6.4 LUKUUN 6 LIITTYVÄÄ EMPIIRISTÄ TUTKIMUSTIETOA:
|
|
- Petri Kokkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUKUUN 6 LIITTYVÄÄ EMPIIRISTÄ TUTKIMUSTIETOA: A) Lokalisaatio- ja urbanisaatio edut - selitetään sektorikohtaisia työn tuottavuuseroja kaupunkialueiden välillä pääomakannalla per työntekijä, työntekijöiden koulutustasolla, sektorin kokonaistuotannolla (lokalisaatioetu tai haitta) sekä kaupunkialueen väestömäärällä (urbanisaatioetu tai haitta). Kummat ovat merkittävämpiä, toimialan kokoa kaupunkialueella korostavat Marshallin lokalisaatioedut vai Jacobsin urbanisaatioedut, jotka painottavat kaupunkialueen kokoa ja monipuolisuutta? Katsaus useiden tutkimusten tuloksiin: - Eberts & McMillen (1999) yhtenvetoartikkelin (Handbook of Regional & Urban Economics Vol 3) mukaan (ks. seuraavalla sivulla olevaa taulukkoa). - useimmissa tutkimuksissa saadaan esille tilastollisesti merkitseviä positiivisia lokalisaatiovaikutuksia ja hieman harvemmissa myös positiivisia urbanisaatiovaikutuksia Aiemmin oli esillä Rosenthalin and Strangen (2004) katsausartikkeli, jossa erotellaan - yritysten maantieteellinen, teknologinen ja ajallinen etäisyys - kaikilla on merkitystä yritysten tuottavuudelle - vaikutukset vaihtelevat sektorista toiseen
2 28
3 29 Baldwin ym. (2008) päätyivät siihen, että muista yrityksistä koituvat tuottavuusvaikutukset toteutuvat vain 10 kilometrin säteen sisällä. Ns. ESPON tutkimusohjelman CAEE (Case for agglomeration economies in Europe) tutkimuksen osana on Artisin, Curranin ja Sensierin (2010) tutkimus Investigating Agglomeration Economies in a panel of European Cities and Regions. Tutkimuksessa tarkastellaan kasautumisetuja Ranskassa, Saksassa, Irlannissa, Italiassa, Espanjassa ja Iso- Britanniassa vuosina NUTS 2 ja 3 aluetason paneeliaineistoilla. Tulokseksi saadaan pitkällä aikavälillä 14 % NUTS 2-tason ja 13 % NUTS 3-tason kasautumisvaikutukset tuottavuuteen. Aiempaan kirjallisuuteen nähden nämä vaikutukset ovat aiempien tulosten yläpäässä. Kun paneeliaineisto jaetaan vuosikymmenittäin jaksoihin, osoittautuu, että 1980-luvulla kasautumisvaikutus oli 8 % NUTS 2 tasolla, kun taas luvulla se oli vaikutussuunnaltaan negatiivinen ja tilastollisesti merkityksetön. Viimeksi mainittua selitetään vuosikymmenen alun taantumalla. Vuodesta 1999 vuoteen 2006 kasautumisen tuottavuusvaikutuksiksi saadaan NUTS 2 tasolla 8 % ja NUTS 3 tasolla 7 %. Tulosten mukaan suurimmilla yli asukkaan NUTS 3 kaupunkialueilla on korkeimmat kasautumisvaikutukset (yli 10 %). Tämän tulkitaan osoittavan, että kaupunkialueiden työpaikkatiheys on edesauttanut tuottavuutta parantavien kasautumisetujen esiin tuloa viime vuosina. Näitä tuloksia tukevat Curranin ja Sensierin (2010) tulokset suurten kaupunkialueiden aineistolla. Klusterianalyyseistään tunnettu Porter (1990) on Jacobsin kanssa samaa mieltä siitä, että kilpailu edistää tuottavuuden kasvua, mutta korostaa saman alan kilpailun kannustevaikutuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan. Yritysten on oltava innovatiivisia jäädäkseen eloon. Toisaalta Porter näkee, että tiedon siirtymät tapahtuvat ensisijaisesti vertikaalisesti mikä on sopusoinnussa Marshallin ulkoisvaikutusten kanssa. Tätä kilpailun luonnetta koskevaa näkemystä kutsutaan Porterin hypoteesiksi ja sen testaaminen on liitetty osaan lokalisaatio- ja urbanisaatiovaikutuksia koskevia tutkimuksia. Beaudry ja Schiffauerova (2009) ovat käyneet läpi 67 tutkimusta kasautumisen ja osin kilpailunkin vaikutuksista. Noin 70 prosentissa tutkimuksista on saatu tukea Marshallin lokalisaatiovaikutuksille. Jokseenkin samassa määrin (75 %) on tutkimuksia, joissa myös Jacobsin näkemys kaupunkikoon ja sen monipuolisuuden merkityksestä tuottavuudelle saa tukea. Toki osassa tutkimuksia näitä vaikutuksia ei saada esille ja on sektoreita, joilla lokalisaatiovaikutukset ovat negatiivisia. Vain 25 tutkimuksessa on testattu kaikkia kolmea hypoteesia eli urbanisaatioetuja, lokalisaatioetuja ja kilpailun roolia. Kilpailun positiiviset tuottavuusvaikutukset tulevat useimmiten (11 tutkimusta) esille Jacobsin näkemyksen eli kaupunkialueen kokoa ja monipuolisuutta korostavien urbanisaatioetujen kanssa. Neljässä tutkimuksessa saadaan tukea sektoritason kilpailuvaikutuksille. Vain kuudessa tutkimuksessa kaikki kolme hypoteesia saivat tukea samanaikaisesti eli sekä alan sisäisellä että kaupunkialueen laajuisella kilpailulla on merkitystä tuottavuuskehitykselle.
4 30 B) TIHEYS JA TUOTTAVUUS, viimeaikaisia tutkimuksia Hollantia koskevassa Broersman ja Oosterhavenin (2009) tutkimuksessa aineistona on Hollannin 40 aluetta ja tutkimus kattaa vuodet Siinäkin osoittautuu, että alueen työpaikkatiheydellä on selvä positiivinen tuottavuusvaikutus. Brülhart ja Mathys (2008) käyttävät Euroopan maiden alueita koskevaa paneeliaineistoa arvioidessaan työllisyyden tiheyden vaikutusta tuottavuuteen ja saavat niiden välisen jouston arvoksi peräti 13 % mikä on erittäin korkea. Glaeser, Kolko ja Saiz (2001) korostavat, että kaupunkialueen tiheyden myönteinen merkitys kulutukselle on jäänyt liian vähälle huomiolle. Heidän empiiristen tutkimustulosten mukaan hyvien palvelujen kaupungit (high amenity cities) ovat kasvaneet vähäisten palvelujen kaupunkeja vähemmän. Toisaalta maanvuokrat ovat kasvaneet enemmän kuin palkat kaupungeissa, minkä perusteella kaupunkiasumisen kysyntä on kasvanut enemmän kuin palkkatason vetovoiman perusteella voisi odottaa. Kotitalouksien saamat edut ja niiden yhteys kaupunkien tiheyteen ovat esillä myös Gottliebin ja Glaeserin (2006) artikkelissa. Mikä merkitys edellä esitetyillä tuloksilla on, mitä väliä?: - Maailmanpankin Reshaping Economic Geography raportti ja sen DDD-analyysi (density, distance, division) - Implikaatiot kaupunkisuunnittelulle (Tähän palataan) - maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava, poikkeuslupaan perustuva rakentaminen jne. - kaavat vs. toteutuva rakentaminen; urban sprawl C) Verotuksen vaikutuksista Bartik (1991): yhteenveto eri tutkimusten veroihin liittyvistä tuloksista koskien yritysten sijoittumista alueelle: - paikallisverotuksen taso - jos paikallisverotaso ja paikalliset palvelut (kouluolot ja infrastruktuuri) kasvavat yhdessä + - jos korkeamman verotuksen turvin lisätään tulonsiirtoohjelmia, niin vaikutus on - - metropolialueen sisällä verojoustot ovat suurempia kuin niiden välillä
5 31 D) Suomea koskevia tutkimuksia: Mukkala, K. (2003): Agglomeration Economies in the Finnish Manufacturing Sector. Mukkalan tutkimus on Suomen seutukunta-aineistolla tehty kolmea teollisuussektoria koskeva parametrinen tuotantofunktiotutkimus, jossa saadaan esille pääasiassa lokalisaatioetuja. Susiluoto & Loikkanen (2001): Seutukuntien taloudellinen tehokkuus Helsingin kaupungin tieetokeskuksen tutkimuksia 2001:9. - koskee yksityistä elinkeinotoimintaa seutukunta-aineistolla vv Data Envelopment Analysis (DEA) ja toisena vaiheena regressiomalleja - DEA vaiheessa panostekijöitä ovat työpanos ja pääoma, ja tuotos jalostusarvo (ja osassa malleja myös lisäksi erikseen palkkasumma). Lineaarisen ohjelmoinnin avulla DEA-vaiheen tuloksena saadaan esille tehokkaimmat seutukunnat (tehokkuusluku E= 100) sekä indeksiluvut muille seutukunnille, jotka ilmaisevat missä määrin ne ovat tehokkuudeltaan tehokkaimpien alapuolella (0 < E < 100). - regressioissa selitetään tehokkuuslukuja seutukunnan väestömäärä, sijainti yms. Tuloksista Alueiden väliset tehokkuuserot osoittautuivat suuriksi ( ) - kärkeen sijoittui Helsingin seutu tehokkuusluvulla 99,3, viimeiseksi Torniolaakso (67,1). - voidaan siis sanoa, että heikoin alue sai tietyllä resurssimäärällä aikaan noin 30 prosenttia vähemmän tuotosta kuin vahvin. - Vaihtoehtoisesti: mikäli heikoin alue olisi ollut yhtä tehokas kuin vahvin alue, sen tuotos olisi voitu saada aikaan 30 % vähemmin voimavaroin. Alueen koolla on merkitystä tehokkuudelle. - Kaikkien 83 seutukunnan aineistossa tilastollinen yhteys koon ja tehokkuuden välillä oli positiivinen, joskin suhteellisen heikko. - Kymmenestä kärkialueesta kolme kuului suurimpiin kaupunkialueisiin (Helsingin, Tampereen ja Oulun seudut) - Lisäksi kaikki kymmenen väkiluvultaan suurinta seutukuntaa olivat keskimäärää (mediaanialuetta) tehokkaampia ajanjaksolla Toinen kärkikymmenikössä näkyvä tekijä on erikoistuminen: - kuusi seutukuntaa kymmenestä tehokkaimmasta on erikoistunut massa- ja paperiteollisuuteen, vahvimmin näistä Jämsän seutu. - Vaihtoehtoinen esimerkki erikoistumisen ja tehokkuuden suhteesta on elektroniikkaan suuntautunut Salon seutu, jonka menestys perustuu pikemminkin alueelle saatuun koulutuksen ja osaamiseen. - Näillä alueilla on kyse ns. lokalisaatioeduista: tietyn alan keskittyminen maantieteellisesti tehostaa tuotantoa.
6 32 Tehokkuudeltaan heikoimmat alueet - yleensä pieniä, syrjäisiä ja alkutuotantovaltaisia, niiden ulkomaan vienti oli vähäistä ja kunnallissektorin osuus suuri. Taloudellinen tehokkuus on heijastunut alueiden kehitykseen ja lamasta selviämiseen. - Tehokkaampien alueiden tuottavuus ja työllisyys on kehittynyt muita alueita suotuisammin sekä yrittäjäsektorilla että kokonaisuutena. - Tehokkaiden alueiden muuttotase on keskimääräistä positiivisempi. Etelä- pohjoinen jako näkyy selvästi tuloksissa - Tehokkaimmat alueet olivat yleensä Vaasan - Kotkan linjan eteläpuolella. Oulun seutu, neljä sen eteläpuolista seutua sekä Kemi-Tornio olivat kuitenkin poikkeuksia tästä säännöstä.. Syrjäisestä sijainnista on 1990-luvun laman jälkeen tullut yhä selvemmin tehokkuuden este. - Sijainnin ja tehokkuuden yhteys on kahdentoista vuoden aikana vahvistunut. Oulu ja Kemi-Tornio olivat ainoat vertailussa todella hyvin menestyvät maantieteellisesti syrjäiset alueet. Kuitenkin kuvassa on myös mosaiikkimaisuutta, - joka Etelä- ja Keski-Suomessa näyttää jopa lisääntyneen. Loikkanen, H. & Susiluoto, I (2004).: T&K-menojen vaikutus seutukuntien taloudelliseen suorituskykyyn vuosina Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/2004 (s ) (E:n jatkotutkimus). Tulosten mukaan - T&K-menojen tasolla henkeä kohti oli selvä yhteys positiivinen seutukunnan yrittäjätoiminnan taloudelliseen tehokkuuteen. Piekkola, Hannu (2006): Knowledge and innovation subsidies as engines of growth. ETLA B-sarja, nro Tutkimuskohteena seutukuntien kansantuotteen ja tuottavuuden kasvun erot vuodesta kansantuotteen kasvu nopeinta Suur-Helsingin alueella ja muissa isoissa kaupungeissa (joissa kansantuote per asukas oli jo ennestään on korkeinta) - aluetason kasvua selitetään yhdistetyn yritys- ja työntekijäaineiston avulla, jossa on myös osaamispääomaa koskevia mittareita - osaamispääoma nojaa koulutukseen + ammatilliseen osaamiseen: yrityksissä, joissa nämä ovat korkealla tasolla tuottavuuden kasvu on nopeampaa - tuottavuuden kasvu keskittyy alueille, joilla koulutettua työvoimaa on parhaiten saatavilla
7 33 - seutukuntien välistä tuottavuuserojen kaventumista tapahtunut (vuodesta 1995) vähän; tätä selittää osaamispääoman kasautuminen - tuottavuuserojen kiinnikuromista muihin tapahtuu enemmän vain pienissä yrityksissä T&K investointien alueellisella jakaumalla on vähemmän merkitystä kuin koulutetun työvoiman saatavuudella - T&K tieto/taito leviää globaalisti ja insinöörien saatavuus ei ole ollut merkittävin pullonkaula. - T&K tukien merkitys kasvun lähteenä kasvanut: ne lisäävät tuottavuuden kasvua pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jotka ovat lähellä tuottavuuden kärkeä Seutukuntien kilpailukyky (KK) vuonna 2002 (Piekkola): - tärkeitä osatekijöitä osaamispääoma, innovaatiokyky ja saavutettavuus - Top 10 KK:ssa: Helsinki, Tampere, Oulu, Vaasa, Turku, Jyväskylä, Porvoo, Varkaus, Turunmaa ja Salo Kilpailukyvyn osalta Suomi voidaan jakaa kolmeen alueeseen - Läntinen: Pohjanmaalla ja Oulun seudulla innovatiivisuus korkea, mutta yleisesti koulutustaso ei korkea, alueella erikoistuneita yrityksiä ja keskuksissa nuorta työvoimaa - Itäinen: nojaa insinöörityöhön ja T&K investointeihin, mutta monilla alueilla teollisuutta vähän - Eteläinen: on osaamispääomavaltainen, innovatiivinen ja tuottavuuden kärkeä. Tuotantorakenne palveluvaltainen. Työikäisen väestön osuus on suuri, hyvä saavutettavuus ja väestön keskittyminen alueelle. Julkinen tuki tuottavuuden kärkiyrityksille edistää kasvua jatkossakin.
8 34 E) Erilaiset kv. kaupunkien vertailut, jotka perustuvat kyselyihin yms. - European Cities Monitor - The Economist Intelligence Unit's liveability rating, part of the Worldwide Cost of Living Survey - Mercer's Quality of Living Survey - Savageau's Places Rated Almanac - Global Urban Competitiveness Report OECD 2002 Territorial Reviews: Competitive Cities in the Global Economy F) Entä julkisen sektorin palvelutuotannon tehokkuuserot - (kaupunki)alueet jotka sijoittuvat yksityisen sektorin osalta tuottavuus kärkeen eivät sijoitu kärkeen julkisen sektorin tehokkuusanalyyseissä - pieniä kuntia tehokkuuskärjessä, toisaalta niiden osalla on paljon variaatiota, suurimmat kaupungit sijoittuvat keskinkertaisesti tai verraten heikosti - ks. esimerkiksi Luoma & Moisio (2005), Loikkanen & Susiluoto (2005), Loikkanen (luku 14, Metropolialueen talous, 2012)
9 35 G) Sininen kirja (Pekka Himanen & työryhmä) - hallituksen tilaus Suomen kestävän kasvun malliksi Kirjan mukaan perimmäinen tarkoitus on ARVOKAS ELÄMÄ. Huomiota raportissa (ks. sivuilta) kiinnittää se, että - siinä ei puhuta juuri mitään alueellisesta kehityksestä maiden sisällä (paitsi Silicon Valley) - kuntia ei raportissa oikeastaan ole olemassakaan (edes Silicon V:ssä) puhutaan vain termein valtio, hyvinvointivaltio, hyvinvointiyhteiskunta, vaikka hallitus aikoo lisätä kuntien jo ME-tason roolia sote-palveluissa - informationalismi (ICT-pohjainen tuottavuuskasvu) ja verkostoituminen ovat vahvasti esillä Valtioneuvoston juuri ilmestynyt tulevaisuusselonteko on en/pdf/fi.pdf
10 Maiden välisten ja alueellisten tuloerojen kehitys Kasautumisen (kaupungistuminen) rinnalla, mitä on tapahtunut tuloeroille (konvergenssi vs. divergenssi) A. Maailmassa - kehittyneiden maiden kesken ja niiden sisällä alueiden väliset tulotasoerot (BKT per capita) pääsääntöisesti pienentyneet - ns. kehittyvät maat (erit. Afrikka) jääneet jälkeen - kaksi konvergenssiklubia, mutta - osa jälkeenjääneistä on päässyt kasvuprosessiin B. Euroopassa - maiden ja alueiden väliset tulotasoerot (alue BKT per capita) kaventuivat pääsääntöisesti ennen viime vuosien kriisiaikaa - EU-tukea saavat koheesiomaat (Espanja, Irlanti, Kreikka, Portugali) saivat muita kiinni ennen kriisiä - myös muut reunamaat kuten Suomi kasvanut erit luvun puolivälin jälkeen muita nopeammin - maiden sisällä alueelliset työttömyyserot ovat säilyneet tai jopa kasvaneet C. USA:ssa: alueiden väliset tuloerot ovat kaventuneet yli ajan
11 37 Alueellisia tuloeroja ja niiden kehitystä yli ajan voidaan tarkastella - graafisesti yllä olevan kuvan avulla suhteuttamalla alueet maan tai muun kokonaisuuden keskiarvoon, jolloin saadaan esille suhteellisten erojen kehitys - laskemalla vuosittain joku hajontamitta, kuten variaatiokerroin (= keskihajonta/keskiarvo). Tällöin puhutaan sigmakonvergenssista, missä sigma viittaa keksihajontaan - Beta -konvergenssilla tarkoitetaan jonkun lähtöajankohdan tulotason ja sen jälkeisen kasvun välistä yhteyttä. Jos vuonna t alhaisen (korkean) tulotason alueilla tulotason kasvu periodiin t + n on suurempaa (heikompaa) kuin korkean (matalan) tulotason alueilla, esiintyy Beta -konvergenssia - Huom. Beta konvergenssista ei välttämättä seuraa sigma konvergenssi.
12 38 Tulokäsitteistä ja skaalauksista Yllä olevissa kuvissa puhutaan tuloista, mutta käsite on alueen arvonlisäys per capita eli aluetason BKT. Se mittaa tuotannon synnyttämää arvonlisäystä, josta osa, kuten voitot menevät osin muille alueille. Kotitalouksien näkökulmasta tulonmuodostusta voidaan katsoa eri tulokäsitteillä, joista perustelluin on Käytettävissä oleva tulo (KOT) KOT = tuotannontekijätulot + tulonsiirrot välittömät verot Kotitaloustason KOT voidaan laskea joko - henkeä kohti - ekvivalenssiskaalaa käyttäen standardoitua yksikköä kohti - OECD skaala (1. aikuinen = 1, seuraavat 0.7 ja 0-17 vuotiaat lapset kukin 0.5) - Atkinsonin skaala (neliöjuuri perheenjäsenten lkm) D. Suomessa: alueelliset tuloerot ovat kaventuneet veroäyrit/asukas seutukunnittain mitan avulla sigma ja betakonvergenssia tarkastellen (Kangasharjun 1998 väitöskirja)
13 Average annual growth arate from 1934 to 1993 Logaritmien keskihajonta 39 Sigma-konvergenssi sama tulos saadaan tarkastelemalla Beta konvergenssia 6.0 % 5.5 % 5.0 % 4.5 % 4.0 % 3.5 % 3.0 % 2.5 % Logarithmic per capita income level in 1934
14 luvun puolivälin jälkeen alue-erot ovat kasvaneet ja seutu- kuntien arvonlisä/asukas muuttujan variaatiokerroin on kasvanut Indeksi 160 Seutukuntien arvonlisä asukas -suhteen variaatiokerroin , Indeksi 1975=100; käyvin hinnoin; pl. Ahvenanmaa Alueerot kasvavat pienenevät Lähde: Kangasharju 2005
15 41 Seuraavassa alue-eroja tarkastellaan suurten aluekokonaisuuksien sisällä NUTS2 aluetasolla, joka on EU:n alueluokituksen yksi taso. Alla olevat kuvat ovat Loikkanen-Nivalainen (2010) julkaisusta Figure 10 Population of Finland by major (NUTS2) regions during , 1000 people thousand people Southern Finland including Åland Western Finland Eastern Finland Northern Finland Source: Statistics Finland, Population statistics Figure 13 GDP measured in producer prices by Finnish main (NUTS2) regions during ,billion euro billion euro Southern Finland Western Finland Eastern Finland Northern Finland Source: Statistics Finland, Regional statistics
16 42 Figure 14 GDP (in producer prices) per capita by major regions (NUTS2) in Finland during , index (Finland =100) Index (Finland=100) Southern Finland including Åland Western Finland Eastern Finland Northern Finland Finland Source: Statistics Finland, Regional statistics and Population statistics Figure 15 Average disposable income per capita (equivalent adult) by major regions (NUTS2) in Finland during , index (Finland =100) Index (Finland=100) Southern Finland including Åland Western Finland Eastern Finland Northern Finland Source: Loikkanen, Riihelä, Sullström (2007), updated eli tuotannon alue-erot kasvaneet, mutta käytettävissä olevan tulon erot vähemmän 1990-luvun puolivälin jälkeen
17 Indeksi (Suomi=100) 43 Kuva alue-erojen kehityksestä riippuu osin aluejaosta. Alla on käytettävissä olevien tulot per asukas (ml. verotuksen ja tulonsiirtojen vaikutus) erot suuralueittain ja kaupunkityypeittäin (Laakso-Loikkanen 2004 kirjan kuva 30.1 päivitettynä), Suuret keskukset NUTS Etelä-Suomi, ml. Ahvenanmaa Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Muut suuret yliopistokaupungit Muut suuret keskukset Muut kunnat Mikä ero on sillä tarkastellaanko alue-bkt:n eroja per capita, vai käytettävissä olevia tuloja per capita. Alla verrattaan Uuttamaata ja Itä-Suomea näillä käsitteillä (mukana myös ns. ensitulo käsite, joka vastaa tuotannontekijätuloja plus tulonsiirtoja). Osoittautuu, että alue-bkt:n ero kahden alueen välillä on suurempi kuin käytettävissä olevien tulojen ero eli - verotus - tulonsiirrot tasoittavat alueellisia eroja.
18 44 Tulot/asukas eri tulokäsitteillä Uusimaa ja Itä-Suomi Indeksi (koko maa = 100) Indeksi BKT/asukas Uusimaa BKT/asukas Itä-Suomi Ensitulo/asukas Uusimaa Ensitulo/asukas Itä-Suomi Käytett. oleva tulo /asukas Uusimaa Käytett. oleva tulo /asukas Itä-Suomi Kolmantena tulo komponenttina voidaan tarkastella lisäksi hyvinvointipalvelujen arvoa (käyttäjämaksuilla vähennettynä), ja tutkia KOKONAISTULOJEN (= käytettävissä olevat tulot + hyvinvointipalvelujen netto arvo) avulla alue-eroja. Tältä osin katsotaan Loikkanen-Nivalainen 2010 raportin lukuja , sivut linkissä ja Metrotalous kirjan lukua 9 (Loikkanen-Riihelä), joka mkäsittelee alueiden sisäisiä ja välisiä tuloeroja.
19 Tulonjako koko maassa ja alueiden sisällä ihmisten kesken (tulot per kulutusyksikkö9 Kuvio 1. Tuloerot Gini-kertoimella mitattuna Lähde: VATT/Marja Riihelä, 2012
20 Gini-kerroin, % 46 Kuvio 12. Käytettävissä olevien tulojen Gini-kertoimet alueittain a) NUTS b) Suuret keskukset Etelä-Suomi ml. Ahvenanmaa Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Kaikki Lähde: Loikkanen, Riihelä, Sullström (2007) Helsinki Muut yliopistokaupungit Muut kunnat Muu pääkaupunkiseutu Muut suuret keskukset Kaikki Kuvien perusteella: Kuvien perusteella: - Koko maassa tuloerot kapenivat 1960-luvulta 1970-luvun puoliväliin, sen jälkeen ei juuri muutosta, kunnes luvun puolivälin tienoilta alkaen tuloerot kasvoivat - Alueiden sisällä ihmisten väliset tuloerot (eriarvoisuus) samanlaista suuralueittain, paitsi 1990-luvun loppupuolella, jolloin Helsingin seudulla tuloerot kasvoivat muuta maata suuremmiksi.
21 Kaupunkialueen sisäiset tuloerot? - asuvatko tuloiltaan rikkaat keskustassa vai reunoilla, vai missä. Riippuu mm. siitä lasketaanko tulot per henkilö (tai kulutusyksikkö) vai kotitalous (ks. kirjan kuviot ). Alla on PKS:n alueellisia tulotasoeroja vuonna 2000 tarkasteltu kahdessa karttakuvassa. Kuviossa 9) tulokäsite on per kotitalous. Toisessa kotitalouksien tulot on jaettu niiden kulutusyksikköjen määrällä käyttäen OECD:n eksivalenssi skaalaa. - Kulutusyksiköiden määrittely: 1. aikuisen paino= 1, seuraavat yli 17-vuotiaat paino= 0,7 ja alle 18-vuotiaat paino=0, aik. ja 2 alaik. lapsen kotitaloudessa on 2,7 kulutuyksikköä. Kuvioiden perusteella nähdään, että kuva siitä, missä hyvä ja huonotuloiset asuvat (ja segregaatiosta?) muuttuu, kun tulokäsitettä muutetaan. - Hyvinvointitarkasteluissa kulutusyksikköpohjainen tulo on järkevä ja vakiintunut - mutta usein näkee tehtävän hyvinvointi-tarkasteluja kotitaloutta (tai asuinkuntaa) tai pelkkiä yksilöitä, veroa maksaneita tms. koskevien verotettavien ym. tulojen perusteella. - Tämä on arveluttavaa jos käsitteiden merkitystä ei oteta huomioon. Sijaintivalinnat ovat pääsääntöisesti kotitalouden eikä yksilöiden valintoja, ja myös tulokäsitteellä aluevalinnalla on merkitystä, kuten em. Loikkasen ja Riihelän artikkelista Metropolitalous kirjan luvussa 9 ilmenee. - kirjan artikkelissa tarkastellaan myös pääkaupunkiseudun alueiden välisiä ja sisäisiä tuloeroja sekä köyhien (vähätuloisten) osuuksia.
22 48 Lähde: Riihelä, J (2004)
- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin
76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman
Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009
Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007 Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Suomessa eriarvoisuuden kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana oli poikkeuksellista
Kaupungistumisen vaikutus talouskasvuun Prof. Hannu Piekkola, taloustiede VY
12.9.2018 Kaupungistuminen ja talous -seminaari Kuntamarkkinoilla 12.9.2018, Kuntatalo Helsinki Kaupungistumisen vaikutus talouskasvuun Prof. Hannu Piekkola, taloustiede VY 1. Tuottavuus eli arvonlisä
Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
OSA II: MARKKINAVOIMAT JA KAUPUNKIEN KEHITYS. 6. Yritysten sijoittuminen ja alueiden erikoistuminen
9 OSA II: MARKKINAVOIMAT JA KAUPUNKIEN KEHITYS 6. Yritysten sijoittuminen ja alueiden erikoistuminen Seuraavassa paneudutaan yksityiskohtaisemmin joihinkin Kaupunkitalous -kirjan luvun 6 teemoihin sitä
Aineeton pääoma avain menestykseen
TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA
Tilastotiedote 2007:1
TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa
Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
Kaupunkikehityksen trendejä
Kaupunkikehityksen trendejä BEMINE Urban Forum II 30.3.2017 Hannu Tervo JSBE 1 ACADEMY OF FINLAND Pitkän aikavälin aluekehityksen megatrendeinä: (K1) keskittyminen / kaupungistuminen (K2) konvergenssi
TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg
TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä
Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto
PALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN?
PALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN? Timo Kauppinen, THL 12.11.2018 Paljonko suomalaiset käyttävät tuloistaan asumiseen? / Timo Kauppinen 1 TÄMÄ ESITYS Asumismeno/kustannusrasitteen erilaiset
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
Kaupunkipolitiikkaa etsimässä
Keskustelutilaisuus alue- ja kaupunkipolitiikasta Vasemmistoliiton aluepoliittinen ryhmä ja eduskuntaryhmä Eduskunta 20.4.2017 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Kaupunkipolitiikkaa etsimässä Aluekehityksen
Kirjan kuviot & taulukot
Kirjan kuviot & taulukot Kuvio 1 IMD:n kilpailukykyindeksin rakenne. Indeksi kostuu 4:stä ala- ja :stä ala-alaindeksistä. Lähde: IMD (14). IMD:n kokonaisindeksi Taloudellinen menestys Julkisen hallinnon
Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio
Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista
Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät
Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden
Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki
Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt
Toimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
Suomen talouden näkymät
Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen
Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013
Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon
Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.
EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee
ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen
ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2 Koulukiusaaminen Satakunnan kunnissa 2013 3 Onko koulukiusauskokemuksella
TILASTOKATSAUS 5:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden
TUOTANNON JA TULOJEN KONVERGENSSI SUOMEN MAAKUNTIEN JA SEUTUKUNTIEN VÄLILLÄ*
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita Pellervo Economic Research Institute Working Papers N:o 58 (joulukuu 2002) TUOTANNON JA TULOJEN KONVERGENSSI SUOMEN MAAKUNTIEN JA SEUTUKUNTIEN VÄLILLÄ*
14 Talouskasvu ja tuottavuus
14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja
Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen
Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku
Miten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle
Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*
Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa
Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan
Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
Henrik Rainio
18.3.2019 Henrik Rainio Porvoon tilinpäätös ja C21 - kaupunkien tilinpäätösten ennakkotiedot Toimintakate, / asukas 2017 * Muutos % Manner-Suomi -5 129-5 302 3,4 % Uusimaa -4 656-4 837 3,9 % 1Turku -5
TAMPERE ECONOMIC WORKING PAPERS NET SERIES
TAMPERE ECONOMIC WORKING PAPERS NET SERIES VÄESTÖN KESKITTYMISESTÄ KESKITTYMISSYKLIN HUIPULLA, VV. 1975-2000 Martti Hirvonen Working Paper 13 December 2002 http://tampub.uta.fi/econet/wp13-2002.pdf DEPARTMENT
EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014
Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta
Yritykset ja yrittäjyys
Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422
Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK
Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -
Työvoiman liikkuvuuden merkitys yritysten kilpailukykyyn Suomessa ja tunnin juna Professori Hannu Piekkola Vaasan yliopisto ja Turun kauppakamari
Työvoiman liikkuvuuden merkitys yritysten kilpailukykyyn Suomessa ja tunnin juna Professori Hannu Piekkola Vaasan yliopisto ja Turun kauppakamari 6.10.2015 Aineettomat investoinnit Organisaatio OC ( johtaminen,
Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon
Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Menetelmäkuvaus Artikkelissa käytetty regressiomalli on ns. binäärinen logistinen monitasoregressiomalli. Monitasoanalyysien ideana on se, että yksilöiden vastauksiin
Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.
1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme
Kilpailukyky Suomen talouden haasteena
Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua
Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009
Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa
Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta
Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin
PÄRJÄ Ä, VAI PÄRJÄ ÄKÖ?
DYNA AMINEN JYVÄSKYL Ä PÄRJÄ Ä, VAI PÄRJÄ ÄKÖ? H A N N U T E R V O K U N TAT I L A I S U U S 1 8. 1. 2 0 1 7 J O K A I S E N J Y V Ä S K Y L Ä M I S T Ä 1 E L I N V O I M A A S E U T U K U N TA A N? ESITYKSEN
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa
Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys
SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus
SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan
Kiina China. Japani Japan
Maailmantalouden kasvun jakautuminen 212e teknologiateollisuuden vientiosuuksin Breakdown of World Economic Growth in 212e with the Export Shares of Technology Industry 1 9 8 7 6 5 4 3 2 BKT:n kasvu 212
Kaupunkialueiden maankäyttö ja taloudellinen kehitys maapolitiikan vaikutuksista tuottavuuteen sekä työ- ja asuntomarkkinoiden toimivuuteen
VATT valmisteluraportti 17 Kaupunkialueiden maankäyttö ja taloudellinen kehitys maapolitiikan vaikutuksista tuottavuuteen sekä työ- ja asuntomarkkinoiden toimivuuteen Heikki A. Loikkanen Kaupunkitaloustieteen
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien
LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan
23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa
23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN
Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)
Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26
Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta
Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,
LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012
LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan
Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?
Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta
Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut
Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR
1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa
Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
Toimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi
Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-
TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti
Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen
Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus
HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon
Kasvu keskimäärin / Average growth: +2,9 % Japani Japan
Maailmantalouden kasvun jakautuminen 21e teknologiateollisuuden vientiosuuksin Breakdown of World Economic Growth in 21e with the Export Shares of Technology Industry 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 BKT:n kasvu 21
Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
Teollisuuden tilanne on alkanut heikentyä Industry Situation Entering a Decline
Teollisuuden tilanne on alkanut heikentyä Industry Situation Entering a Decline 1 5-5 -1-15 -2-25 -3-35 -4 USA:n ostopäälliköiden indeksi, oik.ast. / Purchasing managers index in the USA, right scale EU-maiden
Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet
Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous
PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
Talouspolitiikka ja tilastot
Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä
Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
T&K-menojen vaikutus seutukuntien taloudelliseen suorituskykyyn vuosina
Kansantaloudellinen aikakauskirja 100. vsk. 4/2004 ARTIKKELEITA T&K-menojen vaikutus seutukuntien taloudelliseen suorituskykyyn vuosina 1997 1999 Heikki A. Loikkanen Professori Helsingin yliopisto Ilkka
Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin
WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset
KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas
KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05
Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu. Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä kkv.fi. kkv.fi
Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä 23.10.2014 Esityksen sisältö 1. Sääntelyn perusteet ja sääntelyteoria Ja muutama havainnollistava esimerkki 2. Liikasääntelyn
Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015
Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen
TILASTOKATSAUS 7:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY
Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan
Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,
Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus
Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman
Kauanko Pohjoismaiden malli kestää?
Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote
EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat
EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group
Toimintaympäristö: Yritykset
Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,
Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen
1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen