PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela"

Minna Lehtonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA Asko Poikela

2 Isoja ja pienempiä kysymyksiä Korjuukustannukset Tuottavuus (konetunti maksaa olosuhteista riippumatta x eur) Käsittely-yksikön koko tai hakkuukertymä / konesiirto Kausivaihtelu Puuston tila korjuun jälkeen (poimintahakkuu) Alemmat latvuskerrokset ja taimet Juurikääpä Korjuutekninen tilajärjestys (pienaukkohakkuu) Korjuun suunnittelun ja koneenkuljettajan apuvälineet Energiapuun korjuu Valmiiksi eri-ikäisrakenteisia metsiä on hakattu ja hakataan lähitulevaisuudessakin aniharvoin Korjuututkimukset lähes yksinomaan siirtymävaiheen metsiköissä 2

3 TUOTTAVUUS

4 Korjuututkimuksia, Metsäteho MONTA-hanke, 1995 Harsinta-, pienaukkoja avohakkuu sekä uusimuotoinen päätehakkuu PuroMONTA-hanke, 2005 Poimintahakkuu ja avohakkuu Häiriödynamiikka- hanke Isojärvi 2010 ja 2011 Osittais-, pienaukko-, harvennus- ja avohakkuu Ruunaa 2011 Poiminta- ja pienaukkohakkuu Hakkuut jatkuvat Isojärvellä talvella ? Ainakin poimintahakkuu seurantatutkimukseen mukaan, sen jälkeen yhteenveto seurantatutkimuksista 4

5 MONTA

6 PuroMONTA

7 PuroMONTA

8 Häiriödynamiikka-hanke Seurantatutkimus, ei aikatutkimusta Useiden viikkojen seurantajaksoja Sekä hakkuu että metsäkuljetus Menetelmäkehitystä: kokeiltu metsäkoneen järjestelmästä riippumatonta seuranta-laitetta, jossa paikannus- ja tiedonsiirtovalmius = puhelin + dataloggerisovellus Isojärvi, m 3, tuntia Ruunaa m 3, tuntia Uusi dataloggeri-versio testikäyttöön 5/2015 Isojärvi, ? 8

9 Mobiili tärinäkello 9

10 Isojärvi, hakkuu 10

11 Seurantatieto purettu, alustavia tuloksia hyödynnetty opinnäytetyössä Elias Hämäläinen 2011, HY: Metsän erirakenteisuutta edistävien hakkuiden kannattavuustarkastelu metsäaluetasolla Seurantadatan tarkempi analyysi kun Isojärven poimintahakkuut suoritettu Aineiston purku ja analysointi toistaiseksi manuaalisesti, jatkossa kehitettävä ohjelmallinen ratkaisu 11

12 KÄSITTELY- YKSIKÖN KOKO

13 Perinteiset käsittelytavat 1-H (4,2 ha) MUU HARV. (3,9 ha) PÄÄTEH. (2,2 ha) 13

Eri-ikäishakkuut 1-9/2014 (Suomen Metsäkeskus, Aki Hostikka, 22.10.

14 Eri-ikäishakkuut 1-9/2014 (Suomen Metsäkeskus, Aki Hostikka, ) Kohteiden keskikoko 0,6-1,8 ha pääpuulajista riippuen Selvästi pienempi kuin perinteisillä käsittelytavoilla Hakkuukertymä jää suhteessa vielä pienemmäksi koska käsitellään poimien tai pienaukkoina Koneketju joudutaan siirtämään lähes päivittäin 14

15 Korjuu, esimerkki Käs.yksikön pinta-alan kaksinkertaistaminen nykyisestä laskee korjuukustannuksia 1-3 % (siirto 30 km) Käs.yksikön pinta-alan puolittuminen nykyisestä nostaa korjuukustannuksia 3-5 % (siirto 30 km) 15

16 Muokkaus, esimerkki Käs.yksikön pinta-alan kaksinkertaistaminen nykyisestä laskee muokkauskustannuksia > 10 % (30 km) Käs.yksikön pinta-alan puolittuminen nykyisestä nostaa muokkauskustannuksia jopa 25 % (30 km) 16

17 Koneellinen istutus, esimerkki Käs.yksikön pinta-alan kaksinkertaistaminen nykyisestä laskee istutuskustannuksia n. 7 % (30 km) Käs.yksikön pinta-alan puolittuminen nykyisestä nostaa istutuskustannuksia n. 13 % (30 km) 17

18 KORJUUTEKNINEN TILAJÄRJESTYS

19 Pienaukkohakkuu Miltä pienaukkoihin perustuva käsittelyketju näyttää korjuun suunnittelun ja toteutuksen näkökulmasta? Koko alue käydään läpi 3-4:llä käsittelykerralla Onko lyhyempi kierto realistinen, ts. syntyykö sillä merkittävää erirakenteisuutta metsään? Vanhat säästöpuuryhmät säästetään, uusia ei tuoteta vaan ne syntyvät välialueille (jos välialueita ei aiemmin harvenneta) 19

20 Pienaukkohakkuu, 2. käsittelykerran jälkeen 2. kerralla aukkoja laajennettu ja tehty uusia 1. käsittelykerran aukoilla ei liikuta Uusia säästöpuuryhmiä ei vielä tässä vaiheessa jätetä Välialueille muodostuu lahopuuta vääjäämättä koska niiden käsittely viivästyy 20

21 Pienaukkohakkuu, 3. käsittelykerran jälkeen vaihtoehto I Yhdistetään aiempia pienaukkoja 1. käsittelykerran aukkoja ei harvenneta Uudet kulku-urat avataan pystyyn jäävään osaan Syntyy hankalasti korjattavia kulmauksia ja kapeita varttuneen puuston kaistoja 21

22 Pienaukkohakkuu, 3. käsittelykerran jälkeen vaihtoehto II Laajennetaan aiempia pienaukkoja Harvennetaan samalla 1. käsittelykerran pienaukot Jos välialueita jää pystyyn vielä 4. käsittelykertaan, se tulee olemaan haasteellinen! Hankalimmat nurkat jätetään pystyyn säästöpuuryhmiksi 22

23 Yhteenveto, plussat ja miinukset Uudet käsittelyvaihtoehdot tuovat tarjolle myös sellaisia uudistuskypsiä metsiä, joita ei muuten käsiteltäisi lainkaan ± Metsikkökuvion rakenne pirstaloituu, suunnittelua ja kuljettajaa avustavien järjestelmien tarve kasvaa Nyt siirtymävaiheessa käsittelyn kohteena usein uudistuskypsä tasaikäismetsä, joissa poiminta tai pienaukkohakkuu tehdään päätehakkuun sijasta => Hakkuukertymä pienenee, mikä nostaa korjuukustannuksia ainakin lyhyellä tähtäimellä Viranomaisseuranta osoittaa, että puustovauriot ovat ongelma ainakin poimintahakkuissa 23

Samankaltaiset tiedostot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun