OSA II: MARKKINAVOIMAT JA KAUPUNKIEN KEHITYS. 6. Yritysten sijoittuminen ja alueiden erikoistuminen

Transkriptio

1 9 OSA II: MARKKINAVOIMAT JA KAUPUNKIEN KEHITYS 6. Yritysten sijoittuminen ja alueiden erikoistuminen Seuraavassa paneudutaan yksityiskohtaisemmin joihinkin Kaupunkitalous -kirjan luvun 6 teemoihin sitä täydentäen (ei löydy aivan tällaisena kirjasta) 6.1. Absoluuttinen ja suhteellinen etu Jaetaan tarkasteltava aluekokonaisuus itäiseen ja läntiseen osaan ja oletetaan, että Lännessä on absoluuttinen etu sekä viljan (W) että vaatteen (C) tuotannossa esim. sääoloista ja maan viljavuudesta johtuen. Ks. tuotos/työtuntieroja Taulukossa 6.1. Taulukko 6.1 Työn tuottavuudet ja vaihtoehtoiskustannukset tuotannonaloittain Idässä ja Lännessä tuotos/työtunti vaihtoehtoiskustannus Itä Länsi Itä Länsi Vilja m kangasta 3 m kangasta Kangas kg viljaa 1/3 kg viljaa Suhteellinen etu perustuu alueiden vaihtoehtoiskustannuseroihin viljan ja kankaan tuotannossa. Lännellä on suhteellinen etu kankaan tuotannossa - kankaan vaihtoehtoiskustannus Lännessä on 1/3 kiloa viljaa (mikä on pienempi kuin 1 kg viljaa Idässä) Idällä on suhteellinen etu viljan tuotannossa - viljan vaihtoehtoiskustannus Idässä on 1 metri kangasta (mikä on pienempi kuin 3 metriä kangasta Lännessä).

2 10 Oletetaan alkutilanne: Ei Idän ja Lännen välistä kaupankäyntiä (eikä tuotannontekijöiden liikkuvuutta) Uusi tilanne (liikenneinnovaation tms. jälkeen): kaksi asukasta sopii kaupasta: 2 metriä kangasta (L-->I) = 1 kg viljaa (I--->L). Lännen asukas vähentää tunnilla viljantuotantoaikaa (-2 kg) ja lisää kankaantuotantoaikaa tunnilla (+ 6 m). Ostamalla 6 m:llä kangasta viljaa, hän saa 3 kg viljaa eli nettohyöty on 1 kg viljaa. Idän asukas vähentää kankaantuotantoaikaa 6 tunnilla (- 6 m) tuottaakseen lisätyöpanoksella viljaa (+6 kg). Maksettuaan 6 m kankaasta 3 kg viljaa, Idän asukkaan nettohyöty on 3 kg viljaa. Työnjaon ja kaupankäynnin kokonaishyöty yllä on viljassa ilmaistuna 4 kg viljaa (1 kg + 3 kg). Huom: yllä oleva asetelma voi koskea kahta maata (Ricardon suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa) tai erillistä työmarkkina-aluetta, joissa reaalipalkkatasot poikkeavat toisistaan sekä ennen että jälkeen kaupankäynnin Kuljetuskustannusten rooli yllä Tuotteiden siirto Idän ja Lännen välillä vaatii resursseja (aikaa). Jotta kaupankäynti olisi kannattavaa, nettohyötyä täytyy jäädä senkin jälkeen, kun kuljetuskustannukset on otettu huomioon: - kuljetukseen tarvittava aika on pois tuotantoajasta Jos kuljetuksissa ei olisi skaalaetuja, viljakilon ja kangasmetrin kuljetuskustannus olisivat vakioita niiden määristä riippumatta. Kuljetusteknologian kehitys alentaa kuljetuskustannuksia ja korostaa skaalaetuja kuljetuksissa. Jos kaupankäynnin edellytykset ovat olemassa, Itä erikoistuu viljantuotantoon ja Länsi kankaan tuotantoon.

3 Kuljetuksen skaalaetujen saamiseksi syntyy kuljetuksiin erikoistuneita yrityksiä, jotka sijoittuvat kuljetuksen ja kaupankäynnin kannalta edullisiin paikkoihin. - kuljetus- ja kauppahuoneiden työntekijät asuvat markkinakaupungissa ja parhaita sijainteja koskeva kilpailu nostaa maan hintaa - maan hintarakenne johtaa siihen, että lähimpänä markkinakaupungin keskustaa korkeat hinnat johtavat siihen, että tonttikoot jäävät pienemmiksi kuin kauempana keskustasta tai maaseudulla > asukastiheys nousee korkeaksi - - markkinakaupunki Tuotannon skaalaedut (yritystasolla): kangastehdas - jos vakioskaalatuottojen sijaan tuotannossa esiintyy skaalaetuja tehdastuotanto korvaa kotituotantoa Kuva 6.1. Kangastehtaan markkina-alue /metri koti 11 tehdas km 0 km tehtaalta markkina-alue < > 0

4 Suurten työmarkkinoiden tehokkuus Kuva 6.2: Esimerkki työmarkkinariskeistä yhden ja monen yrityksen markkinoilla palkka Yksi yritys palkka Monta yritystä a s a=30 X c=20 Z H b p b=10 Y Dp Ds Dp Ds 120 työntek. lkm työntek. lkm - yrityksen kohtaama kysyntä ja näin ollen työvoiman kysyntäkin vaihtelee ollen suurta (Ds) tai pientä (Dp) - jos työntekijämäärä pidetään vakiona ja palkat joustavat ne ovat 10 huonona aikana ja 30 hyvänä - jos monen yrityksen markkinoilla sektorin työvoiman kokonaiskysyntä on vakaa, palkkatasokin voi olla vakaa (c=20), jolloin yritystasolla kysynnän vaihtelu heijastuu työntekijöiden määrien vaihteluna (hyvänä aikana 160, huonona 80) - huom. työvoiman kysyntäkäyrän ja palkkatason väliin jäävän kolmion ala on yrityksen nettohyöty työllistämisestä - hyvinä aikoina nettohyöty siitä, että toimii monen yrityksen markkinoilla X + Y verrattuna yhden yrityksen tapaukseen - huonoina aikoina vastaavasti nettotappio on Z + H - kokonais(netto) hyöty monen yrityksen markkinoista on ko. erien erotus eli (X+Y) (Z+H), joka on positiivinen.

5 Kasautumisen edut (ks. kohta 2 edellä + empiriaa myöh.) - kuljetuskustannusten (laajasti ymmärretyt kommunikaatiokustannukset) on oltava riittävän alhaalla, jotta erikoistuneiden alueiden välillä voisi olla vaihdantaa - mitä kuljetuskustannuksille on tapahtunut pitkällä aikavälillä ja miten niiden muutos (lasku) vaikuttaa alueelliseen kasautumiseen? Taulukko: Mahdollinen päivän aikana tehtävän matkan pituus eri aikoina (Nijkamp 2003) VUOSI MAILIA PÄIVÄSSÄ Onko maaginen luku 5 eli vuonna 2100 päivämatkan pituus on 5 x 600 = 3000 mailia? Miten kuljetuskustannusten taso vaikuttaa tuotantotoiminnan (ja väestön) kasautumiseen ns. uuden talousmaantieteen (new econ. geography) teorian mukaan. First nature: luonnonvarat, luonnon tarjoamat kulkuyhteydet yms. sijaintiedut vaikuttavat sijaintivalintoihin Second nature: markkinaprosessit, jossa yritysten välinen kilpailu on epätäydellistä kilpailua ja etäisyyksillä ja siihen liittyvillä kustannuksilla sekä yritysten keskinäisriippuvuuksilla (rahalliset ulkoisvaikutukset pikemmin kuin teknologiset ulkoisvaikutukset) on merkitystä

6 14 Kuvio : Kuljetuskustannukset ja kasautuminen: kaksi aluetta (A ja B) MARKKINA-OSUUS 100 % ALUE A 50 % ALUE B 0 % kk- kk* kk+ 0 > > KULJETUSKUSTANNUS (KK) >>kasvaa - kun kk on korkea (kk+), alueiden markkinaosuudet 50/50 - kun kk laskee riittävästi, toisen markk. osuus alkaa kasvaa (agglomeraatio) ja toisen laskea. - ääritapauksessa kaikki tuotanto on yhdellä alueella (kk = kk*) - kun kk kasvaa edelleen markkinaosuudet alkavat taas tasoittua - kun kk on riittävän alhaalla tasolla (kk-) pätee taas 50/50 osuudet eli kk:n ja kasautumisen yhteys on epälineaarinen ja peräti eimonotoninen (kasvaa ja sitten laskee). - lennätin, puheli, rautatiet, laivat, tiet, auto jne. alensivat kuljetuskustannuksia ja niiden oletettiin hajauttavan aluerakennetta, mutta urbanisaatio jatkui kuitenkin. - missä kohtaa käyrää olemme nyt? - hajauttaako moderni ICT teknologia aluerakenteet (end of cities? ks. myös sl & HAL kirjan lukua 32).

7 Yritysten sijaintivalinnoista? A. Tuotantokustannuspainotteiset yritykset - kuljetuskustannuksilla pieni merkitys B. Kuljetuskustannuspainotteiset yritykset (seuraavassa) Resurssi- ja markkinaorientoituneet yritykset Oletetaan yrityksen kokonaistuotos ja sen vaatima panosmäärä annetuiksi. Optimisijainti riippuu raaka-aineiden kuljetuskustannuksista tuotantopaikalle (PC) ja valmiiden tuotteiden kuljetuskustannuksista (jakelukustannukset) markkinoille (DC) Kuva 6.3 Resurssiorientoituneen yrityksen kokonaiskuljetuskustannukset PC + DC= kuljetuksen kokonaiskustannus. raaka-aineen kuljetus kustannus (PC) valmiin tuotteen jakelukustannus (DC) raaka-aineen sij. etäisyys markkinat

8 16 Kuva 6.4 Markkinaorientoituneen yrityksen kokonaiskuljetuskustannukset DC PC + DC PC raaka-aineen sij. etäisyys markkinat Kuva 6.5 Alenevien kokonaiskuljetuskustannusten/yks tapaus PC + DC FC DC PC FC raaka-aineen sij. etäisyys markkinat - yllä FC on esimerkiksi lastauskustannus lähtöterminaalissa - mitä pidempi matka, sitä pienemmiksi kuljetuskustannus tulee per kilometri paitsi siksi, että FC:n osuus per kilometri laskee, myös siksi että pidemmällä matkalla voidaan käyttää erikoistuneempaa kalustoa tms.

9 Mediaanisijainnin periaate - tarkastellaan sellaisen yrityksen sijaintipäätöstä, jolla on useita eri puolilla sijaitsevia panoslähteitä ja toisaalta useita markkina-alueita - mediaanisijaintiperiaatteen mukaan tällaisen yrityksen optimisijainti on kuljetuksen suhteen mediaanisijainti - janalla sijainti joka jakaa yrityksen rahassa mitatun painon kahteen yhtä suureen puolikkaseen - mediaanisijaintiratkaisu minimoi kokonaiskuljetuskustannukset - suurkaupunki on usein myös mediaanisijainti, vaikkei sijaitsisi maantieteellisesti keskellä. Esimerkki mediaanisijainnin määräytymisestä: Pizzayritys Oletetaan, että - yrityksen tarvitsemia panoksia (työvoima, raaka-aineet, toimitilat) saa vakiohintaan sijainnista riippumatta - asiakkaat asuvat päätien varrella - sijainnit ovat pisteitä janalla - pizzan hinta on vakio eikä kuljetuksesta peritä maksua - jokaisen pizzan jakelukustannus on 50 senttiä per maili - asiakkaat ostavat pizzan päivässä - mihin pizzayritys kannattaa sijoittaa - missä kokonaisjakelukustannukset minimoituvat Kuvio 6.6 W X Y S Z et W:stä as. lkm rahall. $1 $4 $0.5 $5 paino* *= asiakkaiden lkm x yhden pizzan kuljetuskustannus per maili

10 18 - Sijoittumalla pisteeseen Y pizzayritys jakaa eri sijaintien rahallisen painon (monetary weight of location) kahteen yhtä suureen puolikkaaseen (oikealle ja vasemmalle) eli Y on mediaanisijainti, joka jakaa asiakaskunnan kahteen yhtä suureen puolikkaaseen. - HUOM: kokonaiskuljetuskustannusten minimointia ajatellen yritysten etäisyyksillä toisistaan ei ole vaikutusta mediaanisijaintiin; ratkaisu on Y vaikka etäisyyksiä muutettaisiin A B C D E L Esim 2: asiakk jak. : Optimisijainti on? Paikalliset panosmarkkinat ja yritysten sijainti Raaka-aine ja energialähteet (vesivoima, sähkö, ) - suomalaisia kaupunkeja: -fors, -koski Työmarkkinatilanne - palkkataso, tuottavuus - tuotannon työvoimaintensiivisyys - työvoiman tarjonta: - töitä tai koulutusmahdollisuuksia mol. av(i)opuolisoille - työntekijöiden (ja johdon) kulutusmahdollisuudet - tarjonnan määrä, laatu, kirjo, saavutettavuus

11 19 Kuva 6.7 Työvoima- ja kuljetuskustannusten yhteisvaikutus - tässä kuljetuskustannus on kallis ja työvoima-kustannusero B:n ja X:n välillä pieni kokonaiskustannus kuljetuskustannus työvoimakustannus Markkina- etäisyys B:stä sijainti X paikka B Kuva 6.8 Työvoima- ja kuljetuskustannusten yhteisvaikutus - tässä kuljetuskustannus on pieni ja työvoimakustannusero B:n ja X:n välillä suuri kokonaiskustannus työvoimakustannus kuljetuskustannus Markkina- etäisyys B:stä sijainti X paikka B

12 Muita sijaintiin vaikuttavia tekijöitä Kuluttajat preferoivat hyödykekirjoa ja hyödykkeiden vertailtavauutta, joka toteutuu edullisimmin kasaumassa Urbanisaatio- ja lokalisaatioetuja muun yritystoiminnan olemassaolosta - business to business palvelujen kirjon laajuus ja edullisuus Julkisen sektorin rooli - sisäiset ja ulkoiset liikenneyhteydet, muu kommunikaatio - kunnallistekniikka - vesi, viemäri, sähkö, - kaavoitusmaksut yms. vs. verorahoitus? - muut paikalliset julkiset palvelut - yrityksille ja kotitalouksille (koulu-, sos.- ja terv. palvelut) - paikallisverotus ja palvelumaksut - yritystuet: veroalennukset, lainat, takaukset, tehdashallit, räätälöidyt tontit, subventoidut maanvuokrat jne. - kilpailu yrityksistä: kansantaloudellista tuhlausta? - foot loose yritysten sijaintipäätökset Innovatiivinen ympäristö? - kulttuuri, tieto (yliopistot + tutkimuslaitokset), erilaisuuksien kohtaaminen Ympäristötekijät (osin kaupungistumisen haittoja) - sää, maisemat, - ilman laatu, melu - turvallisuus (rikollisuus) Maan, asuntojen ja muiden kiinteistöjen hintataso - kasvun jarru? - kapitalisoituvatko hyvät ja pahat ominaisuudet hintoihin - hinnoittelevatko markkinat ja julkinen valta oikein sijaintietuja ja haittoja

13 21 (6.4) LUKUUN 6 LIITTYVÄÄ EMPIIRISTÄ TUTKIMUSTIETOA: A) Lokalisaatio- ja urbanisaatio edut (USA & Kanada) - selitetään sektorittaisia työn tuottavuuseroja kaupunkialueiden välillä pääomakannalla per työntekijä, työntekijöiden koulutustasolla, sektorin kokonaistuotannolla (lokalisaatioetu tai haitta) sekä kaupunkialueen väestömäärällä (urbanisaatioetu tai haitta). - USA:n teollisuus: Henderson (1988): lokalisaatio- eli sektorin skaalajousto vaihtelee 0.02 (selluteollisuus) ja 0.11 (öljynjalostus) välillä. Agglomeraatiojousto ei merkitsevä. - Kanada/Toronto. Mun & Hutchinson (1995): Toimistotyössä työn tuottavuuden jousto sektorin koon suhteen Carlino (1987): USA:n teollisuudessa urbanisaatioetuja saatiin esille 13 yhteensä 19 teollisuudenalasta, lokalisaatioetuja 5/19 tapauksessa. Katsaus useiden tutkimusten tuloksiin: - Eberts & McMillen (1999) yhtenvetoartikkelin (Handbook of Regional & Urban Economics Vol 3) tulokset (ks. erill. sivua). B. Panostekijöiden rooli yritysten sijoittumispäätöksille - Carlton (1979) tutki alhaisten kuljetuskustannusten tuotteiden (plastiikkatuotteet, elektroniset laitteet ja komponentit) valmistajien sijoittumispäätöksiä selittäen uusien yritysten syntyä metropolialueilla saaden tulokseksi seuraavia vaikutussuuntia: - Energia- ja palkkakustannukset - - Sektorin kokonaistuotos alueella + - Insinöörien määrä alueella + - Verotaso: ei merkitsevä - yrityksille suunnattujen erityisetujen indeksi: ei merk.

14 C. Bartik (1991): yhteenveto eri tutkimusten veroihin liittyvistä tuloksista koskien yritysten sijoittumista alueelle: - paikallisverotuksen taso - jos paikallisverotaso ja paikalliset palvelut (kouluolot ja infrastruktuuri) kasvavat yhdessä + - jos korkeamman verotuksen turvin lisätään tulonsiirtoohjelmiin vaikutus on - - metropolialueen sisällä verojoustot ovat suurempia kuin niiden välillä D. Susiluoto & Loikkanen (2001): Seutukuntien taloudellinen tehokkuus Data Envelopment Analysis (DEA) sovellutus - koskee yksityistä elinkeinotoimintaa seutukunta-aineistolla vv DEA vaiheessa panostekijöitä ovat työpanos ja pääoma ja tuotos jalostusarvo (ja osassa malleja myös lisäksi erikseen palkkasumma). Lineaarisen ohjelmoinnin avulla DEA-vaiheen tuloksena saadaan esille tehokkaimmat seutukunnat (tehokkuusluku E= 100) sekä indeksiluvut muille seutukunnille, jotka ilmaisevat missä määrin ne ovat tehokkuudeltaan tehokkaimpien alapuolella (0 < E < 100). - regressiovaiheessa selitetään tehokkuuslukuja seutukunnan koko, sijainti yms. tekijöillä. Tuloksista Alueiden väliset tehokkuuserot osoittautuivat suuriksi ( ) - kärkeen sijoittui Helsingin seutu tehokkuusluvulla 99,3, viimeiseksi Torniolaakso (67,1). - voidaan siis sanoa, että heikoin alue sai tietyllä resurssimäärällä aikaan noin 30 prosenttia vähemmän tuotosta kuin vahvin. - Vaihtoehtoisesti: mikäli heikoin alue olisi ollut yhtä tehokas kuin vahvin alue, sen tuotos olisi voitu saada aikaan 30 % vähemmin voimavaroin. Alueen koolla on merkitystä tehokkuudelle. - Kymmenestä kärkialueesta kolme kuului suurimpiin kaupunkialueisiin (Helsingin, Tampereen ja Oulun seudut) - Lisäksi kaikki kymmenen väkiluvultaan suurinta seutukuntaa olivat keskimäärää (mediaanialuetta) tehokkaampia ajanjaksolla Kaikkien 83 seutukunnan aineistossa tilastollinen yhteys koon ja tehokkuuden välillä oli positiivinen, joskin suhteellisen heikko. 22

15 23 - Korkeakoulupaikkakunnat olivat keskimääräistä tehokkaampia, Joensuuta ja Rovaniemeä lukuun ottamatta. Toinen kärkikymmenikössä näkyvä tekijä on erikoistuminen: - kuusi seutukuntaa kymmenestä tehokkaimmasta on erikoistunut massa- ja paperiteollisuuteen, vahvimmin näistä Jämsän seutu. - Vaihtoehtoinen esimerkki erikoistumisen ja tehokkuuden suhteesta on elektroniikkaan suuntautunut Salon seutu, jonka menestys perustuu pikemminkin alueelle saatuun koulutuksen ja osaamiseen. - Näillä alueilla on kyse ns. lokalisaatioeduista: tietyn alan keskittyminen maantieteellisesti tehostaa tuotantoa. Tehokkuudeltaan heikoimmat alueet - yleensä pieniä, syrjäisiä ja alkutuotantovaltaisia, niiden ulkomaan vienti oli vähäistä ja kunnallissektorin osuus suuri. Taloudellinen tehokkuus on heijastunut alueiden kehitykseen ja lamasta selviämiseen. - Tehokkaampien alueiden tuottavuus ja työllisyys on kehittynyt muita alueita suotuisammin sekä yrittäjäsektorilla että kokonaisuutena. - Mitä korkeampi taloudellinen tehokkuus oli, sitä matalampi oli työttömyysaste. - Tehokkaiden alueiden muuttotase on keskimääräistä positiivisempi. Etelä- pohjoinen jako näkyy selvästi tuloksissa - Tehokkaimmat alueet olivat yleensä Vaasan - Kotkan linjan eteläpuolella. - Oulun seutu, neljä sen eteläpuolista seutua sekä Kemi-Tornio olivat kuitenkin poikkeuksia tästä säännöstä.. Syrjäisestä sijainnista on laman jälkeen tullut yhä selvemmin tehokkuuden este. - Sijainnin ja tehokkuuden yhteys on kahdentoista vuoden aikana vahvistunut. - Oulu ja Kemi-Tornio olivat ainoat vertailussa todella hyvin menestyvät maantieteellisesti syrjäiset alueet. Kuitenkin kuvassa on myös mosaiikkimaisuutta, - joka Etelä- ja Keski-Suomessa näyttää jopa lisääntyneen.

16 24 (6.5) Maiden välisten ja alueellisten tuloerojen kehitys Kasautumisen (kaupungistuminen) rinnalla, mitä on tapahtunut tuloeroille (konvergenssi vs. divergenssi) A. Maailmassa - ns. kehittyneiden maiden kesken ja niiden sisällä alueiden väliset tulotasoerot (BKT per capita) pääsääntöisesti pienentyneet - kehitysmaat jääneet jälkeen B. Euroopassa - maiden ja alueiden väliset tulotasoerot (alue BKT per capita) kaventuneet pääsääntöisesti - EU-tukea saavat koheesiomaat (Espanja, Irlanti, Kreikka, Portugali) saaneet muita kiinni - myös muut reunamaat kuten Suomi kasvanut erit luvun puolivälin jälkeen muita nopeammin - maiden sisällä alueelliset työttömyyserot ovat säilyneet tai jopa kasvaneet C. Suomessa: - pitkällä aikavälillä alueelliset tuloerot ovat kaventuneet, mutta 1990-luvun aikana on tuloerojen havaittavissa kasvua alue BKT per capita mittarissa - myös käytettävissä olevien tulojen (ml. verotuksen ja tulonsiirtojen vaikutus) erot suuralueittain ovat pitkällä aikavälillä kaventuneet, mutta 1990-luvulla lievää erkaantumista (ks. kuva 30.1) - alueiden sisällä ihmisten väliset tuloerot (eriarvoisuus) samanlaista suuralueittain, paitsi 1990-luvun loppupuolella, jolloin Helsingin seudulla tuloerot kasvoivat muuta maata suuremmiksi.