Rovaniemen kaupunki Rautiosaaren yleiskaavan muutos Tilan Kangasrautio RN:o 7:39 alueella

Transkriptio

1 1 Rovaniemen kaupunki Rautiosaaren yleiskaavan muutos Tilan Kangasrautio RN:o 7:39 alueella KAAVASELOSTUS Suunnittelupalvelut 2010

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 Rautiosaaren yleiskaavan muutos koskee Rautiosaaren itäpäässä olevaa tilaa Kangasrautio RN:o 7: Tunnistetiedot Yleiskaavan muutos Rovaniemen kaupunki Rautiosaaren kylä Tilan Kangasrautio RN:o 7:39 alue. laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki, tekninen tuotanto-osasto, maanmittaus- ja suunnittelupalvelukeskus Petteri Lampi Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL Rovaniemi puh Tekninen lautakunta vireille tulosta ilmoittamisen päivämäärä luonnosvaiheen kuuleminen kaupunginhallitus julkisesti nähtävillä kaupunginhallitus hyväksynyt kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.2 Kaava-alueen sijainti Yleiskaavan muutosalue sijaitsee n. 14 kilometriä Rovaniemen keskustasta Rautiosaaren kylässä liitteenä olevan kartan mukaisella alueella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Rautiosaaren yleiskaavan muutos kohdistuu tilan Kangasrautio RN:o 7:39 alueelle, johon lisätään yksi omakotitalon rakennuspaikka kaavamuutoksen hakijoiden esittämään paikkaa.

3 3 1.3 Selostuksen sisällysluettelo Rovaniemen kaupunki... 1 KAAVASELOSTUS... 1 Suunnittelupalvelut PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Yleiskaava Yleiskaavan toteutuminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnon ympäristö Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne Muutosaluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan YLEISKAAVAN KUVAUS Mitoitus Palvelut TOTEUTUS Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

4 4 2 TIIVISTELMÄ 2.2 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitukseen on ryhdytty yksityisten maanomistajien Hannu ja Marja Erolan hakemuksesta päivätyllä kirjeellä, jossa he esittävät yhden omakotitontin lisäämistä tilalle Kangasrautio RN:o 7:39. Tekninen lautakunta on (107 ) päättänyt muuttaa Norvajärven yleiskaavaa edellä mainitun hakemuksen johdosta. Yleiskaavan muutoksen vireilletulo on kuulutettu ilmestyneessä Lapin Kansassa. Yleiskaavan muutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua alkaen kaupungin palvelupiste Osviitassa, kaavoitus yksikössä ja kaupungin internetsivuilla kaavatorilla. Alueelle on laadittu yleiskaavan muutosluonnos Luonnosvaiheen kuuleminen on suoritettu välisenä aikana pitämällä luonnos yleisesti nähtävillä kaupungin palvelupiste Osviitassa. Kuulutus julkaistiin Lapin Kansassa Kaupunginhallitus on päättänyt _._.2010, että yleiskaavaa muutetaan päivätyn luonnoksen mukaisesti ja ehdotuksen asettamisesta julkisesti nähtäville. Yleiskaavan muutosehdotus on julkisesti nähtävillä välisenä aikana, kuulutus Lapin Kansassa Yleiskaavan muutoksesta pyydetään lausunto Lapin ympäristökeskukselta, Lapin maakuntamuseolta, museovirastolta, ympäristölautakunnalta ja Napapiirin Vesi Oy:ltä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt ja kaupunginvaltuusto hyväksynyt. 2.3 Yleiskaava Tällä yleiskaavamuutoksella lisätään yksi omakotitalon rakennuspaikka (A) tilalle Kangasrautio RN:o 7:39 voimassa olevan yleiskaavan mukaiselle M- alueelle. 2.4 Yleiskaavan toteutuminen Yleiskaavan muutos kohdistuu Rautiosaaren itäpuoliseen päähän, jossa on valmiina tieverkko (Peltokankaantie ja Rautiosaarentie) sekä kunnallistekniikka (vesi-, viemäri- ja sähköhuolto) on saatavissa kohtuullisin kustannuksin. Tällä kohtaa Kemijoen ranta-alueella on vähän rakennuksia ja yhden rakennuspaikan lisääminen ei oleellisesti huononna yhteyksiä Kemijoelle eikä se myöskään hajauta Rautiosaaren kylärakennetta, eikä näin ollen vaikeuta yleiskaavan toteutumista.

5 5 3 LÄHTÖKOHDAT Rautiosaaren kylä sijaitsee noin 14 km:n etäisyydellä Rovaniemen keskustasta. Kylällä on asukkaita n. 600 ja asukasluku on viime vuosina pysynyt lähes ennallaan. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Muutosalue sijaitsee Rautiosaaren itäpäässä ja kaavailtu rakennuspaikka pienessä metsäsaarekkeessa peltoalueiden keskellä. Kemijoen rantaan on suunnitellulta rakennuspaikalta n. 150 m. Rautiosaaren itäpäässä on n. 10 omakotitalon keskittymä, jonka läheisyyteen suunniteltu rakennuspaikka sijoittuu. Muutoin alue on maa- ja metsätalousaluetta Luonnon ympäristö Suunnittelualue sijoittuu maisemallisesti kauniiseen Rautiosaareen, joka on perinteistä maaseutumaisemaa. Lähes koko saari on vanhaa peltoaluetta lukuun ottamatta keskellä saarta ja Piimäkallion alueella olevaa havupuuvaltaista metsäaluetta sekä vanhoja rakennuspaikkoja. Vesistöt ja vesitalous Rautiosaari on Kemijoen suuri saari, joka on yläpäästä pienellä kannaksella yhteydessä mantereeseen. Kemijoki on sähkövoimatuotantoon valjastettu joki ja saaren yläpuolella sijaitsee Valaskosken voimalaitos. Kemijoen veden laatu on hyvä. Se on parantunut viemäröinnin rakentamisen perusteella ja useimmat kiinteistöt ovat liittyneet viemäriverkostoon. Luonnonsuojelu Muutosalueella ei ole muinaismuistolain mukaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä uhanalaisia kasvilajeja.

6 Rakennettu ympäristö Muutoksen kohteena olevan tilan alueella on kaksi omakotitaloa, jotka liittyvät saaren yläpäässä olevaan talokeskittymään. Suunniteltu rakennuspaikka sijoittuu tämän alueen läheisyyteen. Saaressa on kaiken kaikkiaan n. 60 omakotitaloa/maatilan talouskeskusta. Uusi omakotitontti tulee kaavamuutosta hakeneen omistamalle alueelle voimassa olevan kaavan mukaiselle maa- ja metsätalous maalle (M).. Yhdyskuntarakenne Uusi omakotitalon rakennuspaikka sijoittuu em. omakotitalo keskittymän läheisyyteen ja täydentää sitä. Tämän uuden rakennuspaikan ympärillä on hoidettuja peltoalueita ja alue on hyvin maaseutumaista. Kulttuuriympäristö Rautiosaaressa on paljon sodan hävitykseltä säästynyttä rakennuskantaa. Yhdessä Heikkilänrannan talojen kanssa saari muodostaa arvokkaan kulttuurimaiseman. Rautiosaaren vanhimmat asuinrakennukset ovat 1800-luvun alkupuolelta. Liikenne Muutosalueen liikenne johdetaan Peltokankaantien ja Rautiosaarentien kautta Kemijoen itäpuolentielle ja edelleen Valajaskoskentien kautta valtatie 4:lle. Kevyelle liikenteen väylälle kulkee Kemijoen itäpuolentien varrella.

7 7 Tekninen huolto Rautiosaaressa on vesijohto lähes koko kaava-alueella. Pääosalla kyläaluetta on myös viemäriverkosto, joka Kemijoen pohjan kautta yhtyy Muurola - Hirvas runkolinjaan. Suunniteltu rakennuspaikka voidaan liittää viemäriverkostoon. Sähkönjakeluverkosto alueella on valmiina ja sähkönjakelusta vastaa Rovakaira Oy. Telepalveluista vastaa Sonera Oy. Alue on keskitetyn jätehuollon piirissä. 3.2 Suunnittelutilanne Muutosaluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaava-alueeseen. Ympäristöminiteriö on vahvistanut maakuntakaavan Rautiosaaren alue on maakuntakaavassa merkitty kyläalueeksi (AT). Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla sijaitsee tai joille suunnitellaan maaseudun peruspalveluita ja joita voidaan pitää sopivina rakentamisalueina. Muutosalueen lähialueiden pääkäyttötarkoitus on vakituinen asuminen (A). AT 346 RAUTIOSAARI Alue sijaitsee Rovaniemen mlk:ssa kaupungista lounaaseen noin 18 km Kemijoen itäpuolella. Kylän alue luokiteltu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (Lapin kulttuuriympäristöohjelma, Lapin ympäristökeskus 1997). Kemijoen kahden haaran välissä, Valaskosken alapuolella sijaitsevan Rautiosaaren pysyvästä asutuksesta on tietoja jo 1500-luvulta. Saaren rakennuskanta säästyi kokonaan viime sotien hävitykseltä. Yhdessä Heikkilänrannan talojen kanssa saari muodostaa arvokkaan kulttuurimaiseman. Vuonna 1998 kylän asukasluku oli 540. Muutosalue kuuluu Lapin ympäristökeskuksen vahvistamaan Rautiosaaren oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan. Alueella ei ole voimassa asemakaavoja. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Rovaniemen kaupungin rakennusjärjestyksen , 35. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Yleiskaavan pohjakartta on asetuksen n:o 1284/ mukainen ja se vastaa nykyolosuhteita.

8 8 Emätilatarkastelu Yllä olevassa kuvassa on osoitettu lähialueen emätiloille yleiskaavassa osoitetut rakennuspaikat. Emätilan, johon muutoksen kohteena oleva tila 7:39 kuuluu, alueelle on voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettu 6 jo rakennettua rakennuspaikkaa. Uusi rakennuspaikka sijoittuu voimassa olevan yleiskaavan mukaiselle M- alueelle. Rakennuspaikka sijoittuu 150 metrin etäisyydelle rantaviivasta. 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Muutosalue on yleiskaavassa kaavamuutoksen hakijan omistamaa maa- ja metsätalousaluetta (M). Suunniteltu rakennuspaikka sijoittuu peltojen keskellä olevaan metsäsaarekkeeseen. Peltoja hoidettu alueella hyvin ja ne muodostavat perinteisen maaseutumaisen vaikutelman. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta on (107 ) päättänyt yleiskaavan muutoksen käynnistämisestä.

9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset 9 Eri tahojen kuulemista ja kaavoitusprosessin toteuttamista varten on tehty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (oas), joka on erillisenä liitteenä. Osalliset on lueteltu em. suunnitelmasta. Luonnosvaiheen kuuleminen on pidetty Mielipiteitä ei kuulemisen aikana jätetty. Kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä Vireille tulo Kaavamuutos on tullut vireille kuulutuksella sanomalehti Lapin Kansassa. 4.4 Yleiskaavan tavoitteet Yleiskaavan tavoitteet on esitetty varsinaisen yleiskaavan laadinnassa. Tässä muutoksessa ei ole tarvetta tarkistaa em. tavoitteita. Tämän yleiskaavan muutoksen tavoite on yhden omakotitalon rakennuspaikan lisääminen tilalle Kangasrautio RN:o 7:39 kaavamuutoksen hakijan esittämään paikkaan. Kaavamuutoksen laadinnan yhteydessä huomioidaan Rovaniemen alueen yleiskaavoissa käytetty rakennuspaikkojen määrän mitoitusperusteet ja tätä kautta maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Kohdassa on osoitettu, kuinka paljon ko. emätilalle on yleiskaavassa osoitettu rakennusoikeutta. Rovaniemen uudessa alueiden käytön strategiassa on eräinä tavoitteina kylien kehittäminen ja laadukkaiden omakotitonttien kaavoittaminen Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslakiin sisältyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevissa päätöksissä, edistää kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten täytäntöönpanoa ja turvata alueidenkäytölliset edellytykset valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Edellä mainituissa tavoitteissa ilmaistaan valtioneuvoston näkemys valtakunnallisesti merkittävistä alueidenkäytön kysymyksistä. Tavoitteet konkretisoidaan ja ratkaistaan maakuntakaavassa ja nk. kuntakaavoissa sekä valtion eri viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ryhmitellään seuraavasti: toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto.

10 10 Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Kemijoen alueelle on laadittu tulvalaskentaraportti, jossa määritellään kilometreittäin jokivarren alimmat rakentamiskorkeudet. Muutosaluetta koskeva alin rakentamiskorkeus on osoitettu kaavamääräyksissä. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä asumisen viihtyisyys. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen.

11 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tällä yleiskaavan muutoksella ei oleellista vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Kaavamuutos toteutuessaan lisää yhden omakotitalon Rautiosaaren kylään, jossa rakennettu ympäristö muodostuu pääosin vakituisista asunnoista. Yleiskaavan muutoksella ei ole vaikutusta yleiseen liikenteeseen, koska Rautiosaaressa tieverkko on valmiina. Rakennuspaikan omistaja rakentaa rakennuspaikalle johtavan tien. 4.6 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Yhden omakotitalon rakentaminen, sen sijoittuessa peltoalueen keskellä olevaan metsäsaarekkeeseen, ei tule vaikuttamaan luonnonympäristöön ja maisemaan. Muutosalueella avoimet peltoalueet jäävät rakentamiselta vapaaksi. Kemijoen ranta-alue jää tilan osalta vapaaksi. Rakentamisesta ei aiheudu haittaa vesistölle eikä pohjavedelle, koska jätevedet johdetaan viemäriverkostoon. 5 YLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 Mitoitus Muutosalueen pinta-ala on n. 4.9 ha ja siitä on n. 0.8 ha asuntoaluetta (A), maa- ja metsätalousaluetta (M) n. 4 ha ja tiealuetta on n. 0.1 ha. Rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 2500 m² ja rakennusoikeus on 300 k-m². 5.2 Palvelut Rautiosaari tukeutuu omiin, Muurolan ja Rovaniemen keskustan tarjoamiin palveluihin. 6 TOTEUTUS Maanomistaja rakentaa omakotitalon ja sille johtavan tien jatkeen. Napapiirin vesi Oy rakentaa vesijohdon, Rovakaira Oy sähköhuollon ja Sonera Oy telepalvelut. Jätehuolto hoidetaan keskitetysti. Rovaniemellä Tarja Outila Kaavoituspäällikkö Petteri Lampi Kaavasuunnittelija