Metsänhoidon suositukset

Transkriptio

1 Metsänhoidon suositukset Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Esitys on laadittu 5/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.

2 Metsänomistajan tavoitteet Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Lähtökohtana metsän kasvatuksessa on aina metsänomistajan tavoitteet, joiden perusteella päälinjat, kuten kasvatustapa toimenpiteet ja niiden toteutus yksityiskohtaisemmin. Voidaan painottaa taloutta monikäyttöä luonnon monimuotoisuutta maisemaa. Airi Matila 2

3 Metsänkasvatuksen talous Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäiskasvatuksessa käytetään uudistamiseen ja hoitoon niukasti resursseja, ts. vähäiset investoinnit: Pelkästään luontaista uudistamista. Taimikon itseharveneminen korvaa taimikon harvennuksen. Intensiivisempi ja kalliimpi hoito ei taloudellisesti perusteltua, mutta voi olla muiden esim. luonnonhoidollisten tavoitteiden vuoksi perusteltua. Myös eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuissa on pyrittävä riittävän suuriin käsittelykokonaisuuksiin sekä käsittelemään useampia, lähekkäisiä kohteita samalla kertaa. 3

4 Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteet Sekaisin eri kehitysvaiheissa olevia puita, nuorta puustoa enemmän kuin varttuneempaa. Ryhmittäisyyttä: tiheämpiä ja harvempia kohtia. Suuri vaihtelu luonteenomaista. Tasaisuuteen ei tarvetta. Uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvokseen. Isojen puiden hakkuun jälkeen pienemmät puut lisäävät kasvuaan vapautuneen kasvutilan ansiosta. Harvapuustoiset kohdat tarpeen uudistumiselle. Pieniä puita oltava reservissä, koska osa vaurioituu suurempien puiden korjuussa. Airi Matila 4

5 Rakennepiirteiden kehittäminen Poimintahakkuut poimitaan yksittäisiä puita. Pienaukkohakkuut tehdään 0,3 ha:n aukkoja. Lisäksi harvennus vaihtelevaan tiheyteen ylispuiden kasvattaminen ja niiden poisto vaiheittain useamman suuren puun poiminta ryhmänä siemen- ja suojuspuuryhmien jättäminen kuitupuumittaisten puiden jättäminen pienaukkoihin. 5

6 Kasvupaikan huomioon ottaminen 1. Kaikki kasvupaikat eivät ole yhtä hyviä eriikäisrakenteisen metsän kasvatukseen. Kasvatettavat puulajit valitaan kasvupaikan mukaan, pääpuulajiksi viljaville maille kuusi (rauduskoivu) karummille maille mänty. Kasvupaikka ja puulajit vaikuttavat puuston käsittelymenetelmien valintaan. 2. Metsän nykyinen rakenne vaikuttaa, millaisin toimenpitein ja miten nopeasti eri-ikäisrakenteisuus on mahdollista saavuttaa. 6

7 Kasvupaikan huomioon ottaminen Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen soveltuvat huonosti Juurikääpäiset metsät etenkään poimintahakkuu ei ole suositeltavaa luontaisesti syntyneet alikasvostaimet saaneet usein juurikääpätartunnan. Paksukunttaiset kuusikot uudistuvat huonosti luontaisesti. Lisäksi Karukkokankaat suositellaan jätettäväksi puunkorjuun ulkopuolelle (vähäinen kertymä, luontotyyppinä harvinainen). 7

8 Johnny Sved

9 Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Kuusi sietää enemmän varjostusta kuin mänty tai koivu, etu eriikäisrakenteisena kasvatuksessa. Poimintahakkuu päämenetelmänä. Tiheän alikasvoksen elpymiskyky huononee. Mänty ja lehtipuut edistävät taimettumista ja kuusialikasvoksen kasvua. Kuusialikasvos männikössä Huonolaatuiset männyt syytä hakata pian, jotta kuusille kasvutilaa viljavammilla kasvupaikoilla. Kasvupaikka voi olla myös liian karu tuottamaan kuusitukkia. Kosteus ja lievä soistuneisuus edistävät taimettumista kivennäismailla. Monet turvemaiden kasvupaikat taimettuvat hyvin, esim. Pohjois- Suomen korpikuusikot. 9

10 Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Kasvupaikka Menetelmä Erityistä Nykyisenä pääpuulajina kuusi (rauduskoivu kivennäismailla) Lehtomainen kangas Tuore kangas Ruohoturvekangas Mustikkaturvekangas Ojittamattomat korvet Poimintahakkuu (ja pienaukkoja täydennykseksi) Poimintahakkuu Pienaukkohakkuu Aukkoja tarvitaan lehtipuuston uudistumisedellytysten turvaamiseksi. Pienaukossa on suuri heinittymisriski. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Turv la on usein luontaista eri-ikäisrakenteisuutta ja alikasvosta. Maanpinnan kosteus edistää taimettumista. Pienetkin aukot taimettuvat yleensä hyvin. Hieskoivu voi runsastua aukoissa tai harvassa metsässä. Viljavat korvet ja turvekankaat saattavat heinittyä pienaukkohakkuun jälkeen. Kuivilla kankailla kuivuus ja ravinteiden puute rajoittaa kuusen kasvua tukkipuuksi. Kuusen kasvatus voi olla kuitenkin perusteltua karummilla paikoilla esim., jos halutaan pitää alue puustoisena. Kuivahkoilla kankailla kuusen kasvatus harkitaan tapauskohtaisesti. 10

11 Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Puustoa kasvatetaan harvana. Sekapuina suositaan rauduskoivua ja tuoreilla kankailla myös mäntyä. Poimintahakkuissa hakkuukertymä on tyypillisesti m³ suosituksissa esitetyillä pohjapinta-aloilla (PPA). Suositellut jäävän puuston PPA:t sisältävät 2 (+) m²:n varmuusrajan ns. lakirajaan nähden. Puuryhmien muodostamien tiheämpien kohtien vastapainoksi tehdään keskiarvoa harvempia kohtia, mikä turvaa alikasvoksen kehitystä. 11

12 Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Liiallista kuusettumista ehkäistään pienaukoilla, jotka edistävät lehtipuiden ja männyn uudistumista. Heinittymisen ehkäisemiseksi lehtomaisella kankaalla puuston suositeltu tiheys on hieman korkeampi kuin tuoreilla kankailla. Kalle Vanhatalo 12

13 Poimintahakkuu Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu- ja hoitotapa Ylläpidetään ja kehitetään eri-ikäisrakennetta poistetaan suurimpia puita poistetaan myös viallisia, sairaita ja huonolaatuisia puita tehdään tilaa elinvoimaisille pienemmille puille tehdään kasvutilaa kenttäkerrokseen uusien taimien syntymiseksi. Johnny Sved 13

14 Poimintahakkuu Poimintahakkuussa on merkittävä jäävän puuston vaurioitumisriski, mutta verrattavissa harvennushakkuiden riskiin. Suunniteltava huolella. Hyvässäkin toteutuksessa osa pienemmistä puista ja alikasvoksesta vaurioituu. Ajourat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan kohtiin, joissa eniten hakattavaa tukkipuustoa. Kasvatuskelpoista alikasvosta tai nuorta puustoa kasvavat kohdat pyritään kiertämään. 14

15 Poimintahakkuu Ajouravälistä tulee vaihteleva. Keskimääräinen, tavoiteltava ajouraväli on 20 metriä. Hakkuutähde käytetään ajouran reunapuiden juurenniskojen suojaamiseen. Huolehditaan jatkuvalla työjäljen seurannalla, ettei puustoa hakata liian harvaksi. 15

16 Poimintahakkuu Kasvamaan jätetään hyväkuntoiset puut, joilla on edellytykset kehittyä hyvälaatuisiksi tukkipuiksi monipuolinen puulajisekoitus, kun siihen on luontaiset edellytykset säästöpuita tai säästöpuuryhmiä. Lahopuut säilytetään ehjinä. Säästöpuuryhmät on syytä merkitä käsittelyalueen paikkatietoihin, jotta ryhmien säilyminen tulevissa hakkuissa olisi varmempaa. 16

17 Poimintahakkuu Talvi yleensä sopivin ajankohta. Myös kesän kuivat jaksot voivat olla hyviä Korjuuvaurioita tulee varttuneempaan puustoon helpommin kuin talvella. Alkukesän nila-aikaa on syytä välttää erityisesti kuusikoissa. Sulan maan aikaan muistettava juurikäävän torjunta riskialueilla. Erityshuomio n. 5-metristen ja sitä suurempien puiden säilymiseen vaurioitta, koska niistä kasvavat tulevat arvopuut. Pakkasen noustessa taimien vaurioitumisriski kasvaa erityisesti, jos taimet näkyvissä lumipinnan yläpuolella. 17

18 Poimintahakkuu, kuusivaltainen metsä Viitteellinen kuusivaltaisen metsän pohjapinta-ala (PPA) ennen poimintahakkuuta ja sen jälkeen käsittelyalueella. Kuusivaltaiset metsät PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Tuore kangas* Suositus 20 n. 12 n. 11 n. 10 Lehtomainen kangas* Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa* (ns. lakiraja) Suositus 22 n. 13 n. 12 n (7**) * ja vastaavat turvemaat **suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Hieman suositeltua alhaisempi PPA voi olla tarkoituksenmukainen taimettumisen ja alikasvoksen kasvun edistämiseksi. 18

19 Poimintahakkuu Puiden valinta hakkuussa: Tiheikköjä harvennetaan tarvittaessa Vaurioituneet ja sairaat puut Säästöpuut säilytetään Suurimpia puita Juha Varhi Pienaukko edistää runsaasti valoa vaativien puiden uudistumista 19

20 Poimintahakkuu Hakkuukertymä on n. 100 m³/ha, josta noin 60 % tukkipuuta. Hakatusta puusta runsas viidennes kertyy ajourilta. Ajourat pyritään sijoittamaan kohtiin, joissa on suurimpia puita. Säästöpuuryhmä Juha Varhi 20

21 Poimintahakkuu 15 v poimintahakkuun jälkeen aukkokohdat ovat taimettuneet ja uuden poimintahakkuun tekoa voi harkita. Hakkuut toistuvat tyypillisesti v välein. Säästöpuuryhmä Juha Varhi 21

22 Poimintahakkuu Maisemanhoito Poimintahakkuussa alue säilyy puustoisena. Tavoitteen mukaisesti esim. avataan maisemaa tai puustoa säilytetään näkösuojana. Monipuolinen puulajisekoitus. Painotettaessa maisemanhoitoa voidaan esim. kasvattaa puusto järeämmäksi ja jättää enemmän säästöpuita. 22

23 Poimintahakkuu Luonnon- ja riistanhoito Poimintahakkuussa varvusto yleensä säilyy, mistä hyötyvät monet lajit. Erityisesti mustikka merkittävä varpu. Jätetään myös kookkaita puita, erityisesti lehtipuita. Luonnonhoitoa painotettaessa säästöpuita tavanomaista enemmän. Jätetään riistatiheikköjä. 23

24 Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Pienaukkohakkuut valtaosalla kasvupaikoista. Lievä maanpinnan rikkominen edistää taimettumista. Karuimmilla paikoilla poimintahakkuu. Taimettuvat helposti Luonnostaan erirakenteisia Säädellään ylispuuston tiheyttä. Kalle Vanhatalo 24

25 Pienaukkohakkuu Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu- ja hoitotapa. Metsään hakataan pieniä (alle 0,3 ha) luontaisesti taimettuvia aukkoja. Seuraavissa hakkuissa aukkoja voidaan laajentaa ja tehdä uusia aukkoja. Vesoittuminen ja heinittyminen huonontavat taimettumista viljavilla kasvupaikoilla. Kuusikoissa tarpeen poimintahakkuuta täydentämään, jotta valoa tarvitsevat puulajit uudistuisivat. Soveltuu myös kuusivaltaisille turv le. 25

26 Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Viljavammat kasvupaikat kuusettuvat. Pohjoissuomalaiset karut männiköt poimintahakkuin kasvupaikan puuntuotoskyky vaatimaton, uudistamiseen ja hoitoon ei juuri kannata laittaa resursseja. Suositellut jäävän puuston PPA:t sisältävät 2 m²:n varmuusrajan ns. lakirajaan nähden. Pohjapinta-ala lasketaan koko käsittelyalueelta. Esim. pienaukkohakkuussa välialueelle on jäätävä riittävästi kasvatuskelpoista puustoa. 26

27 Pienaukko- /poimintahakkuu, mäntyvaltainen metsä Viitteellinen mäntyvaltaisen metsän pohjapinta-ala (PPA) ennen pienaukko- tai poimintahakkuuta ja sen jälkeen käsittelyalueella Mäntyvaltainen metsä PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Kuiva kangas* Suositus 16 n. 11 n. 10 n. 8 Kuivahko kangas* Suositus 19 n. 11 n. 10 n. 8 Kuivahkot ja sitä karummat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa* ns. lakiraja (5**) Hieman suositeltua alhaisempi PPA voi olla tarkoituksenmukainen taimettumisen ja alikasvoksen kasvun edistämiseksi. Karukkokankaat suositellaan jätettäväksi puunkorjuun ulkopuolelle, koska ne kuuluvat harvinaisiin luontotyyppeihin ja kertyvä puumäärä jää vähäiseksi. 27

28 Pienaukkohakkuu Pienaukon koko vaikuttaa taimettumiseen: Kivennäismailla alle 20 m läpimitaltaan olevat aukot taimettuvat huonosti. Vähintään 40 m läpimitaltaan olevat aukot mahdollistavat myös männyn ja koivun uudistumisen. Turv la aukko voi olla pienempi, korpikuusikoissa jo metrinen taimettuu kuuselle, isompi lehtipuille. Pitkänomainen kapea aukko taimettuu heikommin, koska ympäröivän puuston reunavaikutus suuri koko alalla. Siemenvuodet vaikuttavat taimettumiseen: Hyviä vuosia männyllä enemmän kuin kuusella ja pohjoisessa harvemmin kuin etelässä. Myös sääolojen oltava otolliset taimettumiselle. 28

29 Pienaukkohakkuu Aukon reunat pehmennetään poistamalla erityisesti suurimpia puita. Vähentää juuristokilpailua, jolloin alikasvos menestyy paremmin myös aukon reunassa. Reunapuuston runkojen ja juuriston vahvistuessa tuulituhojen riski vähenee. Huolehdittava, ettei välialue kapene liiaksi, jolloin suuri tuulituhojen riski. Aiemmin tehtyjen pienaukkojen puustoa harvennetaan tarvittaessa seuraavissa pienaukkohakkuissa. Säästöpuuryhmät välialueelle. 29

30 Pienaukkohakkuu Käsittelyalueelle on jäätävä kokonaisuudessaan riittävästi puustoa. Säännösten mukaisen rajan alittaminen johtaa uudistamisvelvoitteen syntymiseen. Tiheä kuusialikasvos huonontaa männyn uudistumista. Kuusialikasvosta syytä raivata, jos ei tarkoitus kasvattaa kuusta. Esimerkki vuoden välein toistuvat hakkuut: 1. käsittely: Aukkojen läpimitta on n. 40 m tai hieman enemmän. Karujen kasvupaikkojen harvapuustoisissa männiköissä riittävät pienemmät aukot. 2. käsittely: Pienaukkoja laajennetaan, kun ne ovat taimettuneet ja samalla voidaan tehdä lisää pienaukkoja. Korjuussa huolehditaan, ettei edellisessä hakkuussa tehdyille aukoille syntynyt uusi taimikko vahingoitu. 3. käsittely: Hakataan loput välialueesta jättäen säästöpuita, jotka toimivat aluksi myös siemenpuina. 1. käsittelykerralla hakattu alue harvennetaan tarvittaessa samalla. 30

31 Pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuu ajoitetaan maaston kantavuuden mukaan. Juurikäävän riskialueella kantojen käsittely suoja-aineella korjuussa sulan maan aikana. Korjuussa vältetään kulkua edellisessä hakkuussa tehtyjen pienaukkojen kautta, jotta niiden uusi puusto ei vaurioidu. Kalle Vanhatalo Pienaukko sekametsässä 31

32 Pienaukkohakkuu Pienaukkoja tehdään kohtiin, joissa varttunutta puustoa. Reunustavaa puustoa harvennetaan. Kun aukko taimettunut, sitä voidaan laajentaa ja tehdä tarvittaessa uusia pienaukkoja. Taimettumisen onnistuminen vaikuttaa hakkuiden toistumiseen. Juha Varhi 32

33 Pienaukkohakkuu Ensimmäinen pienaukkohakkuu on valmis. Reunametsää on harvennettu antamaan valoa. Juha Varhi 33

34 Pienaukkohakkuu, 0,25 ha (halk ~ 55 m) ensimmäinen hakkuu Pienaukkoa 25 % Reunaa 21 % Käsittelemätöntä 54 % 34

35 Pienaukkohakkuu Toisessa pienaukkohakkuussa laajennettu aiempia, taimettuneita pienaukkoja ja tehty tarvittaessa uusia. Tämä hakkuu on tehty vuotta edellisestä. Juha Varhi 35

36 Pienaukkohakkuu, 0,25 ha (halk ~ 55 m) toinen hakkuu Taimikkoa 25 % Laajennusta 21 % Reunaa 27 % Käsittelemätöntä 36 % 36

37 Pienaukkohakkuu Edellisestä pienaukkohakkuusta kulunut vuotta. Tehdyt pienaukot taimettuneet. Välialue hakattu jättäen siemenpuita, joista osa voi jäädä säästöpuiksi. Samalla ensimmäisten pienaukkojen nuori puusto harvennettu. Juha Varhi 37

38 Pienaukkohakkuu, 0,25 ha (halk ~ 55 m) kolmas hakkuu Nuorta metsää 25 % Taimikkoa 21 % Laajennusta 21 % Siemenpuustoa 19 % 38

39 Pienaukkohakkuu Maisemanhoito Maisemaan vaikuttavat: pienaukkojen sijoittelu ja määrä kerralla pienaukoiksi hakattava osuus metsäalasta hakkuukertojen väliaikojen pituus. Jos tavoitteena pienentää maiseman muutosta hakkuita vasta, kun kookkaampaa puustoa aiemmilla pienaukoilla. välimetsää ei hakata kerralla. Hakkuun sopeuttamista maisemaan auttavat maaston luonnollisten muotojen/rajojen mukainen hakkuun rajaus aukon reuna-alueen harvennus. Eri puulajit tuovat vaihtelua maisemaan. 39

40 Pienaukkohakkuu Luonnon- ja riistanhoito Pienaukot edistävät valoa kaipaavien lajien menestymistä, kun tehdään muutoin poimintahakkuita. Pienialainen aukko rikkoo vain vähän alueen yhtenäisyyttä. Hyödyttää eläimistöä, jonka esiintymistä ja liikkumista rajoittavat tavanomaiset uudistushakkuualueet. Painotettaessa luonnonhoitoa säästöpuita jätetään tavanomaista enemmän. Välialueille jätetään säästöpuuryhmiä. Aiemmissa hakkuissa jätettyjä säästöpuita ei kaadeta. Painotettaessa riistanhoitoa käsittelyissä kiinnitetään huomiota mustikkavarvustojen ja riistatiheikköjen säilymiseen ja kehittymiseen. 40

41 Siirtymä tasaikäisrakenteisesta metsästä Siirtyminen helpompaa: Valmiiksi erirakenteinen, esim. kaksijaksoinen metsä. Nuori, hyväkuntoinen puusto. Näkyvä taimettumisen onnistuminen. Siirtyminen vaikeampaa: Hoitamaton metsä, jossa alikasvos ränsistynyt. Täystiheä, uudistuskypsä metsä, jolloin uuden alikasvoksen saaminen vaikeaa. Ongelma erityisesti kuusikoissa. Paksu kunttakerros. 41

42 Siirtymävaihe tasaikärakenteisesta metsästä Siirtyminen vaikeampaa: - Täystiheä, uudistuskypsä metsä - ->Alikasvoksen saaminen vaikeaa - Jos kunttakerros paksu

43 Siirtymävaihe Ränsistynyt taimikko uudistuskypsässä metsässä -> vaikeampaa, hitaampaa Suomen 43 metsäke

44 Siirtymävaihe turvemaalla Melko pitkälle muodostunut eriikäisrakenne -> helpompi jatkaa

45 Siirtymävaihe Metsät, joissa alikasvosjako Ylispuusto harvennetaan useassa vaiheessa. Tiheä ylispuusto hidastaa alikasvoksen kehitystä, valoa saava alikasvos kasvaa nopeammin. Vältetään puiden kokoerojen tasoittamista. Myöhemmin käytetään poiminta- ja pienaukkohakkuita kasvatustavoitteen, puuston ja kasvupaikan mukaan. Kalle Vanhatalo 45

46 Siirtymävaihe Taimettuminen onnistunut -> helpompi jatkaa kehitystä

47 Siirtymävaihe Taimikot ja nuoret metsät Luontaisesti syntyneessä ja luontaisesti täydentyneessä taimikossa valmiiksi kokovaihtelua. Myös kylvötaimikossa yleensä kokovaihtelua. Hoidossa ja hakkuussa lisätään vaihtelua: harvennus vaihtelevaan tiheyteen eri kokoisten puiden harvennus poistetaan ensisijaisesti laadultaan huonompia puita. 47

48 Taimikkoa varottava vaurioittamasta

49 Siirtymävaihe Varttuneet ja uudistuskypsät metsät ilman alikasvosta Muutos kestää vuosikymmeniä, jopa puuston kiertoajan verran. Kuusi (väljennyshakkuu) suojuspuuhakkuu suojuspuiden poimintahakkuu sitten vähitellen eri-ikäisrakenteiseksi. Mänty tiheä siemenpuuasento tai pienaukkohakkuu. 49

50 Siirtymä tasaikäisrakenteisesta metsästä Jos siirtyminen epäonnistuu tai pitkittyy kohtuuttomasti huonon luontaisen uudistumisen vuoksi, tilanne voidaan korjata helposti tavanomaisella uudistushakkuulla ja viljelyllä. Menetetty aika merkitsee taloudellisia tappioita verrattuna siihen, että olisi heti päädytty uudistushakkuuseen. Ensimmäinen poimintahakkuu tuottaa varttuneessa metsässä yleensä hyvät tulot. Jatkossa hakattava hehtaarikohtainen puumäärä on pienempi. 50

51 Siirtymävaihe Lähtökohtana eri-ikäiskasvatukselle kuusivaltainen metsä, jossa alikasvosta. Alikasvoksen kehittymistä edistetty väljennyshakkuulla. Juha Varhi 51

52 Siirtymävaihe Ylispuustoa harvennettu, jolloin taimet saavat lisää kasvutilaa. Hakkuussa jätetty vielä melko paljon suuria puita. Niiden määrää vähennetään seuraavassa poimintahakkuussa. Juha Varhi 52

53 Kolme latvuskerrosta; ylin latvuskerros todella järeää

54 Eri-ikäisrakenteisuuden kehittäminen Jäävän puuston on oltava riittävän laadukasta jatkokasvatukseen. Miten hakkuu olisi pitänyt tehdä kuvien tapauksessa? Johnny Sved Johnny Sved 54