Lapsiperheiden uudet ruokasuositukset 2016 Ravitsemus raskauden suunnittelusta kasvuikään.

Transkriptio

1 Lapsiperheiden uudet ruokasuositukset 2016 Ravitsemus raskauden suunnittelusta kasvuikään

2 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka Raskauden alun ja ajan sekä lapsen ensimmäisten elinvuosien erityistarpeet: aikaikkuna lapsen elinikäiseen terveyteen Imetys ja oikea-aikainen kiinteä ruoka 1. Ruoka osana elämäntapaa: Syödään yhdessä 2. Terveyttä edistävä syöminen - Terveellinen ja turvallinen ruoka 3. Ruoka ennen raskautta ja raskausaikana 4. Imetysajan ruoka 5. Imeväisikäisen ruoka: Imetyksestä perheen ruokailuun 6. Leikki- ja alakouluikäisten ruoka - Ruokailu varhaiskasvatuksessa ja koulussa 7. Nuorten ruoka: Itsenäistyvä nuori - Urheilevan lapsen ja nuoren ruoka 8. Vegaaniruoka, erityisruokavaliot ja muut erityistilanteet Perheen ateriarytmi ja terveyttä edistävät ruokavalinnat Monikulttuurisuus, kasvisruokavaliot syömisen monimuotoisuus Lapsi ja nuori taitojen oppijana: Lapsi ja nuori perheessä

3 Suositukset käytäntöön Terveydenhuollossa perustaksi koko lapsiperheen ravitsemusohjaukseen terveet, normaalipainoisena syntyneet lapset, normaalit raskaudet Lasten joukkoruokailun suunnittelussa ja lasten ruokakasvatuksessa varhaiskasvatuksessa ja koulussa lasten joukkoruokailusuositusten pohjaksi Terveyden edistämistyössä kunnissa ja kolmannen sektorin toiminnassa lapsiperheiden terveyttä edistävä syöminen arjen ruokaympäristöjen kehittäminen Terveellinen, turvallinen, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävä ruokailu

4 Asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta & koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta: ravitsemus, liikunta ja painonhallinta ym. osa terveysneuvontaa sisällettävä näyttöön perustuvaa tietoa (14 ) toteutetaan yksilöllisen tarpeen mukaan, tuetaan perheen voimavaroja, tiedon soveltamista käytäntöön, vastuun ottamista omasta terveydestä (14 ) lasta odottaville vanhemmille tarjottava tietoa myös mm. raskausajasta ja siihen liittyvistä riskeistä sekä lapsen hoidosta (15 ) tuettava varhaista vuorovaikutusta ja äidin voimavaroja imettää, alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan kehitystä sekä oppilaiden ja opiskelijoiden terveellisiä elämäntapoja

5 Varhaiskasvatuslaki : Varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto [ ]. Ruokailun on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu. Perusopetuslaki 628/1998: Perusopetuksessa olevalle oppilaalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu täysipainoinen ja maksuton kouluateria

6 Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Taustalla yhteispohjoismaiset ja kansalliset väestötason suositukset (Terveyttä ruoasta 2014). Työstetty THL:n asettamassa asiantuntijaryhmässä laajoja asiantuntijakuulemisia prosessin eri vaiheissa Lausunnolla ja julkisesti (otakantaa.fi) kommentoitavana Saatiin 110 kommenttia, VRN käsittely Julkaistu I/2016 Korvaa STM 2004 suosituksen

7 Miten parantaa lapsiperheiden ravitsemusta? Huomio ruokavalion laatuun, monipuolisuus, energiatarvetta vastaava ruokamäärä Kasvikset, marjat, hedelmät, täysjyvävilja, kala Ateriarytmi, ruokailo, hyvinvointioppiminen Huomio rasvan laatuun, suola, sokeri, tietyt vältettävät aineet Ravitsemushaasteisiin vastaaminen

8 Haasteena sosioekonomisten erojen kaventaminen Imetettyjen lasten %-osuus lapsen iän ja äidin koulutuksen mukaan Uusitalo L: Selvitys imeväisten ruokinnasta vuonna 2010

9 Suomalaisille lapsille lisäruoat aloitetaan varhain (osuus, %) Ruuille altistuneet (%) kk kk 4-6 kk 6-12 kk Lehmän maito (äidinmaidonkorvike) Juurekset, peruna Hedelmät, marjat Viljat Liha DIPP-tutkimus: Nwaru ym. JACI 2014

10 Haaste: Aikuisten ruokavalion ongelmat (suola ym.) näkyvät lasten ruokavaliossa

11 Haaste: Lapsille on tarjolla liikaa makeita juomia ja välipaloja

12 Vanhempien kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö /HL

13 Kertaa/päivä Lasten (2 v) päivittäiset kasvis-, hedelmä-, marja-annokset YHTEENSÄ Marja, hedelmä Kasvis > % /HL, Turun yliopisto

14

15

16

17 Ruokaaineryhmä Suositeltavat valinnat Käyttösuositus km. aikuiset Käyttösuositus km. leikki-ikäiset Kasvikset, hedelmät ja marjat Monipuolisesti, sesongin mukaan 500 g/vrk eli 5-6 annosta/vrk 250 g/vrk eli noin 5 annosta/vrk Palkokasvit Monipuolisesti; pääaterioilla proteiinin lähteenä viikoittain Viikoittain Viikoittain Peruna Keitetty peruna; satunnaisesti rasvaiset perunaruoat ja jalosteet Viljavalmisteet ja viljalisäkkeet Vähäsuolaiset täysjyvävaihtoehdot (puurot, leivät, pasta, riisi) 6 annosta naisille, 9 annosta miehille > 4 annosta iän- ja energiantarpeen mukaan Nestemäiset maitovalmisteet Vähärasvaisia (< 1 % rasvaa) ja rasvattomia 5-6 dl/vrk Leikki-ikäiselle riittää 4 dl/vrk Juusto < 17 % rasvaa 2-3 vp/vrk 1 vp/vrk

18 Ruokaaineryhmä Suositeltavat valinnat Käyttösuositus km. aikuiset Käyttösuositus km. leikki-ikäiset Kala Kalalajia vaihdellen 2-3 ateriaa/vko 2-3 ateriaa/vko Siipikarja Nahaton > 2-3 ateriaa/vko > 2-3 ateriaa/vko Punainen liha (nauta, sika, lammas), lihavalmisteet ja makkara Vähärasvainen liha; vähäsuolaiset valmisteet < 500 g kypsänä/vko Puolet aikuisen annoksesta < 250 g kypsänä/vko Kananmuna (2-3 kpl/vko) (2-3 kpl/vko) Öljy/kasvimargariinit Öljy tai > 60 % kasvimargariini 2-3 rkl tai 6-8 tl/vrk 1,5-2 rkl tai 4-6 tl /vrk Pähkinät ja siemenet Lajeja vaihdellen 30 g/vrk 15 g/vrk

19 Ruoka-aine Jodin luontaiset lähteet ja jodin saanti ruokasuosituksen mukaisessa ruokavaliossa Jodia* µg/100g Ruoka-aineen käyttösuositus Jodin saanti suositeltavasta käyttömäärästä, µg/vrk Huomautukset Maito/piimä dl/vrk Tai vastaavasti muita maitovalmisteita kuten jogurttia/viiliä/rahkaa/jäätelöä Juusto g/vrk (= 2-3 ohutta viipaletta) Kala kala-ateriaa/ viikko 4-6 Palajuusto. Tuotteiden jodipitoisuudet vaihtelevat Kala-annos 100 g/ateria, kalalajia vaihdellen. Eri kalalajien jodipitoisuudet vaihtelevat. Muna munaa/viikko 9-14 Koko muna Jodia yhteensä yllä olevista annoksista päivässä: + Jodioitu suola ½ tl (2,5 g/vrk = + 62 µg/vrk jodia): *Lähde: Fineli, Väestötason suositus, aikuiset > 150µg/vrk

20 Suositusten tavoitteena on terveyden edistäminen ja kohteena on väestö -- yksilöiden tarve vaihtelee -- suosituksissa turvamarginaalit, varovaisuusperiaate ym. huomioitava neuvonnassa Suojaravintoaineiden saantisuosituksen määrittyminen Recommended intake (RI) Esimerkiksi naisten D-vit: AR 7,5ug, RI 10ug 2 SD 2 SD Keskimääräinen tarve Saantisuositus

21 D-vitamiinin saantisuositukset Suositeltava saanti kaikille 10 mikrogrammaa/vrk 6 kk iästä aikuisiän yli, sekä raskaana olevat ja imettävät D-vitamiinilisäsuositus (varmistaa riittävää saantia): 2 vko 2 v 10 mikrogrammaa/vrk ympäri vuoden 2 v 18 v 7,5 mikrogrammaa/vrk ympäri vuoden Raskaana olevat ja imettävät 10 mikrogrammaa/vrk ympäri vuoden Ravintolisäsuositus muistettava erityisesti mm. maahanmuuttajat, erityisryhmät, vegaaniruokavalio, muut erityisruokavaliot Aikuisväestö: D-vitamiinia vitaminoidusta maidosta/piimästä, rasvalevitteistä ja kalasta; jos ei toteudu D-vit valmiste 10 mikrogrammaa/vrk D 3

22 D-vitamiinin turvallisen saannin rajat Lapset: < 1 v: 25 mikrogrammaa/vrk 1-11 v: 50 mikrogrammaa/vrk Nuoret ja ikuiset: 100 mikrogrammaa/vrk.

23 Jodin saantisuositukset ja turvallisen saannin ylärajat

24 Suositukset suolasta: Imeväisikä: Ei suolaa Alle 2-vuotiaat: < 2 g/vrk 2-10-vuotiaat: 3-4 g/vrk Aikuiset: < 5 g/vrk

25

26 Ruoan turvallisuus

27 Elintarvikkeiden turvallinen käyttö lapsiperheessä ruokavalion kokonaisuus ravitsemusturvallisuuden perusta Monipuolinen, vaihteleva ja kohtuullinen ruokavalio Elintarvikkeiden oikea käsittely Turvallisen käytön ohjeet ja rajoitukset

28 Esimerkkejä turvallisen käytön ohjeista Ajantasaiset ohjeet: evira_taulukko_turvallisen_kayton_ohjeet_final.pdf

29 Elintarvikkeitten turvallisen käytön ohjeet koottuna suosituksen liitetaulukossa 1 Taulukkoa ylläpidetään Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa at/elintarvikkeiden+kayton+rajoitukset/ Video: Kuusi simppeliä ohjetta, joilla voit välttyä ruokamyrkytyksiltä

30

31 Keskeistä raskauden ajan ruokavaliossa Äidin ravitsemustila raskauden alussa tärkeä Ruokavalion laatuun tuleekin kiinnittää huomiota jo raskautta suunniteltaessa. Perustana koko perheen ruokasuositus Useiden ravintoaineiden tarve kasvaa raskauden aikana, mutta energiantarpeen lisäys on suhteellisen pieni ruoan ravintoainetiheys Suositeltavia ruokia: kaikki marjat, hedelmät ja kasvikset, täysjyvävilja sekä rasvattomat maitotuotteet, vähärasvaisimmat lihavalmisteet ja kala Välttämättömien rasvahappojen riittävän saannin turvaaminen tärkeää öljy ja kasvimargariinit, pähkinät, mantelit Kaikille D-vitamiinilisä (10 µ/vrk) koko raskausajan sekä foolihappolisä raskauden suunnitteluvaiheessa ja alkuraskaudessa Muiden ravintolisien tarve arvioidaan yksilöllisesti (rauta, jodi, kalsium)

32 Folaatin saanti Folaattia saadaan runsaasti ruokasuosituksen mukaisesta ruokavaliosta Päälähteet kasvikset ja täysjyvävilja Raskauden ja sen suunnittelun aikana suositeltava folaatin saanti on 500 µg/vrk. Ei- raskaana-olevien nuorten naisten folaatin saanti km 237 µg/vrk (Finravinto 2012) Kaikille raskautta suunnitteleville suositellaan foolihappolisän käyttöä - Riittävän saannin on kiistatta osoitettu vähentävän riskiä hermostoputken sulkeutumishäiriölle, joka on vaikea epämuodostuma - Runsaasti folaattia sisältävä ruokavalio tärkeä koko raskauden ajan kasvikset Folaatit ovat vesiliukoisia B -ryhmän vitamiineja, joita esiintyy ravinnossa. Foolihappo on vitamiinin synteettinen muoto.

33

34

35 Elintarvikkeita ryhmiteltynä folaattipitoisuuden mukaan (folaattia µg/100g elintarviketta) 0-10 µg µg µg µg µg µg >50 µg µg Kurkku Kirjolohi Etikkakurkku Mustaherukka Puuro Viili Makkarat Keitetty riisi Tonnikala Jogurtti Maito Kokolihaleikkeleet Omena Päärynä Liha Lähde:Fineli Valkoinen leipä Maissi Appelsiini Greippi Sienet Mandariini Porkkana Peruna Piimä Keitetty pasta Banaani Punaherukka Tomaatti Mustikka Mysli Paprika Kiivi Mansikka Etikkapunajuuri Täysjyväleipä Keräkaali Greippi Sienet (herkkusieni) Kikherne Keitetyt pavut Soijapapu Vihreä papu Kukkakaali Parsakaali Ruispalaleipä Ruusukaali Herne (tuore) Kananmuna Kasvispakasteet Kerä-, jäävuori- Lehtisalaatti Kiinankaali Lanttu

36

37

38 Äidin imetysajan ruokavalio Äidin hyvä ravitsemustila edistää synnytyksestä toipumista, jaksamista ja imetyksen onnistumista Äidin ruoka vaikuttaa rintamaidon koostumukseen Useiden ravintoaineiden tarve suurentunut imetysaikana, erityistä huomiota äidin ruokavalion ravintotiheyteen Tutkimuksissa on havaittu, että äidin raskausajan ruokavalio on terveellisempi kuin imetysaikainen Puolisoiden vastuu perheen yhteisestä ruokataloudesta

39 Suomalaisten odottavien ja imettävien naisten ruoankulutus: Liian vähän kasviksia, hedelmiä ja pehmeää rasvaa, liikaa kovaa rasvaa. Liian vähän folaattia ja ravintokuitua Ruoankulutus, g/1000 kcal Raskaus Imetys* Täysjyväviljavalmisteet Kasvikset Hedelmät Kala Margariini 4,0 4,3 Rasvaton maito Rasvaiset ruoat Runsaasti sokeria sisältävät ruoat Kahvi Tee * Kulutus imetysaikana raskausaikaa pienempi; kulutus imetysaikana suurempi, p < DIPP: Prasad ym. julkaisematon havainto 39

40

41 Imeväisikäisen lapsen ruoka: pääkohdat uudessa suosituksessa Useimmille täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneille lapsille äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia lukuun ottamatta. Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään. Imettämistä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään ja perheen niin halutessa myös pidempään. Lapselle annetaan 10 µg/vrk D-vitamiinilisä 2 viikon iästä lähtien.

42 Kiinteää ruokaa - maisteluannoksina monipuolisesti maisteluannoksina aikaisintaan 4 kk iästä Maisteluannokset annetaan imetyksen jälkeen ja lapsentahtista imetystä jatketaan Maisteluannokset eivät syrjäytä imetystä äidinmaito on edelleen lapsen pääasiallinen ravinto Kaikki lapset tarvitsevat kiinteää ruokaa 6 kk iästä lähtien Puolivuotias lapsi osallistuu perheen ruokailuun maistelemalla perheen ruoista itselleen sopivia ruokia sekä aloittaa vähitellen sormiruokailemalla omatoimisen syömisen Lapselle tarjotaan soseaterioita

43 Kiinteää ruoan aloittamisen edellytykset Riittävä neuromotorinen kehitys: 1) lapsi pystyy olemaan istuvassa asennossa ja kannattamaan päätä tukevasti; 2) koordinoimaan silmiä, käsiä ja suuta; 3) nielemään kiinteää ruokaa. Yksilöllistä (4-6 kk)!

44 Kun äidinmaito ei riitä Kun tarvitaan lisämaitoa, annetaan äidinmaidonkorviketta Äidinmaidonkorvikkeessa proteiinin, laktoosin, rasvan, vitamiinien, kivennäisaineiden määrä (laatu) imeväiselle sopiva Lehmänmaito ja kasvipohjaiset maidot eivät sovellu alle 1- vuotiaalle Kun yli 4 kk ikäinen lapsi tarvitsee lisäruokintaa imetyksen lisäksi, annetaan mieluummin kiinteitä ruokia kuin korviketta imetyksen jatkavuuden turvaamiseksi Lapselle, jota ei imetetä, aloitetaan kiinteä ruoat noin 4 kk iässä yksilöllisen valmiuden mukaan

45 Vauvan ravitsemuksen vaikutus immunologisen sietokyvyn syntyyn eli tarkoituksenmukaiseen reagointiin ruuille 1. Rintaruokinta edistää suoliston optimaalista mikrobiston muodostumista ja suoliston ja puolustusjärjestelmän kypsymistä 2. Kiinteät ruoat: allergeenialtistuksen ajoitus vaikuttaa immunologisen sietokyvyn syntyyn

46 Kiinteiden ruokien aloittaminen ja allergioiden riski Välttämisruokavalioita suositeltiin aiemmin allergisille ja korkean allergiariskin lapsille Lisääntyvää näyttöä varhaisen allergeenialtistuksen hyödyistä etenevistä kohorttitutkimuksista: allergisoivien ruokien kuten viljojen, kanamunan, kalan, maapähkinän varhainen aloitus (< 5-12 kk ikää) yhteydessä pienempään astman/allergisen nuhan/ruoka-allergian/allergisen herkistymisen riskiin Useissa tutkimuksessa huomioitu käänteinen kausaliteetti ja mahdolliset sekoittavat tekijät hyvin Esityksen nimi / Tekijä 46

47 Age at introduction of highly allergenic complementary foods (1) Wheat Before 6 mo Wheat allergy (Poole et al 2006) Before 6 mo Asthma and allergic rhinitis and sensitization to wheat (IgE) at 5 y (Nwaru et al 2010, 2013) Cow s milk During first 12 days (with breastfeeding) cow s milk allergy (Katz et al 2010) Yogurt and shop milk in 1 y Eczema at 4 y (Roduit et al 2012) Egg Before 8 mo Eczema (Zutavern ym. 2004); when allergic symptoms considered no association (Zutavern 2006) Before 12 mo Eczema (Filipiak et al 2007) Before 6 mo Egg allergy (Koplin et al 2010) Before 11 mo Asthma, allergic rhinitis and sensitization to egg and milk (IgE) at 5 y (Nwaru et al 2010, 2013) 20/09/

48 Age at introduction of highly allergenic complementary foods (2) Fish Introduction/intake during 1 y Asthma, allergic rhinitis at 4 y (Nafstad et al 2003, Kull et al 2006) Eczema at 1 yr (Alm et al 2009, Hesselmar et al 2010) and at 4 yr (Kull et al 2006) Before 9 mo allergic rhinitis at 5 y (Virtanen et al 2009, Nwaru et al 2013) and allergic sensitization at 5 y (Nwaru 2013). Peanut Peanuts are started earlier and eaten more frequently in larger amounts by Jewish children in Israel vs. in the UK Peanut allergy less frequent in Israel (Du Toit ym. 2008) No clear evidence. Low levels may be protective, high promote sensitization (Thompson et al. Systematic review 2010) 20/09/

49 Considering reverse causation Parents who notice early skin or allergic symptoms may start to feed complementary foods later Resulting in false positive association between later introduction and atopic end points or masking the true inverse association between the two Detected/handled by exclusion, strafication, adjustment or analysis of interaction 20/09/

50 Risk of asthma (HR, 95%CI) and allergic rhinitis Total breastfeeding 1 st third: <5.0 mo 2 nd third: mo 3 rd third: >9.5 mo Wheat, rye, oats, & barley 1 st third: <5.0 mo 2 nd third: mo 3 rd third: >5.5 mo Fish 1 st third: <6.0 mo 2 nd third: mo 3 rd third: >9.0 mo Egg 1 st third: <8.0 mo 2 nd third: mo 3 rd third:>11.0 mo All Asthma Atopic asthma Non-atopic a. Allergic rhinitis 1.9 ( ) 2.0 ( ) ( ) 0.6 ( ) ( ) 0.6 ( ) ( ) 0.6 ( ) ( ) 3.6 ( ) ( ) 0.7 ( ) ( ) 0.6 ( ) ( ) 0.7 ( ) 1 Adj. for sex, sibs, parental asthma & rhinitis, hospital of birth, season of birth, gestation duration, maternal smoking & age & education, pets by 1 y, mode of delivery, birth wt. No interactions: atopic eczema by 6 mo or parental allergic history with complementary foods in relation to the endpoints. Neither between breastfeeding duration with any of the complementary 20/09/2016 foods. Nwaru et al. JACI

51 Maapähkinäaltistus (4-10 kk iästä 5 v:een) allergisilla lapsilla, joilla ihottuma/muna-allergia: satunnaistettu koe. Vaikutus maapähkinäallergiaan. Du Toit ym. NEJM 2015

52 Fig 2 Ensimmäisen elinvuoden ruokaryhmien lukumäärän yhteys atooppisen ihottuman kehittymiseen ensimmäisen vuoden jälkeen. Roduit ym. JACI 2012

53 Ruokien lukumäärä 6 kk ja 12 kk iässä ja pysyvän astman riski 5 vuoden ikään mennessä (Nwaru ym. JACI 2014). Ruokien lukumäärä 6 kk iässä 0-4 ruokaa 5-6 ruokaa 7-8 ruokaa > 8 ruokaa 12 kk iässä 0-7 ruokaa 8-9 ruokaa ruokaa > 11 ruokaa Atooppinen astma HR (95% CI) 2.5 ( ) 2.4 ( ) 1.5 ( ) ( ) 2.9 ( ) 1.2 ( ) 1 Vakioitu mm. sukupuoleen, sisarusten lkm:ään, eläinkontakteihin 1 elinvuoden aikana, vanhempien astmaan ja allergioihin ja äidin ikään, koulutukseen ja tupakointiin.

54 Äidin raskauden aikaisella maidon kulutuksella yhteys pienempään lapsen maitoallergian riskiin äideillä, joilla itsellään ei ole astmaa/allergista nuhaa. *** p<0.001 DIPP: Tuokkola ym. Eur J Clin Nutr 2016 (painossa) Raskauden ja imetyksen aikainen ravitsemus ja terveys 54

55 Imetystilanne ja kiinteiden ruokien aloittaminen Suomessa Esityksen nimi / Tekijä 55

56 Täysimetyksen kesto lapsen iän mukaan, osuus (%) ikäryhmään kuuluneista lapsista. Luvut perustuvat lapsen edellisen vuorokauden ruokintaan % < Ikä, kk Imeväisruokintaselvitys 2010/ Liisa Uusitalo 56

57 Imetettyjen lasten prosenttiosuus lapsen iän (kk) ja äidin koulutusasteen mukaan <1 >1 >2 >3 >4 >5 >6 >7 >8 >9 >10 >11 Imeväisruokintaselvitys 2010/ Liisa Uusitalo Perusaste Keski aste Alin korkea-aste tai al empi korkeakoul uaste Yl empi korkeakoul uaste tai tutki jakoul utus Uusitalo ym

58 Sairaalaruokinta Suomessa 3 ensimmäisen elinpäivän aikana vuosina Sairaalassa annettu lisämaito Osuus lapsista (%) N=1765 Luovutettu rintamaito 68 Äidinmaidonkorvike 30 TEDDY-tutkimus: Riikonen ym. julkaisematon

59 Kiinteät ruoat Kukaan ei ole altistunut Puolet altistunut 0.2 Korvike Ikä, kk Kaikki altistuneet Altistuminen äidinmaidonkorvikkeelle (katkoviiva) ja kiinteälle ruoalle (jatkuva viiva) lapsen iän mukaan (eloonjäämistodennäköisyys). DIPP-tutkimus: Erkkola ym. PHN Esityksen nimi / Tekijä 59

60 Suomalaisille lapsille lisäruoat aloitetaan varhain (osuus, %) Ruuille ensimmäisen kerran altistuneet (%) Lehmän maito (äidinmaidonkorvike) kk kk 4-6 kk 6-12 kk Juurekset, peruna Hedelmät, marjat Viljat Liha DIPP-tutkimus: Nwaru ym. JACI /09/

61 Suomalaisten imeväisten ruoankäyttö Ruoan kulutus ruokaryhmittäin, g/vrk Maitopohjaiset korvikkeet, muut maitovalmisteet Viljat Liha, kala, muna Ravintorasvat Kasvikset Juurekset, peruna Hedelmät, marjat Imetys + n= kk 6 kk Imetys - Imetys + n=835 n=2323 Imetys - n= DIPP-tutkimus, julkaisematon havainto

62

63 Yhteenveto Varhaisella ravitsemuksella pysyviä vaikutuksia koko elämän ajan Äidinmaidonkorviketta tulisi antaa synnytyssairaalassa vain lääketieteellisin perustein Yksilöllinen imetyksen tukeminen turhan korvikkeen välttämiseksi Lisäruokinta aloitetaan usein tarpeettoman aikaisin jo ennen 4 kk ikää Allergioiden ehkäisyn kannalta monipuolinen altistuminen kiinteille ruuille maisteluannoksina 4-6 kk iässä tärkeää Kun koko perhe syö monipuolisesti ja säännöllisesti imeväisen on helppo tulla mukaan perheen yhteiseen ruokailuun

64

65 Ruokailu varhaiskasvatuksessa ja koulussa

66

67 Nuorten ruoka