sekä noin 40 osallista

Transkriptio

1 alue MARTINSILTA I, ASEMAKAAVAN MUUTOS TIEDOTUS- JA KESKUSTELUTILAISUUS Aika ja paikka: tiistai klo Espoonlahden lukio, Rehtorintie 11 (aineistoon pystyi tutustumaan jo klo alkaen) Osallistujat: tilaisuuden puheenjohtaja Paula Pöntynen, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen 1. Tilaisuuden avaus arkkitehti Outi Reitmaa, asemakaavayksikkö vt. aluearkkitehti Meiri Siivola, asemakaavayksikkö suunnitteluinsinööri Salla Karvinen, liikennesuunnitteluyks. tilaisuuden sihteeri, asemakaavainsinööri Heidi Valkealaakso, asemakaavayksikkö Sosiaali- ja terveystoimen toimialan edustaja palvelupäällikkö Tiina Ahonen, terveyspalvelujen tulosyksikkö Kaavamuutoksen hakijan edustaja toiminnanjohtaja Minna Leeve, Pihlajakoti Oy sekä noin 40 osallista Tilaisuuden puheenjohtaja Paula Pöntynen avasi tilaisuuden klo Puheenjohtaja esitteli kaupungin ja palveluntuottajan edustajat sekä kertoi tilaisuuden tavoitteista. Pöntynen kertoi kaavan nähtävilläpidosta sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksestä kaavallisiksi tavoitteiksi. 2. Asemakaavan muutoksen esittely Arkkitehti Outi Reitmaa kertoi kaavoitusprosessista, asemakaavan muutosehdotuksesta, kaavakartasta ja määräyksistä. Reitmaa esitteli kaavaehdotuksen aineiston. Reitmaa kertoi kaavan nähtävilläolosta. Valmisteluaineistosta jätettiin seitsemän mielipidettä. Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt ehdotuksen asettamisesta nähtäville. Mielipiteet ja vastineet ovat nähtävillä kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelussa sekä asukastilaisuudessa. Kaavaehdotus on parhaillaan nähtävillä: välisen ajan. Lopullisesta kaavan hyväksymisestä päättää uusi kaupunkisuunnittelulautakunta. Tällä hetkellä korttelissa sijaitsee kaksikerroksinen toimistorakennus, joka on rakennettu vuonna 1987 poikkeamispäätöksellä. Keväällä 2012 on rakennukselle haettu uutta poikkeamispäätöstä toimistorakennuksen muuttamiseksi mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköksi. Reitmaa muistutti, että poikkeamispäätös on täysin erillinen prosessi verrattuna kaavamuutokseen. Poikkeamispäätöshakemuksesta ei kuultu keväällä asukkaita, koska prosessi ei ollut edennyt kaupungin sisällä. Kaupunkisuunnittelukeskus kehotti hakijaa hakemaan asemakaavan muutosta. Rakennusvalvonnasta on haettu toukokuussa rakennuslupaa tilapäisestä käyttötarkoituksen muutoksesta. Lupakäsittely ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS KIRKKOJÄRVENTIE 6 B PL ESPOON KAUPUNKI PUH. (09) FAKSI (09) ETUNIMI.SUKUNIMI@ESPOO.FI ESBO STAD STADSPLANERINGSCENTRALEN KYRKTRÄSKVÄGEN 6 B PB ESBO STAD TEL. (09) FAX (09) FORNAMN.EFTERNAMN@ESBO.FI

2 2 keskeytettiin, koska vaati kaavamuutoksen. Kiinteistölle on rakennusvalvonnasta haettu ja saatu kesällä 2012 toimenpidelupa vähäisille muutoksille, jotka on jo toteutettu. Tulevassa kaavamuutoksessa sallitaan toimisto- ja asuinrakentamisen lisäksi asuntolatoimintaa, rakennusoikeus ei muutu nykyisestä. Kaavamuutoksen hakijana on Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6, joka vuokraa kiinteistöään eteenpäin. Melu- ja ilmanlaatuasioita on selvitetty: alue sijaitsee alle 100 metrin päässä Länsiväylästä. Jo poikkeamispäätöksen hakuvaiheessa on tehty melu- ja ilmanlaatuselvityksiä, joita on pystytty hyödyntämään kaavamuutosta laadittaessa. Suunnittelualue soveltuu selvitysten mukaan asumiselle, kunhan kaavassa huomioidaan melu- ja ilmanlaatuasiat. Varsinaisessa kaavaehdotuksessa on määrätty, että ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 32dBA. Kaavamuutoksessa on ohjeellinen tontin raja. Tehokkuusluku ja kerrosluku pysyvät samoina kuin voimassa olevassa kaavassa. Piha-alueen osalta on rakennuslupavaiheessa osoitettava melulta suojaisa oleskelupiha. Kaavamääräyksenä on, ettei alueelle saa sijoittaa ilmansaasteille herkimpien ihmisryhmien asuntolatoimintaa, esimerkiksi vanhusten palveluasumisyksikköä. Reitmaa kertoi lyhyesti saapuneista mielipiteistä. Mielipiteissä osalliset ovat huolissaan mm. kuntoutujien yksityisyyden suojasta ja kiinteistön sijoittumisesta koululaisten koulureitin varrelle. Lisäksi mielipiteissä osalliset pelkäsivät päihde- ja huumeongelmaa sekä kiinteistöjen arvon laskemista. Reitmaan esittelyn jälkeen osallisilla oli mahdollisuus esittää muutama kysymys liittyen Reitmaan esittelyyn. Osallinen tiedusteli, kuka on hankkeen priimusmoottori eli kuka on laittanut hankkeen vireille. Reitmaa vastasi kysymykseen, että kiinteistön omistaja on hakenut kaavamuutosta. Espoon kaupungin tehtävänä on edistää asumispalvelujen saatavuutta mielenterveyskuntoutujille. Osallinen kysyi, onko vaikutusta, kun yksittäinen omistaja on hakenut kaavamuutosta. Arkkitehti Meiri Siivola kertoi, että myös yksittäinen maanomistaja voi hakea kaavan muutosta. Kaavamuutoksia tehdessä joudutaan myös priorisoimaan tehtäviä. Maisa Siirala kommentoi, että Espoossa on huutava tarve löytää mielenterveyskuntoutujille paikkoja. 3. Kaupungin asumispalvelut mielenterveyskuntoutujille Palvelupäällikkö Tiina Ahonen kertoi mielenterveyskuntoutujille tarkoitetun asumispalveluyksikön hankkeen taustoista. Ostopalvelutoiminta on alkanut jo 1990-luvun puolivälissä. Ensimmäinen asumisyksikkö aukesi vuonna Palvelut kilpailutettiin keväällä 2004, jolloin Pihlajakoti valittiin yhdeksi sopimuskumppaniksi. Palvelut kilpailutettiin uudelleen vuonna 2008 ja kilpailutetaan taas ensi keväänä (keväällä 2013). Kaikki asukkaat ovat espoolaisia. Jatkuva yhteistyö: palveluntuottaja, psykiatrinen poliklinikka ja Espoon kaupunki. Tällä hetkellä ostetaan 200 paikkaa espoolaisille. Noin prosentti väestöstä sairastuu skitsofreniaan riippumatta ympäristöstä tai kulttuurista eli Espoon kokoisessa kaupungissa yli 2000 henkilöä sairastuu, heistä valtaosa asuu tavallisesti kodissaan perheineen. Espoossa on yhdeksässä eri paikassa asumisyksiköitä. Yksi asumisyksikkö on todella huonossa kunnossa ja sille on jouduttu etsimään uutta paikkaa. Tämän takia on haettu kaavamuutosta kortteliin Espoossa on ollut asumisyksiköitä 12 vuotta, eikä koskaan ole ollut mitään ongelmia asukkaiden kanssa. Kaikki asumisyksiköt ovat pientaloasutuksen keskellä, aivan niin kuin nyt tehtävä asemakaavamuutoskin sijaitsee pientaloasutuksen keskellä.

3 3 Kun kuntoutuja muuttaa asumisyksikköön, tehdään tiivistä yhteistyötä mm. Jorvin sairaalan psykiatrian yksikön kanssa. Kaikki asumisyksikköpaikat ovat ehdottomasti päihteettömiä. Yöllä ei ole valvontaa, muuten on valvottua. Jos asukas ei käy töissä tai opiskele, hänelle järjestetään muuta toimintaa päiviksi. Kunnalla on valvontavelvollisuus, myös aluevalvontavirastolla on valvontavelvollisuus. Asumisyksiköt toivovat aina palautetta naapureilta ja asukkaiden omaisilta. Tiina Ahonen kertoi vielä lopuksi, että häneen voi olla aina yhteydessä. Osallinen kommentoi, että kaava antaa ymmärtää, että potilaita saattaa tulla tulevaisuudessa vielä lisää. Osallinen kysyi, mitä tapahtuu tulevaisuudessa, kun tällä hetkellä valvonta loppuu klo 16. Lisäksi osallinen kommentoi, että jos kukaan naapurustosta ei olisi huomannut kaavamuutosta, se olisi mennyt eteenpäin. Osallisen mielestä moraalisesti kaikki liittyvät keskenään toisiinsa. Ahonen vastasi osallisen kommenttiin, että Espoon kaupunki sitoutuu järjestämään palvelun. Pihlajakodin kanssa sovitaan palvelusta tarkemmin. Espoon kaupunki ostaa mielenterveyskuntoutujien palveluita. Osallinen kysyi, tuleeko sanktiota, jos tapahtuu sopimusrikkomus. Ahonen vastasi, että totta kai tulee sanktiota, jos sopimusrikkomus tapahtuu. Mielenterveyskuntoutujille tarvitaan lisää asumisyksiköitä. Joutsenharju on huonossa kunnossa, joten se lähtee pois. Joutsenharjulle tarvitaan korvaavat tilat. Osallinen kysyi kiinteistön soveltuvuudesta mielenterveyskuntoutujien asumisyksiköksi, viitattiin sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökseen vuonna 2011, jolla kaupungin oma asumisyksikkö Viisikko, päätettiin lakkauttaa, koska jokaiselle asukkaalle ei ole vaadittavaa 15m 2 :n tilaa eikä keittiömahdollisuutta ole. Ahonen vastasi, että Viisikon eräänä lopettamisperusteena on rakennuksen ikä (1950-luvun rakennus). Asukkaat ja henkilökunta oireilevat rakennuksessa havaittujen kosteusongelmien vuoksi. Valtakunnallisten suositusten mukaan asumisyksiköiden tiloissa pitäisi jokaisella asukkaalla olla vähintään 15m²:n oma huone ja oma WC/kylpyhuone. Osallinen kysyi, miten valvonta hoidetaan klo 16 jälkeen. Ahonen vastasi, että Pihlajakoti järjestää puhelinvalvontaa. Pihlajakotiin sijoitetaan henkilöitä, jotka eivät tarvitse ilta- tai yövalvontaa. Enemmän tukea tarvitsevat asukkaat sijoitetaan paikkaan, jossa on ympärivuorokautinen valvonta. Lisäksi kerätään asukaspalautetta. Valvontaan on monta eri vaihtoehtoa. 4. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikkö Hannuntie 6 Toiminnanjohtaja Minna Leeve kertoi Pihlajakoti Oy:n Hannuntie 6:n kiinteistöön suunnitellusta toiminnasta. Pihlajakoti Oy vastaa toiminnasta, seurannasta ja suunnittelusta. Projekti on alkanut n. 1,5 vuotta sitten tarpeesta saada uusia toimitiloja. Tämän palvelun tarvitsijat ovat kyseisen alueen asukkaita. Pihlajakoti Oy on toiminut vuodesta 1996 lähtien ja tuottanut asumis- ja kuntoutumispalveluja Espoon kaupungille. Tavoitteena on laadukkaan elämän saamista asukkaille, harjoitella arkipäivän toimintoja, sitoutumista lähteä asunnon ulkopuolelle. Asumisyksikössä ohjataan asukkaita opiskelemaan ja käymään töissä. Asumisyksikössä asuvat pystyvät toimimaan ryhmässä, mutta yksin asioiminen on vaikeaa. Kaikki asukkaat ovat vuotiaita espoolaisia kuntoutujia, eivät potilaita. Keskimääräinen asumisaika on n. 2-5 vuotta. Tavoitteena on itsenäinen elämä ja oman elämän hallinta. Aikaisemmissa asumisyksiköissä ei ole ollut päihdeongelmia, kaikki asukkaat sitoutuvat päihteettömyyteen. Leeve kertoi, että viime keväänä he tekivät palautekyselyn asumisyksiköiden naapureille. He saivat hyvää palautetta. Palautekyselyn vastausprosentti oli n. 50 prosenttia. Palautekyselyn palautteissa mainittiin esimerkiksi, että asumisyksikön asukkaat ovat hyviä

4 4 naapureita. Leeve kertoi, että halutessaan voi käydä tutustumassa Haukilahden ja Kurttilan asumisyksiköiden toimintaan. Kaikki asumisyksikössä työskentelevät työntekijät ovat sosiaali- tai terveysalan koulutuksen saaneita: mm. sairaanhoitajia. Ensi keväänä työntekijöiden paikallaolo pitenee. Hoitajat paikalla klo 8-20, muuna aikana on puhelinpäivystys, tarvittaessa päivystyskäyntejä. Hannuntie 6 on hyvin vastaava alue kuin muutkin alueet: päivittäin asumisyksikön ohitse kulkee koululaisia. Etäisyydet Hannuntieltä palveluihin ovat tämän palvelun kannalta todella hyvät: palvelut eivät ole liian lähellä, mutta eivät liian kaukanakaan. Asumisyksiköiden toimintaa valvoo Espoon kaupungin mielenterveyspalvelujen asumispalvelut ja aluehallintovirasto. 5. Kysymyksiä ja keskustelua hankkeesta Reitmaan, Ahosen ja Leeven lisäksi kysymyksiin vastasivat vt. aluearkkitehti Siivola ja suunnitteluinsinööri Karvinen. Kaavaratkaisut Kaavamääräykset puhuttivat osallisia. Osalliset tiedustelivat, onko AL oikea kaavamääräys. Arvi Särkilahti kysyi, miksi kaavamerkintänä on AL vai olisiko YS parempi vaihtoehto. Osalliset olivat myös kiinnostuneita, millaisia kaavamääräyksiä muissa asuntoloissa on. Reitmaa vastasi, että kaavamerkintä AL-1 tarkoittaa asuin- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa asuntolatoimintaa. Asuntolatoiminta on asumista, ja rakennuksessa on muun muassa yhteisiä oleskelutiloja. Vastaavasti YS kaavamerkinnän (sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten) korttelialueille voidaan rakentaa sairaaloita, vanhainkoteja yms. Asuntola voidaan sijoittaa muuallekin. Reitmaa kertoi, että Espoossa päihdeasuntolat näyttäisivät sijaitsevan Y tai YS korttelialueilla. Sopimukset Keskustelua herätti asumisyksikön kilpailutus. Asumisyksikön toiminta kilpailutetaan uudestaan vuonna Osallinen kysyi, onko Pihlajakoti vakuuttunut, että he saavat kilpailutuksen voiton. Leeve vastasi, että yrittäjällä on aina riskinsä. Pihlajakoti on kuitenkin tuottanut palvelua jo vuodesta Tarkoituksena on tehdä pitkä palvelusopimus ja jatkaa samanlaista toimintaa kymmeniä vuosia eteenpäin. Täyttä varmuutta ei saada ennen kuin kilpailutus on tehty. Osallinen kysyi kuinka pitkäaikaisia sopimukset ovat. Hänelle vastattiin, että sopimukset ovat noin 3-5 vuotta Espoon kaupungin kanssa. Puheenjohtaja Pöntynen kysyi, kuka tekee vuokrasopimuksen. Hänelle vastattiin, että Pihlajakoti Oy tekee vuokrasopimuksen. Osalliset kysyivät lukuisia kertoja tilaisuuden aikana asumisyksikön valvonnasta ja henkilökunnan läsnäolosta asumisyksikössä. Osallisia kiinnosti erityisesti, mihin kellon aikaan ja minä päivinä henkilökunta on läsnä asumisyksikössä. Osallisille vastattiin useampaan kertaan, että henkilökunta on läsnä tässä kyseisessä asumisyksikössä vähintään arkisin klo 8-20 ja viikonloppuisin klo Osalliset olivat huolissaan, jos Pihlajakoti ei voita kilpailutusta. Osallisten mielestä tällöin tilalle saattaisi tulla esimerkiksi huumeneulojen vaihtopaikka. Puheenjohtaja Pöntynen kommentoi, että kilpailutus tapahtuu vastaavien yritysten, kuin Pihlajakoti on, kanssa. Kaavamuutos ei salli hoivapalveluja. Kaavamerkinnällä ei voida määritellä tarkemmin mahdollisen asuntolan tulevaa käyttötarkoitusta. Maisa Siirala kommentoi, ettei kaavoituksella voida kovin tarkasti määritellä tulevaa käyttötarkoitusta. Y kaavamerkintä tarkoittaa hoivapalveluita. AL kaavamerkintä eli asuntola tarkoittaa aivan toisentyyppisiä ihmisiä.

5 5 Liikenne- ja meluasiat Osallinen kysyi ja kommentoi, onko mielenterveyskuntoutujille soveltuvaa aluetta. Osallisen mielestä asukkaat ovat saaneet leiman, että ovat inhottavia, kun vastustavat kaavaa. Osallisen mukaan alue ei ole soveltuva mielenterveyskuntoutujille alueella olevien meluhaittojen takia. Leeve vastasi, että asumisyksikössä asuvat tekevät itse ruokansa, pesevät itse pyykkinsä. Asumisyksikössä olevat työntekijät ohjaavat asukkaiden toimintaa. Asukkaat käyvät töissä, opiskelevat tai heille on järjestetty muuta mieluista tekemistä. Karvinen kommentoi, että meluasia rajoittaa asumista. Länsiväylältä tulee melua, mutta se ei erottele asumisen laatua. Melun lisäksi Länsiväylä tuottaa ilmansaasteita. Ilmansaasteiden suhteen ei ole virallisia ohjeita suojaetäisyyksille, mutta kaavan valmistelussa on käytetty Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY:n) luonnokseen perustuvaa ohjetta, jonka mukaan etäisyys Länsiväylästä on riittävä asumiselle. Ohjeen mukaan etäisyyden tulee olla suurempi herkille ihmisryhmille, joita ovat esimerkiksi lapset ja vanhukset. Mielenterveyskuntoutujat eivät kuulu ilmansaasteille herkimpien ihmisryhmien joukkoon. Kysyttiin mahdollisesta meluaidasta. Karvinen vastasi, että meluaita on tulossa. Länsimetro tulee vuonna Tavoitteena on saada Länsiväylän parannustoimenpiteet valmiiksi vuonna Alueella jatketaan ja korotetaan meluaitaa. Alueelle on siis tulossa meluaita. Meluaita sisältyy tiesuunnitelmaan, jonka virallinen nimi on Kt 51 (Länsiväylä) tiejärjestelyt liittyen Länsimetroon. Tapio Sivola esitteli itsensä alueen asukkaaksi ja arkkitehdiksi. Sivola kommentoi, että todennäköisesti asumisyksikössä on pieniä huoneita. Hän myös epäili, että jos avaa huoneen tuuletusikkunan, kaikki melu tulee sisälle. Karvinen vastasi, että oleskelutiloilla tarkoitetaan ulko-oleskelutiloja, joiden melutaso ei saa ylittää 55dB. Reitmaa kertoi, että kaavassa määrätään julkisivuille ääneneristävyysvaatimukseksi 32dBA. Lisäksi rakennusvalvonnan kanssa on päädytty, ettei kaavassa tarvitse merkitä sisätilan desibelimäärää. Rakennusvalvonta tarkistaa desibelimääräykset rakennusluvan yhteydessä. Tapio Sivola lisäksi kommentoi hankkeen budjetista. Sivola tiedusteli, mikä on kaavamuutoksen hinta ja paljonko hanke tulee maksamaan. Sivola kommentoi, että hankkeella haetaan kaavoituksen parantamista eikä varsinaista aluetta oteta huomioon vaan vain yksi rakennus. Asuntolan pitäisi liittyä saumattomasti muuhun toimintaan. Sivola lisäksi kommentoi, että tämän kaltaisten hankkeiden pitäisi ensiksi hakea hyväksyntä naapureilta. Kyseisen hankkeen kaupungille aiheuttamien kaavoituskustannusten osalta pyydettiin kääntymään kaupunkisuunnittelukeskuksen johdon puoleen. Osallinen kysyi, onnistuisiko, jos kaavamuutosalue haluttaisiin kaavoittaa asunnoiksi. Puheenjohtaja Pöntynen kertoi, että kyseinen kaavamuutos on laitettu vireille kiinteistön omistajan toimesta. Muuta Maisa Siirala kysyi, mitä aluehallintovirastoa tarkoitetaan, kun puhutaan aluehallintovirastosta. Hänelle vastattiin, että kyseessä on Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Leeve vastasi osallisen kysymykseen kyselystä. Kyselyn otoksena olivat 20 naapurin vastaukset. Palautteet ovat saatavissa, mutta raporttia kyselystä ei ole olemassa. Lääkkeiden jakamisesta käytännössä kysyttiin. Asiakkaat jakavat ja ottavat itse lääkkeensä. Kaikki asiakkaat ovat myös asiakkaita psykiatrian poliklinikalla Jorvissa. Jos on epäilys, ettei asiakas ota lääkkeitä, asumisyksikön henkilökunta ottaa välittömästi yhteyttä Jorviin. Kysyttiin, miten vaikeita tapauksia kyseiseen asuntolaan voi tulla. Leeve vastasi, että asumisyksikköön tulevat asukkaat ovat hyvin stabiilissa vaiheessa. Asukkaat käyvät kerran kuukaudessa lääkärissä kontrollissa lääkkeiden tarkistuksen vuoksi. Ihmiset, jotka eivät tule toimeen asuntolassa, ovat Kellokoskella, eivätkä tämän tyyppisissä asuntoloissa. Päihdeasiakkailla on omat paikkansa. Pihlajakoti ei tule muuttumaan päihdekuntoutujien

6 6 paikaksi. Asuntolatoiminta rajaa, ettei hoidettavia asukkaita, kuten dementikkoja tai päihdeongelmaisia voi tulla. Mervi Heinaro kertoi asuvansa alueella. Heinaro kysyi, onko huomioitu asuntolan soveltuvuutta pientaloalueelle. Reitmaa vastasi kaavamuutoksen olevan kaavallisesti pieni kaava, jolloin ei tehdä sosiaalisten vaikutusten arviointia. Asumisyksikköön muuttavat asukkaat ovat myös asukkaita. Suunniteltu asuntola ei ole alueen muusta toiminnasta poikkeavaa. He ovat tietty ihmisryhmä, mutta asuvat alueella. Lisäksi asumisyksikkö sijaitsee alueen reunalla. Ahonen kommentoi, että asukkaat asuvat kuin kotonaan. Asumisyksikkö rinnastetaan kotona asumiseen. Vastaavia yksittäisiä kohteita on ympäri Espoota esimerkiksi rivitalossa tai kerrostalossa. Ahonen myös kertoi, että valvonnan ja henkilökunnan läsnäolon lisääminen johtuu ympäristön suhtautumisesta. Samalla pyritään varmistamaan, että on enemmän henkilökuntaa kuin tarvittaisiin. Kiinteistön omistus herätti keskustelua. Reitmaa vastasi osallisen kysymykseen yhdenvertaisuudesta. Helsingin kaupunki on antanut suostumuksensa oman kiinteistön osansa muuttamisesta AL korttelialueeksi. Jos Helsingin kaupungin omistuksessa olevaa kiinteistön osaa ei muutettaisi KT merkinnästä AL merkinnäksi, Helsingin kaupungin kiinteistön käyttö tulevaisuudessa olisi huomattavasti hankalampaa. Osallinen halusi varmistaa, että on ymmärtänyt oikein, kuka on kiinteistön omistaja ja kuka on vuokraaja. Leeve kertoi, että Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6 on kiinteistön omistaja, Pihlajakoti Oy toimii palveluntuottajana ja vuokralaisena. Espoon kaupunki on Pihlajakodin tuottaman palvelun ostaja. Leeve pahoitteli, ettei kiinteistön omistaja ole paikalla. Osallinen kommentoi, että kaavamuutoksen myötä kiinteistö on parempi sijoituskohde ja todennäköisesti myydään pois. Leeve kommentoi, että aiesopimus kiinteistön vuokraamisesta Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6:n ja Pihlajakodin välillä on jo tehty. Aiesopimuksessa on sovittu kiinteistön vuokraamisesta kymmeneksi vuodeksi. Useat osalliset olivat huolissaan, mitä tulisi tapahtumaan, jos Pihlajakoti Oy häviäisi kilpailutuksen. Osallinen oli huolissaan kiinteistön tulevaisuudesta ja halusi kysyä, pystyykö kukaan varmistamaan, mitä on tulossa kolmen vuoden päästä. Ahonen kommentoi, että kukaan ei pysty takaamaan, millaista toimintaa kiinteistössä tulee olemaan kolmen vuoden kuluttua. Puheenjohtaja Pöntynen kysyi, onko Helsingin kaupunki lausunut mielipidettään. Reitmaa vastasi Helsingin kaupungin tonttiyksikön olevan myös kyseisen kaavan takana. 6. Jatko ja aikataulu, tilaisuuden päättäminen Pöntynen kertoi vielä tilaisuuden lopuksi, että asemakaavan muutosehdotuksen virallinen nähtävilläolo on parhaillaan ( ). Uusi kaupunkisuunnittelulautakunta päättää kaavan hyväksymisestä kevättalvella Reitmaa lisäsi vielä loppuun, että koko kaavaprosessin ajan häneen voi olla yhteydessä. Pöntynen mainitsi vielä lopuksi, että kaupungin eri hallintokunnat antavat lausuntoja. Puheenjohtaja Pöntynen päätti tilaisuuden klo Muistion kirjasi: tilaisuuden sihteeri, Heidi Valkealaakso Muistion hyväksyi: tilaisuuden puheenjohtaja, Paula Pöntynen