PERSOONA, KOGNITIIVISET RAKENTEET JA TYÖSSÄ JAKSAMINEN. Pauli Juuti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERSOONA, KOGNITIIVISET RAKENTEET JA TYÖSSÄ JAKSAMINEN. Pauli Juuti"

Transkriptio

1 PERSOONA, KOGNITIIVISET RAKENTEET JA TYÖSSÄ JAKSAMINEN Pauli Juuti

2 Yksilön kokemushistoria Objektit Siirtymäobjektit K U L T T U U R I n 18 kk Subjekti Itseobjektit

3 Narsismi Narkissoksen tarina Henkilö on äärimmäisen itsekeskeinen Henkilö kuvittelee olevansa kaikkivoipainen Henkilö ihailee ja rakastaa itseään Narsisti kuvittelee olevansa äärettömän vahva, rikas, kaunis yms. Narsisti on äärimmäisen herkkä eikä siedä sitä, että häntä nöyryytetään Narsismilla on tekemistä sen kanssa mitä haluan tehdä muille ja mitä haluan muilta

4 Narsismi Vaadin muilta paljon Olen mielelläni huomion keskipisteenä Minusta tulee suurmies/nainen Katselen mielelläni itseäni peilistä Esittelen mielelläni vartaloani Hämmennyn, jos muut eivät huomaa minua Jos minä olisin maailman valtias, olisi maailma paljon nykyistä parempi paikka

5 Projektiivisuus Oma paha olo heijastetaan muihin ja sisäistetään heidän aikaansaannoksenaan sekä itse lohkoutuu niin, ettei itsessä ole mitään vikaa 1 2

6 Projektiivinen kulttuuri 1. Johto pitää työntekijöitä laskoina Työntekijät pitävät johtoa pässinä Osastojen välillä on kaunaa 4. Esiintyy työpaikkakiusaamista

7 TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN VEROTTAA TYÖTEHOA JA TUOTTAVUUTTA Työpaikkakiusaamista EU:ssa 9 % Työpaikkakiusaamista Skandinavian maissa 3-4 % Työpaikkakiusaamista Suomessa 4 % Työpaikkakiusatut kokevat stressiä Työpaikkakiusaaminen alentaa työtehoa 40 % kiusatuista 53 % kiusatuista

8 Työpaikkakiusaamisen eteneminen - Ristiriita kahden ihmisen välillä - Kukaan ei puutu - Nimittelyä - Selän takana puhumista - Useampi henkilö kiusaa - Syntyy huhuja - Leimaaminen

9 IHMISSUHTEIDEN HUONOT KIERTEET ON KATAKAISTAVA HETI ALKUUNSA Kyräily > ristiriidat > viha Epäluottamus Epäily >> aliarvostus NEUTRAALI IHMISSUHDE, esim. uuden henkilön tapaaminen Sympatia >> hyväksyntä Pitäminen >> luottamus Avoimuus >> arvostus

10 LUOTTAMUKSESSA JA AVOIMUUDESSA ON PUUTTEITA JOS esiintyy syyttelyä on epäonnistujia ja syntipukkeja on suosikkijärjestelmiä esiintyy pilkantekoa puhutaan selän takana esiintyy piiloviestintää ajetaan vain omaa etua rajoja korostetaan ja puolustetaan on taisteltava selvitäkseen huumori on toiseen (toisiin) kohdistettua keskustelut ovat väittelyä, jossa vahvin voittaa

11 LUOTTAMUSTA JA AVOIMUUTTA LISÄÄ, KUN sanat ja teot vastaavat toisiaan ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti henkilö on rakentava eli on tämän puolella, tapahtui mitä vain henkilö arvostaa toista, haluaa olla tämän lähellä ja päästää toisen lähelleen henkilö pitää toisen esittämiä asioita merkittävinä, kuulemisen arvoisena ja tosina tasapainotetaan rehellisyys ja hienotunteisuus pyritään siihen, että kumpikin osapuoli voittaa

12 Depressiivinen kulttuuri Ihmiset tiedostavat oman vastuunsa siitä, mitä pitäisi saada aikaan, mutta kokevat jatkuvaa kroonista riittämättömyyttä sen suhteen mitä saavat aikaan

13 Aikuismaisuus on ratkaisu Itseen ja toisiin tulee suhtautua rakentavasti: Arvostan itseäni ja toisia: Minä OK, Sinä OK asenne

14 TUNTEET KUULUVAT TYÖELÄMÄÄN, KOSKA NE OVAT KOKEMUKSEN PERUSTA Järjen ja tunteiden logiikat ovat erilaisia Järki: tosi/epätosi Tunteet: on vain hyväksyttävä Kumpi vaikuttaa viestintään, järki vai tunteet? Ihmiset tekevät työtään tunnetasolla Monien asiantuntijoiden työkaluna on hänen oma persoonansa Jokaisen on huolehdittava omasta jaksamisestaan

15 JOKAINEN ON AVAINASEMASSA MILLÄ MIELELLÄ OLEMME? Vihainen, surullinen, hyökkäävä, hämmentynyt, myönteinen, iloinen, hauska

16 Ihmisten maailmassa ei ole tasaisia tarinoita ORGANISAATIO YKSILÖ

17 Vuorovaikutuksessa on hyvä omaksua samanarvoinen asenne toista kohtaan VIRHE 1: ALISTAMINEN VIRHE 2: RIPUSTAUTUMINEN

18 Saavuttaakseen tasa-arvoisen suhteen muihin on kohdattava oma kaikkivoipaisuutensa Jokaisella meistä on narsismin haava Eräs syy liiallisen narsismin syntymiselle on tämän alemmuudentunteen kompensoiminen Minä, minä ihmisellä ei ole tunteita Narsisimin harhat: Nojaa sairaasti organisaatioon Luulee olevansa ainoa ja paras osaaja Puhuu suuria Kerää ympärilleen jees-miesten lauman Pompottaa toisia Ei kestä mitään kritiikkiä Kostaa suhteettomasti

19 Aina oikeassa oleminen Johtaa monologiin eli yksinpuheluun Puhuja ei ota huomioon toisten ajatuksia Puhuja on sankari, toinen ei ole mitään Sankari on sulkeutunut Hän ei uskalla tulla muuksi Hän ei uskalla ylittää rajojaan Hän ei voi sietää toiseuden tuomaa epävarmuutta

20 Saavuttaakseen samanarvoisuuden tason, on kohdattava oma riittämättömyytensä? Työyhteisössä kaikki palvelevat asiakkaita ja toisia työyhteisön jäseniä, siksi henkilölle voi tulla riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteita Me ihmiset saamme tuloksia aikaan muiden kanssa, siksi muihin on saatava yhteys Toista on ymmärrettävä ja kuunneltava, mutta ei loputtomasti Jos vuorovaikutukseen mennään täysin toisen ehdoilla, vuorovaikutus ei tuo uutta ymmärrystä kummallekaan osapuolelle

21 Aito vuorovaikutus on empaattista yhteisasiantuntijuutta ja tutkivaa oppimista Aina oikeassa oleminen Loputon kuunteleminen ja joustaminen

22 VUOROVAIKUTUKSESSA TULEE OLLA LÄSNÄ On vaikea olla tietoisesti läsnä Aitoa läsnäoloa haittaa, jos: Menee asioiden taakse Menee kiireen tai teorian tai asiantuntemuksensa taakse

23 MITÄ TEHDÄ, JOS TOIMINTA ON LUISUNUT POIS PERUSTEHTÄVÄSTÄ? Yhteiset mielikuvat liikkuvat helposti pois perustehtävästä seuraavilla kolmella tavalla: TYÖYHTEISÖN PERUSTEHTÄVÄ, joka on märitelty sen missiossa, visiossa, arvoissa ja strategiassa TAISTELU PAKO Työyhteisö on kuin taistelutanner RIIPPUVUUS Toimitaan lapsenomaisten riippuvuusmielikuvien varassa PARINMUODOSTUS Muutama henkilö asetetaan toimimaan, muut odottavat passiivisesti

24 KOGNITIIVISET RAKENTEET käsitteellisesti yhteen liittyneitä mielikuvia objekteista, tilanteista, tapahtumista, seurauksista jne. rakentuvat aikaisemman kokemuksen varaan yksinkertaistavat monimutkaista ympäristöä rakentuvat aktiivisten prosessien kautta lisäävät puuttuvaa ja poistavat epäolennaista kutsutaan esimerkiksi nimellä skeema asenne prototyyppi

25 ASENTEET ovat valmiuksia reagoida johonkin kohteeseen (esimerkiksi myönteisesti tai kielteisesti) ovat suhteellisen pysyviä aiheuttavat pysyvyyttä käyttäytymiseen ohjaavat käyttäytymistä muuttuvat hitaammin kuin motiivit, mutta nopeammin kuin arvot

26 SKEEMA on kognitiivinen rakenne, joka edustaa tiettyyn tilanteeseen liittyvää organisoitunutta tietoa ja toimintasääntöjen joukkoa, jonka avulla tietoja hankitaan ja organisoidaan vaikuttaa siihen, miten tietoa vastaanotetaan, tulkitaan ja organisoidaan vaikuttaa siihen, miten tietoa muistetaan parhaiten muistetaan tieto, joka sopii aikaisempiin tietoihin skeema kuvailee tavoitteet ja roolit sekä tapahtumien etenemisjärjestyksen

27 BEHAVIORISMI - realistinen, dualistinen maailmankuva - sisäiset prosessit eivät merkitse - oppiminen tapahtuu ulkoisen käyttäytymisen varassa - älykkyys - persoonallisuus - kotitausta Opettaminen tapahtuu: 1. Asetetaan tavoitteet 2. Jaetaan oppimateriaali osiin 3. Määritellään vahvistajat 4. Edetään vaiheittain 5. Arvioidaan tulokset

28 KOGNITIIVINEN OPPIMISNÄKEMYS S - O - R: Ärsyke - ajatteluprosessi - reaktio - oppimisprosessi Syöte Muunnos käyttäytyminen Tulos - oppimisstrategiat Palaute tsunkkaus - METAKOGNITIO

29 KONSTRUKTIVISTINEN OPPIMISNÄKEMYS - oppiminen on yhteinen tuote, jossa aktiivinen toimija rakentaa todellisuutta ja itseään - kulttuuri korostuu - vuorovaikutus on keskeistä - tulkinnat rakennetaan aktiivisesti - keskustelu kampuksella ja netissä on yhtä tärkeää kuin virallinen opetus

30 KONSTRUKTIVISTINEN OPPIMISNÄKEMYS - perinteisesti painotettiin identiteettiä - jos ei oppinut, johtui persoonallisuudesta tai kognitiivisista kyvyistä - perinteisesti ei kiinnitetty huomiota kieleen, tekstiin eikä arkiajatteluun - monet oppimisvaikeudet johtuivat arjen kontekstien ja oppimisympäristöjen (luokkien, oppilaitosten) kontekstien eroista - perinteisesti opettaja pyrki kaatamaan tietoa oppilaan päähän - jos ei osannut harjoituksia, se johtui oppimattomuudesta, ei näkökulmien eroista

31 KONSTRUKTIVISTINEN OPPIMISNÄKEMYS - tieto sitoutuu kontekstiin ja tilanteisiin, on luonteeltaan paikallista arjen tietoa - maailma tuotetaan ja tulkitaan tekstuaalisesti - oppiminen on seurausta uusista tarinoista ja sanoista, joiden avulla omia kokemuksia voidaan tulkita uudelleen - oppiminen on seurausta valtuuttavasta puheesta ja positioinnista - suhde oppijaan on rakentava, lämmin ja tukeva - positiointi teistä ei tule mitään korvautuu positioinnilla Sinä osaat ja Sinä olet arvokas

32 KOLBIN MALLI Aktiivinen kokeilu Elämisen kautta saadut kokemukset Y m m ä rt ä m in e n Transformaatio Reflektiivinen havainnointi Abstrakti käsitteellistäminen

33 KOKEMUKSET OPETTAVAT kaikki tieto on viimekädessä organisoitunut kokemuksiin syvällisintä osaamista on vaikea kuvata ihmisellä on kyky tarkastella omia kokemuksiaan uudelleen omien kokemusten turvallinen ja pohdiskeleva tarkastelu yhdessä muiden kanssa auttaa jäsentämään niitä uudelleen kaikkia kokemuksia voidaan aina tarkastella uusista näkökulmista kokemusten muuttaminen on oppimista

34 USKALLA OTTAA OMAT VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN Uskalla unelmoida?

35 STRESSIOIREET -hermostuneisuus ja jännittyneisyys -vaikeudet päästä uneen tai heräileminen -päänsärky -väsymys, haluttomuus, tarmottomuus -huimauksen tunne -sydämentykytykset tai epäsäännölliset sydämenlyönnit -närästys, vatsakivut tai ripuli

36 TYÖUUPUMUS -fyysinen, emotionaalinen ja henkinen uupumustila -jatkuva väsymys -liian tunnepitoinen suhtautuminen työtä kohtaan -ihanteet ovat kadonneet -toivottomuuden ja tyhjyyden tunne -elämä tuntuu epätodelliselta -kielteinen asenne työtä, elämää ja muita ihmisiä kohtaan -kielteinen minäkuva

37 TYÖUUPUMUS - stressioireet - huumorintajun katoaminen - fyysinen ja psyykkinen väsymys - heikko itseluottamus - eristäytyminen ja etääntyminen - kielteisyys, halveksunta, kyynisyys - alistuminen

38 TYÖUUPUMUS VOI KEHITTYÄ SEURAAVASTI 1. Käynnistymisvaihe: Liian innostunut suhtautuminen työhön 2. Hälytysvaihe: Toivottuja tuloksia ei saada, tulee tyytymättömyyttä 3. Vastustusvaihe: Turhautuneisuutta, jännittyneisyyttä, riittämättömyyttä ja väsymystä 4. Suojautuminen: Uupumus, ahdistus, kyynisyys itsetunnon menetys 5. Antautuminen: alkoholin tai lääkkeiden liikakäyttö, välinpitämättömyys, masennus

39 SYITÄ TYÖUUPUMUKSEEN -byrokraattinen työyhteisö, jossa ei saa mitään aikaan -liian tiukat säännöt, joiden noudattaminen on mahdotonta -huono ilmapiiri, joka ei tue ja jossa ei saa lävitse omia ajatuksia -huono johtamistapa -epäselvät päämäärät -ristikkäiset arvot -liiallinen työmäärä -täydellisyyden tavoittelu -arvostuksen puute -mahdottomat tehtävät

40 KEINOJA VÄLTTÄÄ STRESSIÄ -riittävä lepo -riittävä liikunta -perhesuhteiden hoitaminen -hyvät harrastukset -työn säätely -raittiit elämäntavat -lepojaksojen pitäminen -rentoutuminen -ystävyyssuhteet -itsestä pitäminen

41 LIIAN SUURET VAATIMUKSET - tunnollinen syyllistyy - on liian armottomia esikuvia - otetaan itselle liian helposti muiden lähettämiä piileviä vaatimuksia - pelätään oman arvon tai aseman menettämistä, jos ei kyetä vastaamaan vaatimuksiin

42 HYVINVOIVA JA TERVE IHMINEN TEKEE TULOKSIA ihminen on kokonaisuus. Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja henkinen puoli kietoutuvat monin tavoin toisiinsa ihmisen elämässä monet ilmiöt omaavat kasautuvan luonteen: On onnistumisia ja noidankehiä noidankehien katkaiseminen mahdollisimman varhain on tärkeää on samantekevää, mistä kehittämisen aloittaa, kunhan aloittaa pienetkin muutokset auttavat

43 TYÖHYVINVOINTI LISÄÄ ORGANISAATION LUOVUUTTA pahoinvoiva ihminen sulkeutuu itseensä ja syrjäytyy hyvinvoiva ihminen on uudelle avoin elämme innovaatioista. Niiden tuottaminen vaatii henkistä panosta, jota vain hyvinvoivat ihmiset voivat antaa jokainen ihminen on luova. Luovuus ei vain ehkä ole puhjennut kukkaan monien ihmisten luovuus on siinä määrin lannistettu, että he tarvitsevat uskomattoman määrän rohkaisua voidakseen kehittyä esimiehen on vaalittava työyhteisöään rakkaudella, jotta ihmisissä oleva potentiaali pääsisi esille

44 TYÖELÄMÄN JA PERHE-ELÄMÄN VÄLILLÄ VALLITSEE HIENOJAKOINEN YHTEYS nykyinen työ kuormittaa tunnetasoisia prosesseja perhe on tunteiden tyyssija parhaimmillaan perheessä voi työstää tunnetasoisia prosesseja, niin myönteisiä kuin kielteisiäkin ja saada niistä voimaa parisuhde käy lävitse erilaisia kehitysvaiheita ja ne sinänsä luovat varjonsa myös työelämän päälle hyvän suhteen löytäminen työelämän ja perhe-elämän sekä muun vapaa-ajan välille vaatii herkkää havainnoimista ja jatkuvaa eri alueiden vaalimista

45 LIIKUNTA ANTAA VOIMAA liikunta antaa tyydytyksen tunteita, jotka heijastuvat koko ihmiseen omien tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen lisäävät itseluottamusta nykyiset henkisesti kuormittavat työt tarvitsevat liikunnallisen vastapainon liikunta lähentää ihmistä luontoon ja ne yhdessä tyhjentävät mieltä yhdessä liikkuminen on hauskaa ja ihmisiä lähentävää toimintaa

46 VAATIMUSTEN VÄHENTÄMINEN - tunnista omat toiveesi - aseta rajoja - luokittele vaatimukset - uskalla karsia - tee pieniä muutoksia - mitään katastrofia ei tapahdu, vaikka toimit toisin - uskalla etsiä iloa

47 ITSENSÄ RAKASTAMINEN - on uskallettava tuoda esille omat tarpeensa - mitä keho tarvitsee - mitä tunteiden tasolla tarvitset - mitä tarvitset kokeaksesi elämän mielekkäänä - on voitettava omanarvontunnetta vähättelevät sisäiset viestit - on voitava hyväksyä itsensä sellaisena kuin on - on voitava välttää sellaisia tilanteita, joista ei pidä - on koettava oma elämä ja toiminta arvokkaana

48 PIENET MUUTOKSET AUTTAVAT PALKITSEMINEN - palkitse itseäsi jokaisen osatavoitteen toteutumisesta - arkeen kuuluu myös juhlaa TAVOITTEET - selvitä työsi tavoitteet - älä tee täydellistä työtä PRIORISOI - priorisointiin kuuluu myös kyky sanoa EI

49 TYÖNILO - ilottomuus tappaa elämänvoiman - me voimme löytää ilon sydämestämme - myös kielteiset tunteet ovat arvokas osa elämää - leikki on ilon lähde: työ on kuin leikki - kuinka monet aikuiset ovat innoissaan kuin lapset? - huumori antaa meille toivoa - ystävät iloitsevat yhdessä: - käykö työporukka yhdessä syömässä? - vähäinenkin yhteyden lisääminen luontoon lisää elämäniloa

50 MYÖNTEISET AJATUKSET - ellet aktiivisesti täytä mieltäsi myönteisillä mielikuvilla ja ajatuksilla, sen pintaan laskeutuu lyijynraskas kerros pahaa oloa - hyvä olomme ja mielialamme ovat omissa käsissämme - kielteisyys on usein totunnainen paha tapa - kielteisyys myrkyttää: viha lisääntyy vihaamalla - kielteisyydellä on kuitenkin myös kerrottavaa, jos osaamme kuunnella sisäisiä tunteitamme ajoissa

51 MIELENRAUHA - arvosta itseäsi - etsi vahvuuksiasi ja elä niissä. Pienennä kielteisten kokemusten merkitys elämässäsi - ajattele sitä, mikä tuottaa Sinulle mielihyvää ja tee sitä - älä arvostele suorituksiasi ja vertaile sitä muihin, vaan anna arvoa omille suorituksillesi - anna itsellesi anteeksi: Olet riittävän hyvä - rakasta sitä, mitä haluat ja saat sen. Älä vihaa sitä, mitä Sinulta puuttuu

52 LUO ITSELLESI AIKAA - karsi elämästäsi kaikki epäoleellinen - opi olemaan jouten - opi nauttimaan siitä, ettei mielessäsi ole ajatuksia - muista, että leikki ja juhla virkistävät - anna arvoa arkipäivälle - uppoudu nykyhetkeen - luo itsellesi aikaa ilman kelloa, spontaania, lapsen aikaa - mene luontoon

53 RAJOJEN VETÄMINEN - Sinä päätät kuinka lähelle muut voivat Sinua tulla - Sinun ei tarvitse selitellä kieltäytymistäsi - Sinulla on oikeus muuttaa mieltäsi - Sinulla on oikeus tehdä virheitä - Sinulla on oikeus sanoa: En tiedä - Sinulla on oikeus olla oma itsesi - Sinulla on oikeus kokea iloa

54 JOKAISELLA ON VOIMAVAROJA - niiden varassa on eletty tähänkin asti - ratkaisut pahimpiinkin pulmiin ovat jo iduillaan, niitä vain ei ehkä vielä huomaa - JOKAINEN ON OMAN ELÄMÄNSÄ PARAS ASIANTUNTIJA

TYÖELÄMÄN POLITIIKAT JA TYÖSSÄ KESTÄMINEN

TYÖELÄMÄN POLITIIKAT JA TYÖSSÄ KESTÄMINEN TYÖELÄMÄN POLITIIKAT JA TYÖSSÄ KESTÄMINEN Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Mikkelin ammattikorkeakoulu 17.4.2015 Pauli Juuti Sisällys Työelämän politiikat Työhyvinvointityö pyrkii

Lisätiedot

SELÄTÄ TYÖPAHOINVOINTI Pauli Juuti, emeritusprofessori

SELÄTÄ TYÖPAHOINVOINTI Pauli Juuti, emeritusprofessori SELÄTÄ TYÖPAHOINVOINTI Pauli Juuti, emeritusprofessori 19.5.2014 klo 13.30-16.00 (tauko klo 14.30-15.00) Tilaisuus järjestetään Jyväskylän kesäyliopiston, Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin ja Tietopalvelun

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN HAASTEET. Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi Pauli Juuti

JOHTAJUUDEN HAASTEET. Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi Pauli Juuti JOHTAJUUDEN HAASTEET Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi 3.11.2011 Pauli Juuti SISÄLLYS Kompleksinen, postmoderni maailma Johtamisen täytyy olla samanaikaisesti useita asioita Miten

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä

Lisätiedot

YHTEISÖLLINEN JOHTAMINEN TYÖHYVINVOINNIN TUKENA

YHTEISÖLLINEN JOHTAMINEN TYÖHYVINVOINNIN TUKENA YHTEISÖLLINEN JOHTAMINEN TYÖHYVINVOINNIN TUKENA Päihde- ja mielenterveyspäivät 9-10.10.2013 Työkaverista välittämistä ei voi ulkoistaa 9.10.2013 Pauli Juuti MITÄ ON JAETTU JOHTAMINEN? Johtamiseen vaikuttavia

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan

Lisätiedot

huono JOHTAM NEN Tuhon tieltä toimivaan työyhteisöön

huono JOHTAM NEN Tuhon tieltä toimivaan työyhteisöön Pauli Juuti huono JOHTAM NEN Tuhon tieltä toimivaan työyhteisöön Copyright 2018 Tekijä & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Satu Kontinen KL 69.11 UDK 65.01 isbn 978-952-495-481-5 Painopaikka:

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen kommenttipuheenvuoro Marja-Liisa Manka professori M. Seligman Työhyvinvointi Huoli nuorista? noin 8 prosenttia työssä käyvistä 18 29-vuotiaista nuorista

Lisätiedot

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni 29.4. 2016 Helka Pirinen People & Leadership Consulting PLC Oy, p. 040 51 21 470, www.peopleleadership.fi

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

HENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi. Hyvinvointipäivä

HENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi. Hyvinvointipäivä HENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi KEHITTÄMINEN Hyvinvointipäivä 8.6.2016 Muumit merellä - video Pienryhmätyöskentely: Hattivatit, nuuskamuikkuset, pikkumyyt, muumimammat,

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Työhyvinvointia yhdessä Pori Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Sote-liikelaitoksen visio ja arvot

Sote-liikelaitoksen visio ja arvot Sote-liikelaitoksen visio ja arvot Hankejohtaja Mira Uunimäki ja projektipäällikkö Tiina Karppinen Sote-virkamieskoordinaatioryhmä 24.1.2019 Ohjeet Projektin eteneminen ja työvaiheet Työskentely alkanut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Stressin ja henkisen kuormituksen hallinnasta (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki merkitystä on: Käytössä olevilla resursseilla asenteilla arvoilla omaksutulla perustehtävällä Olemassa olevalla tukijärjestelmällä yhteistyöllä vanhempien ja muiden

Lisätiedot

MILLAINEN MINÄ OLEN?

MILLAINEN MINÄ OLEN? MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

JOHTAJUUS. Rotarypiiri 1420 PETS Omnia Pauli Juuti

JOHTAJUUS. Rotarypiiri 1420 PETS Omnia Pauli Juuti JOHTAJUUS Rotarypiiri 1420 PETS Omnia 12.3.2016 Pauli Juuti Esityksen sisältö Mitä johtaminen on? Erilaisia käsityksiä ja käsitteitä Rotaryklubin johtaminen Mitä johtaminen on? Johtamisen kehittymisen

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

KKI-PÄIVÄT

KKI-PÄIVÄT Asiakas ja arvot -elintapamuutosprosessin keskiössä Anu Kangasniemi PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja Arvo- ja hyväksyntäpohjainen

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

TYÖPAJAPÄIVÄT. Erkka Westerlund.

TYÖPAJAPÄIVÄT. Erkka Westerlund. TYÖPAJAPÄIVÄT Erkka Westerlund erkka.westerlund@lepoaika.fi HUIPPU-URHEILUSTA (TYÖ)ELÄMÄÄN URHEILUN SISÄLTÄ KUMPUAVAT ARVOT: 1. PYRKIMYS ERINOMAISUUTEEN PYRKIMYS ITSENSÄ JATKUVAAN KEHITTÄMISEEN 2. ILO,

Lisätiedot

Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen

Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen Vanha Satama Mielenterveysmessut 20.11.2012 Narsistien uhrien tuki ry Sirpa Polo FT, KM Henkinen väkivalta On ajassa ilmi tuleva oleva vakava ja laaja psyykkinen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Tuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle

Tuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle Kuinka me yhdessä toimimme? Miten minä voin vaikuttaa? Työn tulevaisuus Finanssiala on suuressa murroksessa ja ala kohtaakin laajalti vaikuttavia muutostekijöitä tulevaisuudessa. Asiakaskäyttäytymisen

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin edistäminen muutoksissa

Työhyvinvoinnin edistäminen muutoksissa Työhyvinvoinnin edistäminen muutoksissa Mitä kaikkea työhyvinvointi tarkoittaa sinulle? 1 Työhyvinvointi 2 Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R

Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R 4. 1 2. 2 0 1 8 HARJOITUS 1: VAIKEA HETKI, OSA 1/3 Tuo mieleesi jokin sellainen hetki, jolloin sinun on ollut vaikea olla. Millaista sisäinen puheesi on tällaisena

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA Risto Harisalo Emeritusprofessori Tampereen yliopistosta risto.harisalo@uta.fi 1 LUOTTAMUS Keskinäinen vuorovaikutus * määrä * laatu * intensiteetti * luonne Vakaumus * yhdessäolon

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO

KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO AAVALLA MERELLÄ AVOIMIN PURJEIN Purjevene keskellä merta, ilman kompassia Joka suuntaan pääsee ja jossain vaiheessa osuu rannalle - mutta minne ja koska PALAUTTEEN ANTAMINEN JA

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

ESITYS Kulttuuri / Voittava pelaaminen

ESITYS Kulttuuri / Voittava pelaaminen ESITYS Kulttuuri / Voittava pelaaminen MITÄ KULTTURI ON JA KUINKA SE TOIMII EDUKSEMME Kulttuuri on sitä mihin me uskomme, kuinka käyttäydymme ja toimimme ja kokemus siitä mitä meidän toimintamme luo toisillemme

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Kouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä

Kouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä Kouluttajien täydennys 20.1.18 Pia Yli-Pirilä 20.1.2018 1 Pia Yli-Pirilä 20.1.2018 2 VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN HYVINVOINTI JA JOHTAMISEN HAASTEET PIRKANMAAN HOITOKODISSA Tampereen yliopisto/ Terveystieteiden

Lisätiedot

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Yhdessäolon voimaa Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Ihmisen perustarpeet Liittyminen Autonomia eli itsenäisyys Merkityksellisyys, mielekkyys Mielekkyystekijättutkimusten

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot