TULOKSIA JA KOKEMUKSIA LAIDUNKOKEISTA JA ZEOLIITISTA EEVA KUUSELA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO. (Kuva Mikaela Mughal)

Transkriptio

1 TULOKSIA JA KOKEMUKSIA LAIDUNKOKEISTA JA ZEOLIITISTA EEVA KUUSELA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO (Kuva Mikaela Mughal)

2 KAIKKI NAUDAT TAHTOVAT LAITUMELLE (Kuvat Eeva Kuusela ja Sari Kajava)

3 LAIDUNREHUN KÄYTTÖ VÄHENTYNYT Laiduntaminen on luonnonmukaisinta nautojen ruokintaa ja laiduntavat eläimet vahvistavat korkeatasoisen ja eettisen eläintuotannon imagoa Eläinsuojelu lain mukaan kaikkien parsinavetoissa elävien nautojen on päästävä laitumelle tai jaloittelutarhaan vähintään 60 pv kesässä, mutta pihattoja laiduntamisvelvoite ei koske Luomusääntöjen mukaan eläinten tulisia päästä laiduntamaan aina, kun se on mahdollista ProAgrian mukaan vuonna 2008 maitotiloista 82 % laidunsi, mutta pääasiallisena rehuna laidunnurmea söi enää 43 % maitokarjoista ja vuonna 2010 laidunrehun osuus vuotuisista ry:stä oli enää 6,3%, vaikka voisi olla paljon suurempi Mistä laiduntamisen vähentyminen johtuu?

4 LAIDUNTAMINEN KANNATTAA Laidunrehun kuiva-ainekilon tuotantokustannus on n. 3/4 säilörehun tuotantokustannuksesta (ProAgria 2010, tavanomainen tuotanto) Laidunrehua eikä laitumen lantaa tarvitse kuljettaa eikä varastoida, kun eläimet itse korjaavat sadon ja levittävät lannan Säilörehun korvaaminen osittainkin laidunrehulla nostaa maitotuotosta, koska laidunrehun sulavuus on parempi ja kuivaaineen syöntimäärä säilörehuun verrattuna korkeampi (Sairanen ym. 2006) Rahaa ja energiaa (öljyä) säästyy

5 Esimerkkitila harkitsee karjakoon kasvaessa 60 lehmään laiduntamisesta luopumista ja urakoinnin hyödyntämistä. Vuotuiset rehunkorjuu ja lannankäsittelykustannukset: Säilörehun korjuu 60 x 0.8 ha x 2 x 200 /ha = Lietelannan levitys 60 x 25 m 3 x 2 /m 3 = Urakoitsijalle teetettynä lähes /v (Omana työnä omilla koneilla kokonaiskustannus usein vielä korkeampi, kun koneiden uusiminen huomioidaan täysimääräisenä.) Jos tila jatkaa kokoaikaista laiduntamista (4 kk/v), saadaan säästöä rehu- ja lannankäsittelykustannuksista 7500 /v, lisäksi syntyy säästöä varastointikustannuksissa (lantalat, siilot, paalien kuljetukset ) Osittaislaiduntaminen nostaa eläinkohtaista maitotuotosta: yöllä (12 t laitumella) 3,9 kg ja päivällä (6 t laitumella) 1,5 kg (Sairanen ym. 2006) Esim. 60 lehmän karjassa 4 kk:n laidunkaudelta: 60 x 2,5 kg/pv x 120 pv x 0,4 /kg = 7200 :a Mitä laiduntamisesta luopuminen maksaisi sinun tilallasi?

6 MÄÄRÄ JA LAATU TASAPAINOSSA = TAITOLAJI Laidunrehun energia-arvo riippuu eniten kasvuasteesta Hyvällä laitumella ei ole koskaan paljon rehua - ehkä kolmannes korjuu-kypsästä säilörehusadosta, sillä laidunrehua korjataan 5-6 kertaa kesässä laadun olleessa parhaimmillaan Seuraava laidunkerta kannattaa aloittaa vasta, kun rehua on vähintään kg ka/ha eli n kg/ha (yli 3 cm) Jos rehua on tarjolla pinta-alayksikköä kohti kovin vähän, eivät runsastuottoiset lehmät ennätä mitenkään syödä harvaa rehua riittävästi, vaikka alaa olisikin runsaasti Jos laidunrehu on vanhaa, ei määrä korvaa laatua, myös tallaantumistappiot kasvavat, mutta voi sopia ummessa olevien, nuorkarjan tai emolehmien laiduntamiseen Päivittäinen energiatarve: Ummessa oleva lehmä (550 kg) 58 MJ vastaa n. 5.0 kg ka laidunrehua Lihanauta (400 kg) 73 MJ vastaa n. 6.4 kg ka laidunrehua 20 kg lypsävä lehmä (550 kg) 161 MJ vastaa n. 14 kg ka laidunrehua* 40 kg lypsävä lehmä (550 kg) 264 MJ vastaa n. 23 kg ka laidunrehua * Lähellä maksimaalista syöntimäärä suomalaisella laitumella

7 LAIDUNREHUN MASSAN ARVIOIMINEN HAASTAA Määräalan leikkaus Leikkauskorkeus 3 cm ennen jälkeen = mitattu syöty rehu Rehumassa ennen laidunnusta Todellinen syöty rehu Keskim. lopetuskorkeus Laiduntikku (Kuva Eeva Kuusela) (Kuva Eeva Kuusela)

8 HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ Puhdistus Kaveri Makuulle Vitamiineja tuoreesta rehusta ja auringosta Normaalit liikeradat Vapaat lepoasennot Lajinmukainen käyttäytyminen Jalka- ja sorkkaterveys! Totaalilepo (Kuvat: Martiskainen ym Naudan etogrammi)

9 D-VITAMIINIA LUONTAISESTI AURINGOSTA Sääolot vaikuttavat Ei tiedetä, miten pitkälle eläimen kesällä kertyneet D-vitamiinivarastot riittävät, eikä miten kauan rehujen D-vitamiinit säilyvät. 9 Eeva Kuusela, Itä-Suomen yliopisto

10 MONIMUOTOISUUS SÄILYY Laiduntaminen on tärkein monimuotoisuutta lisäävä tekijä: valikoiva sadonkorjuu, laikuittainen ravinnetilanne, varjostavan kerroksen poisto jne. Elinympäristöjä ja ravintoa monille lajeille 10 (Kuvat Sari Kajava ja Eeva Kuusela >) Eeva Kuu sela, Itä- Suo men yliop isto

11 PERINNEBIOTOOPIT JA METSÄLAITUMET Rehuntuotantokyky vaihtelee huomattavasti Sopivat tietyin edellytyksien emolehmien, ummessa olijoiden ja nuorkarjan sekä lampaiden ja hevosten laiduntamiseen Eivät yleensä yksinään turvaa lypsyssä oleville lehmille määrällisesti ja laadullisesti riittävää ruokintaa - tukiehdot kieltävät lisärehut Pellot tuottamaan hankkeessa tutkitaan metsä- sekä reunalaidunnuksen vaikutusta kasvillisuuteen (tulokset kasvukauden 2012 jälkeen) Tuomo Takala ja Päivi Jokinen (Kuvat Milla Ratilainen)

12 NAVETAN SIJAINTI LAIDUNALAAN NÄHDEN Kohtuulliset kävelymatkat, kun navetta mahdollisimman lähelle laitumia, mieluiten keskelle laidunalueita: 50 lehmää, 50 x 0,40* ha = 20 ha = 400 m x 500 m 100 lehmää, 100 x 0,40* ha = 40 ha = 800 m x 1000 m 500 m pidetään kohtuullisena laidunmatkana * Kokoaikainen laiduntaminen edellyttää loppukesällä n. 0,40 ha/ny

13 LAIDUNTAMISEN TOTEUTTAMINEN SUURESSA YKSIKÖSSÄ JA ROBOTTILYPSYSSÄ Suurissa yksiköissä laidunalan ja etäisyyksien takia on yleensä perusteltua toteuttaa osittaislaidunnusta, joka mahdollistaa laiduntamisen hyödyt: Terveyttä ja hyvinvointia laitumelta Edullista laidunrehua, ainakin osaksi D-vitamiinia auringosta, A- ja E- vitamiineja rehusta Lehmäliikenne navetassa ja laitumella suunniteltava toimivaksi Apuna älyportti, josta pääsevät laitumelle, jos ei ole lypsylupaa tai pitempi aika lypsylupaan Pellot tuottamaan hankkeessa suunnitellaan laiduntamisen toteuttamista esimerkkitilan kanssa

14 KULJETUKSET JA AIDAT Paimentava koira apuna (Kuva Eeva Kuusela) (Kuva Eeva Kuusela) (Kuva Maarit Kyöstilä) Laidunmaassa Irlannissa on laiduntiet pinnoitettu ja laitumet rajattu tuulensuojaaidoin - mallia suurten eläinyksiköiden laiduntamiseen (Kuva Eeva Kuusela)

15 LAIDUNTAMISEN ALOITUS JA LOPETUS Aikainen aloitus, jolloin eläimet vähitellen sopeutuvat laidunrehuun + asteittain vähenevä säilörehu, samalla laitumen kasvu saadaan hallintaan Aloitus kuivimmilta kantavimmilta lohkoilta Nuoret eläimet uusille, puhtaille, loisvapaille laitumille Syksyllä ruokinnan siirtymävaihe laidunrehun vähetessä (lisärehua, lehmät yöt navetassa) Viimeksi vähäapilaisilla päättyvillä nurmilla (Kuva Eeva Kuusela) (Kuva Eeva Kuusela)

16 SOPEUTUMINEN SÄÄOLOIHIN Helle ja kuivuus Varjoa ja vettä Päivät navetassa (+ lisärehua) ja yöt laitumella (= osittaislaiduntaminen) Sadetus, jos mahdollista Märkyys ja kylmyys Kosteus ja kylmyys Riskinä laitumen polkeutuminen ja tiivistyminen Yöpakkasten jälkeen vähäapilaisille lohkoille (Kuva Eeva Kuusela) (Kuva Eeva Kuusela)

17 LAIDUNKASVITILAKOE PELLOT TUOTTAMAAN Perustamiskesä 2010 Koeruudut perustettiin neljälle tavanomaiselle pohjoiskarjalaiselle tilalle, kesän kuivuus vaivasi. Siemenseos (kg/ha): Valkoapila 3,5 + Keltamaite (lajike Oberhaunstaedter) 4,5 + Lumisuomen siemenseos 17 Kuvan ruutu perustettu ilman suojaviljaa, rikkakasvit torjuttu edeltävää nurmea päätettäessä. Keltamaitteen osuus 16,5%. Muilla tiloilla ruudut perustettiin suojaviljan kanssa ja keltamaitepitoisuus jäi alhaisemmaksi. (Keltamaiteen arkuus varjostukselle alkukehitysvaiheessa tuli todennettua.) (Kuva Sari Kajava) Huom: Keltamaite vaatii oman ympin!

18 Kuvat Sanna-Mari Hartikainen, (Pellonpiennarpäivä ) Halkaistun juurinystyrän punainen väri kertoo, että typpitehdas on toiminnassa Kasvukausi 2011: Keltamaite yllätti - korkein keltamaitepitoisuus (10%) saavutettiin viimeisellä laidunkerralla tilalla, jolla oli koko kesän ollut erittäin suuri laidunpaine ja edellisenä kesänä vähiten keltamaitetta. Kuvassa yllä keltamaitteen hennohko verso keltaisine kukkineen, pitkä poudankestävä pääjuuri sekä typpeä ilmasta sitovat juurinystyrät. Seuranta jatkuu kasvukaudella 2012.

19 VIRNALAIDUNTILAKOE PELLOT TUOTTAMAAN Erittäin kuivana kesänä 2010 yksivuotinen ruisvirnaseos tarjosi tarpeellista lisärehua neljällä pohjoiskarjalaisella tilalla, joskin multamaalla ruisvirna menestyi heikoiten Siemenseos: ruisvirna (Hungvillosa) 30 kg/ha, Italianraiheinä (Fabio)12 kg/ha, kaura (ruis) 80 kg/ha Yksivuotinen seos kannattaisi kylvää aikaisin, jolloin siitä saadaan (samalla siemenkustannuksella) suurin hyöty Olisiko kiinnostusta uuteen kokeeseen? Monivuotinen laidun hyvässä kasvussa (Kuva Eeva Kuusela) (Kuva Eeva Kuusela)

20 Yksivuotiset Pohjoiskarjalainen luomulypsykarjatila, kasvukausi 2010 Pohjoiskarjalainen luomuemolehmätila, kasvukausi 2010

21 LAIDUNREHUN MÄÄRÄ LAIDUNKERROITTAIN kg ka ha -1 Monivuotisia laitumia kannattaa täydentää yksivuotisilla, koska näin voidaan tasata tarjolla olevan laidunrehun määrää sekä pidentää lyhyttä laidunkautta. Laidunkerrat (Kuusela 2004)

22 ZEOLIITTI POIKIMAHALVAUKSEN EHKÄISEMISESSÄ (Kuva Mikaela Mughal)

23 POIKIMAHALVAUS Solunulkoisen kalsiumtason lasku maidontuotannon alkaessa Voi esiintyä myös piilevänä (hypokalsemia) Maailmalla n. 9%:lla lypsylehmistä, Suomessa 5%:lla Mitä aiheuttaa Eläinlääkärikulut Maidon menetys Mahdollisia: Lehmän kuolema, vasikan menetys Altistuminen kohdun ulosluiskahtamiselle, utaretulehdukselle, aineenvaihduntasairauksille ja murtumille

24 POIKIMAHALVAUKSELLE ALTISTAVIA TEKIJÖITÄ Lehmän korkea ikä Lihavuus Suuri maidontuotos Ruokinnalliset seikat Kalsiumin ja kaliumin liikasaanti Magnesiumin puute D-vitamiinin puutos

25 ZEOLIITTI A Sitoo kationeja vähentäen kalsiumin hyötyosuutta, jolloin lehmän elimistö valmistautuu paremmin poikimisen suureen kalsiumintarpeeseen ja irrottamaan kalsiumia luustosta, joka elimistön kalsiumvarasto Monissa ulkomaisissa tutkimuksissa saatu lupaavia tuloksia zeoliitin tehosta Ei vielä kaupallista valmistetta Suomessa Lähin valmistaja Tanskassa Käytössä useissa maissa (mm. USA, Kanada, Saksa)

26 ZEOLIITTI A Annetaan n. 500 g päivässä kaksi viikkoa ennen odotettua poikimista Vähentää hieman syöntiä Sitoo myös magnesiumia, joten riittävästä magnesiumin saannista huolehdittava (Kuva Mikaela Mughal)

27 KOKEILU POHJOISKARJALAISELLA TILALLA Keskituotos 9000 l. Poikimahalvausta esiintynyt tilalla Aikaisemmin käytetty paljon kalsiumlisiä poikimisen yhteydessä Apilasäilörehun kivennäiskoostumus normaali Kokeiluun valittiin seitsemän lehmää riskiryhmästä Perusteena aikaisemmat halvaukset, ikä (3. tai useampi poikiminen), perinnöllinen riski halvaukseen (Kuva Mikaela Mughal)

28 RUOKINTA KOKEILUN AIKANA Zeoliitti: Vitfoss x-zelit 2x 250 g/vrk jauhojen seassa, 14 vrk ennen odotettua poikimista tai kunnes lehmä poikii Ummessaoloaikana vähäkalsiuminen kivennäinen ja normaali tunnutusruokinta Poikimisen jälkeen runsaasti magnesiumia ja kalsiumia sisältävä kivennäinen Lisäksi D-vitamiinia (Kuva Mikaela Mughal)

29 KOKEILUN TULOKSET Kuudella koelehmällä ei ilmennyt hypokalsemian oireita tai halvausta Joukossa kaksi aikaisemmin halvauksen sairastanutta Viimeinen poikija, jonka kohdalla valmiste loppui 10 vrk ennen poikimista tarvitsi kalsiumlisän (Kuva Mikaela Mughal)

30 KOKEILUN TULOKSET Zeoliitin maistuvuudessa ei havaittu ongelmia, kun se sekoitettiin muuhun rehuun Tila tyytyväinen tuloksiin ja zeoliitin käyttöön (Kuva Mikaela Mughal) Kiinnostusta laajempaan tilakokeeseen kartoitetaan