Kouvolan kaupungin. Henkilöstösuunnitelma

Transkriptio

1 Kouvolan kaupungin Henkilöstösuunnitelma

2 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnittelu ja sen tavoitteet Kaupunkistrategia Henkilöstöohjelma Palvelustrategiset linjaukset Toiminnan kuvaus sekä oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella sekä niiden vaikutukset henkilöstötarpeeseen ja -rakenteeseen Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelut Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstön nykytila Henkilöstömäärä Yleisimmät tehtävänimikkeet Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön eläköityminen Lisä- ja ylityöt Virka- ja työvapaat Osaamisen kehittäminen Keskeiset yhteiset kehittämiskohteet Johtamisen ja yhteistyön kehittäminen Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelut Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Sympa HR -järjestelmän käyttöönotto Muut kehittämistoimenpiteet henkilöstöresurssien varmistamiseksi Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelut Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Rekrytointiprosessi Määrällinen henkilöstösuunnitelma vuosille Palvelussuhdemuotojen käytön periaatteet Työkyvyttömyysuhan alaisten työntekijöiden työkyvyn ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitäminen Yhteenveto... 28

3 1 1. Henkilöstösuunnittelu ja sen tavoitteet Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että kaupungin palveluja tuottaa riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Henkilöstösuunnitelmassa määritellään strategian ja toiminnan vaatima määrällinen ja laadullinen henkilöstötarve. Henkilöstösuunnitelman lähtökohtana tulee olla kaupungin strategia ja palvelustrategiset linjaukset, joissa otetaan kantaa siihen, mitä palveluita tuotetaan ja miten niitä tuotetaan. Henkilöstösuunnitelmaa tarkistetaan vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä. Henkilöstösuunnittelun avulla huolehditaan palvelutuotannon edellyttämän henkilöstön määrästä ja rakenteesta, turvataan riittävä osaaminen kaupungin tavoitteiden saavuttamiseksi, ennakoidaan henkilöstökustannuksia sekä määritellään keinoja, joilla henkilöstövoimavaroja muodostetaan, vaalitaan ja johdetaan. Henkilöstösuunnittelun ydintä ovat henkilöstön määrän, laadun ja kohdentumisen määrittely tulevaisuuden tarpeita varten. Henkilöstön määrällä tarkoitetaan henkilöstön lukumäärää ja laadulla henkilöstön osaamista, koulutusta, henkilöstö- tai ammattiryhmää, työsuhteen muotoa ja muita vastaavia asioita. Kohdentumisen suunnittelu on ennakointia sen osalta, kuinka paljon eri tehtävissä, toiminnoissa tai yksiköissä tarvitaan henkilöstöä ja miten tarve mahdollisesti muuttuu. Tavoitteena on, että oikea määrä oikeanlaisella osaamisella varustettuja työntekijöitä olisi oikeaan aikaan oikeassa paikassa tekemässä oikeita tehtäviä oikeassa palveluprosessissa oikeiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Henkilöstösuunnittelu on ennen kaikkea toimenpiteiden suunnittelua ja varautumista toiminnan edellyttämiin henkilöstöä koskeviin muutoksiin. Määrän, laadun ja kohdentumisen lisäksi henkilöstösuunnittelun tulee kattaa myös se, miten henkilöstövoimavaroista huolehditaan. Toiminnan, talouden ja henkilöstövoimavarojen välisen suunnittelun yhteyttä on kuvattu kuvassa 1. Kuva 1 Toiminnan, talouden ja henkilöstövoimavarojen suunnittelu Kouvolan kaupungin nykyiset tulot eivät riitä rahoittamaan nykyistä palvelurakennetta. Talouden tasapainottaminen edellyttää pysyviä ja rakenteellisia muutoksia kaupungin organisaatiossa, palveluissa ja palveluverkoissa. Taloudellisen aseman parantaminen on mahdollista, jos palvelujen kustannustehokkuutta voidaan nostaa. Kustannustehokkuuden nostaminen taas edellyttää riittävän suuria muutoksia esimerkiksi kaupungin palveluverkossa ja palvelujen tuottamistavoissa. Elokuun 2016 lopussa julkaistiin hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi. Uudistuksen myötä kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöä siirtyy

4 merkittävästi maakuntien, maakuntien palvelulaitosten tai maakuntien yhtiöiden palvelukseen. Toteutuessaan sote- ja maakuntauudistuksella on huomattavia vaikutuksia kaupungin henkilöstömäärään ja -tarpeeseen. Näitä muutoksia ei ole vielä otettu huomioon vuosien henkilöstösuunnitelmassa. Uudistuksen myötä kuitenkin runsaat 45 % Kouvolan kaupungin henkilöstöstä siirtyisi vuoden 2019 alussa maakunnan, maakunnan palvelulaitoksen tai maakunnan yhtiöiden palvelukseen. Henkilöstömenojen hallinta on keskeistä talouden tasapainottamisessa, mikä edellyttää tiukkaa henkilöstösuunnittelua. Kaupungin henkilöstömenot ovat vähentyneet jo usean vuoden ajan. Eläkkeelle siirtymisen myötä vapautuvista viroista ja tehtävistä pitäisi edelleen pystyä hyödyntämään kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti 30 %. Kouvolan kaupungilla on ollut viime vuosina korkeat työkyvyttömyyden kustannukset. Yhtenä keskeisenä henkilöstömenojen hallinnan keinona on sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden sekä määräaikaisten kuntoutustukien vähentäminen. Vuoden 2015 aikana kehitys saatiin jo käännettyä myönteiseen suuntaan, mutta haasteena ovat edelleen pitkät sairauspoissaolot. Määrätietoista työtä on jatkettava suunnittelukaudella. Tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä hakemalla aktiivisesti vaihtoehtoisia ratkaisuja pidentää työuria myös työkyvyn heiketessä. Yhtenä keinona tähän on suunniteltu erillistä Uusille urille -hanketta. 2. Kaupunkistrategia Kouvolan kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkistrategian Kaupunkistrategian mukaan Kouvola on vuonna 2020 luonnollisten vahvuuksiensa perustalle rakentunut kasvukeskus. Luonnollinen kasvukeskus toteutuu neljän päämäärän avulla, jotka ovat tasapainoinen talous, elinvoimainen kaupunki, asiakaslähtöinen toiminta ja laadukas ympäristö. Tasapainoinen talous merkitsee strategiavalintana myös vastuullista ja osallistavaa johtamista sekä osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä. Linjaukset ohjaavat valintojen toteuttamista. Vastuulliseen ja osallistavaan johtamiseen liittyvät linjaukset ovat: - Vahvistamme strategian vaikuttavuutta ja ohjausta. - Johdamme tavoitteellisesti ja kannustamme johtoa edistämään parhaita käytäntöjä. - Kehitämme johtamisesta osallistavaa ja analysoituun tietoon perustuvaa. Osaavaan ja hyvinvoivan henkilöstöön liittyvät linjaukset ovat: - Kehitämme henkilöstön osaamista suunnitelmallisesti strategian pohjalta. - Edistämme työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti. - Varmistamme henkilöstön sitoutumisen lisäämällä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. - Kannustamme henkilöstöä sisäiseen yrittäjyyteen ja vastuunottoon. - Kehitämme palkka- ja palkitsemisjärjestelmää siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. - Ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla varmistamme palvelutuotannon kannalta tarkoituksenmukaisen henkilöstörakenteen ja -määrän. - Muutoksissa hyödynnämme eläköitymisen mahdollisuudet. Arvot ovat valintojen tekemistä ohjaavia periaatteita. Kaupungin organisaation toimintaa ohjaaviksi arvoiksi on arvoprosessin tuloksena määritelty kaupunkilaisen paras, vastuullinen yhteistyö, tavoitteellisuus ja tehokkuus, rohkea uudistuminen sekä luotettavuus ja turvallisuus. 2

5 3 Strategian toteuttamisohjelmat tarkentavat strategiaa. Ne vaikuttavat palvelujen järjestämiseen, hyvinvoinnin edistämiseen, omistajapolitiikkaan, talouden tasapainottamiseen, tuottavuuteen, henkilöstön ja tiedolla johtamisen kehittämiseen, elinkeinojen kehittämiseen, maapolitiikan ja elinympäristön kehittämiseen sekä ympäristön laadun parantamiseen. Toteuttamisohjelmia tarkistetaan valtuustokausittain. 3. Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelmalla tuetaan kaupunkistrategian toteutumista. Kaupunginhallitus hyväksyi Kouvolan kaupungin henkilöstöohjelman vuosille Siinä linjataan kaupunkistrategiassa määriteltyjen tavoitteiden pohjalta tarkempia johtamiseen ja esimiestyöhön, osaamisen kehittämiseen sekä henkilöstön ja työyhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä tavoitteita ja kehittämistoimenpiteitä. Henkilöstöohjelma ohjaa Kouvolan kaupungin henkilöstöjohtamista, henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöstötyötä. Henkilöstöjohtamiselle on asetettu vuosille kolme painopistealuetta, jotka ovat ennakoiva henkilöstösuunnittelu ja osaamisen johtaminen, työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen sekä johtamisen ja yhteistyön kehittäminen. Painopistealueille on määritelty strategiset tavoitteet, mittarit ja keskeiset kehittämiskohteet tavoitteen saavuttamiseksi. Henkilöstöohjelman visio, painopisteet ja tavoitteet on esitetty kuvassa 2. Yksityiskohtaiset toimenpiteet määritellään vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä. Kuva 2 Henkilöstöohjelman visio, painopisteet ja tavoitteet Ennakoivan henkilöstösuunnittelun ja osaamisen johtamisen avulla varmistetaan, että kaupungin palveluja tuottaa riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Keskeisinä kehittämiskohteina on mm. henkilöstöresurssien käytön tehostaminen ja henkilöstön riittävyydestä huolehtiminen. Tarkoituksena on laatia osaamisen johtamisen malli, joka tukee osaamisen ennakointia ja kehittämistä. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen tavoitteina ovat hyvinvoiva henkilöstö ja terveet työyhteisöt. Tarkoituksena on sairauspoissaolojen vähentäminen, työkyvyttömyyden ehkäiseminen ja työhön liittyvien voimavaratekijöiden vahvistaminen. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat mm. esimiesten valmentaminen työhyvinvointiin liittyvissä asioissa, henkilöstön työhyvinvointiosaamisen lisääminen ja työkyvyn tukitoimien tehostaminen.

6 Johtamisen ja yhteistyön kehittämisen tavoitteena on hyvä esimiestyö ja laadukas työelämä. Keskeisinä kehittämiskohteina ovat työyhteisö- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä osallistavien menetelmien käyttö. Lisäksi henkilöstöohjelman mukaisesti on käynnistetty järjestelmällinen johtamis- ja esimieskoulutus sekä kehitetty esimiesten vertaistukea. Esimiehille on tehty 360-arvioinnit ja laadittu henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat. Käyttöön otetaan myös henkilöstöjohtamista tukeva HR-järjestelmä. Kaupungin strategiaa toteutetaan myös kaupunginhallituksen hyväksymän Kouvolan kaupungin työhyvinvointiohjelman avulla. Ohjelmassa on kuvattu Kouvolan kaupungin työhyvinvoinnin tila, asetettu kaupunkitason tavoitteet työhyvinvoinnin kehittämiseksi sekä mietitty keinoja, miten tavoitteet saavutettaisiin. Työhyvinvointiohjelma on samalla myös Kouvolan kaupungin työturvallisuuslain (738/2002) 9 :n mukainen työsuojelun toimintaohjelma. Kaupungin strategiaa toteuttaa myös kaupunginhallituksen hyväksymä Kouvolan kaupungin henkilöstöä koskeva suunnitelma tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. 4. Palvelustrategiset linjaukset Palvelustrategiset linjaukset ovat näkemys siitä, miten kaupunki aikoo järjestää palvelutuotannon. Palveluiden järjestämistä suunniteltaessa tulee ennakoivasti vastata toimintaympäristön muutoshaasteisiin väestörakenteessa, palvelutarpeissa ja taloudessa. Kaupungilla on tällä hetkellä voimassa seuraavat palvelujen järjestämistä linjaavat asiakirjat: - Kouvolan kaupungin palvelustrategia (Kv ) - Kouvolan kaupungin hyvinvointikertomus (Kv ) - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Kv ) - Ikääntymispoliittinen ohjelma (Kv ) - Erityisryhmien hyvä asuminen tarveselvitys ja palvelustrategia vuoteen 2017 (Pela ) - Kouvolan kaupungin vammaispoliittinen ohjelma (Kv ) - Monikulttuurisuusohjelma (Kv ) - Omistajapoliittiset linjaukset (Kv ) - Palvelu- ja hankintapoliittiset linjaukset (Kv ) Kaupunginhallitus on nimennyt Kouvolan 2030-palvelumallin valmistelua varten ohjausryhmän. Palvelumallin tavoitteena on kustannusten kasvun hillitseminen palvelujen uudenlaisilla järjestämistavoilla mm. sähköiset ja liikkuvat palvelut. Hajallaan sijaitsevien kiinteiden paikkasidonnaisten palvelujen keskittämisellä haetaan säästöjä sekä tilakustannuksista että toiminnasta. Uusilla toimintatavoilla, kuntalaisten ja erilaisten sidosryhmien osallistamisella sekä omavastuisuuden lisäämisellä varaudutaan kuntalaisten palvelutarpeiden muuttumiseen. Palvelumalliin liittyy myös palvelujen digitalisoiminen. Se muuttaa toimintatapoja ja sen myötä osa nykyisistä palveluista ja työtehtävistä voidaan automatisoida. Digitalisaatio sekä vähentää että luo uusia työtehtäviä ja tehostaa toimintaa. Ratamo-palveluverkosta vuonna 2018 ja perhekeskusmallin käyttöönotosta on päätetty kaupunginvaltuustossa Palvelu- ja hankintapoliittisissa linjauksissa merkittävin henkilöstösuunnitteluun vaikuttava tavoite on palvelusetelin käytön laajentaminen yhä useampiin palveluihin ja euromääräisen arvon kymmenkertaistaminen vuoden 2013 tasosta 7,9 milj. euroon vuoteen 2020 mennessä. 4

7 Nykyisen palvelustrategian mukaan Kouvolan kaupunki järjestää kaupunkilaisten tarvitsemat palvelut pääasiassa omana palvelutuotantona, mutta käyttää suunnitelmallisesti myös ostopalveluja sekä hyödyntää uusia asiakaslähtöisiä järjestämismuotoja, kuten palveluseteli. Lisäksi palvelujen järjestämisen linjauksia määrittävät palveluverkkopäätökset, lainsäädännön ja valtionosuusjärjestelmän muutokset; erityisesti sote- ja maakuntahallintouudistukset sekä erilaiset kansalliset suositukset. Kouvolan kaupungin taloustilanne on heikentynyt merkittävästi palvelustrategian hyväksymisen jälkeen. Talouden näkymät ovat erittäin vaikeat. Tuloperusteiden eli verotulojen ja valtionosuuksien kehittyminen ei ole riittävä rahoittamaan nykyistä palvelurakennetta ja henkilöstömäärää. Kouvolan kaupungin väestömäärän ennustetaan laskevan lähivuosina. Palvelujen järjestämisen näkökulmasta väestörakenteessa tapahtuu vuoteen 2020 mennessä merkittäviä muutoksia. Ennusteen mukaan alle 7-vuotiaiden määrä vähenee noin 2 prosentilla, vuotiaiden määrä noin 2 prosentilla ja työikäisen väestön ( vuotiaat) määrä lähes 4 prosentilla. Sen sijaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa noin 5 prosentilla. Ennuste väestökehityksestä ikäryhmittäin vuosina on kuvattu kaaviossa 1. Kaupunkistrategiassa optimaalinen palvelutarjonta ja -verkko esitetään menestystekijänä. Strategia edellyttää palvelutarjonnan, palveluverkon ja järjestämistavan vaikuttavuuden arviointia, paikallisuuden huomioon ottamista palvelujen hankinnassa lain puitteissa sekä palvelutarpeen ja palvelujen vaikutusalueen huomioon ottamista palvelujen sijoituksessa sekä henkilöstömitoituksessa. Kaavio 1 Ennuste väestönkehityksestä ikäryhmittäin Väestöennuste ikäryhmittäin Muutos 2017/ ,3-12,3-13,8-12,1-14,2-15,1-11,4-20,2-23,8 64,1 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste

8 5. Toiminnan kuvaus sekä oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella sekä niiden vaikutukset henkilöstötarpeeseen ja -rakenteeseen 5.1 Konsernipalvelut Toiminnan kuvaus Konsernipalvelujen tehtävä on valmistella kaupunkistrategian ja muiden konsernia ohjaavien linjausten laadintaa kuten omistajapolitiikkaa, hankintaohjeistusta, palvelustrategiaa, henkilöstöohjelmaa, maapoliittista ohjelmaa sekä tukea johtamista, kehittämistä ja päätöksentekoa tuottamalla ajantasaista tietoa konsernin toiminnasta ja toimintaympäristön muutoksista. Konsernipalvelujen yhteinen palveluketju on konsernin toiminnanohjaus. Toiminnanohjausta tukevat seuraavat palvelut: hallinto ja viestintä, henkilöstö, talous ja omistajaohjaus, tietohallinto, strategia ja kehittäminen, elinvoima sekä tilapalvelut. Elinvoimapalveluihin sisältyy elinkeinopalvelut, maaseudun kehittäminen sekä viljelijätuki- ja lomituspalvelut. Hallinnon osalta tehtäviin kuuluu valtuuston, hallituksen ja kaupunginjohtajan esikuntatehtävät, kaupungin keskushallinnon ja eräiden tukipalvelujen hoitaminen, toimialojen hallinnon ja viestinnän ohjaus ja koordinointi sekä konserniviestintä. Henkilöstöpalvelujen tehtävänä on ohjata, kehittää, seurata ja arvioida henkilöstövoimavaroja ja -johtamista strategisten tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä toimialojen kanssa. Se vastaa työnantajatoiminnasta, koordinoi työsuojelu- ja yhteistoimintaa sekä työhyvinvointipalveluja. Talous ja omistajaohjauspalvelujen tehtäviin kuuluu talousarvion ja tilinpäätöksen laadintavastuu, toimialojen ohjeistus ja tukeminen em. prosesseissa sekä yleinen taloudellinen ja rahoituksellinen ohjaus koko kaupungin osalta, verotulokehityksen ennakoiminen, talousraportointi, taloussuunnittelun, sijoitus- ja rahoitustoiminnan ja laskentatoimen sekä niihin liittyvän raportoinnin kehittäminen sekä kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden omistajaohjauksesta vastaaminen. Tietohallinnon perustehtävänä on tietohallinnon suunnittelu, johtaminen ja koordinointi, sekä ohjaustoiminnot, joiden tarkoituksena on kehittää, ylläpitää ja varmistaa tietojenkäsittelyä, tietovarantojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta sekä toteuttaa tietotekniikan ja tietotekniikkapalveluiden hankintaa ja tarjontaa sekä varmistaa tietotoimintojen turvallisuus ja taloudellisuus. Tietohallinnon tehtäviin kuuluvat myös digitalisaation tehtävät erityisesti tieto- ja sovellusarkkitehtuurien osalta. Strategia ja kehittäminen -palvelun tehtävä on kaupunkistrategian ja toimintaa ohjaavien linjausten laadinta sekä ennakoinnin, suunnittelun, raportoinnin, arvioinnin ja strategisen tiedontuotannon ja näihin liittyvien toimintamallien kehittäminen sekä ohjeistaminen. Strategia ja kehittäminen -palvelu vastaa palvelu- ja hankintapoliittisten linjausten, strategisen ohjausjärjestelmän sekä riskien- ja jatkuvuudenhallinnan kehittämisestä. Tehtäväalueisiin kuuluu myös sisäinen tarkastus ja operatiivisesta hankintatoimesta vastaaminen. Elinkeinopalvelut vastaa kaupungin elinvoiman kehittämiseen liittyvästä suunnittelu- ja ohjelmatyöstä, näiden toimeenpanoon liittyvästä ohjauksesta, elinkeinojen kehittämispalvelujen tilaajatoiminnasta sekä tähän liittyvän verkostoyhteistyön koordinoinnista, resurssien hankinnasta ja toteuttamisyhteistyöstä kaupunkikonsernissa sekä ulkoisten kumppaneiden kanssa. Lisäksi elinkeinopalvelut osaltaan tukee kaupunkikonsernin strategiatyötä ja elinvoima-asioihin liittyvää sisäistä yhteistyötä sekä edistää kaupungin näkyvyyttä ja asemaa kansallisissa ja kansainvälisissä toimintaverkostoissa. 6

9 Maaseutupalvelujen tehtävänä on maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen hoitamalla sille laissa säädetyt maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät, maaseudun ja kylien kansalaisosallistumiseen sekä infrastruktuuriin (tie- ja vesihuollon sekä valokuituavustukset) ja kehittämiseen liittyvät tehtävät ja tuottaa MELA:lle maatalousyrittäjien lomituspalvelut. Tilapalvelut huolehtii Kouvolan toimitilakäyttäjien tyytyväisyydestä ja vastuullaan olevan toimitilavarallisuuden suunnitelmallisesta kehittämisestä ja hoidosta elinkaariajattelun pohjalta sekä vastaa omaisuusmassan arvon säilymisestä. Se vastaa kaupungin suoraan omistaman rakennusomaisuuden kehittämisestä, ylläpidosta sekä hyvästä vuokrausasteesta. Tilapalvelut hoitaa keskitetysti toimitilojen välivuokrauksen sekä toimii koko konsernin kiinteistöasioiden asiantuntijana. Tilapalvelut vastaa kaupungin investointi- ja perusparannusohjelmiin sisältyvien kohteiden rakennuttamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet Hallinnon osalta vuosina varaudutaan kuntavaalien, maakuntavaalien, presidentin vaalien, eduskuntavaalien sekä europarlamenttivaalien järjestämiseen. Henkilöstöpalvelujen keskeisiä painopisteitä suunnittelukaudella ovat osaamisen johtamisen, työhyvinvoinnin sekä johtamisen kehittäminen. Tarkoituksena on laatia osaamisen johtamisen malli. Sen lisäksi painopistettä kohdistetaan edelleen myös henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseen. Työkyvyn toimintamallin tehostetun tuen mukaisia toimenpiteitä tuetaan Uusille urille -pilottihankkeella, jonka avulla etsitään moniammatillisesti ratkaisuja tukea työssä jatkamista ja työuran käännekohtia. Tätä kautta pyritään vähentämään myös varhe-maksuja. Esimiesten työturvallisuusvalmennus jatkuu vuonna Henkilöstöprosesseja kehitetään ja sähköistetään. Sympan HR-järjestelmän käyttöönotto jatkuu vuonna Kemikaaliturvallisuuden hallintaa kehitetään ottamalla käyttöön sähköinen järjestelmä. Valmisteilla oleva soteja maakuntauudistus vaikuttaa merkittävästi henkilöstöpalvelujen tehtäviin ja kehittämiskohteisiin suunnittelukaudella, koska se vaatii merkittävää resursointia valmistelutyöhön ja henkilöstön muutostukeen. Talousarviovuonna kehitetään koko kaupunkikonsernin talouden ohjausta ottamalla käyttöön mm. konserniohjauksen vuosikello. Myös konserniohjeet ja omistajapoliittiset linjaukset uusitaan valtuustokauden alussa. Taloushallinnon järjestelmät tulevat uudistumaan vuonna 2017, kun käyttöön otetaan Taitoan Kuntamalli. Projekti on alkanut vuonna 2016 taloussuunnitteluohjelman käyttöönotolla. Tämä vaatii koulutusta sekä panostusta projektiin vuonna Tietohallinnon painopistealueina ovat digitalisaation edistäminen, sähköinen asiointi, sekä tiedolla johtaminen. Tietohallinnon osalta merkittävää panostusta tarvitaan soteja maakuntauudistuksen tehtäviin. Jatkuvana painopistealueena on myös tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän kehittäminen. Strategiayksikössä panostetaan palvelujen ja toiminnan kehittämiseen mm. digitalisaation, avoimen datan ja tulevaisuuden palvelumallin avulla. Strategista johtamista, ennakointia, tuottavuutta ja hankintatoimen strategisuutta vahvistetaan. Kaupunkistrategia uudistetaan vuosien aikana ottaen huomioon sote- ja maakuntauudistus. Strategisen ohjelmatoiminnan koordinointia kehitetään. Sote-järjestelyt ja maakuntahallintoon liittyvä työnjako vaikuttavat voimakkaasti koko elinvoimapolitiikan sisältöön ja toteuttamiseen, mutta vuoden 2017 osalta lähtökohtana on kuitenkin aiemmin tehtyjen linjausten mukaisen toiminnan jatkaminen. Palvelusopimusta Kouvola Innovation Oy:n kanssa jatketaan. Tavoitteissa ja sisällöissä huomioidaan elinvoimaohjelmaprosessin yhteydessä esille tulleet painotukset. Vuonna

10 valmistaudutaan tarvittaviin maakunnallisen tason järjestelyihin. Elinvoimaohjelman painopisteet ja tavoitteet liitetään uuden kaupunkistrategian valmisteluun. Viljelijätukien haku tapahtuu lähes kokonaan sähköisesti. Maaseutuvirasto kehittää edelleen sähköistä asiointia ja hallinnon käyttämää tukisovellusta. Maaseutuviraston ja Kouvolan kaupungin välinen maksajavirastosopimus määrittelee lakisääteisten maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävien hoitamiseen tarvittavat henkilöstöresurssit sekä muut tehtävien hoidon sisäiselle organisoinnille kunnassa asetettavat vaatimukset. Hallitus on linjannut , että uuden maakuntahallinnon myötä maakunnille siirrettäviin tehtäviin kuuluvat nykyisin kuntien yhteistoiminta-alueilla hoidettavat maataloushallinnon ja viljelijätukien hallintotehtävät sekä maatalous- ja turkistarhayrittäjien lomituspalvelut. Maakuntahallintouudistuksen valmistelutyö on jo alkanut ja tehtävien on määrä siirtyä maakunnille Taloussuunnitelmavuoden 2019 arviossa ei ole vielä otettu huomioon tehtävien siirtymisen vaikutusta. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut Maatalouden lomitusjärjestelmien toimeenpanon uudistamistyöryhmän, jonka toimikausi on Vuosien 2017 ja 2018 aikana valmistellaan siirtymistä maakuntamalliin ja toiminnan uudessa organisaatiossa on tarkoitus alkaa MELA tullee irtisanomaan vuoden 2017 aikana voimassaolevat toimeksiantosopimukset päättymään Siirto edellyttää yhteistoimintaneuvottelujen käymistä lomituspalveluhenkilöstön kanssa vuoden 2018 puolella. Tilaliikelaitos lakkautetaan, jolloin toiminnat sekä henkilöstö siirretään konsernipalvelujen tilapalveluihin vuoden 2017 alusta. Kehittämiskohteena tilapalveluissa on tilojen käytön tehokkuus. Muutosten vaikutukset henkilöstötarpeeseen Konsernipalveluissa asiantuntijuutta ja osaamista kehitetään jatkuvasti. Eläkepoistumaa pyritään korvaamaan sisäisin henkilöjärjestelyin. Toteutuessaan sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa huomattavasti konsernipalvelujen henkilöstötarpeeseen vuodesta 2019 alkaen. 5.2 Hyvinvointipalvelut Toiminnan kuvaus Hyvinvointipalvelut edistävät kouvolalaisten elämänhallintaa, oppimista, osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Toimiala jakaantuu lasten ja nuorten, aikuisväestön ja ikääntyneiden palveluketjuihin, jotka vastaavat oman asiakasryhmänsä palveluista. Kullakin palveluketjulla on yksi vastuullinen lautakunta, joka huolehtii oman palveluketjunsa resurssien kohdentamisesta asiakastarpeen mukaan ja palvelutuotannon ohjauksesta. Lautakunnat työskentelevät yhdessä toimialan tavoitteiden asettamisessa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja yhteisöllisyyden rakentamiseksi. Toimialalla tuotetaan varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen, nuorisotyön, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kulttuurin, liikunnan ja muut vapaa-ajanpalvelut. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet Hyvinvointipalvelujen keskeisimmät strategiset tavoitteet ovat Askel-hankkeessa luotujen toimintamallien jalkauttaminen arjen toimintaan, monituottajamallin vahvistaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tasapainoisen 8

11 talouden osalta strategisena tavoitteena on toimintakatteen maltillinen muutos vuositasolla, henkilöstön sairauspoissaolojen vähentäminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen dialogisen johtamisen vahvistamisen kautta. Kouvolan hyvinvointipalveluissa ASKEL hanke (Tekesin rahoittama kehittämishanke vuosille ) on päättynyt ASKEL-hankkeen pohjalta on asetettu vuodelle 2017 toimialan tasolla strategiset tavoitteet, joista edelleen palveluketjut ovat asettaneet omat strategiset tavoitteensa. Askel-hankkeen osalta on sovittu niin ohjausryhmän kuin projektiryhmän kokoontumisten jatkumisesta vuoden 2017 aikana. Hankkeessa sovittujen toimintamallien jalkauttamisesta arkeen vastaavat palveluketjujen asiakkuuspäälliköt yhteistyössä henkilöstön kanssa. Vuonna 2017 jatketaan asiakassegmentoinnin perusteella sovittujen toimintamallien työstämistä avainasiakkaiden osalta. Tavoitteena on määritellä palveluketjuittain asiakaslupaukset palveluiden tasolla ja työstää Askel-standardin sisältöä. Hyvinvointipalveluissa jatkuu dialogisen verkostojohtamisen toimintamallin juurruttaminen arjen johtamiseen. Monituottajamallin vahvistaminen on toimialan strateginen talousarviotavoite, jossa keskeisenä tavoitteena on vahvistaa palvelusetelin käyttöä vaihtoehtona asiakkaan palvelujen toteuttamisessa. Varhaiskasvatuksessa palvelusetelin käyttö on vakiintunut ja riittävä paikkamäärä saavutettaneen vuosien aikana. Ikääntyneiden palveluissa on käytössä kotihoidon (tilapäinen ja säännöllinen) palveluseteli sekä omaishoidon ja hoiva-asumisen (tavallinen ja tehostettu) palvelusetelit. Kuntoutuksen palveluseteli otetaan käyttöön vuoden 2017 aikana. Toimialan tasolla on tavoitteena palvelujen toteutus asiakastarvetta vastaavasti ja kustannustehokkaasti niin, että toimintakatteen muutos on maltillinen. Maakunnallisesta sote-uudistuksen valmistelusta vastaa sote-projektiryhmä, jossa on edustajat Kymenlaakson kunnista. Kymenlaakson sote-uudistuksen valmistelu perustuu kolmeen asiakkuusryhmään (lapset ja nuoret, aikuiset ja ikääntyneet). Hyvinvointipalvelujen henkilöstö on mukana maakunnallisessa sote-valmistelussa työryhmien työskentelyn kautta. Maakunnallisen sote-uudistuksen valmistelun tavoitteena on määritellä palvelukokonaisuudet ja palvelut eri asiakasryhmien osalta sekä valmistella maakunnallisen väliaikaishallinnon käynnistymistä Hyvinvointipalveluissa monialainen verkostotyö, ennaltaehkäisevä toiminta ja varhainen tuki ovat keskeisiä toimintamallien kehittämisessä. Lasten ja nuorten palveluissa jatkuu perhekeskusten toiminnan jalkauttaminen alueellisesti ja Kouvolan Ohjaamon toiminnan vakiinnuttaminen sekä ikääntyneiden palveluissa vahvistetaan hyvinvointiasemien toimintaa. Maakuntien käynnistyessä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää kunnan vastuulle. Hyvinvointityöryhmä valmistelee Hyvinvoiva Kouvola-ohjelmaa, jossa tarkennetaan hyvinvointikertomuksessa asetettujen palveluketjuittain määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Kouvola on mukana Terve kunta -verkoston toiminnassa ja aikuisväestön palveluista on edustaja mukana Terve kunta -verkoston johtoryhmässä. Perusopetuksessa on otettu uusi opetussuunnitelma käyttöön ja uuden suunnitelman jalkauttamista jatketaan seuraavalla suunnittelukaudella. Tavoitteena on rakentaa optimaalinen kouluverkko, joka vastaa laskevaa oppilasmäärää tulevina vuosina. Se edellyttää suunnitelmallisia investointeja, jotta oppilaille ja henkilöstölle taataan turvalliset oppimisympäristöt. Investoinnit mahdollistavat myös opetuksen alueellista keskittämistä, jolla pystytään vähentämään henkilöstö- ja kuljetuskustannuksia. Digitaalisuus korostuu uusissa perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmissa ja se on kirjattu myös maan hallituksen kärkihankkeisiin. Kouvolan seudulla nuorten ikäluokkien määrä pienenee merkittävästi, joten haasteena on sopeuttaa koulutustarjonta pienenevään koulutustarpeeseen ja toisaalta vastata 9

12 kasvavaan aikuiskoulutustarpeeseen. KSAO:n talouden tasapainottamiseksi tehdään toimenpideohjelma, jossa määritellään toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi jo vuonna Keskeisinä sopeutuksen toimenpiteinä on lakkauttaa kannattamattomat koulutusalat sekä vähentää henkilöstön ja opetustilojen määrää. KSAO:n henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut käynnistyivät ja ne jatkuvat vähintään marraskuun puoliväliin 2016 asti. Vuoden 2017 alusta tulee voimaan uusi päivystysasetus sekä sosiaali- ja terveydenhuoltolain muutos. Päivystysasetuksen ja lakimuutosten vaikutus terveydenhuollon palvelujen tuottamiseen on arvioitavissa tarkemmin sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt lait. Odotettavaa on, että muutoksilla on vaikutusta Pohjois-Kymen sairaalan toimintaan niin päivystyksen kuin leikkaustoiminnan osalta. Terveydenhuollon palveluissa on pyritty ennakoimaan tulevien muutosten vaikutusta toimintaan sekä tiedottamaan niistä henkilöstölle ajantasaisesti. Kouvolan kaupunginhallitus linjasi kokouksessaan, että Kouvolan sote-palvelut tuotetaan ensisijaisesti julkisina palveluina, mutta palvelujen turvaamiseksi on käynnistetty toissijaisena vaihtoehtona myös palvelujen kilpailuttaminen yhteisyritysmallilla. Valmistelussa huomioidaan koko ajan sote-uudistuksen eteneminen ja kilpailutusmenettely voidaan keskeyttää missä vaiheessa tahansa, mikäli tilanne niin vaatii. Muutosten vaikutukset henkilöstötarpeeseen Hyvinvointipalveluiden toimialalla huomioidaan toimialaa koskevien lakimuutosten (esim. varhaiskasvatus- ja omaishoitolaki sekä sosiaalihuoltolainmuutos 2015) vaikutus henkilöstöresurssin kohdentamiseen ja rekrytoinnin tarpeeseen sekä palvelurakenteen ja toimintamallien uudistamiseen. Vakanssien vapautumisen yhteydessä arvioidaan mahdollisuus tehtävien yhdistämiseen tai uudelleen järjestelyyn. Maakunnallisen sote-valmistelun eteneminen huomioidaan mahdollisuuksien mukaan henkilöstön rekrytoinnissa ja ao. resurssin kohdentumisessa. Terveydenhuollon palveluissa pyritään ennakoimaan terveydenhuoltolain ja päivystysasetuksen voimaantulon vaikutusta henkilöstötarpeeseen ja -rakenteeseen. Keskeistä on turvata terveydenhuollon palveluissa ammattitaitoisen henkilöstön pysyvyys ja rekrytointi. Lasten ja nuorten palveluissa otetaan käyttöön varhaiskasvatuslaissa oleva päivähoidon oikeuden rajaaminen, mutta ryhmäkoot säilytetään entisellään. Tämä vaikuttaa henkilöstötarpeeseen syksystä 2016 alkaen. Vuoden 2016 alusta käyttöön otettu perhekeskustoimintamalli vaikuttaa suunnittelukaudella erityisesti kasvun tuen palveluihin ja henkilöstöön. Koulujen hallinnollisia yhdistämisiä kartoitetaan aina rehtorien eläköitymisen yhteydessä. Määräaikaisen henkilöstön vakinaistamista jatketaan suunnittelukaudella. Vakinaistaminen koskee erityisesti koulunkäynnin ohjaajia, lasten erityisohjaajia ja nuoriso-ohjaajia. Ammatillisessa koulutuksessa koulutustarjontaa joudutaan supistamaan ja opetusta siirtämään enemmän työpaikoille. Henkilöstötarve vähenee suunnittelukaudella. Aikuisten palveluissa henkilöstörakenteen osalta on nähtävissä siirtyminen laitoshoidosta hoiva-asumisen ja kotona tapahtuvan hoidon suuntaan. Ikääntyneiden palveluissa painopiste on kotona asumisen tukemisessa ja ympärivuorokautisen hoidon vähentämisessä. Ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen palvelut sekä asiakasohjaus tulevat korostumaan. Erityisesti kotiin annettavien palveluiden osalta asiakkaiden palvelutarve ja määrä lisääntyy. Myös moniongelmaisten asiakkaiden määrä kasvaa. Omaishoidon tuen asiakkaiden määrä on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. 10

13 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Toiminnan kuvaus Tekniikka- ja ympäristöpalvelut -toimiala muodostuu vuoden 2017 alusta alkaen yhdestä palveluketjusta, jossa on kuusi palvelua; kiinteistöpalvelut, kaupunkisuunnittelu, maaomaisuus ja paikkatieto, yhdyskuntatekniikka, rakennusvalvonta ja ympäristöpalvelut. Organisaatiomuutoksessa teknisen tuotannon liikelaitos lakkautetaan vuodenvaihteessa ja sen palvelutuotanto siirtyy yhteen palveluketjuun. Palveluja tuotetaan edelleen sopimuspohjaisesti myös muille toimialoille. Kiinteistöpalvelut, jolla on valtaosa koko toimialan henkilöstöstä, myy kaikki tuottamansa palvelut toimitilapalveluille ja hyvinvointipalveluille. Yhteiset hallintopalvelut -yksikköön on keskitetty johto, talous ja lakiasiat sekä sihteeripalvelut ja muut koko toimialalle tuotettavat palvelut. Kiinteistöpalvelut tuottaa puhtaus-, ruoka-, kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalveluja sekä liikuntapaikkojen ja -alueiden hoitoa, uimahallipalveluja ja uimaopetusta. Kaupunkisuunnittelun vastuulle kuuluvat asemakaavojen ja yleiskaavojen valmistelu ja muu yleispiirteinen maankäytön suunnittelu sekä kaupunkikuvaan ja rakennussuojeluun liittyvät asiat. Maaomaisuus ja paikkatieto hoitaa maan hankintaan, hallintaan ja luovutukseen sekä kiinteistörekisterin pitoon liittyvät tehtävät samoin kuin paikkatietopalvelut ja maastomittaustoiminnan. Ympäristöpalvelut vastaa ympäristönsuojelun, terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tehtävistä ja rakennusvalvonta hoitaa rakennuslupa-asioiden lisäksi asuntotoimen palvelut. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet Vuosi 2017 tulee olemaan tekniikka- ja ympäristöpalveluissa erityinen organisaatiouudistuksen täytäntöönpanon myötä. Vuoden aikana toimialan prosesseja kehitetään asiakaslähtöisemmiksi ja vuorovaikutusta kaupunkilaisten kanssa lisätään. Kaupungin ydinkeskustan elinvoimaisuutta ja toiminnallisuutta kehitetään koordinoidusti eri toimijoiden yhteistyönä. Vuoden 2017 aikana kävelykatu Manski saneerataan ja Matkakeskushankeen osalta alueelle laaditaan asemakaava. Lisäksi Matkakeskukseen liittyvien liikennejärjestelyiden toteutussuunnittelu ja rakentaminen käynnistetään. Samalla varaudutaan osallistumaan ydinkeskustassa olevien muiden yksityisten kiinteistöjen kehittämiseen ja niihin liittyvien yleisten alueiden parantamiseen. Pioneeripuiston asuntomessualueen katuverkko ja kunnallistekniikka rakennetaan vuoden 2017 aikana. Kullasvaaran RR-terminaalin maanhankintaa, asemakaavoitusta ja toteutussuunnittelua jatketaan alueelle laaditun yleissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Kaupungin maapoliittisen ohjelman uudistamista jatketaan ja maankäytön toteuttamisohjelmaa täydennetään yleisten ja yksityisten palveluiden alueilla. Maanhankinnassa, kaavoituksessa ja tonttituotannossa painotetaan maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti keskeistä kaupunkialuetta sekä olemassa oleviin palveluihin ja joukkoliikenneverkkoon tukeutuvaa maankäytön kehittämistä. Kiinteistöpalveluissa palveluverkkomuutokset tuovat haasteen palvelutuotantoon. Tuotannon laajuus voi vaikuttaa tuottavuuden kasvuun. Muutokset saattavat aiheuttaa sopeuttamistarvetta, kuten myös muu kiinteistömassan poistuma. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenorganisoinnilla maakuntatasolle on merkittävä vaikutus palveluun, jos uudistus astuu voimaan vuonna Johto ja esimiehet osallistuvat valmisteluun.

14 Organisaatiomuutoksen yhteydessä maastomittauspalvelu siirretään maaomaisuus ja paikkatieto -palveluun. Mittaustoiminta on pääosin toimialan sisäistä palvelua. Maastotietopalveluihin hankittu mobiilikeilauskalusto mahdollistaa mm. kaupungin katu- ja infraomaisuuden entistä tehokkaamman kartoittamisen ja kunnossapidon kohdentamisen. Tuotannon liikelaitoksen aluepalveluista liikenne- ja viheralueiden hoito sekä kunnossapito ja logistiikkapalvelut siirtyvät yhdyskuntatekniikkaan. Tuotannon onnistunut integroiminen osaksi ns. tilaajaorganisaatiota on merkittävä muutos ja kestää koko suunnitelmakauden. Kaupungin kärkihankkeet muodostavat suuren osan yhdyskuntatekniikan investoinneista vuosina Kärkihankkeiden ohella yhdyskuntatekniikka saneeraa katuja yhdessä vesilaitosten kanssa ja toteuttaa muita infrahankkeita. Rakennusvalvonnassa on tavoitteena ottaa käyttöön vuoden 2017 aikana sähköinen lupapalvelu. Hanke sähköisen arkiston muodostamiseksi jatkuu. Kymenlaakson kattava energianeuvontahanke jatkuu vuoden 2017 loppuun saakka. Ympäristönsuojelussa jatketaan pohjaveteen kohdistuvien riskien kartoitus- ja valvontahanketta. Päivitetyn ympäristöohjelman tavoitteiden toteuttamista edistetään yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Vuonna 2016 valmistuneeseen meluselvitykseen perustuva meluntorjuntasuunnitelma valmistuu Ympäristönsuojelun suunnitelmalliset valvontakäynnit muuttuvat maksullisiksi uuden ympäristönsuojelulain perusteella, mikä asettaa entistä suuremmat vaatimukset valvonnan suunnittelulle ja laadulle. Ympäristönsuojelulain vaatimukset täyttävää valvontasuunnitelmaa ja -ohjelmaa ja niihin perustuvaa valvonnan maksullisuutta aletaan noudattaa Muutosten vaikutukset henkilöstötarpeeseen Kiinteistöpalveluissa mahdolliset palveluverkkojen muutokset vaikuttavat palvelutuotannon määrään ja henkilöstötarpeeseen. Palveluverkkojen keskeneräisyys ja toteutettavien muutosten aikataulumuutokset vaikeuttavat henkilöstötarpeen arviointia ja lisäävät määräaikaisten henkilöstön tarvetta. Puhtauspalveluille siirtyy varhaiskasvatukselta päiväkotien yhdistelmätöitä. Yhdyskuntatekniikassa suunnitelmakaudella olennaisimpia henkilöstötarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat kaupungin kärkihankkeet (keskustan kehittäminen, asuntomessut ja RRT-hanke). Vaikutus näkyy sekä kaupunkisuunnittelun että yhdyskuntatekniikan (suunnittelijat, valvojat, rakennuttajat) henkilöstötarpeessa. Henkilöstöä ei ole mahdollista merkittävästi vähentää, koska kärkihankkeiden takia rakentamisen volyymi kasvaa. Organisaatiouudistuksen yhteydessä tavoitellaan työmäärän tasapainottamista. Tavoitteena on hoitaa tasapainotus sisäisillä tehtävänjärjestelyillä. 6. Henkilöstömäärän kehitys Kaupungin henkilöstömäärä on kasvanut vuosina palvelurakenteissa tapahtuneista muutoksista johtuen. Vakinaisen henkilöstön määrän kasvuun ovat vaikuttaneet erityisesti taulukossa 1 esitetyt toiminnalliset muutokset: 12

15 13 Taulukko 1 Merkittävimmät toiminnalliset muutokset Pvm Muutos Vaikutus*) Marjoniemen palveluasunnot I vaihe Iitin ja Haminan lomituspalvelujen siirto Työterveyshuollon siirto Kymijoen työterveydelle Marjoniemen palveluasunnot II vaihe Kuusankosken aluesairaalan siirto Pohjois-Kymen Tiedon yhtiöittäminen Talouspalvelukeskuksen siirto Taitoa Oy:lle Nuorisokeskus Anjalan säätiöittäminen VRKK:n siirto KSAO:on Kouvolan Veden yhtiöittäminen Rautatiealan koulutuksen yhtiöittäminen -12 Yhteensä 292 *) Vaikutus vakinaisen henkilöstön määrään. Vakinaisen henkilöstön määrässä tapahtuneet muutokset näkyvät kaaviosta 2. Kaaviossa tilaliikelaitos sisältyy konsernipalveluihin. Kaaviossa 3 on esitetty koko henkilöstön määrän kehitys vuodesta 2009 alkaen. Kaavio 2 Vakinaisen henkilöstön lukumäärän kehitys vuosina Vakinainen henkilöstö Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelut Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Tekninen tuotanto *) Konsernipalveluihin sisältyy tilaliikelaitos, talouspalvelukeskus (v ), Pohjois-Kymen Tieto v. ( ) ja elinvoima alkaen. **) Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen osalta teknisen tuotannon liikelaitos on käsitelty erikseen. Tekniikka- ja ympäristöpalveluihin sisältyy elinvoima asti.

16 14 Kaavio 3 Henkilöstömäärän kehitys Vakinaiset Määräaik. (ml. oppisop.) Työllistetyt Yhteensä Tarkemman kuvan henkilöstömäärän kehityksestä saa tarkastelemalla henkilötyövuosia. Yhdellä henkilötyövuodella (htv) tarkoitetaan koko vuoden / tarkasteluajanjakson kokoaikatyössä ollutta henkilöä. Osan tarkastelujaksoa, osa-aikaisesti työskentelevän sekä palkattomalla virka-/työvapaalla olleen työpanos on laskettu tehdyn työajan suhteessa. Tunnusluvusta ei vähennetä vuosilomia tai muita palkallisia poissaoloja. Henkilötyövuodet jakautuvat toimialoittain taulukon 2 mukaisesti: Taulukko 2 Henkilötyövuodet (netto) vuosina Toimiala Vakinaiset Määräaik. Työllistetyt Tot. 1-8/16 Tot Tot Tot Konsernipalvelut 161,1 35,7 0,8 197,6 202,5 75,6 78,1 Hyvinvointipalvelut 3302,3 1124,1 75, , , , ,5 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut 101,8 13,6 0,1 115,5 113,9 238,1 251,3 Tilaliikelaitos 16,1 0,0 0,0 16,1 15,4 16,7 17,7 Tekninen tuotanto 528,2 126,3 23,8 678,3 690,9 698,0 700,6 Liikelaitos Kouvolan Vesi 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 38,9 59,6 Yhteensä 4 109, ,7 99, , , , ,8 *) Vuosien yhteensä-summiin sisältyy myös alkaen yhtiöitetyn Liikelaitos Kouvolan Veden henkilötyövuodet. Hyvinvointipalvelujen henkilötyövuodet jakautuivat palveluketjuittain seuraavasti: yhteiset hallintopalvelut 58,23 htv, lasten ja nuorten palvelut 2 198,69 htv, aikuisväestön palvelut 1 139,87 htv ja ikääntyneiden palvelut 1 104,75 htv. Vuonna 2013 henkilötyövuosien määrään vaikuttivat lomautukset ja talkoovapaat. Niiden vaikutus oli yhteensä runsaat 130 henkilötyövuotta. 7. Henkilöstön nykytila 7.1 Henkilöstömäärä Kouvolan kaupungin palveluksessa oli kesäkuun 2016 alussa yhteensä vakinaista viranhaltijaa/työntekijää. Henkilöstön määrää on tarkasteltu taulukossa 3 päivämäärällä , koska toimialoille toimitettiin raportit henkilöstö- ja taloussuunnittelua varten kyseiseltä tilastointipäivältä. Eläke- ja muu poistuma on arvioitu kyseisen ajankohdan mukaisesti.

17 15 Taulukko 3 Henkilöstömäärä Vakinainen henkilöstö lkm Arvioitu eläke-/muu poistuma 6/ / Poistuma yhteensä Nykyistä henkilöstöä käytettävissä suunnitelmakauden lopussa Vakinaiset - esimiehet muu henkilöstö Yhteensä Taulukosta 3 nähdään kesäkuun 2016 alussa palveluksessa ollut vakinainen henkilöstö jaoteltuna esimiehiin ja muuhun henkilöstöön sekä arvioitu vakinaisen henkilöstön eläke- ja muu poistuma vuosina Vakinaisen henkilöstön osalta suurimmat ammattiryhmät ovat hoitohenkilöstö (30 %), opetushenkilöstö 816 (17 %) ja varhaiskasvatuksen henkilöstö 741 (16 %). Osa-aikatyössä oli kesäkuun alussa yhteensä 535 vakinaista henkilöä. 7.2 Yleisimmät tehtävänimikkeet Koko henkilöstön yleisimmät tehtävänimikkeet näkyvät taulukosta 4. Taulukko 4 Koko henkilöstön yleisimmät tehtävänimikkeet Tehtävänimike Miehet Naiset Yhteensä Osuus Lähihoitaja ,0 % Sairaanhoitaja ,0 % Lastenhoitaja ,4 % Koulunkäynnin ohjaaja ,4 % Perusopetuksen luokanopettaja ,3 % Lastentarhanopettaja ,9 % Siivooja ,4 % Perusopetuksen lehtori ,3 % Ruokapalvelutyöntekijä ,9 % Maatalouslomittaja ,9 % 52,6 % 10 yleisintä 7.3 Henkilöstön ikärakenne Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 48,7 vuotta. Naisten keski-ikä on 48,4 vuotta ja miesten 50,3 vuotta. Vakinaisen henkilöstön osalta sekä naisissa että miehissä suurin ikäryhmä on vuotiaat. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma on kuvattu kaaviossa 4.

18 16 Kaavio 4 Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma alle ja yli Miehet Naiset Yhteensä Henkilöstön eläköityminen Kouvolan kaupungin eläkepoistuma on suurta koko suunnittelukauden ajan. Suurimmillaan se on vuonna Eläkepoistuma on kuvattu kaaviossa 5. Kouvolan kaupungilla eläkepoistuma on Kevan ennusteiden mukaan suurempaa kuin kunta-alalla keskimäärin aina vuoteen 2029 asti. Kaavio 5 Kunta-alan eläkepoistuma Lähde: Keva Eläköitymistä koskevat ennusteet perustuvat arvioihin henkilökohtaisen eläkeiän täyttävistä henkilöistä sekä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä. Ennusteissa ei ole vielä otettu huomioon vuoden 2017 alussa voimaan tulevaa eläkeuudistusta. Tavoitteena on pyrkiä vähentämään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä hakemalla aktiivisesti vaihtoehtoisia ratkaisuja pidentää työuria myös työkyvyn heiketessä. Osatyökyvyttömyyseläke voi olla hyvä vaihtoehto, sillä osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäävä työntekijä jatkaa edelleen työssä, eikä työnantajalle tule maksettavaksi varhaiseläkemenoperusteista maksua (varhe-maksu). Osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrää suhteessa täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin tulisikin kasvattaa nykyisestä. Ennusteet kaupungin henkilöstön siirtymisestä vanhuuseläkkeelle toimialoittain on kuvattu taulukossa 5. Vuoden 2017 sarake sisältää myös ne henkilöt, joiden henkilökohtainen eläkeikä on täyttynyt jo aiemmin. Henkilö voi jäädä vanhuuseläkkeelle milloin tahansa vuoden iässä, joten henkilökohtaisen eläkeiän täyttymispäivä ei tarkoita samaa kuin eläkkeelle siirtymispäivä. Vanhuuseläkkeiden lisäksi työkyvyttömyyseläkkeelle arvioidaan siirtyvän vuosittain noin 30 viranhaltijaa/työntekijää.

19 17 Taulukko 5 Ennuste eläköitymisestä toimialoittain Toimiala Yhteensä Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelut Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Yhteensä Kaavio 6 Eläkepoistuma ammattiryhmittäin Hallinto- ja toimistohenkilöstö Opetushenkilöstö (OVTES) Varhaiskasvatus (sis. koulunk.ohj.) Muu sivistystoimen henkilöstö Hoitohenkilöstö Muu sos. ja terveydenhuolto (sis. laitoshuoltajat) Ruokapalveluhenkilöstö 79 Puhtauspalveluhenkilöstö Maatalouslomituksen henkilöstö Tekninen henkilöstö (TS ja TTES) Lääkärit (LS) Kuten kaaviosta 6 nähdään, että henkilöstösuunnitteluun aiheuttaa haasteita se, että eläkepoistuma on runsasta erityisesti niissä ammattiryhmissä, joissa poistuva osaaminen on korvattava tai palvelutarpeen kasvu edellyttää henkilöstön lisäämistä. Eläkepoistuman hyödyntäminen vuosina näkyy taulukosta 6. Eläköitymisen myötä vapautuvista vakansseista on jätetty täyttämättä 26 %. Eläkepoistumaa on hyödynnetty tehokkaasti niiden ammattiryhmien osalta, joissa se on ollut palvelutuotannon kannalta mahdollista. Esimerkiksi hallinto- ja toimistohenkilöstön osalta 44 % eläköitymisen myötä vapautuneista tehtävistä on jätetty täyttämättä ja teknisen sektorin tehtävistä 46 %. Eläkepoistuman hyödyntäminen on ollut erityisen suurta myös maatalouslomituksen sekä puhtaus- ja ruokapalveluhenkilöstön osalta. Suurissa ammattiryhmissä, kuten hoitohenkilöstön osalta, eläköitymistä on hyödynnetty hyvin vähän. Hoitohenkilöstön osalta kasvavat palvelutarpeet eivät mahdollista eläkepoistuman hyödyntämistä, ellei siirrytä käyttämään nykyistä enemmän ostopalveluja. Opetushenkilöstön osalta erityisesti palveluverkkoa koskevilla ratkaisuilla on suuri merkitys eläkepoistuman hyödyntämismahdollisuuteen.

20 18 Taulukko 6 Eläkepoistuman hyödyntäminen Ammattiryhmä Eläkkeelle Jätetty täyttämättä lkm Jätetty täyttämättä % Hallinto- ja toimistohenkilöstö % Opetushenkilöstö (OVTES) % Varhaiskasvatus (sis. koulunk.ohj.) % Muu sivistystoimen henkilöstö % Hoitohenkilöstö % Muu sos. ja terveydenhuolto (sis. laitoshuoltajat) % Ruokapalveluhenkilöstö % Puhtauspalveluhenkilöstö % Maatalouslomituksen henkilöstö % Tekninen henkilöstö (TS ja TTES) % Lääkärit (LS) % Yhteensä % 7.5 Lisä- ja ylityöt Henkilöstön lisä- ja ylityökorvaukset sosiaalikustannuksineen ovat olleet yhteensä noin euroa, mikä on noin 6 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2015 aikana lisä- ja ylityökorvauksia maksettiin sosiaalikustannuksineen yhteensä noin 1,2 milj. euroa. Korvatut lisä- ja ylityöt on kuvattu taulukossa 7. Taulukko 7 Lisä- ja ylityöt 1 8/2016 ja 2015 Toimiala Lisätyö h Ylityö h Lisätyö Ylityö Yht. 1-8/2016 sis. hlösivukulut Yhteensä 2015 sis. hlösivukulut Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelut Tekn.- ja ymp.palv Tilaliikelaitos Tekninen tuotanto Yhteensä Virka- ja työvapaat Henkilöstön virka- ja työvapaista aiheutuu suuri sijaistyövoiman tarve. Merkittävimmät virka- ja työvapaat kalenteripäivänä vuosina näkyvät taulukosta 8. Taulukko 8 Eräät virka- ja työvapaat vuosina Virka-/työvapaa Vuosiloma Sairausloma Perhevapaat* Vuorotteluvapaa Palkaton virkavapaa/työloma Määräaikaiset kuntoutustuet Opintovapaa Toisen työnantajan palveluksessa Talkoovapaa (palkaton vapaa) Työtapaturmat Kuntoutus