Kerava-Nikkilä radan henkilöraideliikenteen tarveselvitys / Behovsutredning över persontrafik på Kervo-Nickby-banan

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kerava-Nikkilä radan henkilöraideliikenteen tarveselvitys / Behovsutredning över persontrafik på Kervo-Nickby-banan"

Outi Rantanen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Kerava-Nikkilä radan henkilöraideliikenteen tarveselvitys / Behovsutredning över persontrafik på Kervo-Nickby-banan 1354/08.00/2015 MAAJAOS 101 Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen Valmistelija / Beredare: vs. yleiskaavapäällikkö / tf generalplanechef Eveliina Harsia, eveliina.harsia(at)sipoo.fi Sipoon kunta on yhteistyössä HSL:n, Liikenneviraston, Uudenmaan liiton, Keravan kaupungin sekä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa selvittänyt tarkoituksenmukaista liikenneratkaisua Kerava-Nikkilä -käytävässä tekemällä Kerava-Nikkilä radan henkilöliikenteen mahdolliseen avaamiseen liittyviä liikenteellisiä tarkasteluja ja arvioimalla käytävän maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen edellytyksiä. Selvitys toimii myös Nikkilän kehityskuvan laadinnan tausta-aineistona. Selvitys valmistui lokakuussa Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet: Kerava-Nikkilä-rataosuuden avaaminen henkilöliikenteelle on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2015) ajoitettu alustavasti kaudelle Selvityksen ensisijaisena tavoitteena on ollut selvittää, onko henkilöliikenteen avaaminen Kerava-Nikkilä-raideyhteydellä yhteiskuntataloudellisesti ja liikenteellisesti perusteltua ja jos on, niin millä aikataululla ja minkälaisella maankäytön kehittymisellä. Selvityksen tarkastelut ja johtopäätökset: Kerava-Nikkilä-radan käyttöönottoa henkilöliikenteelle tarkasteltiin selvityksessä vuoden 2025 ja vuoden 2040 tilanteissa. Tehdyt tarkastelut ja herkkyystarkastelut perustuvat HLJ suunnitelman liikennejärjestelmään. Liikenteen kysyntätarkastelut tehtiin Helsingin työssäkäyntialueen liikennemallilla (HELMET 2.1). Vuoden 2040 tarkastelut tehtiin kahdella eri maankäyttöratkaisulla, joista toinen perustuu seudullisena yhteistyönä HLJ 2015-suunnitelmaa varten laadittuun maankäyttöprojektioon V1B ja toinen selvitystä varten laadittuun, ratakäytävää voimakkaammin painottavaan maankäyttövaihtoehtoon VX. Tarkasteluissa vertailuvaihtoehto perustuu nykytyyppiseen vahvistettuun bussijärjestelmään. Raideliikenteeseen perustuvan

2 tarkasteluvaihtoehdon muodostamista varten tutkittiin ensin kahta päävaihtoehtoa, joista toisessa osa pääradan K-junista jatkaa Nikkilään, kun toisessa Keravan ja Nikkilän välillä liikennöi erillinen pendelijuna, jonka matkustajat vaihtavat Keravalla pääradan juniin. Tarkasteltavaksi hankevaihtoehdoksi valikoitui pendelijuna, jossa ruuhka-aikana liikennöidään kahdella yksiköllä 20 minuutin vuorovälein ja ruuhka-ajan ulkopuolella yhdellä yksiköllä 40 minuutin vuorovälein. Muissa tutkituissa, riittävää palvelutasoa tarjonneissa vaihtoehdoissa häiriöt ja kustannukset olivat valittua tarkasteluvaihtoehtoa suuremmat. Kerava-Nikkilä -radan avaaminen henkilöliikenteelle parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja lisää joukkoliikennematkoja kaikissa tutkituissa tilanteissa. Vuoden 2025 vertailutilanteessa Kerava-Nikkilä -käytävästä lähtee ja sinne saapuu yhteensä noin joukkoliikennematkaa arkivuorokaudessa. Radan avaamisen vaikutuksesta joukkoliikenteeseen siirtyy muista kulkutavoista vuorokausitasolla noin 130 matkaa. Vuonna 2040 V1B-maankäytöllä alueelta lähteviä ja saapuvia joukkoliikennematkoja on vuorokausitasolla yhteensä noin ja radan avaamisen vaikutuksesta joukkoliikenteeseen siirtyy noin 280 matkaa. VX-maankäytöllä alueelta lähteviä ja saapuvia joukkoliikennematkoja on vuorokausitasolla yhteensä ja radan avaamisen vaikutuksesta joukkoliikenteeseen siirtyy 780 matkaa. Kokonaisuudessaan seudulla tehdään vuonna 2040 maankäyttövaihtoehdon V1B mukaisessa tilanteessa noin 1,4 miljoonaa joukkoliikennematkaa vuorokaudessa. Uudet joukkoliikennematkat siirtyvät pääasiassa henkilöautoliikenteestä. Käyttäjiä radalla on vuoden 2025 tilanteessa arkivuorokaudessa matkustajaa, vuoden 2040 tilanteessa V1B-maankäytöllä matkustajaa ja VX-maankäytöllä matkustajaa. Ruuhkasuunnan kapasiteetin käyttöaste on V1B-maankäytöllä vuonna 2025 noin 30 % ja vuonna 2040 noin 50 %. VX-maankäytöllä kapasiteetin käyttöaste on vuoden 2040 aamuhuipputunnilla 90 %. Tarkastelussa käytetty investointikustannusarvio on 31,4 miljoonaa euroa. Valitulla liikennöintivaihtoehdolla junan liikennöintikustannukset ovat vuositasolla noin 2,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 sekä vuonna 2040 V1B-maankäytöllä junan liikennöintikustannukset ovat merkittävästi korkeammat kuin kapasiteetiltaan riittävän ja palvelutasoltaan hyvän bussiliikennevaihtoehdon liikennöintikustannukset. Vuosihyödyt jäävät näissä tilanteissa negatiivisiksi. VX-maankäytöllä vuoden 2040 tilanteessa junavaihtoehdon vuosihyödyt ovat 2,7 miljoonaa euroa. VX-maankäytön volyymit ja maankäytön keskittyminen vahvemmin asemien tuntumiin kasvattavat

3 joukkoliikennematkustajien matka-aika- ja palvelutasohyötyjä suhteessa bussivaihtoehtoon. Tilanteessa junavaihtoehdon liikennöintikustannukset ovat lähes vastaavat bussiliikennevaihtoehdon liikennöintikustannusten kanssa. Hanke saa VX-maankäytöllä hyötykustannussuhteen 1,9, kun rakentamisvuodeksi oletetaan Selvityksen mukaan rataan tukeutuva liikennejärjestelmä on käytävässä pitkällä aikavälillä yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden näkökulmasta mahdollinen, mutta vain tilanteessa, jossa maankäyttöä lähdetään kehittämään voimakkaasti asemiin tukeutuen. Muissa tapauksissa on löydettävissä muita liikenteellisesti parempia joukkoliikenneratkaisuja alueen palvelemiseksi. Raideliikenteen avaaminen henkilöliikenteelle edellyttää merkittävää maankäytön panostusta, joka on osin ristiriidassa seudun kokonaisnäkemyksen kanssa. Tarkastelujen perusteella kannattavuus saavutetaan noin asukkaan maankäytöllä, joista noin puolet sijoittuisi Nikkilään. Lyhyellä aikavälillä liikennejärjestelmää kannattaa kehittää bussivaihtoehdon pohjalta. Bussiin tukeutuen maankäyttöä ei pitkällä aikajänteellä ole edellytyksiä toteuttaa yhtä tiiviinä ja runsaana etenkään Talmassa, joka tukeutuu tällöin Keravaan. Jos vain Nikkilä kehittyy käytävässä voimakkaasti, kannattaa hyödyntää bussiin tukeutuvia liikenneratkaisuja, joilla palvelutasoa olisi mahdollista nostaa edullisemmin. Keinoja voisivat olla Nikkilän kytkeminen päärataan bussiyhteyksillä Korsoon tai Tikkurilaan. Liite / Bilaga Liite / Bilaga 1/101. MAAJAOS: Kerava-Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarveselvitys Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto merkitsee asian tiedoksi ja esittää kunnanhallitukselle, että se merkitsee myös asian tiedoksi. Tf. utvecklingsdirektörens förslag Markanvändningssektionen antecknar ärenden till kännedom och föreslår kommunstyrelsen att också den antecknar ärenden till kännedom. Vt. kehitysjohtajan muutettu ehdotus Maankäyttöjaosto merkitsee asian tiedoksi ja esittää kunnanhallitukselle, että se merkitsee myös asian tiedoksi ja esittää että Sipoon kunta jatkaa aktiivisesti työtä Kerava-Nikkilä radan saamiseksi henkilöliikenteen käyttöön mahdollisimman nopealla aikataululla. Maankäyttöjaosto esittää, että maankäytön kehittymistä

4 Nikkilässä ja Talmassa seurataan vuositasolla ja että kunnan strategiaryhmä käsittelee hanketta. Tf. utvecklingsdirektörens ändrade förslag Markanvändningssektionen antecknar ärendet för kännedom och föreslår kommunstyrelsen att den också antecknar ärendet för kännedom och föreslår att Sibbo kommun aktivt fortsätter att arbeta för att Kervo-Nickby spårbanan med snabbast möjliga tidtabell kan tas i bruk för persontrafik. Markanvändningssektionen föreslår, att utvecklingen av markanvändningen i Nickby och Tallmo uppföljs på årsnivå och att kommunens strategigrupp behandlar projektet. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun ehdotuksen. Beslut Markanvändningssektionen godkände enhälligt föredragandens ändrade förslag. KH 5 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Liite / Bilaga Liite / Bilaga 1/ 5 KH: Kerava-Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarveselvitys Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee asian tiedoksi. Kunnanhallitus päättää, että Sipoon kunta jatkaa aktiivisesti työtä Kerava-Nikkilä radan saamiseksi henkilöliikenteen käyttöön mahdollisimman nopealla aikataululla ja, että maankäytön kehittymistä Nikkilässä ja Talmassa seurataan vuositasolla. Kunnan strategiaryhmä käsittelee hanketta. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen antecknar ärendet för kännedom. Kommunstyrelsen beslutar att Sibbo kommun aktivt fortsätter att arbeta för att Kervo-Nickby banan med snabbast möjliga tidtabell kan tas i bruk för persontrafik samt att utvecklingen av markanvändningen i Nickby och Tallmo uppföljs på årsnivå. Projektet behandlas av kommunens strategigrupp. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

Samankaltaiset tiedostot

Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 64 23.09.2015