Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä. Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma

Transkriptio

1 Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma Arto Koistinen

2 Taajamametsien erityispiirteitä 1 Tavoitteet Puuntuotanto ei useinkaan pääasia, ei välttämättä taloudellisia odotuksia Soveltuvuus virkistyskäyttöön Maisemanhoito, helppokulkuisuus, turvallisuus Elinvoimaisuus, puuston suojavaikutukset monimuotoisuuden turvaaminen. 2

3 Taajamametsien erityispiirteitä 2 Hoito Tyypillisesti pienipiirteistä, pienet käsittely-yksiköt Puita kasvatetaan vanhoiksi ottaen huomioon virkistystavoitteet Huonokuntoisten, ihmisille vaarallisten puiden poisto Vaihtelevia käsittelymenetelmiä: eri-ikäisrakenteisena kasvatus. 3 Puusto Monipuolinen puulajisto Eri-ikäinen puusto, usein tavanomaisia talousmetsiä vanhempi Lahopuuta enemmän. 3

4 Airi Matila Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteet Sekaisin eri kehitysvaiheissa olevia puita, nuorta puustoa enemmän kuin varttuneempaa. Ryhmittäisyyttä: tiheämpiä ja harvempia kohtia. Suuri vaihtelu luonteenomaista. Tasaisuuteen ei tarvetta. Uudistuminen perustuu (talousmetsissä) luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvokseen. Isojen puiden hakkuun jälkeen pienemmät puut lisäävät kasvuaan vapautuneen kasvutilan ansiosta. Harvapuustoiset kohdat tarpeen uudistumiselle. Pieniä puita oltava reservissä, koska osa vaurioituu suurempien puiden korjuussa. 4

5 Talous- vai puistometsä Metsälaki koskee asemakaava-alueilla vain maa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita yleiskaava-alueilla vain maa- ja metsätalouteen sekä virkistyskäyttöön osoitettuja alueita. Voidaan poiketa metsälaista Jos hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla toimenpiteet ja niiden perustelut on esitettävä metsänkäyttöilmoituksessa (metsälaki 5 b ). 5

6 Talous- vai puistometsä Nykyinen metsälaki mahdollistaa eri-ikäisrakenteisen kasvattamisen myös normaalissa talousmetsässä ilman eri perusteluja. Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuita pidetään kasvatushakkuina. Hakkuutapa ilmoitetaan metsänkäyttöilmoituksessa. Säännösten mukaisen jäävän puuston pohjapinta-alarajan (m²/ha) alitus johtaa uudistamisvelvoitteen syntymiseen. Kuten tasaikäisrakenteisen metsän harvennuksessa, mutta eri rajat. 6

7 Airi Matila Metsänkasvatuksen tavoitteet Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Lähtökohtana metsän kasvatuksessa on aina omistajan tavoitteet, joiden perusteella päälinjat, kuten kasvatustapa toimenpiteet ja niiden toteutus yksityiskohtaisemmin. Voidaan painottaa monikäyttöä luonnon monimuotoisuutta maisemaa taloutta. 7

8 Metsänkasvatuksen talous Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus, kun puuntuotanto/talous toissijaista Eri-ikäiskasvatuksessa käytetään uudistamiseen ja hoitoon usein paljonkin resursseja: luontaisen uudistamista voidaan täydentää tai korvata viljelyllä, erityisesti istutus aktiivinen taimikon ja muun puuston hoito luonnonhoitotoimet. Tavoitteista riippuu, miten intensiivisesti ja pienipiirteisesti hoito halutaan toteutettavaksi. 8

9 Metsänkasvatuksen talous Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus talous ensisijaisena Eri-ikäiskasvatuksessa käytetään normaalissa talousmetsässä uudistamiseen ja hoitoon niukasti resursseja, ts. vähäiset investoinnit: Pelkästään luontaista uudistamista. Taimikon itseharveneminen korvaa taimikon harvennuksen. Intensiivisempi ja kalliimpi hoito ei taloudellisesti perusteltua, mutta kyllä muiden tavoitteiden vuoksi. Kun talous ensisijaista, myös eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuissa on pyrittävä riittävän suuriin käsittelykokonaisuuksiin sekä käsittelemään useampia, lähekkäisiä kohteita samalla kertaa. 9

10 Rakennepiirteiden kehittäminen Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu yhdistellen hakkuutapoja: Poimintahakkuu poimitaan yksittäisiä puita. Pienaukkohakkuu tehdään 0,3 ha:n aukkoja. Lisäksi harvennus vaihtelevaan tiheyteen ylispuiden kasvattaminen ja niiden poisto vaiheittain useamman suuren puun poiminta ryhmänä siemen- ja suojuspuuryhmien jättäminen kuitupuumittaisten puiden jättäminen pienaukkoihin. 10

11 Kasvupaikan huomioon ottaminen 1. Kaikki kasvupaikat eivät ole yhtä hyviä eriikäisrakenteisen metsän kasvatukseen. Kasvatettavat puulajit valitaan kasvupaikan mukaan, pääpuulajiksi erityisesti talousmetsissä viljaville maille kuusi (rauduskoivu) karummille maille mänty. Kasvupaikka ja puulajit vaikuttavat puuston käsittelymenetelmien valintaan. 2. Metsän nykyinen rakenne vaikuttaa, millaisin toimenpitein ja miten nopeasti eri-ikäisrakenteisuus on mahdollista saavuttaa. 11

12 Kasvupaikan huomioon ottaminen Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen soveltuvat huonosti Juurikääpäiset metsät poimintahakkuu ei ole suositeltavaa juurikääpäisissä kuusikoissa (tavallisissa talousmetsissä) luontaisesti syntyneet alikasvostaimet saaneet usein juurikääpätartunnan. istutustaimet vähemmän alttiita tartunnalle Paksukunttaiset kuusikot uudistuvat huonosti luontaisesti. Lisäksi talousmetsissä Karukkokankaat suositellaan jätettäväksi puunkorjuun ulkopuolelle (vähäinen kertymä, luontotyyppinä harvinainen). 12

13 Taajamametsien kasvatus eriikäisrakenteisena Usein syytä soveltaa eri hakkuutapoja samalla alueella Otettava huomioon Puiden välinen kilpailu: reunapuusto vaikuttaa taimiin m etäisyydelle, yksittäinenkin puu metrejä. Varjostus, kuusen taimi kestää kohtalaisesti, mutta elpymiseen kuluu hakkuun jälkeen v. Juuristokilpailu, vaikka varjostus olisi heikkoa kuten harvapuustoisessa männikössä. Siemensato / muu uudistuminen Riittääkö siementä ympäröivästä metsästä ja leviääkö se riittävästi. Kantovesasyntyinen lehtipuusto usein lahovikaista, juurivesoista syntynyt terveempi. Eri puulajien kasvurytmi Sekametsät vaikeampia hoitaa, koska havupuut hidaskasvuisempia nuorina kuin useimmat lehtipuut, jota taas useimmiten ränsistyvät aiemmin. 13

14 Kalle Vanhatalo Alikasvoksen elpymiskyky Jo 5 10 cm pitkä latvakasvain osoittaa, että alikasvostaimella edellytyksiä toipua saadessaan uutta kasvutilaa. Jos siementävää hyväkuntoista puustoa vähän tai siemenvuodet huonoja/epävarmoja (etenkin kuusella), taimikko voidaan täydentää/aikaansaada istutuksella. Lisää kuitenkin huomattavasti kustannuksia. Myös istutustaimet kärsivät suurten kilpailusta suurempien puiden kanssa tarvitaan kasvutilaa. 14

15 Maanpinnan käsittely taajama-alueella Kevyt maanpinnan muokkaus parantaa taimettumisedellytyksiä / istutustaimien kehitystä pienaukoissa. Ei yleensä taajamien lähimetsiin. Ulkoilu- ja virkistysmetsissä mahdollista. Vähäiset alat: kuokka, laikutusteräinen raivaussaha; suuremmat alat: pienkaivuri, traktoriin liitetty laikkuri. Syytä istuttaa suurilla taimilla. Laikutus sopii vain karkeille, vettä läpäiseville maalajeille, hienojakoisille maille matalia mättäitä. 15

16 Siirtymä tasaikäisrakenteisesta metsästä Siirtyminen helpompaa: Valmiiksi erirakenteinen, esim. kaksijaksoinen metsä Nuori, hyväkuntoinen puusto Näkyvä taimettumisen onnistuminen. Siirtyminen vaikeampaa: Hoitamaton metsä, jossa alikasvos ränsistynyt Täystiheä, uudistuskypsä metsä, jolloin uuden alikasvoksen saaminen vaikeaa. Ongelma erityisesti kuusikoissa Paksu kunttakerros. 16

17 Siirtymävaihe Metsät, joissa alikasvosjako Ylispuusto harvennetaan useassa vaiheessa. Tiheä ylispuusto hidastaa alikasvoksen kehitystä, valoa saava alikasvos kasvaa nopeammin. Vältetään puiden kokoerojen tasoittamista. Myöhemmin käytetään poiminta- ja pienaukkohakkuita kasvatustavoitteen, puuston ja kasvupaikan mukaan. 17

18 Siirtymävaihe Taimikot ja nuoret metsät Luontaisesti syntyneessä ja luontaisesti täydentyneessä taimikossa valmiiksi kokovaihtelua. Myös kylvötaimikossa yleensä kokovaihtelua. Hoidossa ja hakkuussa lisätään vaihtelua: harvennus vaihtelevaan tiheyteen eri kokoisten puiden harvennus poistetaan ensisijaisesti laadultaan huonompia puita. 18

19 Siirtymävaihe Varttuneet ja uudistuskypsät metsät ilman alikasvosta Muutos kestää vuosikymmeniä, jopa puuston kiertoajan verran. Kuusi (väljennyshakkuu) suojuspuuhakkuu suojuspuiden poimintahakkuu sitten vähitellen eri-ikäisrakenteiseksi. Mänty tiheä siemenpuuasento tai pienaukkohakkuu. 19

20 Juha Varhi Siirtymävaihe Lähtökohtana eri-ikäiskasvatukselle kuusivaltainen metsä, jossa alikasvosta. Alikasvoksen kehittymistä edistetty väljennyshakkuulla. 20

21 Juha Varhi Siirtymävaihe Ylispuustoa harvennettu, jolloin taimet saavat lisää kasvutilaa. Hakkuussa jätetty vielä melko paljon suuria puita. Niiden määrää vähennetään seuraavassa poimintahakkuussa. 21

22 Johnny Sved Johnny Sved Eri-ikäisrakenteisuuden kehittäminen Jäävän puuston on oltava riittävän laadukasta jatkokasvatukseen. Miten hakkuu olisi pitänyt tehdä kuvien tapauksessa? 22

23 Poimintahakkuu Ylläpidetään ja kehitetään eri-ikäisrakennetta poistetaan suurimpia puita poistetaan myös viallisia, sairaita ja huonolaatuisia puita tehdään tilaa elinvoimaisille pienemmille puille tehdään kasvutilaa kenttäkerrokseen uusien taimien syntymiseksi. Talousmetsiin säästöpuita tai säästöpuuryhmiä. Säästöpuuryhmät on syytä merkitä käsittelyalueen paikkatietoihin, jotta ryhmien säilyminen tulevissa hakkuissa olisi varmempaa. 23

24 Juha Varhi Poimintahakkuu Hakkuukertymä on n. 100 m³/ha, josta noin 60 % tukkipuuta. Hakatusta puusta runsas viidennes kertyy ajourilta. Ajourat pyritään sijoittamaan kohtiin, joissa on suurimpia puita. Säästöpuuryhmä Metsänhoidon suositukset

25 Pienaukkohakkuu Metsään hakataan pieniä ( 0,3 ha) luontaisesti taimettuvia aukkoja. Voidaan kustannusten salliessa viljellä. Seuraavissa hakkuissa aukkoja voidaan laajentaa ja tehdä uusia aukkoja. Vesoittuminen ja heinittyminen huonontavat taimettumista viljavilla kasvupaikoilla. Kuusikoissa tarpeen poimintahakkuuta täydentämään, jotta valoa tarvitsevat puulajit uudistuisivat. Soveltuu myös kuusivaltaisille turv le. 25

26 Juha Varhi Pienaukkohakkuu Ensimmäinen pienaukkohakkuu on valmis. Reunametsää on harvennettu antamaan valoa. 26

27 Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Kuusi sietää enemmän varjostusta kuin mänty tai koivu, etu eriikäisrakenteisena kasvatuksessa. Poimintahakkuu päämenetelmänä. Tiheän alikasvoksen elpymiskyky huononee. Mänty ja lehtipuut edistävät taimettumista ja kuusialikasvoksen kasvua. Kuusialikasvos männikössä (talousmetsissä) Huonolaatuiset männyt syytä hakata pian, jotta kuusille kasvutilaa viljavammilla kasvupaikoilla. Kasvupaikka voi olla myös liian karu tuottamaan kuusitukkia. Kosteus ja lievä soistuneisuus edistävät taimettumista kivennäismailla. Monet turvemaiden kasvupaikat taimettuvat hyvin, esim. Pohjois- Suomen korpikuusikot. 27

28 Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Puustoa kasvatetaan harvana (ainakin jossain vaiheessa). Sekapuina suositaan rauduskoivua ja tuoreilla kankailla myös mäntyä. Poimintahakkuissa hakkuukertymä on tyypillisesti m³ suosituksissa esitetyillä pohjapinta-aloilla (PPA). Suositellut jäävän puuston PPA:t sisältävät 2 (+) m²:n varmuusrajan ns. lakirajaan nähden. Puuryhmien muodostamien tiheämpien kohtien vastapainoksi tehdään keskiarvoa harvempia kohtia, mikä turvaa alikasvoksen kehitystä. 28

29 Kalle Vanhatalo Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Liiallista kuusettumista ehkäistään pienaukoilla, jotka edistävät lehtipuiden ja männyn uudistumista. Heinittymisen ehkäisemiseksi lehtomaisella kankaalla puuston suositeltu tiheys on hieman korkeampi kuin tuoreilla kankailla. 29

30 Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Kasvupaikka Menetelmä Erityistä Nykyisenä pääpuulajina kuusi (rauduskoivu kivennäismailla) Lehtomainen kangas Tuore kangas Ruohoturvekangas Mustikkaturvekangas Ojittamattomat korvet Poimintahakkuu (ja pienaukkoja täydennykseksi) Poimintahakkuu Pienaukkohakkuu Aukkoja tarvitaan lehtipuuston uudistumisedellytysten turvaamiseksi. Pienaukossa on suuri heinittymisriski. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Turv la on usein luontaista eri-ikäisrakenteisuutta ja alikasvosta. Maanpinnan kosteus edistää taimettumista. Pienetkin aukot taimettuvat yleensä hyvin. Hieskoivu voi runsastua aukoissa tai harvassa metsässä. Viljavat korvet ja turvekankaat saattavat heinittyä pienaukkohakkuun jälkeen. Kuivilla kankailla kuivuus ja ravinteiden puute rajoittaa kuusen kasvua tukkipuuksi. Kuusen kasvatus voi perusteltua karummilla paikoilla esim., jos halutaan pitää alue puustoisena. Kuivahkoilla kankailla kuusen kasvatus harkitaan tapauskohtaisesti. 30

31 Kalle Vanhatalo Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Pienaukkohakkuut valtaosalla kasvupaikoista. Lievä maanpinnan rikkominen edistää taimettumista. Karuimmilla paikoilla poimintahakkuu. Taimettuvat helposti Luonnostaan erirakenteisia Säädellään ylispuuston tiheyttä. 31

32 Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Viljavammat kasvupaikat kuusettuvat. Pohjoissuomalaiset karut männiköt poimintahakkuin kasvupaikan puuntuotoskyky vaatimaton, uudistamiseen ja hoitoon ei juuri kannata laittaa resursseja. Suositellut jäävän puuston PPA:t sisältävät 2 m²:n varmuusrajan ns. lakirajaan nähden. Pohjapinta-ala lasketaan koko käsittelyalueelta. Esim. pienaukkohakkuussa välialueelle on jäätävä riittävästi kasvatuskelpoista puustoa. 32

33 Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Kasvupaikka Menetelmä Erityistä Nykyisenä pääpuulajina mänty Poimintahakkuu (ja pienaukkoja täydennykseksi) Männiköt kuusettuvat yleensä luonnostaan kohtalaisen viljavilla kasvupaikoilla. Poimintahakkuu luo tilaa kuusialikasvokselle. Aukkoja tarvitaan lehtipuuston ja männyn uudistumisedellytysten turvaamiseksi. Heinittyminen on usein voimakasta pienaukoissa. Myös vesakko voi runsastua, turv la erityisesti hieskoivu. Tuore kangas Mustikkaturvekangas Puolukkaturvekangas Pienaukkohakkuu ja välialueen harvennus (poimintahakkuu, kun halutaan edistää kuusen menestymistä verrattuna mäntyyn) Myös kuusi menestyy, jos kasvupaikan ravinnetalous on tasapainossa. Hieskoivu voi runsastua hakkuun jälkeen. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Pohjois-Suomessa pienaukossa on vaarana männyntalvihome. 33

34 Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Kasvupaikka Menetelmä Erityistä Nykyisenä pääpuulajina mänty Kuivahko kangas Kuiva kangas Varputurvekangas Pienaukkohakkuu ja välialueen harvennus (poimintahakkuu, kun ensisijaisena tarkoituksena on pitää maisema puustoisena) Pohjois-Suomessa myös poimintahakkuu Poimintahakkuu Kuivahkoilla kankailla kuusen kasvattamista harkitaan tapauskohtaisesti. Kuivuus ja typen puute rajoittavat kuusen kasvua tukkipuuksi etenkin kuivilla kankailla Kuusettumista voi torjua raivaamalla. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Pohjois-Suomessa pienaukossa on vaarana männyntalvihome. Edistetään monijaksoisen puuston kehitystä, poistetaan suurimpia puita. 34

35 Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu Maisemanhoito Maisemaan vaikuttavat poimittavien puiden koko ja määrä pienaukkojen sijoittelu ja määrä kerralla pienaukoiksi hakattava osuus metsäalasta hakkuukertojen väliaikojen pituus. Jos tavoitteena pienentää maiseman muutosta hakkuita vasta, kun kookkaampaa puustoa aiemmilla pienaukoilla. välimetsää ei hakata kerralla. 35

36 Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu Maisemanhoito Hakkuun sopeuttamista maisemaan auttavat maaston luonnollisten muotojen/rajojen mukainen hakkuun rajaus aukon reuna-alueen harvennus. Eri puulajit tuovat vaihtelua maisemaan. Puusto voidaan kasvattaa tavanomaista järeämmäksi Tavoitteen mukaan: avataan maisemaa tai puustoa säilytetään näkösuojana. 36

37 Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu Luonnonhoito Pienaukot edistävät valoa kaipaavien lajien menestymistä, kun tehdään muutoin poimintahakkuita. Poiminta tai pienialainen aukko rikkoo vain vähän alueen yhtenäisyyttä. Hyödyttää eläimistöä, jonka esiintymistä ja liikkumista rajoittavat tavanomaiset uudistushakkuualueet. Painotettaessa luonnonhoitoa säästöpuita (säästöpuuryhmiä) jätetään tavanomaista enemmän. Aiemmissa hakkuissa jätettyjä säästöpuita ei kaadeta. Jätetään myös kookkaita puita, erityisesti lehtipuita. Painotettaessa riistanhoitoa käsittelyissä kiinnitetään huomiota mustikkavarvustojen ja riistatiheikköjen säilymiseen ja kehittymiseen. 37

38 Kiitos! Arto Koistinen 38