Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
|
|
|
- Tyyne Halttunen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1
2 Alueiden kehitys BTV-indikaattori yhteisvaikutus (komponentit ja vuodet) vaikutus jaksoittain (5-v) vaikutus komponenteittain (B - T - V) 2
3 Kuvio Maakunnan BTV-indikaattori jaksoittain Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Karjala Lappi Kainuu -1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,
4 Kuvio Seutukunnan BTV-indikaattori jaksoittain Oulu Salo Tampere Helsinki Jyväskylä Porvoo Seinäjoki Vaasa Ahvenanmaa Turku Koillismaa (mediaani) Joutsa Ylä-Pirkanmaa Vakka-Suomi Sisä-Savo Koillis-Savo Torniolaakso Keski-Karjala Pielisen Karjala Kehys-Kainuu Itä-Lappi -3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 BTV-indikaattorin poikkeama %-yksikköä vuodessa
5 Kuvio Maakunnan BTV-indikaattori komponenteittain Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Karjala Lappi Kainuu -1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 BTV-indikaattorin poikkeama %-yksikköä vuodessa Bkta Työ Väki 5
6 Kuvio Seutukunnan BTV-indikaattori komponenteittain Oulu Salo Tampere Helsinki Jyväskylä Porvoo Seinäjoki Vaasa Ahvenanmaa Turku Koillismaa Joutsa Ylä-Pirkanmaa Vakka-Suomi Sisä-Savo Koillis-Savo Torniolaakso Keski-Karjala Pielisen Karjala Kehys-Kainuu Itä-Lappi -3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 BTV-indikaattorin poikkeama %-yksikköä vuodessa Bkta Työ Väki 6
7 Tuotantorakenne Alueen tuotantorakenne toimialarakenne % (tilastolliset) klusterit (ja alaklusterit) aika: koko tarkastelukausi, 5 -vuosittain, vuosittain Alueen tuotantorakenteen muutos vertailu lähtötilanteeseen (1987 =100) vuosittaiset / jaksoittaiset muutokset Toimialan / klusterin muutos alueittain 7
8 Klusterin arvonlisäysosuus vuonna 1987 =100 Koko maan tuotantorakenteen muutos ELINTARVIKE METSÄ METALLI YHDYSKUNTAHUOLTO RAKENNUS JA KIINTEISTÖ TIETO JA VIESTINTÄ KAUPPA MATKAILU JA LIIKENNE RAHOITUS- JA YRITYSPALVELUT JULKINEN HALLINTO KOULUTUS JA KULTTUURI TERVEYS JA HYVINVOINTI KOTI JA ASUMINEN 8
9 Klusterin osuus arvonlisäyksestä, % Kuvio Koko maan tuotantorakenne % 7,7 7,3 7,1 7,0 8,2 9,3 9,8 9,6 9,2 9,3 9,5 9,2 9,4 9,1 9,0 9,3 9,6 9,5 9,4 9,1 8,8 KOTI JA ASUMINEN 90 % 9,4 9,2 9,2 9,8 11,2 11,6 10,9 10, ,9 9,5 9,4 9,1 9,2 9,5 10,0 10, ,0 TERVEYS JA HYVINVOINTI 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 7,1 4,9 5,7 8,7 8,7 8,6 11,6 11,6 11,5 10,6 6,8 10,6 6,7 6,4 11,3 12,4 12,1 6,1 5,5 5,2 7,5 7,8 7,1 7,0 7,3 4,9 4,8 5,9 6,2 7,5 7,8 4,9 7,0 9,3 6,5 5,1 7,3 8,1 5,8 7,0 9,5 9,9 6,1 11,0 9,0 5,3 5,6 6,2 6,5 5,9 5,5 6,6 7,3 9,5 9,5 9,3 9,2 6,5 6,6 5,3 6,9 7,4 7,2 9,7 9,5 9,5 9,5 6,9 7,4 7,6 7,4 7,4 5,7 6,2 6,0 6,9 7,2 7,7 8,2 7,8 7,1 5,9 6,2 7,0 7,6 8,5 8,4 8,1 7,8 7,7 7,8 7,5 7,3 7,2 6,9 6,9 7,0 5,0 5,2 5,0 7,1 9,5 9,3 9,5 10,0 9,7 9,8 9,4 9,6 9,9 10,0 10,1 1 10,1 9,9 8,0 8,8 1 11,4 12,4 12,0 12,7 12,5 12,0 11,4 11,3 7,9 8,0 8,5 5,8 5,6 5,7 4,7 4,6 4,5 4,4 4,5 7,1 6,9 7,8 7,3 7,0 6,0 6,5 6,5 7,1 9,4 9,3 9,1 9,3 9,3 9,4 9,3 9,5 9,4 9,3 8,9 8,8 8,9 5,3 4,8 5,0 8,0 7,8 7,6 6,8 7,1 7,4 7,3 7,2 7,3 7,0 4,7 4,6 4,7 4,5 8,6 8,8 9,0 9,6 9,7 5,3 5,4 5,9 5,4 5,6 5,5 6,8 6,9 6,8 7,3 7,8 7,1 7,4 7,7 7,5 8,0 7,7 6,9 6,3 6,0 5,4 5,7 6,2 6,0 6,1 6,0 5,8 5,7 6,1 5,4 4,8 4,5 4,1 3,4 3,4 3,0 3,2 3,3 3,1 2,9 2,9 2,5 2,5 6,9 4,3 7,6 11,2 10,1 8,0 5,9 0 % KOULUTUS JA KULTTUURI JULKINEN HALLINTO RAHOITUS- JA YRITYSPALVELUT MATKAILU JA LIIKENNE KAUPPA TIETO JA VIESTINTÄ RAKENNUS JA KIINTEISTÖ YHDYSKUNTAHUOLTO METALLI METSÄ ELINTARVIKE 9
10 Klusterin osuus arvonlisäyksestä, % Uusimaa - Tuotantorakenne % 6,7 6,8 6,7 6,5 7,5 8,3 9,0 9,1 7,5 7,4 7,6 7,2 7,4 7,1 7,0 7,5 7,8 7,5 7,5 7,3 6,9 KOTI JA ASUMINEN 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 9,0 8,8 8,8 9,3 10,6 9,2 9,2 8,8 8,2 7,9 7,5 7,7 8,1 8,5 8,5 8,6 8,4 8,1 11,1 1 9,6 7,6 7,4 7,4 7,7 7,4 7,2 6,9 6,7 7,0 8,1 8,1 8,0 7,4 7,2 7,6 7,3 7,2 8,4 9,0 8,7 8,4 4,1 4,0 4,7 4,5 4,7 4,5 4,4 3,8 4,6 4,1 4,2 4,0 5,1 5,0 5,0 5,0 4,9 5,5 5,9 5,5 5,4 10,5 11,0 12,2 12,0 10,9 10,9 11,1 10,7 12,1 11,0 10,1 10,9 9,4 1 10,1 11,0 12,0 12,0 11,5 12,7 12,5 10,5 9,7 1 10,5 10,5 1 10,1 1 10,5 1 10,5 1 10,7 11,9 10,8 1 10,8 10,7 11,0 11,3 11,5 TERVEYS JA HYVINVOINTI KOULUTUS JA KULTTUURI JULKINEN HALLINTO RAHOITUS- JA YRITYSPALVELUT MATKAILU JA LIIKENNE KAUPPA 40 % 16,6 16,5 16,0 14,9 14,4 13,6 13,8 14,3 14,4 14,7 15,9 14,8 15,1 14,3 14,5 14,6 14,7 14,8 14,7 14,4 14,4 TIETO JA VIESTINTÄ RAKENNUS JA KIINTEISTÖ 30 % 20 % 10 % 0 % 1 1 9,8 9,9 8,6 9,5 10,1 10,1 11,2 12,0 12,9 12,3 10,7 9,2 7,7 7,5 3,5 3,5 3,6 3,2 2,9 3,2 2,8 3,6 6, ,9 12,7 8,7 9,0 4,0 4,1 5,9 5,6 5,1 4,8 4,5 4,8 4,8 5,2 5,5 9,0 14,7 16,1 19,0 19,2 18,8 17,9 17,4 16,4 16,6 3,8 4,3 4,1 3,6 3,6 3,9 4,1 4,5 4,3 4,3 4,6 4,9 4,8 4,0 3,7 4,0 3,4 3,8 3,4 4,2 4,0 3,9 3,1 3,0 2,7 2,6 3,0 2,4 2,6 2,3 2,6 2,3 1,8 1,8 1,7 1,3 1,5 1,7 1,6 1,3 1,4 1,5 1,4 9,4 9, ,0 15,7 9,5 8,7 9,2 9,2 9,7 9,1 9, YHDYSKUNTAHUOLTO METALLI METSÄ ELINTARVIKE 10
11 Kontribuutio keskimäärin %-yksikköä vuodessa Arvonlisäyksen kontrobuutiot klustereittain ,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7, ELINTARVIKE METSÄ METALLI YHDYSKUNTAHUOLTO RAKENNUS JA KIINTEISTÖ TIETO JA VIESTINTÄ KAUPPA MATKAILU JA LIIKENNE RAHOITUS- JA YRITYSPALVELUT JULKINEN HALLINTO KOULUTUS JA KULTTUURI TERVEYS JA HYVINVOINTI KOTI JA ASUMINEN 11
12 Kontribuutio keskimäärin %-yksikköä vuodessa KOKO MAA - Arvonlisäyksen kontrobuutiot ELINTARVIKE METSÄ METALLI YHDYSKUNTAHUOLTO RAKENNUS JA KIINTEISTÖ TIETO JA VIESTINTÄ KAUPPA MATKAILU JA LIIKENNE RAHOITUS- JA YRITYSPALVELUT JULKINEN HALLINTO KOULUTUS JA KULTTUURI TERVEYS JA HYVINVOINTI KOTI JA ASUMINEN 12
13 Arvonlisäyksen kontrobuutiot klustereittain Pohjois-Pohjanmaa 3 9 2,15 0, Pirkanmaa 0 2 1,41 0,12 1 0,14 Varsinais-Suomi 0,05 5 1,84 0,12 9 0,14 Ahvenanmaa 0,05 0,02 2 0,12 1,02 7 Keski-Pohjanmaa 0,17 1,17 0,18 0,15 2 0,06 Uusimaa 0,10 2 1, ,10 Pohjanmaa 0,12 1,15 3 0,08 5 0,10 Itä-Uusimaa -0,13 0,05 5 0,14 0,12 0,10 Keski-Suomi 0, ,14 0,14 0,19 Etelä-Pohjanmaa 0,14 7 0,130,07 1 0,16 Satakunta 0 0,63 0,150,04 0,17 0,19 Kymenlaakso 6 1 0,10 0, Etelä-Karjala 1,00 9 0,07 0,15 0,08 3 Pohjois-Savo ,10 0,17 0,18 Etelä-Savo 9 0 0,15 2 0,09 0,16 Pohjois-Karjala -0,11 0,14 9 0,56 0,08 0 Päijät-Häme -0,00-0, ,08 Kanta-Häme -0,07 5 0,15 8 0,01 0,07 Lappi 0 4 0,07 0, Kainuu 5 0,14 0,18 0,080,10 0,17 KOKO MAA 0,18 1 0, ,16-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Kontribuutio keskimäärin %-yksikköä vuodessa ELINTARVIKE METSÄ METALLI YHDYSKUNTAHUOLTO RAKENNUS JA KIINTEISTÖ TIETO JA VIESTINTÄ KAUPPA MATKAILU JA LIIKENNE RAHOITUS- JA YRITYSPALVELUT JULKINEN HALLINTO KOULUTUS JA KULTTUURI TERVEYS JA HYVINVOINTI KOTI JA ASUMINEN 13
14 Kontribuutio keskimäärin %-yksikköä vuodessa 7,0 Keski-Suomi - Arvonlisäyksen kontrobuutiot ,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9, ELINTARVIKE METSÄ METALLI YHDYSKUNTAHUOLTO RAKENNUS JA KIINTEISTÖ TIETO JA VIESTINTÄ KAUPPA MATKAILU JA LIIKENNE RAHOITUS- JA YRITYSPALVELUT JULKINEN HALLINTO KOULUTUS JA KULTTUURI TERVEYS JA HYVINVOINTI KOTI JA ASUMINEN 14
15 Kontribuutio keskimäärin %-yksikköä vuodessa Keski-Suomi - Arvonlisäyksen kontrobuutiot ELINTARVIKE METSÄ METALLI YHDYSKUNTAHUOLTO RAKENNUS JA KIINTEISTÖ TIETO JA VIESTINTÄ KAUPPA MATKAILU JA LIIKENNE RAHOITUS- JA YRITYSPALVELUT JULKINEN HALLINTO KOULUTUS JA KULTTUURI TERVEYS JA HYVINVOINTI KOTI JA ASUMINEN 15
16 Klusterin arvonlisäysosuuksien muutosten itseisarvojen summa 9 Kuvio Maakuntien tuotantorakenteen muuttuminen KOTI JA ASUMINEN Uusimaa 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,9 0,5 0,1 0,7 0,5 0,5 0,7 0,5 0,5 0,5 0,9 0,5 0,5 0,6 0,5 0,5 0,8 0,5 0,6 0,1 0,5 1,3 0,7 0,6 0,6 1,1 0,5 1,6 1,5 0,1 0,8 0,6 0,5 0,5 1,0 0,7 1,7 0,7 0,6 0,6 1,7 0,5 0,5 0,8 0,1 0,9 0,1 0,7 0,7 0,5 0,5 2,4 0,6 0,6 0,5 0,5 0,7 0,1 0,7 0,6 1,5 0,5 0,6 0,8 0,8 0,8 2,3 2,2 0,6 0,6 1,4 0,5 0,5 1,0 1,7 1,1 1,7 0,5 0,6 0,6 0,5 0,8 0,8 1,0 0,1 0,1 0,6 0,6 0,1 0,9 0,9 0,6 0,1 0,6 0,5 Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Itä-Uusimaa Ahvenanmaa KOKO MAA TERVEYS JA HYVINVOINTI KOULUTUS JA KULTTUURI JULKINEN HALLINTO RAHOITUS- JA YRITYSPALVELUT MATKAILU JA LIIKENNE KAUPPA TIETO JA VIESTINTÄ RAKENNUS JA KIINTEISTÖ YHDYSKUNTAHUOLTO METALLI METSÄ ELINTARVIKE 16
17 Kuvio Maakuntien tuotantorakenteen muuttuminen Keski-Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Kainuu Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Satakunta Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pirkanmaa Uusimaa KOKO MAA ELINTARVIKE METSÄ METALLI YHDYSKUNTAHUOLTO RAKENNUS JA KIINTEISTÖ TIETO JA VIESTINTÄ KAUPPA MATKAILU JA LIIKENNE RAHOITUS- JA YRITYSPALVELUT JULKINEN HALLINTO KOULUTUS JA KULTTUURI TERVEYS JA HYVINVOINTI KOTI JA ASUMINEN 17
18 Klusterin arvonlisäysosuuden muutos prosenttiyksikköä 5 Kuvio Koko maan tuotantorakenteen muutokset KOTI JA ASUMINEN 4 TERVEYS JA HYVINVOINTI KOULUTUS JA KULTTUURI JULKINEN HALLINTO RAHOITUS- JA YRITYSPALVELUT MATKAILU JA LIIKENNE 0 KAUPPA -1-2 TIETO JA VIESTINTÄ RAKENNUS JA KIINTEISTÖ YHDYSKUNTAHUOLTO -3 METALLI METSÄ ELINTARVIKE 18
19 Klusterin arvonlisäysosuus vuonna 1987 =100 Koko maan tuotantorakenteen muutos TIETO JA VIESTINTÄ RAHOITUS- JA YRITYSPALVELUT KOTI JA ASUMINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI KOULUTUS JA KULTTUURI MATKAILU JA LIIKENNE JULKINEN HALLINTO METALLI RAKENNUS JA KIINTEISTÖ KAUPPA YHDYSKUNTAHUOLTO ELINTARVIKE METSÄ 19
20 METSÄ YHDYSKUNTAHUOL METALLI RAKENNUS JA KAUPPA TIETO JA VIESTINTÄ MATKAILU JA ELINTARVIKE KOTI JA ASUMINEN TERVEYS JA RAHOITUS- JA KOULUTUS JA JULKINEN HALLINTO Tuotantorakenteen muutos klustereittain Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta Kanta-Häme Keski-Suomi Ahvenanmaa Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Itä-Uusimaa Etelä-Karjala Kainuu Kymenlaakso Lappi Keski-Pohjanmaa 20
21 Tuotannon kasvu Tuotannon kasvu Aika: vuosittain / jaksoittain Paikka: alue Toiminta: klusterit 21
22 KOKO MAA - Arvonlisäyksen kontribuutiot jaksoittain KOTI JA ASUMINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI KOULUTUS JA KULTTUURI JULKINEN HALLINTO RAHOITUS- JA YRITYSPALVELUT MATKAILU JA LIIKENNE KAUPPA TIETO JA VIESTINTÄ RAKENNUS JA KIINTEISTÖ YHDYSKUNTAHUOLTO METALLI METSÄ ELINTARVIKE -0 0, ,60 0,80 1,00 Kontribuutio %-yksikköä vuodessa
23 Uusimaa - Arvonlisäyksen kontribuutiot jaksoittain KOTI JA ASUMINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI KOULUTUS JA KULTTUURI JULKINEN HALLINTO RAHOITUS- JA YRITYSPALVELUT MATKAILU JA LIIKENNE KAUPPA TIETO JA VIESTINTÄ RAKENNUS JA KIINTEISTÖ YHDYSKUNTAHUOLTO METALLI METSÄ ELINTARVIKE -0 0, ,60 0,80 1,00 1,20 Kontribuutio %-yksikköä vuodessa
24 Keski-Suomi - Arvonlisäyksen kontribuutiot jaksoittain KOTI JA ASUMINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI KOULUTUS JA KULTTUURI JULKINEN HALLINTO RAHOITUS- JA YRITYSPALVELUT MATKAILU JA LIIKENNE KAUPPA TIETO JA VIESTINTÄ RAKENNUS JA KIINTEISTÖ YHDYSKUNTAHUOLTO METALLI METSÄ ELINTARVIKE ,10 0,00 0, ,50 0,60 Kontribuutio %-yksikköä vuodessa
25 Työllisyys ja työpanos Työllisyys toimipaikan työlliset yrittäjät ja palkansaajat Työpanos työtunnit vuodessa Palkat ja palkansaajakorvaukset palkka palkansaajaa kohti 25
26 Kuvio Maakunnan työllisyyden kehitys Ahvenanmaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Itä-Uusimaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Savo Lappi Kainuu KOKO MAA -1,50-1,25-1,00-0,75-0,50-5 0,00 5 0,50 0,75 1,00 1,25 1,
27 Kuvio Seutukunnan työllisyyden kehitys Oulu Tampere Jyväskylä Helsinki Ahvenanmaa Porvoo Salo Lohja Vaasa Ylivieska Ylä-Savo Sisä-Savo Pieksämäki Imatra Torniolaakso Ylä-Pirkanmaa Koillis-Savo Keski-Karjala Pielisen Karjala Kehys-Kainuu Itä-Lappi -3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,
28 Kuvio Palkat palkansaajaa kohti 1987 ja 2005 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Kymenlaakso Pohjois-Savo Keski-Suomi Satakunta Päijät-Häme Kanta-Häme Lappi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kainuu 82,5 98,8 98,0 97,7 97,8 97,4 97,3 97,3 99,8 97,0 97,7 95,5 99,6 94,9 98,4 94,4 95,8 94,3 97,1 93,8 94,1 92,2 93,6 91,0 93,1 89,9 97,0 89,5 93,5 88,5 91,5 88,2 93,8 88,0 90,9 89,6 108, ,7 80,0 85,0 90,0 95,0 100,0 105,0 110,0 115,0 Koko maa palkat palkansaajaa kohti =100 28
29 Kuvio Palkansaajakorvausten muutos maakunnittain Uusimaa 103,1 Pirkanmaa 100,7 Pohjanmaa 10 Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi 99,3 99,9 99,7 Pohjois-Savo Päijät-Häme 98,6 98,5 Kanta-Häme Etelä-Karjala Keski-Suomi Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso 97,8 97,4 97,1 96,9 96,8 96,5 Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa 95,9 95,7 Pohjois-Karjala 94,1 Lappi 92,6 Kainuu 92, Palkansaajakorvaukset per palkansaaja - koko maan muutos on merkitty =100 29
30 ,5 Kuvio 3.x.x Palkat palkansaajaa kohti Indeksilukujen keskihajonta 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 30
31 Investoinnit Investoinnit aika: suhde tuotantoon (investointiaste % arvonlisäys) suhde palkansaajakorvauksiin (työ ja pääoma) 31
32 Investoinnit % bruttokansantuotteesta 45 Kuvio Investointiaste suuralueittain , ,3 30,8 3 28,8 30,5 30,9 27,9 28,4 26,9 26,2 25,7 23,7 23,3 23,0 22,9 23,5 22,3 22,8 23,2 22,2 22,8 23,5 23, Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Ahvenanmaa KOKO MAA 32
33 Investoinnit per palkansaajakorvaukset Itä-Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Lappi Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Kanta-Häme Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Kainuu Päijät-Häme KOKO MAA 15,3 13,6 12,1 11,4 12,0 12,5 11,3 16,1 9,9 9,6 11,3 12,2 9,8 11,7 12,6 13,5 8,7 11,2 11,4 12,2 9,3 11,7 10,5 14,3 8,6 11,9 8,9 13,3 10,1 1 9,6 13,6 8,4 10,5 1 13,7 8,5 10,1 9,7 11,7 8,7 10,9 9,4 12,0 8,6 9,6 9,9 10,7 10,5 9,5 9,1 11,9 7,4 10,1 9,8 11,8 7,5 9,4 10,0 10,5 7,9 9,4 10,0 10,5 8,4 9,8 8,9 11,0 7,6 9,3 9,1 1 8,0 8,6 9,7 11,3 6,7 8,4 9,9 11,7 8,4 10,0 9,8 18, Investoinnit per palkansaajakorvaukset, jaksojen summa on osuus, %
34 Itä-Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ahvenanmaa Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Kanta-Häme Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Kainuu Päijät-Häme KOKO MAA Kuvio Maakunnan investointien osuus tuotannontekijöiden käytöstä , % 9,4 8,0 8,8 7,8 8,3 7,8 8,2 7,0 7,9 8,3 9,7 6,8 6,9 7,5 8,7 6,4 7,7 7,8 8,2 6,7 8,0 7,4 9,1 6,4 8,0 6,6 8,6 7,1 7,2 6,9 8,8 6,3 7,4 7,3 8,8 6,3 7,2 7,0 7,9 6,4 7,6 6,8 8,1 6,4 6,9 7,1 7,5 7,3 6,9 6,6 8,0 5,7 7,2 7,0 8,0 5,7 6,8 7,2 7,3 6,0 6,8 7,2 7,4 6,3 7,0 6,5 7,6 5,8 6,8 6,7 7,3 6,0 6,4 6,9 7,7 5,3 6,3 7,1 7,9 6,3 7,1 7,1 8, Investointien osuus palkansaajakorvausten ja investointien summasta, %
35 Kuvio Seutukunnan investointien osuus tuotannontekijöistä Länsi-Saimaa 10,5 8,4 9,9 9,8 Porvoo 9,6 8,5 8,3 10,6 Oulunkaari 9,7 9,1 9,1 8,6 Tunturi-Lappi 8,0 6,9 9,9 11,4 Kyrönmaa 9,0 7,5 9,5 9,4 Juva 9,5 8,1 9,2 8,3 Kaustinen 9,3 8,0 9,1 8,4 Koillis-Savo 9,0 7,6 9,0 8,9 Kemi-Tornio 8,9 7,6 8,7 9,1 Kaakkois-Pirkanmaa 9,6 7,3 8,6 8,6 Loviisa 8,4 6,0 7,3 7,9 Tampere 7,2 6,0 7,0 6,4 Kuopio 7,9 5,2 6,6 6,9 Heinola 8,2 5,1 6,2 7,0 Lahti 7,6 5,3 6,3 7,1 Tammisaari 8,1 5,4 6,2 6,4 Kajaani 7,1 5,8 6,3 6,7 Keuruu 7,1 5,1 6,6 6,7 Turku 7,0 5,7 6,2 6,7 Vaasa 7,1 5,9 6,2 6,2 Varkaus 7,0 4,7 5,5 6, Investointien osuus tuotantopanosten (palkansaajakorvaukset + investoinnit) käytöstä, %
36 Aluetalouden kuvaamisen ongelmat Tietojen tuoreus! viive normaalioloissa 15 kk viime vuonna 20 kk; tänä vuonna?? Kk Tuotanto- ja työllisyystilit pääomakanta > kiinteän pääoman kuluminen > toimintaylijää tuonti ja vienti (alueet, ulkomaat) Kotitalouksien aluetilit kulutustiedot 36
37 Aluetalouden rakenne ja kiertokulku RAHOITUS RAHOITUS toimipaikka toimipaikka // otto- otto- ja ja antokohteiden antokohteiden sijainti sijainti TUOTANTO TUOTANTO toimipaikan toimipaikan sijainti sijainti // tuonti tuonti ja ja vienti vienti TULOT TULOT JA J KULUTUS kotitaloudetalouden koti- asuinpaikka asuinpaikka JULKINEN JULKINEN TALOUS TALOUS toimipaikka Introduction to ESA toimipaikka // otto- otto- ja ja antokohteiden antokohteiden sijainti
38 38
39 39
40 40
41 41
42 42
METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002
METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:
Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä
Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Vuonna 2006 Suomen aktiivisimmat shakkialueet olivat Lounais-Pirkanmaan (VammSK) ja Tammisaaren seutukunnat (Åminnefors-Hanko-Karjaa-Tammisaari). Taulukossa on
VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN
VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee
Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka
Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna
Yritykset ja yrittäjyys maakunnat
Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,
SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut
31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU
Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto
Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen
Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,
Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen
Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN
REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009
Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät
Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne
!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!
SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö
Aluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.
POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien
Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää
Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu
KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT
KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat
Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %
Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Maakunta Osuus arvon- Arvonlisäys lisäyksestä, % mrd. euroa KOKO MAA 100,0 185,5 Uusimaa 39,0 72,3 Pirkanmaa 8,4 15,6 Varsinais-Suomi
Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi
TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan
Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus
Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista
TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA
VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan
Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto
Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa
Kuntajohdon seminaari Mikkelissä
Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen
Maakuntakierros 2011. Valtakunnallinen aineisto
Maakuntakierros 2011 Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2003 2009 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää eriytetyt liikelaitokset Lähde: Tilastokeskus 2003 Vuosikate: Mrd. euroa 1,24 Asukasta kohti, 240 Vuosikate %
Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista
%-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.
Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa
Kevään 2015 yhteishaku
Kevään 215 yhteishaku Yhteishaussa toiselle asteelle hakeneiden 9.-luokkalaisten määrä, sekä osuus ensisijaisvalinnoista ammatilliseen tai lukiokoulutukseen vuosina 21 215, % 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213
Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua
Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;
Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014
Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)
Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012
Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen
Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat. Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen
Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen Pori/Ennakointiseminaari 30.3.2012 Ikärakenteen alueellisia eroja Työllisyyden alueellisia eroja Tutkintorakenteiden alueellisia
Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus
Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus
Kunnat ja alueet. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Kunnat ja alueet Konsultit 2HPO 1 Väkiluvun muutos kunnittain 1980-2010 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne 2 Väestön muutos kunnittain Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 3 Väkiluvun muutos kunnittain
Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011
Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne
ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus
ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos
Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne
KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas
KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05
EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?
Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys
Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013
Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Helsinki Helsingfors 2013 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Sirkku Hiltunen 09 1734 7373 Leena Jäntti 09 1734 7372 Kannen kuvat
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden
TOIMIALAKATSAUS 2010
TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5
jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?
Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24
Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009
Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Ålands Telefonandelslag Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Finström -
Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste
Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme
TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa
Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy
Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki
Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa
Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto
Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013
Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti
Etelä-Savon maakuntatilaisuus
Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon
ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä
ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty
Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset
Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen
Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Lahti 22.8.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007
Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta
Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan
Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.
Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen
Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.
Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen
Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,
Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013
ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leena Jäntti 12.10.2011 Aluekatsaukset tilastokeskus.fi/aluekatsaus Kerran vuodessa ilmestyviä kokoomajulkaisuja Valmiit diagrammit ja teemakartat
Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
Tilastotietoja. Maakuntakierros 2011. Jaana Halonen tilastotutkija
Tilastotietoja Maakuntakierros 2011 Jaana Halonen tilastotutkija Etelä-Savo Kainuu Asukasluvun muutosprosentti 2009 2010 maakunnittain Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kymenlaakso Satakunta
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys
Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013
Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut
Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat
Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat Sosiaali ja terveysvaliokunnan infotilaisuus 8.3.2017 Antti Väisänen, STM 1 8.3.2017 Maakuntien rahoitus 1 (1/2) Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan.
AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2009
ENSIREKISTERÖINNIT 12/09 1(12) 5.1.2010 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Rakennus- ja asuntotuotanto
Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä
LUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa
LUOVIEN ALOJEN TILASTOT -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa Esityksen sisällys Luovien alojen tilastollinen määritelmä ja toimialaluokitus Luovien alojen seutukuntatason tilastollinen
ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA
ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet
Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet
Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson
Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö
N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2010
Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 9.3.2010 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2010 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien
Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.
Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9
REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010
Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 20.7.2010 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset
Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010
Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa
AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008
ENSIREKISTERÖINNIT 2/08 1(12) 6.3.2008 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------