TARJOUSPYYNTÖ 1 (24) Tilaaja: Sipoon kunta Kehitys- ja kaavoituskeskus PL 7 (Iso Kylätie 18) Sipoo

Transkriptio

1 TARJOUSPYYNTÖ 1 (24) Tilaaja: Sipoon kunta PL 7 (Iso Kylätie 18) Sipoo SIPOON POHJOIS-PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA Sipoon kunnan pyytää tarjoustanne oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimiseksi Sipoon kunnan Pohjois-Paippisten kylän alueelle. Hankinnan kohde ja tavoitteet Tavoitteena on ohjata alueen maankäyttöä laatimalla oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Sipoon kunnanhallituksen linjauksen mukaisesti osayleiskaavan laatimisessa tutkitaan ja sovelletaan uutta menetelmää määritellä rakennusoikeuden mitoitus. Osayleiskaavassa rakennusoikeudet osoitetaan kiinteistökohtaisesti pohjautuen kaavatyössä laadittavaan mitoitustaulukkoon/periaatteisiin, joka perustuu työssä määriteltäviin rakennettavuusvyöhykkeisiin. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun oletetaan toteutuvan siten, että jokaisella vyöhykkeellä maanomistajat saavat tasapuolisesti rakennusoikeutta. Vyöhykkeiden määrittämisessä käytetään kriteereinä mm. luonto- ja kulttuuriarvoja sekä koulun, päiväkodin, vesijohdon ja viemäriverkon läheisyyttä, tieverkon kapasiteettia ja joukkoliikenteen saavutettavuutta. Tavoitteena on tiivistää rakentamista kylän keskustassa. Lisäksi osayleiskaavatyössä laaditaan perinteinen kantatilalaskelma vertailun vuoksi ja vaikutustenarvioinnin tueksi. Osayleiskaavatyön tavoitteena on kehittää kyläaluetta osoittamalla uudisrakentaminen maiseman, ympäristön ja olevan infrastruktuurin kannalta soveltuviin paikkoihin sekä tiivistää kylän keskustaa. Osayleiskaava laaditaan mitoittavana. Alustava kaava-alueen rajaus on esitetty liitekartalla. Taustaa Pohjois-Paippisten kylätaajama sijaitsee Pohjois-Sipoossa Lahdenväylän (E 75) itäpuolella noin 10 km Nikkilän taajamasta pohjoiseen. Koko suunnittelualueen pinta-ala on noin 30,31 km 2 ja alueella on noin 640 kiinteistöä. Suunnittelualueen länsipuolella on Järvenpään kaupunki ja itäpuolella Pornaisten kunta. Suunnittelualue rajautuu etelässä Etelä-Paippisten kylän alueeseen. Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Sipoon kunnan yleiskaava 2025 (vahvistettu ). Sipoon yleiskaavassa 2025 suunnittelualue on merkitty suurelta osin haja-asutusalueeksi (MTH), kyläalueeksi (AT), työpaikka-alueeksi (TP) sekä laajojen yhtenäisten metsäalueiden alueeksi (MLY). Viheryhteystarvemerkinnät osoittavat laajojen yhtenäisten metsäalueiden liittymisen seudun laajempaan viherrakenteeseen. Suunnittelualueella sijaitsee kolme Natura aluetta: Kummelbergen (FI ), Rörstrandin vanha metsä (FI ) sekä osa Sipoonjoen Natura-aluetta (FI ). Sipoon yleiskaavan luontoselvityksessä on tarkennettu Kummelbergenin suojelualueelta liito-oravan elinalueet. Selvitys on laadittu vuonna 2006, joten liitooravien esiintyminen alueella tulee kartoittaa uudelleen. Suunnittelualueella sijaitsee Harsbackenin luonnon-

2 TARJOUSPYYNTÖ 2 (24) suojelualue, johon kuuluu noin 5 hehtaaria valtion omistamia alueita ja jonka tarkoituksena on vanhojen luonnonmetsien ja niihin liittyvien ekologisten kokonaisuuksien sekä kasvien ja eläinten säilyttäminen ja. Suunnittelualue rajautuu Järvenpään puolella Keravanjoen laaksossa sijaitsevaan Lemmenlaakson lehto -nimiseen Natura alueeseen (FI ). Kaavan toteuttamisen vaikutukset Natura verkoston suojelualueisiin on arvioitava luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla. Alueella sijaitsee inventoitu kiinteä muinaismuistokohde: kaskiviljelyyn liittyviä kuoppia (sm-069 Lilla Kummelberget) ja Sipoon jokeen liittyvää maisemallisesti arvokasta aluetta (ma). Pohjois-Paippisten alueella on Sipoonjokilaaksosta eniten hiekkamuodostumia ja suunnittelualueella sijaitsee useita maa-ainesten ottoalueita. Suunnittelualueella sijaitsee ensimmäisen luokan pohjavesialue (no: ). Pohjois-Paippinen on Sipoonjoen länsipuolella sijaitseva pohjavesialue, joka rajoittuu kaakossa Forsbackan pohjavesialueeseen. Sipoon yleiskaavassa 2025 esitetyn mitoitustavoitteen mukaisesti asemakaava-alueiden ulkopuolisille alueille sijoittuu yhteensä noin asukkaan väestömäärän lisäys, joista kyliin ja haja-asutusalueille asukasta vuoteen 2025 mennessä. Kyläasutuksen alueella on yleinen vesijohtoverkosto ja melko kattava viemäriverkosto. Tehtävän määrittely Tarjoukseen tulee sisältyä tarvittavien selvitysten tekeminen, mukaan lukien kantatilaselvitys sekä vaikutusten arvioinnit. Konsultin toimesta järjestetään MRL:n mukainen vuorovaikutus ja osallistuminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja sen päivitykset, kuulemiset ja vastineiden laatiminen sekä tarvittavat kaavaesittelyt. Työssä määritellään taustaselvitysten perusteella rakentamisen edullisuusvyöhykkeet ja luodaan niihin perustuva mitoitusperiaate. Rakennusoikeuden määrä määritellään jokaisella vyöhykkeellä ja osoitetaan kiinteistökohtaisesti. Vertailun vuoksi laaditaan myös kantatilaselvitys ja esitetään sen mukainen rakennusoikeuden määrä kiinteistökohtaisesti. Menetelmä on uusi eikä sellaista ole aikaisemmin sovellettu Sipoon kunnassa. Tästä syystä mitoitusperiaatteen työstäminen vuorovaikutteisesti tilaajan, asukkaiden, päättäjien ja valvovien viranomaisten kanssa on tärkeää. Esimerkiksi työpajatyyppinen työskentely on mahdollinen perusteellisen vuorovaikutuksen toteuttamiseksi. Alueelle laaditaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava karttoineen. Kaavatyötä koskien laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta ilmenee pääpiirteittäin kaavatyön tarkoitus, eneneminen ja vaiheet. Valittavan konsultin tehtävänä on vastata koko kaavaprosessin läpiviemisestä MRL:n mukaisine työvaiheineen. Osayleiskaavatyö koostuu seuraavista kokonaisuuksista: Perusselvitykset ja tavoitteet Työohjelmaan ja raportointiin tulee sisällyttää laadittujen perusselvitysten ja lähtötietojen koonti, ns. Lähtötieto -raportti suomen ja ruotsin kielellä.

3 TARJOUSPYYNTÖ 3 (24) Työohjelmaan ja raportointiin pitää lisäksi sisällyttää ylemmän asteisista kaavoista, suunnitelmista ja strategioista johdettujen tavoitteiden kokoaminen. Vuorovaikutus Konsultin tehtävänä on järjestää alueen vuorovaikutus lainsäädännön (MRL & MRA) määrittelemässä kehyksessä. Konsultilla on oikeus työohjelmassaan täsmentää vuorovaikutteisuuden hoitamistapoja osayleiskaavatyössä. Konsultilla tulee olla valmiudet järjestää vuorovaikutus sekä suomen että ruotsin kielellä. Osayleiskaava Laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava karttoineen, määräysosineen ja selostuksineen suomen ja ruotsin kielellä. Osayleiskaavassa tulee esittää mitoitus käyttötarkoituksittain sekä osa-alueittainen mitoitus väestön suhteen. Konsultti vastaa osayleiskaavaprosessin etenemisestä ja käytännön organisoitumisesta kunnan ohjauksessa ja yhteistyössä heidän kanssaan. Raportointi Toimeksiannon lopputuloksena tulee olla Sipoon kunnanvaltuuston hyväksymä Pohjois-Paippisten osayleiskaava; kartta ja määräykset selostuksineen suomen- ja ruotsinkielisenä. Valmis aineisto toimitetaan tilaajalle dwg, pdf ja doc -muodoissa, paikkatietoaineistona sekä paperitulosteena. Valmis aineisto toimitetaan tilaajalle suomen- ja ruotsinkielisinä paperitulosteina (2 kpl) sekä sähköisessä muodossa seuraavasti: painokelpoisina PDF-tiedostoina, kaavakartat mittakaavassa 1:5 000 raportit taitettuina InDesign -tiedostoina tekstitiedostot Microsoft Office yhteensopivina aineistossa käytetyt kuvat erillisinä jpg-kuvatiedostoina kaavakartta määräyksineen yms. aineisto dwg-tiedostoina kukin aluetyyppi omalla tasollaan (Sipoon kunta käyttää kaavakarttojen piirtämisessä AutoCad Fiksu -sovellusta, johon toimitettavan materiaalin tulee olla vietävissä ilman tiedostomuotomuunnoksia) MapInfo -yhteensopivana aineistona Mahdollisten kaavatyön yhteydessä tehtävien erillisselvitysten raportoinnin osalta riittää, että niistä on saatavissa yksikielisen raportin lisäksi tiivistelmä sekä suomen että ruotsin kielellä. Lisäksi konsultin tehtävänä on tuottaa eri vuorovaikutus- ja päätösvaiheissa kaavan keskeisestä sisällöstä esittelykalvosarja, joka on tarkoitettu käytettäväksi esiteltäessä kaavahanketta luottamusmiehille ja yleisölle. Kaikki esittelytilaisuuksien aineisto toimitetaan tilaajalle joko ppt-tiedostoina tai pdf-tiedostoina.

4 TARJOUSPYYNTÖ 4 (24) Toimintatavat Sipoon kunta ohjaa osayleiskaavan laadintaa. Työlle nimetään ohjausryhmä ja yhteyshenkilöt. Konsultti esittää tarjouksessa työsuunnitelman työvaiheittain. Työn kannalta ratkaiseviin työvaiheisiin sisältyy luottamusmieskäsittely. Keskeisissä mitoitukseen liittyvissä ratkaisuissa saadaan ohjeistus vuoropuhelussa kunnan luottamuselinten kanssa. Valittavan konsultin tulee nimetä projektin ajaksi vastuuhenkilö, joka vastaa työn koordinoinnista konsultin puolesta. Yleiskaavatyöhön sisältyvissä neuvotteluissa ja esittelyissä konsultti toimii muistion laatijana. Konsultin tulee ilmoittaa tilaajalle välittömästi tarjouksen mukaiseen työryhmään kuuluvan työntekijän vaihtumisesta kesken projektin sekä hyväksyttää tämä kunnalla. Tausta-aineisto Sipoon kunta toimittaa valittavan konsultin käyttöön alueen pohjakartan (Maanmittauslaitoksen laatima maastokartta mittakaavassa 1:5 000) ja kunnan opaskartan paikkatietona sekä värilliset ortokuvat vuodelta Muun muassa seuraavat selvitykset ja suunnitelmat tulee ottaa soveltuvin osin huomioon kaavan laadinnassa: - Sipoon tieliikenteen meluselvitys 2006, päivitys Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Sipoon manneralueen esihistoriallisen ajan ja saariston esihistoriallisen sekä historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Sipoon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Sipoon lepakkokartoitus Kaupan palveluverkkoselvitys Sipoon yleiskaava 2025 Liikenneverkkoselvitys Sipoon yleiskaava-alueiden luontoselvitykset Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan liiton alueella Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat luonnon ympäristöt (MALU) Sipoon viher- ja virkistysaluestrategialuonnos HSL joukkoliikennelinjasto ja saavutettavuusvyöhykkeet - Maisemanhoidon ja suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Sipoonjoen valuma-alueella Sipoossa, Pornaisissa - ja Mäntsälässä, Uudenmaan Ympäristökeskus Vesihuollon kehittämissuunnitelma , Sipoon kunta Sipoon kunnan vesi- ja viemäriverkosto Sipoon kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Sipoon kunta, Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä, Uudenmaan Ympäristökeskus, 2009 Ilmoitus- ja hankintamenettely Kyseessä on avoin, kansallisen kynnysarvon ylittävä hankinta. Hankinnasta on julkaistu hankintailmoitus TEM:n ylläpitämässä sähköisessä Hilma-ilmoituskanavassa ( sekä Sipoon kunnan verkkosivuilla (

5 TARJOUSPYYNTÖ 5 (24)

6 TARJOUSPYYNTÖ 6 (24) Yhteydenpito ja lisätietoja Kunnan yhteyshenkilö tarjouspyyntöön liittyvissä kysymyksissä on yleiskaavapäällikkö Kaisa Yli-Jama, puh , kaisa.yli-jama@sipoo.fi Tarjouspyyntöä tai hankintamenettelyä koskevat mahdolliset kysymykset pyydetään lähettämään sähköpostitse viimeistään x.x.2015, jotta ehdimme julkaista vastaukset kysymyksiin ennen tarjouspyynnön jättämisajan umpeuduttua. Esitettyihin kysymyksiin annetut vastaukset sekä tarjouspyyntöön mahdollisesti tehdyt tarkennukset ja lisäykset julkaistaan viimeistään x.x.2015 Sipoon kunnan verkkosivuilla osoitteessa Tarjoustietojen ja hankinta-asiakirjojen julkisuus Hankintaa koskevien asiakirjojen julkisuuden osalta noudatetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lainsäädäntöä. Tarjousasiakirjat ja muut hankintaan liittyvät selvitykset ovat julkisia, kun sopimus on tehty. Asianosaisella tarjoajalla on kuitenkin oikeus saada tieto em. asiakirjoista heti, kun valintapäätös on tehty ja pöytäkirja tarkastettu. Asianosaisella ei kuitenkaan ole tietojen saantioikeutta liike- ja ammattisalaisuuksiin. Salassa pidettävät tiedot tulee tarjouksessa esittää omina liitteinään. Hinta ei kuitenkaan ole liike- ja ammattisalaisuus. Tarjouksen sisältö Tarjouksen tulee sisältää seuraavat tiedot ja selvitykset: Tarjouksen hinta, joka ilmoitetaan sitovana kokonaishintana. Kokonaishinnan tulee sisältää kaikki toimeksiantoon kuuluvat kustannukset. Kokonaishinnan lisäksi tulee hinnat eritellä työvaiheittain, henkilötyökustannukset henkilöittäin ja muut työstä aiheutuneet kustannukset eriteltyinä matka-, raportti-, yms. kustannuksiin. Tarjouksesta tulee edellisten lisäksi ilmetä hintaan sisältyvien kokousten ja asukastilaisuuksien lukumäärät. Kaikki hinnat tulee antaa sekä ilman arvonlisäveroa että arvonlisäverollisena. Tarjousten kokonaishintaa käytetään tarjousten vertailussa. Työohjelma, josta ilmenee työn suorittamistapa, työn sisältöön ja rajaukseen liittyvät ehdotukset, työn suorittamistapa vaiheittain ja arvio aikataulusta. Työohjelmassa on annettava selvitys työhön osallistuvasta henkilökunnasta, vastuuhenkilöt ja selvitysten tekijät nimettyinä sekä arvioidut työmäärät/henkilö perusteluineen. Työn sisällössä ja ohjelmoinnissa on otettava huomioon tavanomaiset neuvottelut ja yhteydenpito ympäristöviranomaisten ja intressiryhmien kanssa, esittelyt sekä työn aikainen yhteydenpito kunnan viranomaisiin. Työohjelman sisältöä käytetään tarjousten vertailussa ja se saa sisältää vain tarjoushintaan kuuluvia tehtäviä. Mikäli tarjous sisältää osan työtehtävistä ylimääräisenä optiona tai mikäli osa työsuorituksista ei kuulu tarjouksen hintaan, se tulee ilmaista erillisenä tekstiosuutena. Vain tarjoushintaan kuuluvat työt otetaan mukaan tarjousvertailun laatuarviointiin.

7 TARJOUSPYYNTÖ 7 (24) Työhön osallistuvien henkilöiden työreferenssit ja CV:t Työreferensseissä tulee näkyä henkilön rooli ja vastuu mainituissa referenssitöissä. Referensseistä pyydetään vain tämän työn kannalta relevantit aiemmat tehtävät. Mikäli tarjoaja käyttää työssään alihankkijoita, annetaan alihankkijoiden työreferenssit kuten tarjoajan henkilöstön osalta. Selvitykset tarjoajan kelpoisuudesta Tarjoajalta edellytetään, että se on suoriutunut yhteiskunnallisista velvoitteistaan. Tarjoukseen tulee liittää selvitys siitä, että tarjoaja on suorittanut verot ja lakisääteiset maksut sekä ennakkorekisteriote, josta näkyy että yritys on merkitty ennakkorekisteriin. Kunta varaa oikeuden pyytää valittavaksi ehdotetulta tarjoajalta muuta taloudellista selvitystä ennen valintapäätöksen tekemistä. Tarjousten jättäminen ja voimassaolo Tarjous liitteineen on toimitettava x.x.2015 klo mennessä sähköpostitse osoitteeseen kaisa.yli-jama@sipoo.fi. Sähköpostin aiheena tulee olla Pohjois-Paippisten osayleiskaava. Tarjouksen tulee olla sitovana voimassa vähintään saakka ja valitun tarjouksen osalta siihen asti kunnes hankintasopimus on allekirjoitettu. Tarjousten käsittely Tarjousten arviointi ja vertailu toteutetaan hankintalainsäädännön mukaisesti kolmessa vaiheessa: - tarjoajien kelpoisuuden arviointi - tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkastaminen - tarjousten vertailu Tarjousten avaaminen Tilaajat avaavat tarjoukset suljetussa avauskokouksessa. Kokouksesta laaditaan pöytäkirja. Tarjoajien kelpoisuuden arviointi Tarjoajalta edellytetään, että se on suoriutunut yhteiskunnallisista velvoitteistaan. Tarjoukseen tulee liittää selvitys siitä, että tarjoaja on suorittanut verot ja lakisääteiset maksut, ennakkorekisteriote, josta näkyy että yritys on merkitty rekisteriin. Kunta varaa oikeuden pyytää valittavaksi ehdotetulta tarjoajalta myös muuta taloudellista selvitystä ennen valintapäätöksen tekemistä. Tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois sellainen ehdokas tai tarjoaja, joita koskee hankintalain (52-59, 63 ja 71 ) mukainen poissulkemisperuste. Tarjoajan edellytyksiä tehtävän suorittamiseen arvioidaan mm. yritys- ja henkilöreferenssien avulla. Konsultin ja hankkeeseen esitettävien avainhenkilöiden referenssitiedot vastaavista hankkeista on esitettävä vähintään viimeiseltä kolmelta vuodelta. Tämä koskee sekä suunnittelun että tutkimuksen asiantuntijahenkilöitä mukaan lukien mahdollisesti käytettävät alikonsultit.

8 TARJOUSPYYNTÖ 8 (24) Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arviointi Tarjouksen tulee vastata tarjouspyyntöä sekä siinä mainittuja vaatimuksia. Tarjouspyyntöä vastaamaton tarjous voidaan hylätä. Tarjous ei vastaa tarjouspyyntöä silloin, kun siihen ei sisälly pyydettyjä tietoja ja liitteitä. Tarjoaja, joka ei täytä tarjouspyynnössä vaadittuja edellytyksiä, voidaan sulkea tarjouskilpailusta pois. Tarjousten vertailu Tarjouksen valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjousten vertailussa otetaan huomioon sekä laatu- että kustannustekijät painoarvolla 60 / 40. Vertailussa huomioidaan seuraavat laatukriteerit: Projektin johto ja henkilöstö Työohjelma 1. Tiedot, taidot ja osaaminen 1. Lähestymistapa, sisältö, työmäärä 2. Kokemus toimialalta, referenssit 2. Tavoitteiden vastaavuus, innovatiivisuus, asiantuntijoiden osuus 3. Henkilökohtainen panos ja resurssit 3. Aikataulu ja raportointi Tarjoukset arvioidaan em. kriteerejä käyttäen ja kriteerit pisteytetään käyttämällä asteikkoa Projektin johto ja henkilöstö arvioidaan yhteensä painoarvolla 50 % ja työohjelma painoarvolla 50 %. Hankintapäätös ja -sopimus Kyseessä on EU-kynnysarvon alittava, kansallisen kynnysarvon ylittävä hankinta. Hankinnasta päättää kehitysjohtaja valintaryhmän esityksen pohjalta. Valintapäätöksestä ilmoitetaan sähköpostitse kaikille tarjoajille. Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen tehdään hankintaa koskeva kirjallinen sopimus. Hankintasopimus voidaan tehdä ja panna täytäntöön aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen valintapäätöksen tiedoksi. Sopimusperusteena ovat Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot (KSE 1995). Suunnittelutyö voidaan käynnistää välittömästi hanketta koskevan sopimuksen tekemisen jälkeen valitun konsultin kanssa. Toimeksiannossa noudatetaan seuraavia sopimusasiakirjoja tärkeysjärjestyksessä: 1. Konsulttisopimus 2. Tarjouspyyntö 3. Tarjous liitteineen 4. Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995 Muut ehdot Hallintolain 4 luvun 17 :n mukaan lähettäjän on huolehdittava siitä, että tarjous saapuu määräajassa. Myöhästyneitä tarjouksia ei oteta huomioon.

9 TARJOUSPYYNTÖ 9 (24) Osatarjouksia ei oteta tarjouskilpailussa huomioon. Tarjouksen käsittelyn ehtona on, että tarjoaja antaa tarjouksessaan vastaukset kaikkiin tarjouspyynnössä esitettyihin kysymyksiin ja toimittaa pyydetyt selvitykset ja todistukset tarjouksen yhteydessä. Kunta voi tämän lisäksi pyytää tarjoajaa toimittamaan tarvitsemiaan lisätietoja ja todistuksia. Tilaaja pidättää itsellään oikeuden hylätä saamansa tarjoukset. Tarjoajilla ei ole oikeutta saada korvauksia tekemästään tarjouksesta. Alihankkijan käyttö Alihankkijan käyttäminen on mahdollista, mutta kaikki tarvittavat tiedot, kuten kelpoisuusehdot ja henkilöreferenssit, tulee käydä ilmi jo tarjouksesta. Lisäksi tulee selvittää, mitkä työtehtävät kuuluvat alihankkijalle. Alihankkijan vaihtaminen kesken projektin on hyväksytettävä kunnalla. Alihankkija ei voi siirtää omia töitään toiselle alihankkijalle. Liitteet Liite 1. Suunnittelualueen rajaus opaskartalla Liite 2. Suunnittelualueen rajaus maakuntakaavakartalla Liite 3. Suunnittelualue Sipoon yleiskaava 2025 kartalla Liite 4. Kantatilaperiaatetta koskeva aloite, Sipoon kunnanhallituksen pöytäkirja Aloite yleiskaavan AT-alueiden mitoituksen tarkistamisesta, Sipoon kunnanhallituksen pöytäkirja

10 TARJOUSPYYNTÖ 10 (24) Liite 1. Suunnittelualueen rajaus Sipoon opaskartalla

11 TARJOUSPYYNTÖ 11 (24) Liite 2. Suunnittelualueen rajaus maakuntakaavakartalla (epävirallinen yhdistelmä)

12 TARJOUSPYYNTÖ 12 (24) Liite 3. Suunnittelualueen rajaus Sipoon yleiskaava 2025:lla

13 TARJOUSPYYNTÖ 13 (24) Liite 4. Kantatilaperiaatetta koskeva aloite/kaikki valtuustoryhmät / Motion gällande stomlägenhetsprincipen/alla fullmäktigegrupper 942/ /2015 KV 14 Valtuusto Kaikki valtuustoryhmät jättivät seuraavan yhteisen aloitteen: "Sipoon kunnanvaltuuston poliittiset ryhmät ovat yksimielisiä ja edellyttävät kunnan virkamiehiltä toimenpiteitä alla esitetyn korjaamiseksi. Kunnan virkamiesten on toteutettava poliittista tahtoa myös maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Poliittinen tahtotila on ollut jo pitkään, että kantatilaperiaatteen haitalliset vaikutukset poistetaan erityisesti kylien kehittämisen tieltä. Kantatilaperiaatteen soveltaminen osayleiskaava-alueilla sekä asema- ja osayleiskaavaalueiden ulkopuolella johtuu suunnittelukäytännöstä, jonka velvoittavuus ei perustu lakiin. Valtuustoryhmät ovat yksimielisiä päivätyn asianajaja Wallgrenin muistion oikeusohjeesta: Jos maanomistajien yhdenvertaisuus saadaan kaavassa turvattua muilla keinoin, kantatilaperiaatteen soveltamiseen osayleiskaavassa ei ole oikeudellista velvoitetta. Kylien osayleiskaavat on näin ollen laadittava ja mahdollisuuksien mukaan korjattava siten, että: 1. Kyliä tiivistetään ohjaamalla rakentamista suotuisimmille paikoille esimerkiksi olemassa olevan kunnallistekniikan perusteella ja lisäämällä rakentamista kylien keskuksissa. 2. Yleiskaavan kasvupotentiaali hyödynnetään täysimääräisesti kylissä, mikä vastaa 4000 uutta asukasta. 3. Kaavoittaja esittää vaihtoehdot nykyiselle kaavoituskäytännölle mukaan lukien muu kuin kantatilaperiaatteeseen perustuva mitoitus. 4. ELY-keskuksen hallintokäytäntöä ei pidetä ratkaisevana, kun se ei perustu velvoittavaan oikeuteen.

14 TARJOUSPYYNTÖ 14 (24) Valtuustoryhmät toteavat, että yleiskaavassa 2025 määrätään, että rakennuspaikkojen enimmäismäärä asema- ja osayleiskaavaalueiden ulkopuolisilla osilla lasketaan voimassa olleesta tilajaosta. Valtuustoryhmät katsovat, että kun koko kunnan yleiskaavaa seuraavan kerran päivitetään, on otettava uudelleen tarkasteluun kantatilaperiaatteen soveltaminen asema- ja osayleiskaavoitettavien alueiden ulkopuolella sekä yleiskaavan esittämä mitoitus." Aloite merkittiin tiedoksi. Liite 1/14. KV MAAJAOS 38 Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen Valmistelija/Beredare: yleiskaavapäällikkö / generalplanläggningschef Kaisa Yli-Jama, kaisa.yli-jama (at) sipoo.fi Kaikki valtuustoryhmät jättivät yhteisen aloitteen, jossa esitetään että kyläalueita koskevat osayleiskaavat on laadittava ja mahdollisuuksien mukaan korjattava siten, että: 1. Kyliä tiivistetään ohjaamalla rakentamista suotuisimmille paikoille esimerkiksi olemassa olevan kunnallistekniikan perusteella ja lisäämällä rakentamista kylien keskuksissa. 2. Yleiskaavan kasvupotentiaali hyödynnetään täysimääräisesti kylissä, mikä vastaa 4000 uutta asukasta. 3. Kaavoittaja esittää vaihtoehdot nykyiselle kaavoituskäytännölle mukaan lukien muu kuin kantatilaperiaatteeseen perustuva mitoitus. 4. ELY-keskuksen hallintokäytäntöä ei pidetä ratkaisevana, kun se ei perustu velvoittavaan oikeuteen. Vastine: Hajarakentamisen ohjaaminen kyläkeskuksiin kylien reuna-alueilta on kannatettava tavoite. Kaavoituksessa on kuitenkin huolehdittava maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta ja kyläalueille laadittavien kaavojen on noudatettava maakuntakaavoitusta sekä täytettävä maankäyttö- ja rakennuslain asetetut vaatimukset. Juridisten asiantuntijalausuntojen (Castren&Snellmanin lausunto sekä Kuntaliiton lausunto) pohjalta voidaan todeta, että muun kuin kantatilaperiaatteeseen perustuvan mitoituksen käytön sallivaa oikeuskäytäntöä on, eikä kantatilaperiaatteen soveltamiseen ole oikeudellista velvoitetta osayleiskaavoissa.

15 TARJOUSPYYNTÖ 15 (24) Mikäli kantatilatarkastelua ei käytetä apuneuvona tasapuolisuustarkastelussa, täytyy maanomistajien yhdenvertaisuus saada kaavassa turvattua muilla keinoin. Sipoon kunnan edun mukaista on keskittää kaikki maankäytön suunnittelun ja toteutuksen resurssit yleiskaavassa asemakaavoitettaviksi osoitetuille alueille ja pyrkiä asemakaavoittamaan omia maitaan, jotta kunta saa tuloja tontinmyynnistä. Kyläalueilla kunta ei omista maata eikä näin ollen saa tontinmyyntituloja. Kuitenkin verrattuna perinteiseen kyläosayleiskaavoitukseen rakentamisen keskittäminen kylien keskustoihin on kuntataloudellisesti järkevämpää. Tällöin voidaan hyödyntää paremmin oleva infrastruktuuri ja säästää esimerkiksi koulukuljetusten järjestämisessä. Kantatilamitoituksen mukaan laskennallista hajarakennusoikeutta on vielä käyttämättä noin 1750 rakennuspaikkaa, joka vastaa helposti Sipoon kunnan yleiskaavan 2025 mukaista noin 4000 uuden asukkaan lisäystä asemakaavoittamattomille alueille. Yhdyskuntarakenteellisia tai taloudellisia perusteita hajarakentamisen lisäämiselle ei ole. Vaikka kyläalueita tiivistettäisiin, ne sijaitsevat siitä huolimatta hyvien joukkoliikenneyhteyksien ulottumattomissa. Kantatilamitoituksen säilyttämistä puoltavat vallitsevat oikeuskäytännöt, viranomaisten tulkinnat, kunnan taloudellinen etu, yhdyskuntarakenteen hajautumisen estäminen sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Mikäli mitoitusta halutaan muilla perusteilla päättäjien taholta tästä huolimatta muuttaa, otetaan tietoinen riski siitä, että kyläalueiden kaavoitus viivästyy ja kaavaprosessista tulee monimutkaisempi verrattuna mitoittavien kyläosayleiskaavojen laatimiseen. Tällöin tarvitaan selkeät ohjeet, kuinka mitoitusta muutetaan ja millä kaavallisilla keinoilla uutta mitoitusta sovelletaan. Vaihtoehdot nykyiselle kaavoituskäytännölle ovat: 1. Laaditaan osayleiskaavoja kyläalueille ilman mitoitusta. Jokainen rakennuslupa harkitaan erikseen suunnittelutarveratkaisuna. 2. Laaditaan rakennettavuusvyöhykkeisiin perustuva mitoitustaulukko/ mitoitusperiaatteet. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu oletetaan toteutuvan siten, että jokaisella vyöhykkeellä maanomistajat saavat tasapuolisesti rakennusoikeutta. Vyöhykkeiden määrittämisessä käytetään kriteereinä mm. luonto- ja kulttuuriarvoja sekä koulun, päiväkodin, vesijohdon ja viemäriverkon läheisyyttä, tieverkon kapasiteettia ja joukkoliikenteen saavutettavuutta.

16 TARJOUSPYYNTÖ 16 (24) Käytetään kyläkaavoituksessa kantatilamitoitusta, mutta siirretään rakennusoikeutta reuna-alueilta kylien keskelle. Toteuttamiskelpoisimmaksi on arvioitu vaihtoehto nro 2, jolloin rakentamisen edullisuusvyöhykkeet ja niiden mitoitus määritellään osayleiskaavaprosessissa ja määrittelyn pohjaksi laaditaan tarvittavat selvitykset. Tavoitteena on, että kylien keskustoissa rakennuspaikkoja lisätään rajoittamatta kuitenkaan rakentamisen mahdollisuuksia muualla kunnassa. Valittua menetelmää sovelletaan seuraavaksi laadittavassa Pohjois-Paippisten kyläosayleiskaavassa. Kyläosayleiskaavan työohjelma hyväksytään kunnanhallituksessa. Kyläalueiden ulkopuolisten haja-asutusalueiden mitoituksen osalta haetaan mahdollisuuksia tarkistaa sitä ylöspäin. Liite 1/ 38. MAAJAOS: Valtuustoaloite 942/ /2013 Maankäyttöjaosto keskusteli vastineesta ja ehdotti seuraavia muutoksia tekstiin: - Tämä lause otetaan pois neljännestä kappaleesta: Jokainen uusi hajarakennuspaikka lisää kustannuksia kunnalle ja rasittaa jo nykyisin heikkoa kuntataloutta. - Sana "olemassa" muutetaan olevaksi seuraavasta lauseesta samassa kappaleessa: Tällöin voidaan hyödyntää paremmin olemassa infrastruktuuri ja säästää esimerkiksi koulukuljetusten järjestämisessä. - Lisätään uusi lause vastineen viimeiseen kappaleen: Tavoitteena on, että kylien keskustoissa rakennuspaikkoja lisätään rajoittamatta kuitenkaan rakentamisen mahdollisuuksia muualla kunnassa. - Lisätään uusi kappale vastineen loppuun: Kyläalueiden ulkopuolisten haja-asutusalueiden mitoituksen osalta haetaan mahdollisuuksia tarkistaa sitä ylöspäin. Esittelijä kannatti mielipiteitä ja muutti ehdotustaan. Markanvändningssektionen diskuterade bemötandet och föreslog följande ändringar i texten: - Följande mening tas bort från fjärde stycket: Jokainen uusi hajarakennuspaikka lisää kustannuksia kunnalle ja rasittaa jo nykyisin heikkoa kuntataloutta. - Ordet "olemassa" ändras till oleva i följande mening i samma stycke: Tällöin voidaan hyödyntää paremmin olemassa infrastruktuuri ja säästää esimerkiksi koulukuljetusten järjestämisessä. - En ny mening läggs till i det sista stycket: Tavoitteena on, että kylien keskustoissa rakennuspaikkoja lisätään rajoittamatta kuitenkaan rakentamisen mahdollisuuksia muualla kunnassa.

17 TARJOUSPYYNTÖ 17 (24) Ett nytt stycke läggs till sist i bemötandet: Kyläalueiden ulkopuolisten haja-asutusalueiden mitoituksen osalta haetaan mahdollisuuksia tarkistaa sitä ylöspäin. Föredragaren omfattade dessa och ändrade sitt förslag. Vt. kehitysjohtajan muutettu ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle edellä olevan vastineen antamista vastauksena valtuustoaloitteeseen. Tf. utvecklingsdirektörens ändrade förslag Markanvändningssektionen beslutar föreslå kommunstyrelsen och vidare kommunfullmäktigen att ge ovanstående bemötande som svar på fullmäktigemotionen. Päätös Muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Beslut Det ändrade förslaget godkändes enhälligt. KH 136 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Liite 1/136 KH: Valtuustoaloite Bilaga 1/ 136 KST: Fullmäktigemotion Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttöjaoston ehdotuksen aloitteeseen annettavaksi vastineeksi. Vastine: Hajarakentamisen ohjaaminen kyläkeskuksiin kylien reuna-alueilta on kannatettava tavoite. Kaavoituksessa on kuitenkin huolehdittava maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta ja kyläalueille laadittavien kaavojen on noudatettava maakuntakaavoitusta sekä täytettävä maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut vaatimukset. Juridisten asiantuntijalausuntojen (Castrén & Snellmanin lausunto sekä Kuntaliiton lausunto) pohjalta voidaan todeta, että muun kuin kantatilaperiaatteeseen perustuvan mitoituksen käytön sallivaa oikeuskäytäntöä on, eikä kantatilaperiaatteen soveltamiseen ole oikeudellista velvoitetta osayleiskaavoissa.

18 TARJOUSPYYNTÖ 18 (24) Mikäli kantatilatarkastelua ei käytetä apuneuvona tasapuolisuustarkastelussa, täytyy maanomistajien yhdenvertaisuus saada kaavassa turvattua muilla keinoin. Sipoon kunnan edun mukaista on keskittää kaikki maankäytön suunnittelun ja toteutuksen resurssit yleiskaavassa asemakaavoitettaviksi osoitetuille alueille ja pyrkiä asemakaavoittamaan omia maitaan, jotta kunta saa tuloja tontinmyynnistä. Kyläalueilla kunta ei omista maata eikä näin ollen saa tontinmyyntituloja. Kuitenkin perinteiseen kyläosayleiskaavoitukseen verrattuna rakentamisen keskittäminen kylien keskustoihin on kuntataloudellisesti järkevämpää. Tällöin voidaan paremmin hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja säästää esimerkiksi koulukuljetusten järjestämisessä. Kantatilamitoituksen mukaan laskennallista hajarakennusoikeutta on vielä käyttämättä noin rakennuspaikkaa, joka vastaa helposti Sipoon kunnan yleiskaavan 2025 mukaista noin uuden asukkaan lisäystä asemakaavoittamattomille alueille. Yhdyskuntarakenteellisia tai taloudellisia perusteita hajarakentamisen lisäämiselle ei ole. Vaikka kyläalueita tiivistettäisiin, ne sijaitsevat siitä huolimatta hyvien joukkoliikenneyhteyksien ulottumattomissa. Kantatilamitoituksen säilyttämistä puoltavat vallitsevat oikeuskäytännöt, viranomaisten tulkinnat, kunnan taloudellinen etu, yhdyskuntarakenteen hajautumisen estäminen sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Mikäli mitoitusta halutaan muilla perusteilla päättäjien taholta tästä huolimatta muuttaa, otetaan tietoinen riski siitä, että kyläalueiden kaavoitus viivästyy ja kaavaprosessista tulee monimutkaisempi verrattuna mitoittavien kyläosayleiskaavojen laatimiseen. Tällöin tarvitaan selkeät ohjeet, kuinka mitoitusta muutetaan ja millä kaavallisilla keinoilla uutta mitoitusta sovelletaan. Vaihtoehdot nykyiselle kaavoituskäytännölle ovat: 1. Laaditaan osayleiskaavoja kyläalueille ilman mitoitusta. Jokainen rakennuslupa harkitaan erikseen suunnittelutarveratkaisuna. 2. Laaditaan rakennettavuusvyöhykkeisiin perustuva mitoitustaulukko/mitoitusperiaatteet. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun oletetaan toteutuvan siten, että jokaisella vyöhykkeellä maanomistajat saavat tasapuolisesti rakennusoikeutta. Vyöhykkeiden määrittämisessä käytetään kriteereinä mm. luonto- ja kulttuuriarvoja sekä koulun, päiväkodin, vesijohdon ja viemäriverkon läheisyyttä, tieverkon kapasiteettia ja joukkoliikenteen saavutettavuutta. 3. Käytetään kyläkaavoituksessa kantatilamitoitusta, mutta

19 TARJOUSPYYNTÖ 19 (24) siirretään rakennusoikeutta reuna-alueilta kylien keskelle. Toteuttamiskelpoisimmaksi on arvioitu vaihtoehto nro 2, jolloin rakentamisen edullisuusvyöhykkeet ja niiden mitoitus määritellään osayleiskaavaprosessissa ja määrittelyn pohjaksi laaditaan tarvittavat selvitykset. Tavoitteena on, että kylien keskustoissa rakennuspaikkoja lisätään rajoittamatta kuitenkaan rakentamisen mahdollisuuksia muualla kunnassa. Valittua menetelmää sovelletaan seuraavaksi laadittavassa Pohjois-Paippisten kyläosayleiskaavassa. Kyläosayleiskaavan työohjelma hyväksytään kunnanhallituksessa. Kyläalueiden ulkopuolisten haja-asutusalueiden mitoituksen osalta haetaan mahdollisuuksia tarkistaa sitä ylöspäin. Kunnanhallitus antaa vastineen valtuustolle tiedoksi ja esittää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen godkänner markanvändningssektionens förslag till bemötande av motionen. Bemötande: Att styra glesbyggnationen från byarnas periferier till bycentrumen är ett mål som är värt att understöda. I planläggningen måste man dock se till att markägarna behandlas på ett likvärdigt sätt och planerna som utarbetas för byaområden ska följa landskapsplanläggningen samt fylla kraven som ställs av markanvändnings- och bygglagen. Utifrån de juridiska expertutlåtandena (utlåtande av Castren&Snellman och Kommunförbundets utlåtande) kan man konstatera att det även existerar rättspraxis som tillåter användningen av en dimensionering som inte baserar sig på stomlägenhetsprincipen och att det inte finns några juridiska förpliktelser att tillämpa stomlägenhetsprincipen i delgeneralplaner. Ifall inte stomlägenhetsprincipen används som hjälpmedel vid granskningen av likvärdig behandling, måste likabehandlingen av markägarna i planen tryggas på andra sätt. Det ligger i Sibbo kommuns intresse att koncentrera alla resurser för planeringen och förvekligandet av markanvändningen i områden som i generalplanen anvisats som områden som ska detaljplaneras och sträva efter att detaljplanera egen mark, så att kommunen får intäkter från tomtförsäljning. I byområdena äger kommunen ingen mark och får således inga tomtförsäljningsintäkter därifrån. Jämfört med traditionell delgeneralplanering av byar är det dock vettigare för kommunekonomin att koncentrera byggandet i byarnas centrum. På

20 TARJOUSPYYNTÖ 20 (24) så sätt kan man utnyttja den existerande infrastrukturen bättre och spara till exempel i anordnandet av skolskjutsar. Enligt stomlägenhetsdimensioneringen finns fortfarande cirka oanvända beräknade byggplatser, vilket enligt Generalplan för Sibbo 2025 motsvarar ett tillskott på åtminstone cirka nya invånare i områden som inte detaljplanerats. För att öka byggandet i glesbygden finns inga samhällsstrukturella eller ekonomiska grunder. Även om man förtätar byområdena ligger de fortfarande utom räckhåll från goda kollektivtrafikförbindelser. Att bevara stomlägenhetsdimensioneringen förordas av rådande rättspraxis, myndigheternas tolkningar, kommunens fördel, förhindrandet av samhällsstrukturens splittring samt av likabehandling av markägarna. Ifall beslutsfattarna trots detta vill ändra dimensioneringen utgående från andra grunder, tar man en medveten risk för att byområdenas planläggning försenas och planprocessen blir krångligare jämfört med utarbetandet av bydelgeneralplaner med dimensionering. I så fall behövs tydliga anvisningar för hur dimensioneringen ska ändras och med vilka planläggningsmässiga metoder de nya dimensioneringen ska verkställas. Alternativen till den nuvarande planläggningspraxisen är: 1. Delgeneralplaner som saknar dimensionering utarbetas för byområdena. Varje byggnadslov övervägs skilt som ett avgörande om planeringsbehov. 2. En dimensioneringstabell eller dimensioneringsprinciper som grundar sig på olika zoner för byggbarheten utarbetas. Likabehandlingen av markägarna förväntas uppfyllas så att markägarna får byggrätt på ett jämlikt sätt i alla zoner. Vid definieringen av zoner används som kriterier bl.a. natur- och kulturvärden samt närheten till skola, daghem, vattenledning och avloppsnät, vägnätets kapacitet och tillgängligheten till kollektivtrafik. 3. I byplanläggningen används stomlägenhetsdimensioneringen men byggrätten flyttas från randområdena till byarnas centrum Alternativ 2 har bedömts vara det mest genomförbara, varvid de zoner som är mest fördelaktiga för byggande samt deras dimensionering definieras i delgeneralprocessen och de nödvändiga utredningarna utarbetas som grund för definieringen. Målet är att öka byggplatserna i bycentrumen utan att begränsa möjligheterna att bygga på andra platser i kommunen. Den valda metoden implementeras i nästa bydelgeneralplan som utarbetas, dvs. Norra Paipis. Arbetsprogrammet för bydelgeneralplanen godkänns i kommunstyrelsen.

21 TARJOUSPYYNTÖ 21 (24) För dimensioneringen i glesbygdsområden som ligger utanför byarna söker man möjligheter för en justering uppåt. Kommunstyrelsen delger bemötandet fullmäktige och föreslår att motionen härmed är slutbehandlad. Kunnanjohtajan muutettu ehdotus Kunnanhallitus päättää antaa seuraavan vastineen aloitteeseen: Vastine Hajarakentamisen ohjaaminen kyläkeskuksiin kylien reuna-alueilta on kannatettava tavoite. Kaavoituksessa on kuitenkin huolehdittava maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta ja kyläalueille laadittavien kaavojen on noudatettava maakuntakaavoitusta sekä täytettävä maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut vaatimukset. Juridisten asiantuntijalausuntojen (Castrén & Snellmanin lausunto sekä Kuntaliiton lausunto) pohjalta voidaan todeta, että muun kuin kantatilaperiaatteeseen perustuvan mitoituksen käytön sallivaa oikeuskäytäntöä on, eikä kantatilaperiaatteen soveltamiseen ole oikeudellista velvoitetta osayleiskaavoissa. Mikäli kantatilatarkastelua ei käytetä apuneuvona tasapuolisuustarkastelussa, täytyy maanomistajien yhdenvertaisuus saada kaavassa turvattua muilla keinoin. Sipoon kunnan edun mukaista on keskittää maankäytön suunnittelun ja toteutuksen resurssit yleiskaavassa asemakaavoitettaviksi osoitetuille alueille ja pyrkiä asemakaavoittamaan omia maitaan, jotta kunta saa tuloja tontinmyynnistä. Kyläalueilla kunta ei omista maata eikä näin ollen saa tontinmyyntituloja. Kuitenkin perinteiseen kyläosayleiskaavoitukseen verrattuna rakentamisen keskittäminen kylien keskustoihin on kuntataloudellisesti järkevämpää. Tällöin voidaan paremmin hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja säästää esimerkiksi koulukuljetusten järjestämisessä. Kantatilamitoituksen mukaan laskennallista hajarakennusoikeutta on vielä käyttämättä noin rakennuspaikkaa, joka vastaa helposti Sipoon kunnan yleiskaavan 2025 mukaista noin uuden asukkaan lisäystä asemakaavoittamattomille alueille. Mikäli mitoitusta halutaan muuttaa, otetaan tietoinen riski siitä, että kyläalueiden kaavoitus viivästyy ja kaavaprosessista tulee monimutkaisempi verrattuna mitoittavien kyläosayleiskaavojen laatimiseen. Tällöin tarvitaan selkeät ohjeet, kuinka mitoitusta muutetaan ja millä kaavallisilla keinoilla uutta mitoitusta sovelletaan.

22 TARJOUSPYYNTÖ 22 (24) Vaihtoehdot nykyiselle kaavoituskäytännölle ovat: 1. Laaditaan osayleiskaavoja kyläalueille ilman mitoitusta. Jokainen rakennuslupa harkitaan erikseen suunnittelutarveratkaisuna. 2. Laaditaan rakennettavuusvyöhykkeisiin perustuva mitoitustaulukko/mitoitusperiaatteet. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun oletetaan toteutuvan siten, että jokaisella vyöhykkeellä maanomistajat saavat tasapuolisesti rakennusoikeutta. Vyöhykkeiden määrittämisessä käytetään kriteereinä mm. luonto- ja kulttuuriarvoja sekä koulun, päiväkodin, vesijohdon ja viemäriverkon läheisyyttä, tieverkon kapasiteettia ja joukkoliikenteen saavutettavuutta. 3. Käytetään kyläkaavoituksessa kantatilamitoitusta, mutta siirretään rakennusoikeutta reuna-alueilta kylien keskelle. Toteuttamiskelpoisimmaksi on arvioitu vaihtoehto nro 2, jolloin rakentamisen edullisuusvyöhykkeet ja niiden mitoitus määritellään osayleiskaavaprosessissa ja määrittelyn pohjaksi laaditaan tarvittavat selvitykset. Tavoitteena on, että kylien keskustoissa rakennuspaikkoja lisätään rajoittamatta kuitenkaan rakentamisen mahdollisuuksia muualla kunnassa. Valittua menetelmää sovelletaan seuraavaksi laadittavassa Pohjois-Paippisten kyläosayleiskaavassa. Kyläosayleiskaavan työohjelma hyväksytään kunnanhallituksessa. Kyläalueiden ulkopuolisten haja-asutusalueiden mitoituksen osalta haetaan mahdollisuuksia tarkistaa sitä ylöspäin. Kunnanhallitus antaa vastineen valtuustolle tiedoksi ja esittää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Kommundirektörens ändrade förslag Kommunstyrelsen beslutar ge följande bemötande till motionen: Bemötande Att styra glesbyggnationen från byarnas periferier till bycentrumen är ett mål som är värt att understöda. I planläggningen måste man dock se till att markägarna behandlas på ett likvärdigt sätt och planerna som utarbetas för byaområden ska följa landskapsplanläggningen samt fylla kraven som ställs av markanvändnings- och bygglagen. Utifrån de juridiska expertutlåtandena (utlåtande av Castren&Snellman och Kommunförbundets utlåtande) kan man konstatera att det även existerar rättspraxis som tillåter användningen av en dimensionering som inte baserar sig på stomlägenhetsprincipen och att det inte finns några juridiska förpliktelser att tillämpa stomlägenhetsprincipen i delgeneralplaner.

23 TARJOUSPYYNTÖ 23 (24) Ifall inte stomlägenhetsprincipen används som hjälpmedel vid granskningen av likvärdig behandling, måste likabehandlingen av markägarna i planen tryggas på andra sätt. Det ligger i Sibbo kommuns intresse att koncentrera resurser för planeringen och förvekligandet av markanvändningen i områden som i generalplanen anvisats som områden som ska detaljplaneras och sträva efter att detaljplanera egen mark, så att kommunen får intäkter från tomtförsäljning. I byområdena äger kommunen ingen mark och får således inga tomtförsäljningsintäkter därifrån. Jämfört med traditionell delgeneralplanering av byar är det dock vettigare för kommunekonomin att koncentrera byggandet i byarnas centrum. På så sätt kan man utnyttja den existerande infrastrukturen bättre och spara till exempel i anordnandet av skolskjutsar. Enligt stomlägenhetsdimensioneringen finns fortfarande cirka oanvända beräknade byggplatser, vilket enligt Generalplan för Sibbo 2025 motsvarar ett tillskott på åtminstone cirka nya invånare i områden som inte detaljplanerats. Ifall man vill ändra dimensioneringen, tar man en medveten risk för att byområdenas planläggning försenas och planprocessen blir krångligare jämfört med utarbetandet av bydelgeneralplaner med dimensionering. I så fall behövs tydliga anvisningar för hur dimensioneringen ska ändras och med vilka planläggningsmässiga metoder de nya dimensioneringen ska verkställas. Alternativen till den nuvarande planläggningspraxisen är: 1. Delgeneralplaner som saknar dimensionering utarbetas för byområdena. Varje byggnadslov övervägs skilt som ett avgörande om planeringsbehov. 2. En dimensioneringstabell eller dimensioneringsprinciper som grundar sig på olika zoner för byggbarheten utarbetas. Likabehandlingen av markägarna förväntas uppfyllas så att markägarna får byggrätt på ett jämlikt sätt i alla zoner. Vid definieringen av zoner används som kriterier bl.a. natur- och kulturvärden samt närheten till skola, daghem, vattenledning och avloppsnät, vägnätets kapacitet och tillgängligheten till kollektivtrafik. 3. I byplanläggningen används stomlägenhetsdimensioneringen men byggrätten flyttas från randområdena till byarnas centrum. Alternativ 2 har bedömts vara det mest genomförbara, varvid de zoner som är mest fördelaktiga för byggande samt deras dimensionering definieras i delgeneralprocessen och de nödvändiga utredningarna utarbetas som grund för definieringen. Målet är att öka byggplatserna i bycentrumen utan att begränsa möjligheterna att

24 TARJOUSPYYNTÖ 24 (24) bygga på andra platser i kommunen. Den valda metoden implementeras i nästa bydelgeneralplan som utarbetas, dvs. Norra Paipis. Arbetsprogrammet för bydelgeneralplanen godkänns i kommunstyrelsen. För dimensioneringen i glesbygdsområden som ligger utanför byarna söker man möjligheter för en justering uppåt. Kommunstyrelsen delger bemötandet fullmäktige och föreslår att motionen härmed är slutbehandlad. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens ändrade förslag.

25 TARJOUSPYYNTÖ 25 (24) Aloite yleiskaavan AT-alueiden mitoituksen tarkistamisesta/rkp:n valtuustoryhmä / Motion om granskning av generalplanens dimensionering för AT-områdenas del/svenska folkpartiets fullmäktigegrupp 213/10.02/2013 KV 69 Valtuusto Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä jätti aloitteen, jossa ehdotetaan, että Sipoon yleiskaavaa tarkistetaan siten, että AT-alueiden rakennusoikeuksia lisätään. Samalla voitaisiin eräät A- alueet, joita ei tulla lähitulevaisuudessa asemakaavoittamaan, muuttaa AT-alueiksi. Aloite merkittiin tiedoksi. Liite 1/69. MAAJAOS 124 Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen Valmistelija/Beredare: yleiskaavapäällikkö / generalplanläggningschef Kaisa Yli-Jama, kaisa.yli-jama(at) sipoo.fi Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä jätti aloitteen, jossa ehdotetaan, että Sipoon yleiskaavaa tarkistetaan siten, että AT-alueiden rakennusoikeuksia lisätään. Samalla voitaisiin eräät A- alueet, joita ei tulla lähitulevaisuudessa asemakaavoittamaan, muuttaa AT-alueiksi. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Sipoon kunnan yleiskaavaa muutetaan kyläalueille (AT-alueet) osoitetun rakennusoikeuden osalta. Samalla esitetään, että niitä taajamatoimintojen alueita (Aalueet), joita ei lähitulevaisuudessa asemakaavoiteta, muutettaisiin kyläalueiksi yleiskaavassa. Sipoon kunnan strategian mukaisesti kyliä on tarkoitus kehittää, mutta kantatilamitoitus aiheuttaa esteitä kylien järkevälle kehittämiselle. Sipoon kunnan yleiskaavan 2025 valmistelussa esitettiin kantatilamitoituksen poikkileikkausvuoden muuttamista vuodeksi 2000, mutta yleiskaavan valmistelussa päädyttiin lopulta noudattamaan vuotta 1959 poikkileikkausvuotena, mikä rajoittaa merkittävästi rakennusoikeuksien määrää.

26 TARJOUSPYYNTÖ 26 (24) Vastine: Sipoon kunnan yleiskaavaa 2025 ei voida tarkistaa vain osittain. Kaavaratkaisujen osittainenkin muuttaminen tarkoittaa koko yleiskaavaprosessin käynnistämistä uudelleen. Tämä koskee sekä kyläalueiden mitoituksen että taajamatoimintojen alueiden laajuuden muuttamista. Yleiskaavan mahdollistama uusi asutus kylätaajamissa ja haja-asutusalueilla on määrältään erittäin merkittävä suhteessa koko kunnan väestömäärään. Rakennusvalvonnan selvitysten mukaan asemakaavoittamattomien alueiden ulkopuolella on noin 1750 kappaletta käyttämättömiä rakennuspaikkoja. Mikäli yleiskaavan sallimasta mitoituksesta kuitenkin haluttaisiin poiketa ja kasvattaa kylien osuutta väestökasvusta, edellyttää se yleiskaavatyön aloittamista kokonaan alusta. Yleiskaavan laatimisprosessi kestää useita vuosia ja tällöin alueet asetetaan rakennuskieltoon eikä poikkeamislupia myönnetä. Sipoon kunnassa on voimassa lainvoimainen yleiskaava, joka on laadittu vuorovaikutteisesti maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Sipoon valtuusto hyväksyi Sipoon yleiskaava 2025:n (108 ). Kaava sai lainvoiman Sipoon kunnan yleiskaava tähtää vuoteen 2025 ja antaa edellytykset maankäytön kehittämiselle tällä aikavälillä. Yleiskaavassa on määritelty oletettuun väestönkasvuun nähden riittävän laajat alueet asemakaavoitettaviksi taajamatoimintojen alueiksi. Näiden alueiden maankäyttöä tarkennetaan koko ajan osayleiskaavoituksen kautta. Yleiskaavaprosessin käynnistäminen uudelleen ei ole tarkoituksenmukaista ja suuren yleiskaavaprosessin käynnistäminen heti edellisen yleiskaavan saatua lainvoiman ei vaikuta tehokkaalta kunnan resurssien käytöltä. Kaavan uudistamiselle ei ole painavia perusteita ennen vuotta 2025, joka on nyt voimassa olevan yleiskaavan tavoitevuosi. Lainvoimaiset kaavat ovat vahva kehittämisen väline kunnalle ja merkittävä asia sekä asukkaiden että maanomistajien oikeusturvalle myös siinä tilanteessa, että kuntarajat muuttuvat. Kantatilamitoitus on vakiintunut oikeuskäytäntö koko Suomessa. Korkein hallinto-oikeus on päätöksissään hyväksynyt periaatteen soveltamisen. Tavoitteena on, ettei jokin maanomistaja hakemalla poikkeuksia tai kaavoittamalla omia maitaan syö toisten maanomistajien rakennusoikeuksia. Sekä haja-asutusalueiden yleiskaavan että Sipoon yleiskaava 2025 laatimisen yhteydessä

27 TARJOUSPYYNTÖ 27 (24) yritettiin käyttää muita poikkileikkausajankohtia, mutta valtion viranomaiset eivät hyväksyneet niitä. Kylien kehittäminen eri tavoin on tästä huolimatta tärkeää. Eri menetelmiä kylien kehittämiseen on tutkittu Kehitys- ja kaavoituskeskuksessa ja aiheesta järjestetään seminaari Seminaarin sekä kylien kehittämistä koskevan päätöksenteon taustaksi ollaan laatimassa virkamiestyönä selvitystä. Eri kehittämismenetelmiä kyläkeskusten tiivistämiseksi tutkitaan ja sovelletaan tulevissa kyläosayleiskaavoissa. Liite: Valtuustoaloite 213/10.02/2013, liite 1/ 124 Puheenjohtaja ehdotti, että asia palautetaan jatkovalmisteluun, muut kannattivat sitä. Ordförande föreslog att ärendet remitteras för vidareberedning, vilket understöddes av övriga. Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle edellä olevan vastineen antamista vastauksena valtuustoaloitteeseen. Tf. utvecklingsdirektörens förslag Markanvändningssektionen beslutar föreslå kommunstyrelsen vidare kommunfullmäktigen att ge ovanstående bemötande som svar på fullmäktigemotionen. Päätös Asia palautetaan jatkovalmisteluun. Beslut Ärendet remitteras för vidareberedning. MAAJAOS 68 Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen Valmistelija/Beredare: yleiskaavapäällikkö / generalplanläggningschef Kaisa Yli-Jama, kaisa.yli-jama(at) sipoo.fi