Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille. Sari Niinistö, erikoistutkija, THL

Transkriptio

1 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Sari Niinistö, erikoistutkija, THL

2 Sisältö Uuden suosituksen taustaa Mitä ongelmia varhaisessa ravitsemuksessa? Ruokakasvatus Koko perheen terveellinen ruokavalio Ruokavalio raskauden aikana Imettävän äidin ruokavalio Suositukset imeväiselle Leikki- ja alakouluikäisten ruoka Yhteenveto

3 Lapsiperheiden uudet ruokasuositukset 2016 Ravitsemus raskauden suunnittelusta kasvuikään

4 Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Taustalla yhteispohjoismaiset ja kansalliset väestötason suositukset (Terveyttä ruoasta 2014). Työstetty THL:n asettamassa asiantuntijaryhmässä laajoja asiantuntijakuulemisia prosessin eri vaiheissa Lausunnolla ja julkisesti (otakantaa.fi) kommentoitavana Saatiin 110 kommenttia, VRN käsittely Julkaistu 1/2016 Korvaa STM 2004 suosituksen

5 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka Raskauden alun ja ajan sekä lapsen ensimmäisten elinvuosien erityistarpeet: aikaikkuna lapsen elinikäiseen terveyteen Imetys ja oikea-aikainen kiinteä ruoka 1. Ruoka osana elämäntapaa: Syödään yhdessä 2. Terveyttä edistävä syöminen - Terveellinen ja turvallinen ruoka 3. Ruoka ennen raskautta ja raskausaikana 4. Imetysajan ruoka 5. Imeväisikäisen ruoka: Imetyksestä perheen ruokailuun 6. Leikki- ja alakouluikäisten ruoka - Ruokailu varhaiskasvatuksessa ja koulussa 7. Nuorten ruoka: Itsenäistyvä nuori - Urheilevan lapsen ja nuoren ruoka 8. Vegaaniruoka, erityisruokavaliot ja muut erityistilanteet Perheen ateriarytmi ja terveyttä edistävät ruokavalinnat Monikulttuurisuus, kasvisruokavaliot syömisen monimuotoisuus Lapsi ja nuori taitojen oppijana: Lapsi ja nuori perheessä

6 Suositukset käytäntöön Terveydenhuollossa perustaksi koko lapsiperheen ravitsemusohjaukseen terveet, normaalipainoisena syntyneet lapset, normaalit raskaudet Lasten joukkoruokailun suunnittelussa ja lasten ruokakasvatuksessa varhaiskasvatuksessa ja koulussa lasten joukkoruokailusuositusten pohjaksi Terveyden edistämistyössä kunnissa ja kolmannen sektorin toiminnassa lapsiperheiden terveyttä edistävä syöminen arjen ruokaympäristöjen kehittäminen Terveellinen, turvallinen, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävä ruokailu

7 Mitä ongelmia lapsiperheiden ravitsemuksessa väestötasolla?

8 Haasteena sosioekonomisten erojen kaventaminen Imetettyjen lasten %-osuus lapsen iän ja äidin koulutuksen mukaan Uusitalo L: Selvitys imeväisten ruokinnasta vuonna 2010

9 Suomalaisille lapsille lisäruoat aloitetaan varhain (osuus, %) Ruuille altistuneet (%) kk kk 4-6 kk 6-12 kk Lehmän maito (äidinmaidonkorvike) Juurekset, peruna Hedelmät, marjat Viljat Liha DIPP-tutkimus: Nwaru ym. JACI 2014

10 Haaste: Aikuisten ruokavalion ongelmat (suola ym.) näkyvät lasten ruokavaliossa

11 Haaste: Lapsille on tarjolla liikaa makeita juomia ja välipaloja

12 Vanhempien kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö /HL

13 Kertaa/päivä Lasten (2 v) päivittäiset kasvis-, hedelmä-, marja-annokset YHTEENSÄ Marja, hedelmä Kasvis > % /HL, Turun yliopisto

14 Ruokakasvatus mitä ja miksi?

15

16 Identiteetti Ruokakulttuuri Ravintoaineiden tarve Ruoan turvallisuus Yhteisöllisyys Ilo & nautinto Terveellisyys Hyvä arki Vuorovaikutus ja osallisuus

17 Yhdessä syöden edistetään koko perheen terveyttä Myönteiset ruokailutilanteet, osallisuus ja koettu ruokailo kehittävät lapsen ruokatottumuksia suotuisasti.

18 Makumieltymykset opitaan varhain Lapset syövät mistä pitävät Pitävät siitä mikä on tuttua Tutuksi tulee se mitä tarjotaan usein Ref.Susanna Anglé

19 Lapsilähtöinen ruokailu Lapsen osallisuuden vahvistaminen - lapsi mukaan aterian valmisteluun Myönteisen palautteen antaminen hyvistä asioista lapsen syömisessä Yhdessäolo ruokailutilanteissa tärkeää: aikuinen on läsnä lapselle Ruokailupaikka - yhdessä pöydän ääressä vai yksin television ääressä? Ruokailu ei ole palkitsemista eikä rankaisemista Aikuisten oma toiminta: roolimallina lapselle

20 Another Approach to Raising Healthy Eaters By JANE E. BRODY AUGUST 17, Heli Kuusipalo / erikoistutkija 20

21 Syömään oppimisen tukeminen Perhe ja lapsen arkiympäristö oppimisympäristönä Perheen aikuiset roolimallina - aikuinen läsnä syödessä; kasvatuskumppanuus yhteiseen ruokapöytään, samaa perheen ruokaa soveltuvin osin Maisteluannoksista kiinteään ruokaan Hieno- ja karkeamotoriset taidot Harjaantuminen: sormiruoat, kädestä syöminen valmiuksien kehittymisen mukaan, karkeat ruoat ja purtavat Sensorinen oppiminen: makukoulu kaikin aistein Makumieltymysten syntyminen Monipuolinen tarjonta (ei turhia rajoituksia); Happamet ja karvaat ruoka-aineet --> kasvikset Ruokapuhe Vanhempi-lapsi varhainen vuorovaikutus; Ruokien ja syömisen sanoittaminen Syömisen kehitykselliset piirteet Ruokahalun luontainen vaihtelu, neofobia ja nirso/valikoiva syöminen Lapsen syömiskehityksen myönteinen huomioiminen

22 Syömään oppimisen prosessi lapsen kehitysvaiheet

23 Ruokailu varhaiskasvatuksessa ja koulussa

24 Lapsi on synnynnäisesti utelias Kohdatessaan uusia asioita lapsi käyttää oppimisensa apuna kaikkia aistejaan Leikkiminen, tutkiminen, ilmaiseminen ja liikkuminen ovat lapselle luontaisia tapoja toimia ja ajatella Tutkiva ihmettely on luontaista lapselle syntymästä saakka.

25 Ruokailo ja osallisuus - lapsen tie ruokamaailmaan

26 Ruokaleikit ja ruoka leikeissä

27 Ihmettelyä ruuan äärellä

28 Lapsilähtöisyys - lapsen oman aktiivisuuden mahdollistaminen Itsetehdyt välipalat - kasviksia houkuttelevasti tarjolle

29 Tavoite: Kasviksia, marjoja tai hedelmiä joka aterialla Vähintään 250 g - Noin viisi lapsen omaa kourallista päivässä

30 Lasten kasvisten käytön lisääminen varhaiskasvatuksessa Tavoite Toimenpiteitä Tuloksia Kasvikset tutuiksi: kasvisten käytön lisääminen pedagogisessa työssä Kasvis makukoulut lapsille - kasviksiin tutustuminen kaikin aistein - Sesongin kasvisteemat Pikkukeittiöiden käyttöönotto Kasvikset materiaalina askartelussa Kasviksia käytetään arjen pedagogisissa toimissa Kasvisten käsittely yhdessä lasten kanssa lisääntyi Lapsilähtöinen toiminta lisääntyi lapset osallisina ja itse aktiivisina Kasvisten tarjonnan lisääminen: kasvisten syönnin lisääminen Kasvisten alkuperä tutuksi: Mistä ruoka tulee? Ruokalistan kehittäminen ruokasuositusten mukaisesti - kasviksia tarjolle monipuolisesti Tuotteiden saatavuuden parantaminen Kasvaako porkkana puussa? lapset ruoan juurille pelloille, toreille, kauppaan, keittiöön Ruokalistan ravintosisältö parani vs ruokasuositus Kasvisten määrä ruokalistalla lisääntyi: ryhmäsalaatit, sormipalat, kasvislisäkkeet Omavalmistus lasten kanssa; menekki lisääntyi Syömme tänään Riitan porkkanoita ja Riihosen perunoita! Teemme tänään omaa muusia. Ruokatarinat/leikit/ruoka-puhe kehittyy

31

32

33

34

35

36 Ruokaaineryhmä Suositeltavat valinnat Käyttösuositus km. aikuiset Käyttösuositus km. leikki-ikäiset Kasvikset, hedelmät ja marjat Monipuolisesti, sesongin mukaan 500 g/vrk eli 5-6 annosta/vrk 250 g/vrk eli noin 5 annosta/vrk Palkokasvit Monipuolisesti; pääaterioilla proteiinin lähteenä viikoittain Viikoittain Viikoittain Peruna Keitetty peruna; satunnaisesti rasvaiset perunaruoat ja jalosteet Viljavalmisteet ja viljalisäkkeet Vähäsuolaiset täysjyvävaihtoehdot (puurot, leivät, pasta, riisi) 6 annosta naisille, 9 annosta miehille > 4 annosta iän- ja energiantarpeen mukaan Nestemäiset maitovalmisteet Vähärasvaisia (< 1 % rasvaa) ja rasvattomia 5-6 dl/vrk Leikki-ikäiselle riittää 4 dl/vrk Juusto < 17 % rasvaa 2-3 vp/vrk 1 vp/vrk

37 Ruokaaineryhmä Suositeltavat valinnat Käyttösuositus km. aikuiset Käyttösuositus km. leikki-ikäiset Kala Kalalajia vaihdellen 2-3 ateriaa/vko 2-3 ateriaa/vko Siipikarja Nahaton > 2-3 ateriaa/vko > 2-3 ateriaa/vko Punainen liha (nauta, sika, lammas), lihavalmisteet ja makkara Vähärasvainen liha; vähäsuolaiset valmisteet < 500 g kypsänä/vko Puolet aikuisen annoksesta < 250 g kypsänä/vko Kananmuna (2-3 kpl/vko) (2-3 kpl/vko) Öljy/kasvimargariinit Öljy tai > 60 % kasvimargariini 2-3 rkl tai 6-8 tl/vrk 1,5-2 rkl tai 4-6 tl /vrk Pähkinät ja siemenet Lajeja vaihdellen 30 g/vrk 15 g/vrk

38 D-vitamiinin saantisuositukset Suositeltava saanti kaikille 10 mikrogrammaa/vrk 6 kk iästä aikuisiän yli, sekä raskaana olevat ja imettävät D-vitamiinilisä -suositus (varmistaa riittävää saannin): 2 vko 2 v 10 mikrogrammaa/vrk ympäri vuoden 2 v 18 v 7,5 mikrogrammaa/vrk ympäri vuoden Raskaana olevat ja imettävät 10 mikrogrammaa/vrk ympäri vuoden lisäsuositus muistettava erityisesti mm. maahanmuuttajat, erityisryhmät, vegaaniruokavalio, muut erityisruokavaliot Aikuisväestö: D-vitamiinia vitaminoidusta maidosta/piimästä, rasvalevitteistä ja kalasta; jos ei toteudu D-vit valmiste 10 mikrogrammaa/vrk D 3

39 Suositukset suolasta: Imeväisikä: Ei suolaa Alle 2-vuotiaat: < 2 g/vrk 2-10-vuotiaat: 3-4 g/vrk Aikuiset: < 5 g/vrk

40

41

42 Keskeistä raskauden ajan ruokavaliossa Äidin ravitsemustila raskauden alussa tärkeä Ruokavalion laatuun tuleekin kiinnittää huomiota jo raskautta suunniteltaessa. Perustana koko perheen ruokasuositus Useiden ravintoaineiden tarve kasvaa raskauden aikana, mutta energiantarpeen lisäys on suhteellisen pieni ruoan ravintoainetiheys Suositeltavia ruokia: kaikki marjat, hedelmät ja kasvikset, täysjyvävilja sekä rasvattomat maitotuotteet, vähärasvaisimmat lihavalmisteet ja kala Välttämättömien rasvahappojen riittävän saannin turvaaminen tärkeää öljy ja kasvimargariinit, pähkinät, mantelit Kaikille D-vitamiinilisä (10 µ/vrk) koko raskausajan sekä foolihappolisä raskauden suunnitteluvaiheessa ja alkuraskaudessa Muiden ravintolisien tarve arvioidaan yksilöllisesti (rauta, jodi, kalsium)

43 Folaatin saanti Folaattia saadaan runsaasti ruokasuosituksen mukaisesta ruokavaliosta Päälähteet kasvikset ja täysjyvävilja Raskauden ja sen suunnittelun aikana suositeltava folaatin saanti on 500 µg/vrk. Ei- raskaana-olevien nuorten naisten folaatin saanti km 237 µg/vrk (Finravinto 2012) Kaikille raskautta suunnitteleville suositellaan foolihappolisän käyttöä - Riittävän saannin on kiistatta osoitettu vähentävän riskiä hermostoputken sulkeutumishäiriölle, joka on vaikea epämuodostuma - Runsaasti folaattia sisältävä ruokavalio tärkeä koko raskauden ajan kasvikset Folaatit ovat vesiliukoisia B -ryhmän vitamiineja, joita esiintyy ravinnossa. Foolihappo on vitamiinin synteettinen muoto.

44

45 Äidin imetysajan ruokavalio Äidin hyvä ravitsemustila edistää synnytyksestä toipumista, jaksamista ja imetyksen onnistumista Äidin ruoka vaikuttaa rintamaidon koostumukseen Useiden ravintoaineiden tarve suurentunut imetysaikana, erityistä huomiota äidin ruokavalion ravintotiheyteen Tutkimuksissa on havaittu, että äidin raskausajan ruokavalio on terveellisempi kuin imetysaikainen Puolisoiden vastuu perheen yhteisestä ruokataloudesta

46

47 Imeväisikäisen lapsen ruoka: pääkohdat uudessa suosituksessa Useimmille täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneille lapsille äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia lukuun ottamatta. Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään. Imettämistä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään ja perheen niin halutessa myös pidempään. Lapselle annetaan 10 µg/vrk D-vitamiinilisä 2 viikon iästä lähtien.

48 Kiinteää ruokaa - maisteluannoksina monipuolisesti maisteluannoksina aikaisintaan 4 kk iästä Maisteluannokset annetaan imetyksen jälkeen ja lapsentahtista imetystä jatketaan Maisteluannokset eivät syrjäytä imetystä äidinmaito on edelleen lapsen pääasiallinen ravinto Kaikki lapset tarvitsevat kiinteää ruokaa 6 kk iästä lähtien Puolivuotias lapsi osallistuu perheen ruokailuun maistelemalla perheen ruoista itselleen sopivia ruokia sekä aloittaa vähitellen sormiruokailemalla omatoimisen syömisen Lapselle tarjotaan soseaterioita

49 Kiinteää ruoan aloittamisen edellytykset Riittävä neuromotorinen kehitys: 1) lapsi pystyy olemaan istuvassa asennossa ja kannattamaan päätä tukevasti; 2) koordinoimaan silmiä, käsiä ja suuta; 3) nielemään kiinteää ruokaa. Yksilöllistä (4-6 kk)!

50

51 Leikki- ja alakouluikäisten lasten ruokailu Aikuinen päättää mitä ja missä syödään, lapsi päättää kuinka paljon syö Ruoka syödään yhdessä ja aikuinen toimii roolimallina Lasta on hyvä kehua ja rohkaista! Lapsi otetaan mukaan ruokapuuhiin: kauppa-asiointiin, ruuan valmistukseen, pöydän kattamiseen, siistimiseen, leivontaan Sallitaan ruokaan tutustuminen eri aisteilla, haistellaan, katsotaan, tunnustellaan, tutkitaan Lapsi tarvitsee maistelukertaa tottuakseen uusiin makuihin varautuneisuus uusia ruoka-aineita kohtaan on tyypillistä 2-3- vuotiailla 51

52

53 Nuoren ruoka Nuoruus on suurten fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten muutosten aikaa heijastuu niin energia- ja ravintoaineiden tarpeeseen kuin ruokakäyttäytymiseen Aikuiset saattavat yliarvioida lapsen/nuoren kyvyn selviytyä ruokailuista itsenäisesti ja etenkin sen ravitsemuksellisen laadun toteuttamisesta Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuista, joka huolehtii heidän ruokailustaan ja vastaa tasapainoisesta ja säännöllisestä syömisestä Valmiit välipalat, helposti lämmitettävät ruuat ja esillä olevat hedelmät täydentävät kouluruokailua helposti ja terveellisesti 53

54 Urheilevan lapsen ja nuoren ruoka Yksilöllisesti sopiva ateriarytmi: päivittäin 3-4 tunnin välein 5-8 säännöllistä ateriaa: urheilevat nuoret tarvitsevat tavanomaista enemmän välipaloja n. 1-3 kertaa päivässä Aterioiden rytmittäminen tehdään harjoitusten ajoittumisen mukaan. Isompi ateria on hyvä syödä useampi tunti ennen harjoittelua, Kevyemmästä välipalasta voi olla lyhytkin aika harjoitukseen. Pääsääntöisesti liikunnan jälkeen on hyvä syödä monipuolinen ateria tai pieni palauttava proteiinipitoinen ruoka tai juoma, esimerkiksi lasi maitoa. 54

55 Miten parantaa lapsiperheiden ravitsemusta? Huomio ruokavalion laatuun, monipuolisuus, energiatarvetta vastaava ruokamäärä Kasvikset, marjat, hedelmät, täysjyvävilja, kala Ateriarytmi, ruokailo, hyvinvointioppiminen Huomio rasvan laatuun, suola, sokeri, Ravitsemushaasteisiin vastaaminen

56 Kiitos! 56