuutos olisi tällä hetkellä noin -1,0 % negatiivinen. Talouden tunnusluvut Poikkeama-% TP2015/ TA2015 Muutos-% TP2015/ TP2014 Talous (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 TP 2015 Liikevaihto ,7 % 0,1 % Sisäiset toimintatuotot ,1 % 0,1 % Ulkoiset toimintatuotot ,9 % 2,6 % Toimintatuotot yhteensä ,2 % 0,1 % Toimintakulut ,2 % 0,1 % Tilikauden tulos ennen saatuja ja annettuja asiakashyvityksiä ############ 140,1 % Asiakashyvitykset netto ,0 % 140,4 % Tilikauden tulos ,8 % 88,0 % Henkilöstötunnusluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Poikkeama-% TP 2015 / Muutos-% TP 2015 / Henkilöstö TA 2015 TP 2014 Henkilöstömäärä (31.12.) ,5 % -2,6% Henkilötyövuodet ,4 % 0,9% Henkilötyövuoden hinta ,4 % 0,4% (koko henkilöstö, euroa) Henkilötyövuoden hinta (ilman ,8 % 0,3% tulospalkkioeriä) Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % -0,4% 0,9% Hintaero, % 0,4% 0,4% Tilinpäätös

3 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus tukipalveluyksikön toiminnasta HUS-Servis tukee HUS:n potilashoitoa tuottamalla laadukkaita asiointi-, henkilöstö-, tekstinkäsittely- ja talouspalveluita kustannustehokkaasti. Kahdeksatta vuotta palvelukeskusmallilla toimiva liikelaitos tuottaa asiakkaille keskitetysti: Asiointipalvelut monialapalveluna sisältäen aula-, potilaskuljetus-, lähetti-, potilasasiakirja- ja arkistopalvelut hyödyntäen henkilöstön moniosaamista ja laaja-alaista käytettävyyttä Henkilöstö- ja palkkapalvelut sekä henkilöstöasioiden hoidon ja henkilöstöjärjestelmien tarvitseman tukipalvelun Osto-, matka- ja kululaskujen käsittelyn, sairaanhoidon ja muiden palveluiden ja tuotteiden laskutuksen ja perinnän sekä kirjanpidon ja maksuliikenteen hoidon Hoitoyksiköiden tarvitsemat tekstinkäsittelypalvelut Olennaiset tapahtumat tilikaudella Yhteenveto HUS-Servisin palvelutuotanto toteutui odotetusti palvelulupauksen mukaisesti läpi vuoden Palvelulupaus pystyttiin toteuttamaan jokaisella palvelualueella ja operatiivisessa toiminnassa ei havaittu oleellisia poikkeamia. Tekstinkäsittelyssä palvelulupauksen pito on pystytty nostamaan edellisen vuoden noin % tasosta yli 90 % tasoon ja tätä palvelutason nousua voidaan pitää yhtenä vuoden merkittävimpänä kehitysaskeleena palvelutuotannossa. Taloustutkimuksella teetetyn asiakastyytyväisyyskyselyn tulos oli 3,9/5 (tavoite 4), mikä vastaa kahden edellisen vuoden tasoa. Palvelujen laadun kehittämistoimenpiteitä suunnitellaan edelleen yhteistyössä asiakkaiden kanssa saatujen tulosten perusteella. Palvelulaskutus ennen asiakaspalautuksia oli noin 56,3 milj. euroa, mikä oli noin 3,0 % talousarviota ja 4,6 % edellisvuotta enemmän. HUS-Servisin maksamien noin 3,1 milj. euron asiakaspalautusten ja muiden tilinpäätöserien jälkeen lopullinen palvelulaskutus oli yhteensä noin 52,4 milj. euroa, mikä on - 4,2 % talousarviota vähemmän, mutta 0,1 % edellisvuotta enemmän. Sekä euromääräisesti että suhteellisesti suurinta palvelulaskutuksen lisääntyminen oli Talouspalveluissa, jossa volyymien kasvua selittää potilaslaskujen lukumäärän kasvu sekä tietojärjestelmien kustannuspaineen heijastuminen tuotehintoihin. HYKS-sairaanhoitoalueen palvelulaskutus ennen asiakashyvityksiä ylitti talousarvion noin miljoona euroa. Ylitys johtui HYKS:lle myydystä osastosihteeripalvelusta, HYKS:lle tuotetusta palvelussuhdesihteeripalvelusta ja potilaslaskujen odotettua suuremmasta lukumäärästä. Asiakashyvitysten jälkeen jokaisen sairaanhoitoalueen palvelulaskutus jäi kuitenkin selvästi alle talousarviotason. HYKS:n lopullinen palvelulaskutus jäi noin 1,5 milj. euroa alle talousarvion. Edelliseen vuoteen nähden HYKS-sairaanhoitoalueen palvelulaskutus asiakashyvitysten jälkeen kasvoi noin 0,2 milj. euroa edelle esitettyjen palvelussuhde- ja osastosihteerilaskutuksen sekä talouspalveluiden potilaslaskutuksen kasvun myötä. Muiden sairaanhoitoalueiden palvelulaskutus asiakashyvitysten jälkeen laski edellisestä vuodesta. Toimintakulut ja poistot alittivat talousarvion vuonna 2015 noin euroa ja tämä kustannustason alitus selittyy valtaosin odotettua matalammilla palveluostoilla sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat Tilinpäätös

4 erän laskulla. Kokonaisuudessaan palveluostot jäivät noin euroa alle talousarvion. Palveluostojen alitusta selittää erityisesti tekstinkäsittelyn vuokratyövoimakulujen odotettua matalampi toteuma, mikä selittää noin euroa palveluostojen laskusta. Asiointipalveluiden puhelin- ja postiveloitukset ovat talousarvion alapuolella noin euroa. Talousarvioalituksesta noin euroa selittyy henkilöstö- ja talouspalveluiden tietojärjestelmäveloitusten laskuna, noin euroa talouspalveluiden perintäkustannusten odotettua matalammasta tasosta ja loput noin euroa selittyy muilla palveluostoilla. Henkilöstökustannukset vastasivat talousarvion tasoa vaikka palveluvolyymit kasvoivat merkittävästi (noin 3 %) edelliseen vuoteen nähden. Henkilöstökustannusten odotettua matalampi toteuma palveluvolyymin kasvuun nähden oli seurausta henkilöstö- ja asiointipalveluiden tehostamis- ja sopeutustoimenpiteistä, jotka kohdistuivat muun muassa palvelussuhde- ja palkkaprosessiin sekä potilasarkistotoimintoihin. Muut kuluerät vastasivat budjetoitua tasoa. Edelliseen vuoteen nähden kustannukset nousivat vain noin euroa vaikka suoritevolyymit kasvoivat sekä euromääräisesti että kappalemääräisesti merkittävästi edellisestä vuodesta. Kuluerittäin tarkasteltuna henkilöstökustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta noin , mutta vastaavasti palveluostot laskivat noin , mikä selittyy valtaosin vuokratyövoiman käytön laskulla. Muut kustannukset erä nousi edellisestä vuodesta noin Kalasataman kiinteistön vuokrien nousun myötä. Kalasataman vuokrien nousu selittyy vuoden 2014 vuokratarjoushinnasta, jolloin Kalasataman kiinteistä maksettiin vain hoitovuokran osuus. HUS-Servisin operatiivinen tulos ennen asiakashyvityksiä 3,1 milj. euroa positiivinen, mikä oli noin 1,8 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Tulospalkkiojaksotukset oikaistuna operatiivinen tulos oli noin 3,8 milj. euroa, mikä oli noin 1,9 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Tuloksen parantumisesta selittyy valtaosin palveluvolyymien kasvulla, henkilöstöresurssien tehokkaammalla käytöllä, palveluostojen sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat erän laskulla. Palvelualueittain tarkasteltuna eniten ylijäämää syntyi henkilöstöpalveluissa (+2,2 milj. euroa). Talouspalveluiden ylijäämä oli 0,9 milj. euroa ja asiointipalveluiden 1,2 milj. euroa. Myös tekstinkäsittelypalvelu teki ensimmäisen positiivisen tuloksen (+0,5 milj. euroa) liikelaitoksen historiassa toiminnanohjauksen kehittymisen ja henkilöresursoinnin kehittymisen myötä. HUS-Servisin henkilötyöntuottavuuden kehitys oli vuonna ,1 % ja kokonaistuottavuus eli tuotannon arvo suhteessa kaikkiin kuluihin oli +4,1 %. Henkilötyöntuottavuuden ja kokonaistuottavuuden välinen ero selittyy tekstinkäsittelyn kulurakenteen muutoksesta. Positiivinen tuottavuuskehitys on ollut voimakkainta henkilöstöpalveluissa, jossa HYKS-asiakkaan henkilöstösihteeripalvelujen keskittäminen on mahdollistanut prosessien voimakkaan tehostamisen. Myös palkkapalveluissa tuottavuuskehitys on voimakasta, Leanilla toteutetun tuotantotavan muutoksen ansiosta. Syksyn aikana tekstinkäsittelyn negatiivinen tuottavuuskehitys on pystytty oikaisemaan henkilöresursointia tiukentamalla, mikä on näkynyt koko liikelaitoksen positiivisena tuottavuuskehityksenä loppuvuonna. Harppi-hankkeen haasteet kohdistuvat erityisesti talouspalveluihin ja tämä on näkynyt talouspalveluiden vaatimattomana tuottavuutena. Hinnanmuutos oli vuonna ,2 %, mikä on hieman budjetoitua korkeampi ja on seurausta potilaslaskutuksen hintojen nostosta. Hintoja muutettiin ylöspäin HUS-Tietohallinnon kustannusten nousua vastaava määrä, mutta samaan aikaan potilaslaskutuksen osuus koko Servisin tuotekorista on noussut alle 3 %:sta lähes 5 %:n, jolloin koko Servisin hintataso on noussut odotettua enemmän. Edellisen vuoden kysyntärakenteella ja potilaslaskujen määrä oikaistuna HUS-Servisin hinnanmuutos olisi tällä hetkellä noin -1,0 % negatiivinen. Potilaslaskujen laskumäärien kasvun suuruutta ei pystytty ennustamaan talousarvion ja hinnoittelun yhteydessä täysimääräisesti. HUS-Servis oli asettanut omaksi ympäristötavoitteekseen kopiopaperin kulutuksen vähentämisen 3 % vuoden 2015 loppuun mennessä. Vuoden paperinkulutus oli kappalemääräisesti 3,7 % pienempi ja euromääräisesti 3,9 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Hyvään tulokseen päästiin henkilökunnan määrätietoisella toiminnalla. Alkuvuonna HUS-Servis toteutti HUS:lle sähköisen työmatkasetelin. Ratkaisulla säästyy paperia ja postituskuluja, ja julkisen liikenteen käytössä säästyy energiaa, jotka kaikki tukevat HUS:n ympäristötavoitteiden toteutumista. Tilinpäätös

5 Asiointipalvelut Asiointipalvelun suurimmat muutokset vuonna 2015 tapahtuivat arkistopalveluissa. Arkiston lainaukset vähenivät sähköisen asioinnin myötä 22 % edellisestä vuodesta. Arkiston tilojen keskittämistä jatkettiin, Töölön ja Kirurgisen sairaalan arkistot siirrettiin keskusarkistoon. XDS- pilotti Töölössä aloitettiin edellisen vuoden lopulla ja pilotin yhteydessä kaikki vielä jäljellä olleet paperiset potilaspaperit sähköistettiin sekä siirrettiin XDS-arkistoon, josta potilaspaperit ovat luettavissa paikkariippumattomasti. Pilotti saatiin päätökseen onnistuneesti vuoden 2015 aikana. Kaikki uusi potilastieto on käytettävissä sähköisesti ja paperisen arkiston kasvu päättyi. XDS-arkiston laajentaminen HUS-alueella aloitettiin syksyllä 2015 ja eteneminen on ollut aikataulun mukaista. Vuoden 2016 aikana HUS:ssa paperisen potilasarkistomateriaalin odotetaan pysähtyvän koko HUS-tasolla. Arkistojen keskittämistä laajennettiin ja keskittämisprojektin tavoiteaikataulu on vuoden 2016 loppuun mennessä. Hallintoasiakirjapalveluissa asiainkäsittelyjärjestelmä Dynastyn korvaavaa järjestelmää ASKOa pilotoitiin, ja otettiin osittain käyttöön vuoden 2015 aikana. Projekti etenee niin, että ASKO on käytössä kokonaisuudessaan vuoden 2016 aikana ja vanha Dynasty asetetaan lukutilaan. Potilaskuljetuksen toiminta oli edellistä vuotta vilkkaampaa. Kuljetuksia oli kappalemääräisesti 17 % edellistä vuotta enemmän. Potilaskuljetuksen minuuttiperusteiset suoritteet kasvoivat edellisestä vuodesta noin 15 %. Asiointipalvelut tuotti aula-, posti ja potilaskuljetuspalveluita Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungeille. Jäsenkunta-asiakkuuksien odotetaan nousevan vuoden 2016 aikana. Tekstinkäsittely Tekstinkäsittelyssä saneluja purettiin määrällisesti lähes edellisvuoden tapaan yhteensä kappaletta ( kpl vähemmän kuin vuonna 2014). Kaikissa kiireellisyysluokissa saavutettiin yli 90 % palvelutasot ja edelliseen vuoteen verrattuna parannusta oli kiireellisyysluokasta riippuen 6 10 prosenttiyksikköä. Sanelujen valmistumisajat paranivat huomattavasti kaikissa kiireellisyysluokissa: pikasanelut (tavoite <2 tuntia) valmistuivat keskimäärin 17 minuutissa (54 % parannusta vuoteen 2014), kiiresanelujen (tavoite <24 tuntia) valmistumisaika oli 7 tuntia (46 %) ja normaalisaneluiden (tavoite <4 vrk) valmistumisaika 1,4 vuorokautta (62 %). Palvelutasoissa ja valmistumisajoissa oli kuukausittain vaihtelua ja ajoittain sanelut ruuhkautuivat. Palvelun hyvät tulokset näkyivät myös asiakastyytyväisyydessä, joka oli tekstinkäsittelyn seitsemän vuoden historian paras ja saavutti lähes tavoitteen 4 (3,97). Erityisesti lääkärit antoivat erinomaisen arvion sanelujen valmistusajoille (4,3). Tulos oli yli puoli yksikköä edellisvuotta parempi. Vastaajia oli yhteensä 586 henkilöä, joista 162 oli lääkäreitä (28 %). Tekstinkäsittelyssä ilmoituksia haittatapahtumista (HaiPro) tuli 21 (vuonna 2014 yhteensä 60). Ilmoituksista suurin osa liittyi potilastiedonhallintaan liittyviin asioihin, joista toimenpiteinä suoritettiin pääasiassa toimintaohjeiden kertausta tekstinkäsittelijöille. Vakavia luokan 4 5 tapahtumia ei vuoden 2015 aikana ollut lainkaan, mikä myös kertoo palvelulaadun parantumisesta. Tekstinkäsittelypalveluiden asiakaspalvelutiimissä työskentelee 12 henkilöä. Tiimin tehtäviin kuuluvat kaikkien HUS:n sairaaloiden lääkäreiden, hoitajien ja sihteerien saneluihin ja potilasteksteihin liittyvien ongelmien ratkaisu puhelimitse ja sähköpostitse. Puhelinkontakteja vuonna 2015 oli 9108 kpl, ja palvelutaso oli 97,2 %. Lisäksi työhön kuuluvat hoitoyksiköiden mobiilisaneluiden esikäsittely, joita on kuukausittain noin kpl. Asiakaspalvelu myös neuvoo tekstinkäsittelyn etätyöntekijöitä puhelimitse, sähköpostitse ja chat-pikaviestitse sekä auttaa Valimotiellä työskenteleviä työntekijöitä. Käännöstoiminta siirtyi syksyllä 2015 henkilöstöpalveluista tekstinkäsittelyyn. Pääasiassa käännöksiä tehtiin ruotsin kielelle (yhteensä 1795 sivua). Ruotsin käännökset jakaantuivat seuraavasti: 60 % oli rekrytointi-ilmoituksia, 10 % hallinnollisia tekstejä ja 30 % muita, kuten potilasohjeita ja hoitokertomustekstejä. Kaikki rekrytointi-ilmoitukset ohjattiin kilpailutetuille käännöstoimistoille, koska keskityttiin Tilinpäätös

6 kääntämään mahdollisimman tehokkaasti potilaaseen ja hoitoon liittyviä käännöksiä. Kaikista käännöksistä 48 % tehtiin omana työnä ja 52 % ulkopuolisten käännöstoimistojen toimesta. Lisäksi pilotoitiin englannin käännöspalvelua (yhteensä 550 sivua), joka jatkuu edelleen vuonna Tekstinkäsittelyssä otettiin HUS-konsernin tavoitteiden mukaisesti lean-toimintamalleja ahkerasti käyttöön. Vuonna 2015 aloitettiin johdon päiväpalaverit ja visuaalinen päivittäisjohtamisen taulu otettiin käyttöön. Päiväpalavereiden toimenpiteinä ratkaistiin 59 pienempää ongelmaa. Päivittäisen johtamisen malli otettiin käyttöön myös päivystystiimissä ja Valimotien toimistotyöaikaisilla. Lisäksi jatkuvan kehittämisen taulu otettiin käyttöön päivystystiimissä. Tekstinkäsittelyn johto otti laajasti käyttöön kalanruototekniikan ongelmanratkaisuun. Kaikki tekstinkäsittelyn esimiehet hallitsevat tekniikan ja esimiehiä valmennettiin Kaizen-päivien vetämiseen ja ensimmäinen esimies johtoinen Kaizen-viikko vedettiin läpi syksyllä. Merkittävin kehityshanke oli pikasanelujen Lean-hanke, joka oli myös tekstinkäsittelyn ainoa tulospalkkiohanke ja liikelaitoksen ensimmäinen HUS:n toiminnankehittämisprojekti. Projekti tehtiin yhteistyössä HYKS Akuutin ja Jorvin päivystyksen kanssa tavoitteena päivystyksen pikasaneluiden läpimenoajan nopeuttaminen ja palveluvariaatioiden tasaaminen. Tulostavoitteet saavuttiin erinomaisesti: pikasanelujen palvelutaso oli viidessä suurimmassa päivystyksessä (Meilahti, Jorvi, Hyvinkää, Peijas ja Töölö) keskimäärin 99 % ja vaihteluväli oli alle kaksi prosenttiyksikköä (v toteuma 86 % ja vaihteluväli 18 prosenttiyksikköä) ja sanelut valmistuivat minuutin aikana (22 47 min v. 2014). Toinen tekstinkäsittelyn Lean-hanke oli työvuorosuunnittelun kehittäminen päivystystiimissä. Hankkeessa optimoitiin henkilöstön määrää eri vuorokauden aikoihin ja tehtiin työvuoromuutoksia. Lisäksi aloitettiin pilotoida vuoden 2016 alusta kuuden viikon listoja ja työntekijöiden toiveita mahdollistettiin 50 % enemmän. Lisäksi tehtiin lukuisia pieniä parannuksia prosessiin. Paranuksilla tavoitellaan laatuun, henkilöstön hyvinvointiin ja palvelun kustannuksiin liittyviä parannuksia. Mitattavat tavoitteet todetaan vuoden 2016 aikana. Tekstinkäsittelyssä valmistauduttiin kahteen investointihankkeeseen vuoden 2015 aikana. Puheentunnistus nostettiin liikelaitoksen läpimurtohankkeeksi. Investointilaskelmat ja säästöpotentiaalin arvioinnista todettiin, että puheentunnistus investointina maksaa itsensä takaisin hyvin todennäköisesti jo ensimmäisen kolmen käyttöönottovuoden aikana. Puheentunnistuksen käyttöönotossa keskityttiin markkinakartoitukseen, kirjallisuuskatsaukseen, hankinta-asiakirjojen laadintaan ja lääkäreiden näkökulmien selvittämiseen. Tavoitteena on hankkia puheentunnistusratkaisu palveluna (ns. edusta- ja taustamalli) ja kielityökalut asiakirjan laadun parantamiseksi ja palvelun tuottamiseksi entistä kustannustehokkaammin vuoden 2016 aikana ja huomioida palvelun integroitavuus tulevaan potilastietojärjestelmään ja laajennettavuus Sote-ratkaisujen myötä. Toisessa investointihankkeessa kehitettiin tuotannon- ja toiminnanohjausta, jossa tavoiteltiin reaaliaikaista ja automaattisesti päivittyvää sanelujonoraportointia. Lisäksi luotiin asiakasraportti HUS:n ToTalraportointiportaaliin, josta asiakas pystyy seuraamaan toteumia kuukausittain. Tavoitteisiin päästiin osittain ja niiden toiminnallisuus ja hyväksyminen myöhästyi ja siirtyi vuoden 2016 tammikuulle. Lisäksi hankkeessa määriteltiin, että organisaatiotiedot päivittyvät automaattisesti ja työntekijöille toteutetaan henkilökohtaisen suoriutumisen seuranta. Nämä jäivät toteutumatta ja niiden tarve arvioidaan vuonna 2016 uudelleen. Tekstinkäsittelyn käytössä oleva sanelusovellus on integroitu osaksi Uranus-potilastietojärjestelmää. Vuonna 2015 siirryttiin kansalliseen Kanta-potilastietoarkistoon ja HUS:n uudet laskentatunnisteet otettiin käyttöön potilastietojärjestelmissä. Molemmat hankkeet olivat merkittäviä HUS:n tietojärjestelmien kehittämishakkeita ja vaativat laajoja testaamisia ja useita jatkuvuussuunnitelman käyttöönottoja myös tekstinkäsittelyssä. Näissä ilmenneet vika- ja häiriötilanteiden hallinta sujui hyvin ja palvelutasot saatiin normalisoitua nopeasti. Muita tärkeitä kehittämisasioita olivat tekstien jatkuva laadunarviointi (171 kpl) ja laatukäsikirjan käyttöönotto, potilasasiakirjojen englannin kielisen käännöspalvelun aloittaminen ja ruotsinkielen käännöstoiminnan kehittäminen sekä palvelun tarkentaminen. Etätyö nousi merkittäväksi tavaksi tehdä tekstinkäsittelyä. Etätyössä oli 140 työntekijää, 44 % henkilökunnasta. Etätyöprojekti Tilinpäätös

7 saatiin valmiiksi, jonka lopputuloksena etätyösopimusta tarkennettiin ja etätyön ongelmaratkaisu- ja toimintaprosesseja selkeytettiin. Edelleen jatkettiin Kumous-hankkeen (v ) suunnittelua yhdessä työterveyslaitoksen kanssa. Tiimien toimivuus kyselyssä vuonna 2015 yhteenvedossa saatiin tulokseksi, että kokonaisuutena tuloksissa on vähän vaihtelua, mutta kehittämisen edellytykset ovat nousseet merkitsevästi. Viestinnässä ja asiakaspalautteen tiedottamisessa oli parannettavaa. Työolobarometrin tulokset olivat parantuneet kauttaaltaan ja esimerkiksi vuorovaikutus- ja esimiesindeksit olivat parempia kuin HUS:ssa keskimäärin. Liikelaitos huomioi tekstinkäsittelyn onnistumista ja antoi kunnianosoituksen päivystyksen tiimille työolobarometrin hyvästä tuloksesta. Henkilökunnalle järjestettiin lääketieteellisen latinan koulutusta ja suomen kielen koulutusta ruotsin kielen purkajille. Lisäksi käännöstoiminnan kielenkäännösohjelma käyttöön järjestettiin koulutusta. Lisäksi vuonna 2015 järjestettiin kokopäiväiset päivystyksenpäivät ja etätyöpäivät, joissa pidettiin koulutusta (mm. työergonomia) ja ryhmäkehityskeskustelu. Henkilöstöpalvelut Vuonna 2015 palvelussuhdepalveluissa keskitettiin toimintoja edelleen vastaamaan HYKSin organisaatiomuutoksia ja tukipalvelulinjausta, jonka myötä viimeistenkin HYKS -asiakasyksiköiden palvelussuhdeasioiden tuki keskitettiin HUS-Servisiin. Keskitetty palvelu toimii tehokkaasti ja palvelussuhdepalvelujen suoritekohtainen tuottavuus (tehdyt työsopimukset ja virkamääräykset työtuntia kohden) kasvoikin loistavat 24,7 %. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset kehittyivät samalla ja kokonaistyytyväisyys nousi tasolle 3,98 asteikolla 1-5. Palkkapalvelujen Lean projekti toi palkkapalveluihin kolmannen sijan kansallisessa Vuoden Lean teko 2014 kilpailussa. Prosessin ja uuden palvelumallin ansiosta palkkapalvelujen suoritekohtainen tehostuminen (tuotetut ansioerittelyt työtuntia kohden) oli kiitettävät 16,8 %. Koulutuspalvelujen hallinnoimien koulutusten osallistujamäärä on kasvanut jo yli osallistujaan. Laajimman kokonaisuuden muodostavat hoitohenkilöstön lääkehoidon koulutukset, joita tuotetaan sekä HUS:lle että perusterveydenhuollolle. Vuoden isoina hankkeina ovat olleet toiminnankehittämishanke Harpin koulutusten suunnittelu ja toteutus, sekä Harpin koulutusosion käyttöönotto. Koulutusten palautekeskiarvo on pysynyt erinomaisena ollen 4,2 asteikolla 1-5. Rekrytointipalvelujen toiminnassa painottui työpaikkailmoitustoiminta sekä esimiesten neuvonta rekrytointiprosessissa ja koulutus alkuvuonna käyttöönotettuun Harpin rekrytointiosioon. Työpaikkailmoituksien kielikäännökset keskitettiin HUS-Servisin tekstinkäsittelypalveluihin perustettuun tiimiin, jossa tehdään myös muuta kielikäännöspalvelua. Henkilöstöjärjestelmien tukitiimit olivat vahvasti mukana Harppi hankkeen määrittelyvaiheissa ja toiminnallisuuksien kehittämisessä. Harppi hankkeen edetessä käyttöönottoon järjestelmätukitiimeillä on lopputestauksissa ja käyttöönoton tukivaiheissa edelleen keskeinen rooli. Varmennekorttipalvelut sai HUS-Tietohallinnon kanssa yhteistyössä valmiiksi Väestörekisterikeskuksen terveydenhuollon varmennekorttien aktivointityökalun, jolla varmennekortin aktivointi tapahtuu omalla työasemalla. Tämä vähentää tarvetta lähteä henkilökohtaisesti asioimaan rekisteröintipisteisiin, ja säästää lääkäri- ja hoitohenkilökunnan työaikaa. Talouspalvelut Talouspalvelujen pysyvä tavoite on hoitaa taloushallinnon prosessit yhteistyössä asiakkaiden kanssa tehokkaasti ja laadukkaasti. Palvelutaso on ollut korkea jo useita vuosia. Vuonna 2015 erityisesti yhteistyön toimivuus koettiin hyväksi. Tilinpäätös

8 Sähköisten osto- ja myyntilaskujen määrä on pysynyt vuoden 2014 tasolla ja on noin 70 % sekä myyntilaskuissa että ostolaskuissa. Tavoitteena on nostaa sähköistämisastetta lähemmäs 80 %. Perintätoimiston vaihto Intrumista Lindorffiin on käynnissä. Tavoitteena on ottaa Lindorffin palvelut käyttöön pääosin vuoden 2016 aikana. Talouspalvelut oli vuonna 2015 aktiivisesti mukana HUS:n toiminnankehittämishankkeessa, Harppiprojektissa. Harppi-projektissa uusitaan HUS:n toiminnanohjausjärjestelmä, johon myös talous kuuluu. Talouspalvelut osallistuu myös HUS:ssa käynnissä olevaan ostopalvelulaskutuksen uudistamis- ja kehittämishankkeeseen. Kesästä 2014 lähtien talouspalvelut on myös tuottanut HYKSin Oy:lle laskutuspalveluita. Tulevaisuuden näkymät Vuodelle 2016 HUS-Servisiin kohdistuu noin 3,0 milj toiminnan ja työnjaon muutoksia, jotka tulevat kasvattamaan toiminnan volyymia. Samaan aikaan HUS-Servisiin kohdistuu noin -1,3 milj. liikelaitoskohtainen talouden tasapainotusvaatimus sekä noin -0,5 milj. euron sairaanhoitoyksiköiden palvelulaskutuksen sopeutustoimenpiteet. Edellä esitetyt toiminnalliset muutokset huomioiden, jää talousarvion kustannusraami merkittävästi alle toiminnallisten muutosten edellyttämän kustannuspaineen ja vuodesta 2016 oletetaan tulevan taloudellisesti huomattavasti edellisvuosia haasteellisempi. Asiointipalvelut tulee olemaan jatkossakin volyymiltaan suurin palvelualue HUS-Servisissä. Suurin yksittäinen tekijä asiointipalveluiden palvelulaskutuksessa on Meilahden luentosalien ylläpidon siirtyminen HUS-Servisin palveluksi ja tämän muutoksen vaikutus on noin 1,2 milj. euroa. Asiointipalveluissa uusien toiminnallisten muutosten ohella odotetaan saavutettavan merkittäviä kustannussäästöjä sairaanhoitoalueille sähköisen potilasarkistotoiminnan laajentumisen myötä ja tämä XDS-projekti tulee olemaan asiointipalveluiden merkittävin kehittämishanke vuonna Laajeneminen edellyttää sähköisten arkistointiratkaisujen (XDS) käyttöönottoa sekä sairaalakohtaisten arkistojen keskittämistä useamman sairaalan yhteiseen palvelupisteeseen. Näiden muutosten jälkeen potilasarkistotoimintaa voidaan tehostaa merkittävästi tulevien vuosien aikana toimintamalleja yhdenmukaistamalla. Vuoden 2016 painopistealueena tekstinkäsittelyssä tulee olemaan puheentunnistuksen käyttöönotto rajatuilla erikoisaloilla tekstinkäsittelijöille Apotin ratkaisut huomioiden. Tavoitteena on lähivuosina siirtyä perinteisestä sanelupurusta taustapuheentunnistukseen, jossa tekstinkäsittelijä korjaa puheentunnistusjärjestelmän tuottaman sanelun sisällön. Sen lisäksi viedään eteenpäin lean-kehitysprojekteja, jotka kohdistuvat kiire- ja pikasaneluprosessin kehittämiseen, asiakaspalvelun tehostamiseen sekä viestintäprosessien organisointiin. Vuoden 2016 aikana tekstinkäsittelyssä tehostetaan myös toiminnanohjausta ja resurssitehokkuutta mm. uusilla toiminnanohjaus- ja jonohallintamenetelmillä. Talous- ja henkilöstöpalvelut ovat mukana Harppi toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa myös vuonna Harppi-investointihanke päätetään maaliskuussa ja käyttöönotto tapahtuu huhtikuussa Toiminnanohjausjärjestelmän testaus- ja määrittelyvaiheiden haasteiden vuoksi huhtikuun käyttöönotto tapahtuu vain sovelletuin osin. Oracle Fusion-järjestelmän kehitystyö jatkuu siis aktiivisesti läpi vuoden Kuntayhtymän toiminnankehittämishankkeella tehostetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti logistiikan, talouden ja henkilöstöjohtamisen sekä käyttövaltuuksien hallinnan pitkiä prosesseja ja toimintoja. Työntekijöille näkyvimpiä muutoksia ovat henkilöstöhallinnon sähköisen asioinnin lisääntyminen sekä HUSPlussan käytettävyyden parantuminen Harppi toimintojen myötä muun muassa palvelussuhdeasioiden ja matkalaskujen hoitamisessa. Harppi mahdollistaa myös ostotilausten ja laskujen käsittelyn uudistamisen automatisoimalla tilaus- ja maksuprosesseja. Lisäksi Harppi mahdollistaa entistä parempia toiminnan ohjaamisen ja johtamisen käytäntöjä. Hanke aiheuttaa HUS-Servisille huomattavaa lisätyötä mm. suunnittelun, määrittelyn, testauksen ja koulutuksen osalta. Lisäksi uusien toimintaprosessien tukeminen vaati palveluprosessien kehittämistä. Samanaikaisesti haasteena on häiriöttömän palvelutuotannon varmistaminen. HUS-Servis joutuu rahoittamaan syntyneet lisäkustannukset tuottavuutta parantamalla ja tämän vuoksi ERP-projekti on kes- Tilinpäätös

9 keisin muuttuja ja riskitekijä vuoden 2016 tuloksessa. Projektilla on kuitenkin pitkällä aikavälillä vaikutus HUS-Servisin kykyyn tehostaa toimintaansa erityisesti henkilöstö- ja talouspalveluiden osalta. Vastaava hyötyä saadaan myös Harppi järjestelmää käyttävissä yksiköissä, hallinnollisten toimien sähköistyessä entisestään. Jatkuvan kehittämisen kyvykkyyttä parannetaan ottamalla Lean-kehittämismenetelmiä käyttöön jokaisella palvelualueella, Lean-roadmapin viitoittamana. Palvelualueilla toteutetaan kaizen-kehittämispäiviä, jolloin Lean-osaaminen laajenee ja yhä useampi pääsee osallistumaan kehittämiseen. Henkilöstön tieto-taito pyritään valjastamaan kaikkien hyödyksi. Tavoitteena on luoda HUS-Servisiin päivittäisjohtamisen käytännöt, jotka tukevat jatkuvaa kehittämistä hukan ja turhan tekemisen poistamiseksi. Kaizenin ja Leanin keinoin tartutaan niihin haasteisiin, joita päivittäisessä toiminnassa joka tapauksessa tulee ratkaistavaksi. Haasteet voivat olla yksittäisen tiimin kohtaamasta pienestä ongelmasta jonkin avainprosessin kokonaisvaltaiseen tehostamiseen. osallistuu aktiivisesti tulevan sote-ratkaisun tukipalvelumallien ja rakenteellisten ratkaisujen pohdintaan. Loppuvuodesta 2015 käynnistettiin konsernin johtoryhmän sekä liiketoimintajohtoryhmän ja tukipalvelujohtokunnan yhteistyönä ehdotettavien ratkaisumallien työstäminen, joka jatkuu alkuvuodesta 2016 HUS-johdon tapahtumissa. Keskeistä on hahmottaa miten sosiaalitoimen, perusteveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutuu sekä miten näitä tukevien tehokkaiden tukipalvelujen tilaaminen ja tuottaminen varmistetaan. Liikelaitosmallinen toiminta HUS-Servisissä on osoittanut toimivuutensa ja HUS-Servis haluaa jatkossakin paitsi tehostaa palvelua asiakkaan eduksi, on lisäksi valmis monistamaan ja tarjoamaan hyviä ratkaisujaan muodostuvan sote-palvelun käyttöön. Tilinpäätös

10 TOIMINNAN OPERATIIVISET AVAINTAVOITTEET JA RISKIENHALLINTA Tasapainotettu ohjauskortti Strateginen painopiste Avaintavaoite Mittari Tavoitearvo TOT 1-12/2015 PTH yhteistyö Yksikkökohtaisesti tarkemmin määritelty tavoiteasetanta Ulkokuntamyynnin kasvu Tavoitellaan +5 % kasvua vuodelle ,79 % Kilpailukyky Toiminta on kustannustehokasta, yksikkökohtaisesti tarkemmin määritelty tavoiteasetanta Yksikkökohtaisesti määritelty mittari Harppi-hankkeessa käyttöönotetaan kilpailukykyiset pitkät prosessit. Mittarina käytetään Benchmark-tutkimuksia Toteutetaan Harppiprojektin valmistuttua (vertailutiedot vuosilta 2012 ja 2014 Deloitten Benchmark-tutkimuksesta) Potilasturvallisuus Palvelujen saatavuus Palvelujen hintataso Yksikkökohtaisesti tarkemmin määritelty tavoiteasetanta Palvelujen saatavuus ja palvelutason pitävyys Tuotantosuunnitelma Yksikkökohtaisesti määritelty mittari Pikasaneluiden (< 2 h) palvelulupauksen toteutuminen % tuotetuista palveluista, jotka palvelusopimuksen mukaisia Palvelulaskutuksen volyymi Vakioidun tuotekorin hintatason muutos +0,3 % Pikasaneluiden palvelulupauksen pito saavuttaa vuoden loppuun mennessä 90 %-tason (pois lukien Servisistä riippumattomat palvelukatkokset) Vuoden keskiarvo: Palkat 99,5, Kirjanpito 100% TA 54,2 milj. (alkup. TA 2015) 1,20 % 95,72 % Ajalllaan maksetut palkat 99,93 %, Kirjanpidon raportointiaikataulun pitävyys 100 %. Palvelukuvauksen mukainen palveluiden saatavuustavoite saavutettiin jokaisessa palveluprosessissa Palvelulaskutus ennen asiakashyvityksiä 56,3 milj. euroa. Palvelulaskutus asiakashyvitysten jälkeen 52,4 milj. euroa. Työpanos, HTV HTV - oma henkilöstö Suorite / HTV -tuottavuus 1,5% 3,1 % Henkilöstö HTV:n keskimääräinen kustannus HTV:n keskimääräinen kustannus ammattiryhmittäin ja tulosalueittain HTV:n keskimääräinen kustannus on talousarviossa TP (ilman olevaa henkilöstökustannusten tulospalkkioeriä) korotusten mukainen: Talous Potilas- /asiakastyytyväisyys Työssäolo-% (=tehty vuosityöaika teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta) Tehty vuosityöaika teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta % Tilinpäätös : 78,5 % + 1% = 79,5 % 79,7 % Tilikauden tulos Tilikauden tulos Nollatulos Tuottavuustavoite Kokonaistuottavuus 1,50 % 4,1 % Investoinnit Investoinnit / Pieninvestoinnit Rahoitus Sisäiset lainat Talousarvion mukainen Kuukausittain Kokonaistyytyväisyys Asiakaskyselyt, yksikkökohtaisesti tarkemmin määritelty 4/5 3,9 / 5,0

11 Riskienhallinta Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäinen valvonta on osa johtamista ja siihen sisältyvät kaikki ne toiminnot, joilla tavoitellaan liikelaitokselle asetettujen tavoitteiden toteuttamista säädösten ja ohjeistuksen mukaisesti. Sisäisessä valvonnassa noudatetaan yhtymähallinnon sisäisen tarkastusyksikön ja ulkoisen tarkastuksen suosituksia. Sisäisen valvonnan kannalta keskeisiä toimintoja ovat strategisia tavoitteita toteuttava toiminnan suunnittelu ja toteutus, päätöksentekomenettely, sopimukset ja hankintatoimi sekä taloudellisen ja toiminnallisen tiedon luotettavuus ja toiminnan tuloksellisuus. Toimitusjohtaja on delegoinut hankintavaltuuksia, laskujen hyväksymisoikeuksia sekä henkilöstöhallinnon päätöksenteko-oikeuksia alaiselleen henkilöstölle. Päätökset tehdään delegointipäätösten mukaisesti ja niitä valvotaan. Palvelukuvauksissa on kuvattu tehtävät ja vastuut asiakkaiden ja HUS-Servisin välillä. Riskien tunnistaminen ja arvioiminen on osa johtamista ja projektinhallintaa. Kaikilla palvelualueilla on nimetty riskit, arvioitu niiden todennäköisyys ja vaikutus sekä yksilöity kunkin riskin hallintakeinot. Arviointi päivitetään vuosittain. HUS:n valmius- ja jatkuvuussuunnitelma tukee liikelaitoksen omaa jatkuvuuden hallintaa sekä toiminnan yhteensovittamista operatiivisella tasolla. HUS-Servisin vuosittaisen riskianalyysin perusteella merkittävimpinä strategisina riskeinä on tunnistettavissa positiivisen tuottavuuskehityksen ylläpitäminen tulevaisuudessa sekä muutokset toimintaympäristössä. Keskeisimpiä muutoksia toimintaympäristössä ovat julkisen palvelutuotannon lakimuutokset sekä eduskunnassa valmistelussa oleva sote-uudistus. Toimintaympäristön varaudutaan seuraamalla aktiivisesti lakimuutoksia ja osallistumalla mahdollisuuksien mukaan niiden toimeenpanoon sekä palvelutuotannon osalta valmistautumalla tuleviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin ennakoivasti. Tuottavuuskehityksen ja talouden hallinnassa ovat avainasemassa toiminnan sopeuttaminen kysynnän muutoksiin sekä resurssien dynaaminen tasapainottaminen eri palvelualueiden välillä. Kuluneen vuoden aikana sopeutustoimia on kohdistettu erityisesti potilasasiakirjapalveluihin, joissa sähköinen potilasasiakirjaratkaisu on edellyttänyt nopeaa toiminnan uudelleen organisointia ja resurssien sopeutusta. XDS-arkiston laajentamisen myötä sopeutustoimenpiteitä ja arkistojen keskittämistä tullaan laajentamaan vuoden 2016 aikana. Lisäksi eri palvelualueiden toimintojen tehokkuuden varmistamiseksi on eri palvelualueilla järjestetty useita lean-kehittämishankkeita konsernin strategian mukaisesti Merkittävimmät operatiiviset riskit ovat sidoksissa käytettävissä olevien resurssien riittävyyteen, avainhenkilöiden osaamiseen ja kuormittumiseen, tietoturvallisuuteen ja kehitysprojektien etenemiseen. Vuoden 2015 aikana kehittämisprojektien pääpaino on ollut järjestelmäprojekteissa, joista Harppi-toiminnanohjausjärjestelmä on ollut merkittävimmässä asemassa. Kehitysprojektien hallinnassa avainasemassa on projektien hyvä kokonaisohjaus, jatkuva seuranta sekä tarvittavien resurssien ja tuen varaaminen projektien läpiviennille. Erityisesti Harppi-projektissa yksittäisten avainosaajien sitouttaminen ja työntekijöiden osaamisen ja työtehtävien yhteensovittaminen kuormituksen hallitsemiseksi on ollut keskeinen lähtökohta projektin onnistuneen läpiviennin takaamiseksi. Nämä osa-alueet tulevat painottumaan myös vuonna 2016, jolloin Harpin käyttöönotto tapahtuu. Riippuvuus tietojärjestelmistä ja tietoliikenneyhteyksistä tuo haasteita useiden toimintojen häiriöttömälle jatkuvuudelle. Tietoteknisiä riskejä hallitaan järjestelmiä testaamalla, toimittajayhteistyöllä, riskit minimoivilla työjärjestelyillä, koulutuksella, ohjeistuksella ja esimiesvalvonnalla sekä määrittämällä sopimuksiin palvelutasoehtoja. Tietojärjestelmäriskeihin on varauduttu myös kattavilla varahenkilöjärjestelyillä, joilla varmistetaan osavan henkilökunnan riittävyys myös mahdollisissa käyttökatkoissa ja poikkeustilanteissa. Tilinpäätös

12 Asiointipalvelut ja tekstinkäsittely osallistuvat potilasturvallisuustoimintaan ja haittailmoitus (HaiPro) raportointiin. HUS-Riskit portaali on käytössä. Vaaratapahtumailmoitusten käsittelemiseksi ja palvelun kehittämiseksi on luotu toimintamalli. Kokonaisuudessaan riskien hallinnassa onnistuttiin hyvin vuonna VUOSITASON TOIMINTASUUNNITELMA / STRATEGISISTA TAVOITTEISTA JOHDETTUJEN TUOTTAVUUS- JA KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN SEURANTA Tavoitetltu Tavoite Toimenpide Tavoiteltu hyöty (t ) henkilöstövaikutus (htv) Toteuma (t ) Vastuuhenkilö Tekstinkäsittelyn kehitys Tuotannonohjauksen ja raportoinnin kehittäminen Tekstinkäsittelyn kehitys Henkilötyöntuottavuuden parantuminen Tekstinkäsittelyn kehitys Optimaalinen henkilöresursointi Vuokrakustannusten alentuminen (etätyön nettovaikutus) Tekstinkäsittelyn tehostaminen yhteensä Jari Simonen Pasu-ja palkkapalveluiden tehostaminen Jatkuva lean-kehittäminen ja visuaalinen toiminnanohjaus Palvelussuhdepalvelujen muutos ja sopeuttaminen Harppiprojektin toteutus ja itsepalvelujen parantaminen Henkilöstöpalveluiden tehostaminen yhteensä Juhani McBreen Arkistotoimintojen keskittäminen Vuokrakulujen vähennys Potilasasiakirjojen sähköistämisen edistyminen Henkilöstöresurssien sopeuttaminen Potilaskuljetuksen tehostaminen Henkilöstöresurssien tehostuminen Puhelinpalvelujen tehostaminen asiointipalveluiden sisällä 67,5 1,5 0 Asiointipalveluiden tehostaminen yhteensä 457,5 9,5 585 Jari Räty Sähköisten laskutusprosessien laajentaminen Sähköisen laskutuksen lisääntyminen Talousprosessien vähittäinen tehostaminen Säästö vastaa n. 1%:n tehostumista henkilötyössä 25 0 Talouspalveluiden tehostaminen yhteensä Satu Willgren TUOTTAVUUSTAVOITTEESEEN SISÄLTYVÄT , Harppi-projekti Arvio Harppi-projektin aiheuttamista kustannuksista MUUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET KEHITTÄMISTOIMENPITEET YHTEENSÄ PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Poikkeama-% TP2015/ TA2015 Muutos-% TP2015/ TP2014 Liikevaihdon analysointi (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 TP 2015 Konsernin sisäinen myynti ,6 % 0,0 % Myynti jäsenkunnille ja muille maksajille ,8 % 5,2 % LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ ,7 % 0,1 % Tilinpäätös

13 Palvelut ja tuotteet kaikille maksajille Poikkeama-% TP 2015/ TA 2014 Muutos-% TP 2015/ TP 2014 Tuotteet ja palvelut (lkm) TP 2014 TA 2015 TP 2015 Kirjoitetut sanelut ,3 % 1,2 % Kirjoitetut saneluminuutit ,0 % -0,6 % Asiakirjan haut ,4 % -22,3 % Välitetyt puhelut ,6 % -2,6 % Potilaskuljetukset ,1 % 8,0 % Ansioerittelyt ,0 % 3,7 % Ostolaskut ,5 % 16,3 % Tiliöintirivit ,1 % 18,1 % Potilaslaskut (vain tuote TAH810) ,1 % 3,6 % KAIKKI YHTEENSÄ (lkm) ,56 0,3 % -0,5 % Tuotteet ja palvelut (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 TP 2015 Palvelulaskutus ennen asiakaspalautuksia oli noin 56,3 milj. euroa, mikä oli noin 3,0 % talousarviota ja 4,6 % edellisvuotta enemmän. HUS-Servisin maksamien noin 3,1 milj. euron asiakaspalautusten ja muiden tilinpäätöserien jälkeen lopullinen palvelulaskutus oli yhteensä noin 52,4 milj. euroa, mikä on - 4,2 % talousarviota vähemmän, mutta 0,1 % edellisvuotta enemmän. Sekä euromääräisesti että suhteellisesti suurinta palvelulaskutuksen lisääntyminen oli Talouspalveluissa, jossa volyymien kasvua selittää potilaslaskujen lukumäärän kasvu sekä tietojärjestelmien kustannuspaineen heijastuminen tuotehintoihin. HYKS-sairaanhoitoalueen palvelulaskutus ennen asiakashyvityksiä ylitti talousarvion noin miljoona euroa. Ylitys johtui HYKS:lle myydystä osastosihteeripalvelusta, HYKS:lle tuotetusta palvelussuhdesihteeripalvelusta ja potilaslaskujen odotettua suuremmasta volyymista. Kuitenkin asiakashyvitysten jälkeen jokaisen sairaanhoitoalueen palvelulaskutus jäi selvästi alle talousarviotason. HYKS:n lopullinen palvelulaskutus jäi noin 1,5 milj. euroa alle talousarvion, Hyvinkään palvelulaskutus jäi noin 0,1 milj. euroa alle talousarvion ja Lohjan noin 0,3 milj. euroa. Edelliseen vuoteen nähden HYKS-sairaanhoitoalueen palvelulaskutus asiakashyvitysten jälkeen kasvoi noin 0,2 milj. euroa ja Lohjan palvelulaskutus kasvoi noin 0,1 milj. euroa. Palvelulaskutuksen kasvu johtui HYKS:lle myydystä osastosihteeripalvelusta, HYKS:lle tuotetusta palvelussuhdesihteeripalvelusta ja potilaslaskujen volyymien kasvusta. Muiden sairaanhoitoalueiden palvelulaskutus asiakashyvitysten jälkeen laski edellisestä vuodesta. Tukipalveluyksiköissä edellisen vuoden myyntiä on kasvattanut HUSLAB:n ajanvarauspalveluiden laajentuminen sekä HUS-Apteekin ennakoitua suurempi ostolaskujen lukumäärä. HUS-Apteekin ostolaskujen kasvua selittää erityisesti Tamron lääkelaskujen odotettua suurempi lukumäärä. Potilaslaskujen laskutusvolyymien kasvu heijastui sekä HYKS:n että muihin sairaanhoitoalueisiin. Palvelualueittain tarkasteltuna palvelulaskutus ennen asiakashyvityksiä ylitti talousarviotason jokaisella palvelualueella, mikä oli seurausta talousarvioon sisältymättömistä lisätilauksista sekä volyymin kasvusta. Asiointipalveluiden noin euron talousarvioylitys koostui potilaskuljetuksen ja aulapalveluiden odotettua suuremmasta kysynnästä sekä HYKS:lle myydystä osastosihteeripalvelusta, mikä sisältyi vain osittain talousarvioon. Asiointipalveluiden sisällä potilasasiakirjojen palvelulaskutus putosi Tilinpäätös Poikkeama-% TP 2015/ TA 2014 Muutos-% TP 2015/ TP Johto (sis. plm, tsv ja asiakaspalautukset) ,7 % -468,6 % -Tekstinkäsittelypalvelut ,8 % 1,2 % -Asiointipalvelut ,0 % 3,8 % -Henkilöstöpalvelut ,0 % 1,2 % -Talouspalvelut ,4 % 23,7 % KAIKKI YHTEENSÄ (1 000 euroa) ,2 % 0,1 %

14 edellisestä vuodesta noin euroa potilasasiakirjojen sähköistämisen myötä. Henkilöstöpalveluiden talousarvioylitys ennen asiakashyvityksiä oli seurausta HYKS:n osastosihteeripalvelusta, joka sisältyi vain osittain talousarvioon. Talouspalveluiden laskutuksen euron kasvu oli seurausta potilaslaskujen odotettua suuremmasta kysynnästä ja tietojärjestelmäkustannusten nousun vaikutuksesta hinnoitteluun. Tekstinkäsittelyssä palvelulaskutus oli alkuvuodesta hieman talousarvion alapuolella, mutta syksyn aikana kumulatiivinen palvelulaskutus ennen asiakashyvityksiä ylitti sekä talousarvioettä edellisen vuoden tason. TALOUDEN TOTEUTUMINEN, RAHOITUS JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma euroa TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Poikkeama-% TP2015/ TA2015 Muutos-% TP2015/ TP2014 Toimintatuotot yhteensä ,2 % 0,1 % Myyntituotot ,7 % 0,1 % Maksutuotot ,0 % 0,0 % Tuet ja avustukset ,0 % -36,1 % Muut toimintatuotot ,4 % 11,6 % Toimintakulut yhteensä ,2 % 0,1 % Henkilöstökulut ,0 % 1,3 % Palvelujen ostot ,9 % -3,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 % -19,1 % Avustukset ,0 % 0,0 % Muut toimintakulut ,9 % 6,5 % Toimintakate ,7 % 49,9 % Rahoitustuotot ja -kulut ,9 % -804,5 % Vuosikate ,2 % -16,8 % Poistot ja arvonalentumiset ,6 % -28,6 % Tilikauden tulos ,9 % 88,0 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,3 % 0,0 % Sisäiset toimintatuotot 98,3 % 98,5 % 98,4 % 98,2 % 98,1 % 98,1 % Ulkoiset toimintatuotot 1,7 % 1,5 % 1,6 % 1,8 % 1,9 % 1,9 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Tilinpäätös

15 Toimintatuottojen ja kulujen yhteismäärän sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi TA 2015 TP 2014 Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) poikkeama % (1 000 euroa) muutos % Kumulatiivinen TA / Edellinen vuosi Tekstinkäsittelypalvelut; hinnoittelun- ja kysyntärakenteen muutokset 418 0,8 % 178 0,3 % Asiointipalvelut; HYKS:lle myydy osastosihteeripalvelun vaikutus Henkilöstöpalvelut; HYKS:lle myyty palvelussuhdesihteerityön kasvu Talouspalvelut; potilaslaskujen volyymin kasvu ja tietojärjestelmäkustannusten aiheuttama kustannuspaine 193 0,4 % 717 1,4 % 360 0,7 % 144 0,3 % 618 1,1 % ,6 % Asiakaspalautukset ,6 % ,4 % Muut muutokset ,5 % -576 TP ,2 % ,1 % TA 2015 TP 2014 Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) poikkeama % (1 000 euroa) muutos % Kumulatiivinen TA / Edellinen vuosi Tekstinkäsittelypalvelut; henkilöresurssien tehostaminen ja vuokratyömoiman vähentäminen Asiointipalvelut; posti- ja puhelin- ja atkveloitukset nousivat edellisestä vuodesta, mutta jäivät odotettua matalammalle tasolle Henkilöstöpalvelut; palvelussuhde- ja palkkaprosessien tehostaminen sekä tietojärjestelmäkustannusten odotettua matalampi taso Talouspalvelut; tietojärjetelmä- ja perintäkustannukset nousivat edellisestä vuodesta, mutta jäivät odotettua matalammalle tasolle ,3 % ,6 % ,1 % 229 0,4 % ,5 % ,5 % ,5 % 907 1,7 % Tulospalkkioerien muutos 762 1,4 % 68 0,1 % Muut muutokset ,0 % -55 0,0 % TP ,3 % ,0 % Tilinpäätös

16 Kone- ja laiteinvestoinnit Vuoden 2015 kesällä päivitetyssä talousarviossa oli suunniteltu euroa käytettäväksi pieninvestointeihin. Vuoden 2015 aikana investointeja toteutettiin yhteensä noin euroa. Toteutuneet investoinnit koostuivat kokonaan Kaiku-ohjelmiston järjestelmäpäivityksestä. Investointi toteutettiin yhteistyössä HUS-logistiikan kanssa ja se järjestelmäpäivitysprojekti jatkuu myös vuoden 2016 aikana. HUS-Servisissä Kaiku-järjestelmää käytetään potilaskuljetusten tilaus- ja seurantajärjestelmänä ja HUS-logistiikassa järjestelmää käytetään ambulanssi- ja tavarakuljetusten hallinnointiin. Järjestelmäpäivityksen yhteydessä ohjelmiston käyttöliittymä ja toiminnallisuudet muuttuvat oleellisesti ja näillä muutokset mahdollistavat potilaskuljetuksen positiivisen tuottavuuskehityksen myös tulevaisuudessa. Merkittävimpänä muutoksena tulee olemaan potilaskuljetuksen tilaus- ja hallinnointimahdollisuus suoraan potilastietojärjestelmästä. Lisäksi uusi järjestelmä mahdollistaa joustavammat laskutus- ja raportointikäytännöt. Suunniteltuja tietojärjestelmäinvestointeja olivat henkilöstöpalveluiden varmennekortin aktivointityökalu ja Trados-käännösohjelmisto. Henkilöstöpalveluiden tietojärjestelmäinvestoinnit siirtyivät Tietohallinnon investoinniksi. Näistä investoinneista osa siirtyi myös 2016 vuoden puolelle. Lean-hankkeiden toteutettiin vuoden aikana useita eri palvelualueilla, mutta projektien kustannukset jäivät huomattavasti euron investointirajan alle. Tilinpäätös

17 HENKILÖSTÖ Henkilöstösuunnitelma Vuoden 2015 valtuustotason henkilöstötavoitteisiin sisältyy sekä henkilöstörakennesuunnitelman että osaamisen kehittämissuunnitelman tekeminen. Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Henkilöstörakennesuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva. HUS-Servisissä kokoontuu kuukausittain henkilöstöpäällikön johdolla HR-ohjausryhmä, jäseninä työsuojelupäällikkö, palvelupäälliköt, henkilöstön edustajia, työsuojeluvaltuutettu ja työterveyshuollon edustaja. HR-ohjausryhmä valmistelee asioita johtoryhmään ja tukee HUS:n henkilöstöasioihin liittyvien linjausten toteutumista HUS-Servisissä, tehden moniammatillista yhteistyötä henkilöstöasioissa. Henkilöstöjohtamisen painopisteet hyvän asiakaspalvelun turvaaminen asiakas- ja työntekijälähtöisen jatkuvan kehittämisen kulttuurin juurruttaminen vuorovaikutuksellisen ja taloudellisen esimiestyöskentelyn vahvistaminen osaamisen laajentaminen ja varmistaminen hyvinvoiva henkilöstö tuottavuuden kasvun turvaaminen Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi asiakastyytyväisyyden takaaminen oikea-aikaisilla palveluilla ja palvelujen optimaalisella laadulla asiakasarvoa tuottavien palveluprosessien virtauksen ja laadun varmistaminen sekä turhan työn ja muun hukan poistaminen oman ja vuokrattavan henkilöstön optimaalinen käyttö esimiesten koulutus ja tuki Totalin henkilöstö- ja talousraportoinnin hyödyntämisessä henkilöstön osaamisen varmistaminen osaamiskarttoja hyödyntäen (moniala- ja asiantuntijaosaaminen) tunnistetaan osaamishaasteet uudistuvissa henkilöstö- ja talousprosesseissa esimiesten osaamisen vahvistaminen jatkuvalla kehittämisellä, esimiespäivillä, toteuttamalla esimiesten 360 arviointeja ja järjestämällä esimiehille jatkuvaa tukea vuorovaikutuksellisuutta lisätään tiimipalaverikäytäntöjä kehittämällä, osallistamalla henkilöstöä oman työn jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen sekä tukemalla esimiehiä käyttämään aktiivisesti varhaisen tuen mallilla työhyvinvointia edistetään toteuttamalla HUS:n ja HUS-Servisin strategista hyvinvointiohjelmaa Tilinpäätös