SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

Transkriptio

1 SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan sijoittuminen ja työpaikkakeskittymien muodostuminen monikeskuksisessa aluerakenteessa Tutkimushankkeen tavoitteena on tehdä soveltava empiirinen tutkimus yritysten sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä, niiden muutoksista sekä työpaikkakeskittymien synnystä, kasvusta ja mahdollisesta supistumisesta monikeskuksisessa aluerakenteessa.

2 Lähtökohtia & viitekehystä Yritystoiminnan sijoittuminen Seutujen välillä / sisällä / paikallisesti Liiketoiminnasta lähtevä sijoittumislogiikka Sijainti yrityksen tuottavuuden ja kasvun kannalta Kuntien, seutujen & maakuntien näkökulma yritystoimintaan osin toisenlainen Liikennejärjestelmän, kaavoituksen, kiinteistömarkkinoiden rajoitukset Seudut toimintaympäristöinä Sijaintipaikkojen ominaisuudet liiketoiminnan kannalta Viitekehys Yritysten sijoittumisteoria (mm. Stahl, Revelle, Ottaviano, Thisse) Agglomeraation taloustiede (mm. Fujita, Venables, Krugman) Saavutettavuus liikenne tai kommunikaatioetäisyydellä niihin paikkoihin, joihin taloudellinen toiminta on keskittynyt Seutujen sisäinen / sisäinen / kansainvälinen Henkilöliikenne, tavaraliikenne, tietoliikenne Asiakas / kommunikaatio /työvoima /logistiikkasaavutettavuus Keskittyminen Agglomeraatio taloudelliset toiminnot lähellä toisiaan etuja kuljetukselle ja kommunikaatiolle tuottavuus Skaalaedut Lokalisaatioedut urbanisaatioedut

3 Yritysten sijoittuminen Mittakaavaedut lokalisaatioedut urbanisaatioedut Yrityksen sisäiset Yritykselle ulkoiset Urbanisaatio edut (suuruus, monipuolisuus) Lokalisaatioedut (erikoistuminen) Mittakaavaedut Suuri markkina alue Yhteistyö / Kilpailu Yhteiset työmarkkinat Toimialojen välinen vuorovaikutus Erikoistuneet välituotteet ja palvelut Innovaatioiden leviäminen Informaatiovirrat Lähde: Heikki A. Loikkasen luentokalvo mukailtuna

4 Agglomeraation vaikutus tuottavuuteen eri toimialoilla Daniel Graham (2005, 2006) estimoi toimialakohtaisia tuottavuusjoustoja agglomeraation suhteen Tulokset kuvaavat, kuinka paljon tuottavuus nousee, kun saavutettavuus suureen keskittymään paranee tai keskittymä kasvaa Tulosten tulkinta: Esim. jos keskittymän koko kaksinkertaistuu (tai saavutettavuus suureen keskukseen paranee kaksinkertaiseksi), vaikutus tuottavuuteen on: rakentamisessa 7 % rah. & vakuutusalalla 24 % Toimiala Jousto Kaikki toimialat 0,12 Rakentaminen 0,07 Teollisuus 0,08 Informaatioteknologia 0,08 Kauppa & MaRa 0,15 Kiinteistöpalvelut 0,19 Kuljetus & tietoliikenne 0,22 Liike elämän palvelut 0,22 Rahoitus & vakuutus 0,24 Palvelusektori yhteensä 0,19

5 Yritystoiminnan keskittyminen valtakunnallisesti ja kaupunkialueen sisäisesti Alustavia tuloksia kunta ja tilastoaluetason analyysistä Aineisto Yritysrekisterin toimipaikat 2007 Valtakunnallinen, Tilastokeskus Pääkaupunkiseutu, HSY / TK Indikaattorit Toimialat tol 2002, 2 nro taso Valtakunnallinen keskittyminen 13 suurimman kunnan osuus toimipaikkojen henkilöstömäärästä Osuus kaikkien toimialojen henkilöstöstä 50,5 % Kaupunkialueen sisäinen keskittyminen Case pääkaupunkiseutu Suurimpien työpaikkakeskittymien (13 tilastoaluetta) osuus toimipaikkojen henkilöstöstä Osuus kaikkien toimialojen henkilöstöstä 50 % Analyysit Lokalisaatiotekijät / urbanisaatiotekijät / skaalatekijät Valtakunnallinen keskittyminen v.s. Kaupunkialueen sisäinen keskittyminen Keskittyminen v.s. toimipaikan keskikoko

6 Yritystoiminnan keskittyminen valtakunnallisesti ja kaupunkialueen sisäisesti Toimialojen valtakunnallisen ja kaupungin sisäisen keskittymisen välillä vahva korrelaatio mutta merkittäviä outlyereitä Palvelut keskittyvät enemmän kuin jalostus Alkutuotanto hajautuneinta Liike elämän palvelut ja muut erikoistuneet palvelut keskittyneimpiä sekä valtakunnallisesti että PKS:lla Teollisuudessa eroja Keskittyneitä: elektroniikka, sähkö, graafinen teoll., kemia keskittyneitä Hajautuneita: metalli, elintarvike, puutuote Hajautuneita mutta PKS:lla keskitt: energia (voimalat), puutuote (?), paperi (pääkontt.) Suht. keskittyneitä mutta PKS:lla hajautuneita Maaliikenne, tukkukauppa Autokauppa Rakentaminen

7 Yritystoiminnan keskittyminen valtakunnallisesti ja kaupunkialueen sisäisesti Suuret toimipaikat skaalaedut toimipaikkatasolla Perusmetalli ja paperiteoll.: suuret yksiköt keskisuurissa ja pienissä kaupungeissa Elektroniikka: suuret yksiköt suurissa kaupungeissa Muu teollisuus: koko ja keskittyminen korreloivat skaalaedut v.s. lokalisaatioedut Erikoistuneet palvelut: myös keskittyneiden alojen toimipaikat suht. Pieniä urbanisaatioedut

8 Suurten keskusten kasvu liittyy keskushakuisen yritystoiminnan kasvuun ja hajautuvan yritystoiminnan merkityksen vähenemiseen Keskittyvien toimialojen työpaikat kasvaneet nopeimmin 2000 luvulla, kuten jo vuosikymmenien ajan Erityisesti liike elämän palvelut Keskittymistä vähiten riippuvaisten alojen työpaikat supistuneet 2000 luvulla Erityisesti maa ja metsätalous, teollisuus, energiahuolto Poikkeuksina Rakentaminen Kaivostoiminta Työpaikkojen muutos Suomessa v Ind. 2000=100 (L Q) Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset (J K) Rahoitus, vakuutus, ym. toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (G H) Kauppa, majoitus ja rav.toiminta (F) Rakentaminen (E) Sähkö, kaasu ja vesihuolto (D) Teollisuus (C) Kaivostoiminta ja louhinta (A B) Maa ja metsätalous Yhteensä 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0

9 Toimialojen keskittyminen PKS:lla karttaruutuaineistojen mukaan Keskittymähakuisimpia toimistoalat Kantakaupunki Espoo: Keilaniemi Tapiola Leppävaara Vantaa: Aviapolis Myös tilaa vievä kauppa Kauppakeskukset Vähiten keskittymähakuisia: teollisuus ja logistiikka Pääväylien varret Palvelut kotitalouksille Asuinalueet Kauppakeskukset Yritystoiminnan keskittyminen kaupunkialueen sisäisesti

10 Esimerkki: Toimipaikkojen henkilöstö PKS:lla 2008 Lähde: Kilpeläinen, Laakso & Tähtinen, 2010 (HSY) 50 % henkilöstöstä 1 %:n maa alalla 80 % henkilöstöstä 5 %:n maa alalla 100 % henkilöstöstä 43 %:n maa alalla