Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos

Transkriptio

1 Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos

2 Sisältö pähkinänkuoressa metsänomistajan tahto ratkaisee - periaatteessa ammattilaisten rooli hyvä ennuste eri-ikäisrakenteen pohjat olemassa kaksijaksoinen metsä lähtökohtana turvemaat erikoismetsät huonompi ennuste ei eri-ikäisrakennetta, ei alikasvostakaan vaihtoehtoina pienaukot, jaksottaisuus, harvaksi hakkaaminen juurikääpä Pohjois-Suomi millaisia käytännön kohteita ollut

3 Metsänomistajan tahto Jos jatkuva kasvatus sallitaan ja tarjotaan vaihtoehtona, niin siirryn kaikissa metsissäni JK:hon 12 % siirryn osassa metsistäni 15 % saatan kokeilla 25 % selvitän asiaa 28 % en käytä 10 % en tiedä 10 % Metsänomistajakysely (Metla, Kumela & Hänninen 2011)

4 Ammattilaisten asenne ja toiminta ratkaisee Mitä metsänomistajalle suositellaan ja tarjotaan? puukauppa, neuvonta, suunnittelu sopiiko tähän metsikköön? sopisiko paremmin johonkin muuhun metsikköön? vaikeudet / riskit vs. hyödyt miten hakataan, millainen metsästä tulee vastaako tulos toiveita? korjuuvauriot puun hinta metsäsuunnitelma jne Metla/Erkki Oksanen

5 Ennuste hyvä metsänomistaja ja ammattilainen samalla aaltopituudella eri-ikäisrakenteen pohjat olemassa elpymiskykyistä alikasvosta kaksijaksoinen metsä lähtökohtana turvemaat erikoismetsät

6 Valmis eri-ikäisrakenne hyvä lähtökohta Piirros: Juha Varhi

7 Kaksijaksoinen metsä lähtökohtana Metla/Erkki Oksanen Sauli Valkonen

8 Turvemaat Tarjoaisiko jatkuva kasvatus ratkaisun ongelmiin? ei avohakkuuta ei muokkausta eikä metsänviljelyä ei kunnostusojitusta? puuntuotannon määrä ja kannattavuus kohtuullinen Metla/Erkki Oksanen

9 Turvemaiden eri-ikäiskasvatukselle suotuisia ominaisuuksia usein valmiiksi erirakenteisia kuusialikasvokset yleisiä ja runsaita ei juurikääpäriskiä kuten kankailla käsittelyn joustavuus pienipiirteisen kasvupaikkavaihtelun mukaan Hannu Hökkä

10 Turvemaiden eri-ikäiskasvatukselle epäsuotuisia ominaisuuksia muuttuneet turvepinnat huonoja taimettumaan männiköissä tarvitaan hyvin harvaksi hakkuu, latvusaukkoja ja maanmuokkauksia hieskoivu valtaa harvan männikön osalla kasvupaikoista pohjavesipinnan nousu, jos puusto hakataan huonoon kuntoon Metla/Erkki Oksanen

11 Erikoismetsät korkeat alueet kaukana teistä puistot, ulkoilumetsät, maisemametsät pikkutilat, tontit jne Sauli Valkonen Metla/Erkki Oksanen

12 Ennuste huonompi ei tietoa, ei yhteisymmärrystä on asenne, on kuvitelmia ei eri-ikäisrakennetta ei alikasvosta juurikääpä valopuulajit

13 Tasaikäisten metsien muuttaminen eri-ikäisiksi aloitettava uudistaminen ja alikasvoksen kehittäminen täytyy hakata harvaksi pienaukkoja, suojuspuuhakkuita, kaksijaksoisia metsiä? ei tutkimusta, kokemusta Matti Koivula

14 Juurikääpä Jos on jo, ei sovi eri-ikäiskasvatukseen säilyy infektoituneissa kannoissa 50 v alikasvokset infektoituvat Jos ei ole, torjunta onnistuu talvihakkuu (2-4 kk) biologinen torjunta-aine Metla/Erkki Oksanen

15 Erirakenteiskasvatus männiköissä? Kun avohakkuu tms. ei käy Riittävän harvana kasvattamalla mäntykin voisi pärjätä Pienaukkoja, harvoja kehitysvaiheita Kamppailu kuusettumista vastaan Metla/Erkki Oksanen

16 Lehtipuuvaltainen erirakenteiskasvatus? Kun avohakkuu tms. ei käy Riittävän harvaksi hakkaamalla Pienaukkoja (tai isompiakin) Kamppailu kuusettumista vastaan Sauli Valkonen

17 Toimiiko eri-ikäiskasvatus ja pienaukotus Pohjois-Suomessa? Plussat viljelymetsätaloudessa pääoman tuotto matala aina isojen puiden hakkaaminen kannattaa pintakasvillisuuden riesa pienempi luontaisesti eri-ikäisrakenteisia männiköitä Miinukset siemensadot kuntta Mitkä parhaita kohteita vähäkasvuiset, kaukaiset, kalliit hoidettavat männiköt karuilla mailla kylmillä alueilla turvemaat turistikohteet, porolaitumet, jne David Pemberton

18 Pienaukkohakkuukoe Kainuussa vanhat kuusikot tuoreella kankaalla Suomussalmella 8 metsikköä pienaukkojen koko vaihteli 0,1 0,4 ha (läpimitta = m) tulos vuotta perustamisesta Juha Siitonen Juha Siitonen

19 Taimia kpl/ha Tulos Kainuun pienaukkokokeessa Kasvatuskelpoisia taimia kpl/ha koe Suomussalmella entä Lappi? muokkaus lisäsi taimettumista huomattavasti (kokonaismäärää) kaikki istutetut alat olisivat taimettuneet ilman istutustakin aukon koolla ei vaikutusta (0,1-0,3* ha) muu koivu kuusi mänty luont muok+ist ei muok ei ist

20 Tulos turvemaalla Pohjois-Suomessa Pienaukon läpimitta ja kuusen taimien määrä 5 v hakkuun jälkeen. Ojitetut korvet. Alikasvos = ennen hakkuuta syntyneet taimet. (Hökkä et al. 2012)

21 Millaisia käytännön kohteita ollut? Aiemman lain mukaan sallittu vain erityisperusteluin erikoiskohteissa (6 ) MHY Päijät-Häme: aiemman lain mukaan jo tehty, ja uuden mukaisia aloitellaan Innofor Noudatettu aiempia lakirajoja liian korkeita uusimmissa kohteissa harvempia (puunkorjuuesitys/matti Sirén) MetsäGroup: valmiudet tarjota avohakkuutonta käsittelyä Metsähallitus erikoismetsissä (½ milj. ha) erirakenteiskasvatus yksi vaihtoehto ympäristöoppaassa (2011) menetelmät, toimeksi häiriödynamiikkahanke: käytännön kokeilua normaalia käytäntöä kaupunki- ja virkistysmetsissä

22 MHY Päijät-Häme, Kärkölä Hyvä eri-ikäisrakenne vanhan lain mukaisella hakkuulla (ppa 14 m 2 /ha) Tiina Ojansivu

23 MHY Päijät-Häme, Kärkölä Turvemaakohde, tiheä mutta on alikasvosta, hakkuuta suunnitellaan Tiina Ojansivu

24 MHY Päijät-Häme, Kärkölä Kaksijaksoinen erirakenteinen, liian tiheä, hakkuuta suunnitellaan Tiina Ojansivu Ylioja

25 Metsähallitus, Metla, yliopistot: Häiriödynamiikkahankkeen pienaukot Matti Koivula Matti Koivula

26 Helsinki: pienaukkohakkuu sekametsän aikaan saamiseksi Sauli Valkonen

27 Helsinki: mänty-haapa-jalopuusekametsä Sauli Valkonen Sauli Valkonen

28 Yhdessä kokeilemaan ja kehittämään ammattilaiset, metsänomistajat, tutkijat Sauli Valkonen Matti Koivula

29 Kirjallisuutta Kumela, H. & Hänninen, H Metsänomistajien näkemykset metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamisesta. Metlan työraportteja s. Valkeapää, A., Paloniemi, R., Vainio, A., Vehkalahti, K., Helkama, K., Karppinen, H., Kuuluvainen, J., Ojala, A., Rantala, T. & Rekola, M Suomen metsät ja metsäpolitiikka - kansalaisten näkemyksiä. Helsingin yliopisto, Metsäekonomian laitos, Tutkimusraportteja s. Valkonen, S. & Leppänen, J Metsänhoidon liberalisointi mullistus metsätaloudessa ja puumarkkinoilla? Teoksessa: Hänninen, R. & Sevola, Y. (toim.). Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos. Ss Valkonen, S., Saarinen, M. & Hökkä, H Avohakkuuttomasta metsänhoidostako ratkaisu turvemaiden uudistamis- ja vesistöongelmiin? Teoksessa: Rönkkönen, S. (toim.). Toimiva suoluonto vesistöjen- ja ilmastonsuojelun edellytyksenä. Ympäristöakatemia ja Ympäristöareena ry. s