Ajankohtaista Kouvolasta

Transkriptio

1 Ajankohtaista Kouvolasta 1

2 Kouvolan kehityksen muutosvoimat Elinkeinorakenteen muutos Metsäteollisuus, kauppa, matkailu, julkiset palvelut Julkisen talouden haasteet Ikääntyvä väestö, muuttoliike, sote-palvelujen kysyntä, kuntatalous Kuntarakenteen uudistuminen ja alueellisen työnjaon muuttuminen Tiivistyvä yhdyskuntarakenne, keskusten välisen kilpailuasetelman muuttuminen Metropolien lähestyminen Nopeutuvat liikenneyhteydet, saavutettavuus, Allegro Vetovoimainen ympäristö ja luonto Pinta-ala, luonnon monimuotoisuus, vapaa-ajan asutuksen kasvava merkitys TAUSTAA 2

3 Työpaikkamenetykset heikentäneet kunnallisten palvelujen rahoituspohjaa Suomen teollisen historian mittavin rakennemuutos UPM:n Voikkaan paperitehtaan lakkautus UPM Kymin tuotannon leikkaus ja muut tehostustoimet Stora Enson Anjalankosken leikkaukset Myllykosken paperitehtaan lakkautus Metsäteollisuuden alihankkijat, logistiikka, raaka-ainehuolto Välilliset vaikutukset muuhun alihankintaan ja palveluihin suorat ja välilliset työpaikkamenetykset n tp v jälkeen Kouvolan seutukunta äkillisen rakennemuutoksen alueena 2012 loppuun asti Valtionhallinnon palvelujen tulevaisuus Kouvolassa? Kouvolan hätäkeskuksen lakkautus, kansalaisen yleisneuvontapalvelu??? Hovi- ja hallinto-oikeus Kuopioon (esitys eduskuntaan) Puolustusvoimien rakenneuudistus, Itä-Suomen sotilasläänin lakkautus ELY:n, TE-toimistoverkon, poliisin, verohallinnon ja KELA:n supistukset, ym. Viisumipalvelukeskus Kouvolaan (pilottikokeilu) Poliisin rakenneuudistus, Kaakkois-Suomen pääpoliisiaseman paikka TAUSTAA 3

4 Yritysten liikevaihto ja henkilöstö Kouvolan seudulla (indeksi) Indeksi (2007=100) /4 2008/4 2009/4 2010/4 2011/4 Liikevaihto Henkilöstö Lähde: Kaupunkitutkimus TA Oy, 2012 TAUSTAA 4

5 Kaupungin talous Keskeiset tunnusluvut Kokonaismenot 619 M (ta 2012) Veroprosentti 20, yksi veroprosentti tuottaa noin 13 M Vuosikate (tp 2011) 17,9 M, (90 % poistoista) Investoinnit 45,8 M brutto (ta 2012) Lainamäärä 1505 /as. (tp 2011) Taseen kertynyt ylijäämä 1,6 M (tp 2011) Verotulojen kasvu selvästi alle maan keskiarvojen (v ,6 %) Toimintatuottojen osuus selvästi vertailukaupunkeja pienempi Tulosennuste - 20 M (2012), virhemarginaali 2% Tiedossa olevat muutokset Vos-leikkaukset 26 M Poistojärjestelmän uudistamminen lisää poistojen määrää Uusi lainsäädäntö, vanhuspalvelulaki 5,7 M /v. (laitoshoito + tuettu palveluasuminen) Kv hyväksyi maaliskuussa yleisohjeena 35 M :n sopeutusohjelman Rakenteellinen sopeutustarve kasvaa, nyt noin 60 M (ilman poistoohjelman muutoksia) Kaupunginjohtaja Lauri Lammminmäki TAUSTAA 5

6 Kouvolan väestökehitys ikäluokittain * vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64) vuotiaat Yli vuotiaat Väestö Lähde:Tilastokeskus 2010* alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Yli 74-vuotiaat Kaikki *Väestön ennakkotieto , Kouvolan kaupunki TAUSTAA 6

7 Väestöllinen huoltosuhde Alle 17- ja yli 64 -vuotiaat yhtä työikäistä kohti ( vuotiasta kohti) 1,1 Kouvola Koko maa Kymenlaakso 0,9 0,7 0,5 0, Kouvola 0,61 0,71 0,80 0,88 0,94 Koko maa 0,57 0, , , , Kymenlaakso 0,62 0,71 0,79 0,86 0,91 Lähde:Tilastokeskus TAUSTAA 7

8 Väestö ikääntyy, palvelutarpeet muuttuvat 200 Vanhuspalvelut 136 M? Vanhuspalvelut 76 M Vanhuspalvelut 96 M? Päivähoito ja esiopetus Perusopetus Lukio (amm. koulutus) Vanhusten hoito Perusterv.huolto, avoh Erikoissairaanhoito Muut tehtävät vanhuspalvelujen menojen kasvu v n. 60 M - Veroprosentin korotuspaine 4,6 % - Yksi veroprosentti tuottaa 13 M - Mikäli väestö vähenee ja/tai eläköityy, verotuotto laskee - Miten valtionosuudet kehittyvät? - Asiakasmaksut? - Tuottavuus? - Vanhuspalvelulaki: - 0,6 mitoitus = + 1,2 M /v. - 0,7 mitoitus = + 5,7 M /v. Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. 'Muut tehtävät' kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät, esim. yleishallinnon ja kulttuuripalvelut. Muut tehtävät luokan palvelutarpeet muuttuvat kuten väestön kokonaismäärä. Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito. TAUSTAA 8

9 Kouvolan seudun kuntien yhdistyminen Jaala 563 km² asukkaita n Valkeala 1004 km² asukkaita n Kuusankoski 114 km² asukkaita n Elimäki 391km² asukkaita n kolme keskikokoista kaupunkia, kolme maalaiskuntaa ja kolme kuntayhtymää yhdistyi - kulttuurisesti ja poliittisesti kirjava kokonaisuus - pinta-ala 2800 km2, pitkät etäisyydet asukasta, 10. suurin kaupunki Suomessa - riittävä väestöpohja sote-palvelujen järjestämiseen - henkilöstö 6.500, kokonaismenot n. 620 M Kouvola 45 km² asukkaita n Anjalankoski 752 km² asukkaita n TAUSTAA 9

10 Yhdistymisen strategiset tavoitteet (yhdistymissopimus) Alueen kilpailukyvyn, vetovoiman ja huomioarvon lisääminen elinvoiman turvaamiseksi Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Väestön elinehtojen ja palveluiden turvaaminen Kuntatalouden tasapainottaminen Hallinnon rakenteiden kehittäminen Demokraattisen päätöksenteon vahvistaminen palauttamalla kunnallista päätösvaltaa eri yhteistyöorganisaatioista kuntalaisille tilivelvolliselle valtuustolle TAUSTAA 10

11 Vahva peruskunta? Jaala - sosiaali- ja terveyspalvelut? Iitti? -työssäkäynti -asiointi -valtion palvelut -yhdyskuntarakenne -saavutettavuus Kuusankoski Valkeala Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Kouvola Lahteen 40 km Päijät-Häme Kouvolaan 20 km Elimäki Kymenlaakso Anjalankoski Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma TAUSTAA

12 Kouvolan rakenteet uudistuvat (1) Organisaatiouudistuksen 2. vaihe käynnissä, siirtyminen uuden sukupolven prosessiorganisaatioon 2013 Hallinnon, tukipalvelujen sekä teknisen toimialan henkilöstö on vähentynyt Sivistyksen henkilöstömäärä ennallaan, vaikka asiakasmäärä laskee nopeasti Perusturvan henkilöstön kasvu ylittää kääntää kokonaissaldon kasvun puolelle Maapoliittinen ohjelma hyväksytty, yhdyskuntarakenne tiivistyy Joukkoliikenteen asiakasmäärässä %:n kasvu Energia-, asunto- ja elinkeinoyhtiöiden rakennejärjestelyillä lisätty tuottavuutta ja vapautettu pääomia elinkeino- ja palvelurakenteen uudistamiseen Tukipalvelujen uudelleenjärjestelyillä (mm. taloushallinto, ict) merkittävä tuottavuuden kasvu RAKENTEET JA JOHTAMINEN 12

13 Kouvolan rakenteet uudistuvat (2) Taloushallinto aluksi talouspalvelukeskukseen, joka TAITOA:lle 2012 alussa ICT-palvelut yhtiöitetty, palvelujen kysyntä kasvaa Maaseudun kehittämispanokset lisääntyneet (vesihuolto, laajakaista, yksityistiet, joukkoliikenne ) SOTE-integraatio etenee, aluesairaala siirtyi sairaanhoitopiiriltä kaupungin organisaatioon vuoden 2011 alussa Terveydenhuollon palveluverkosto uudistuu, uuden RATAMO -keskuksen suunnittelu käynnistynyt Perusopetuksen ja 2. asteen kouluverkot tiivistyvät, 13 opetuspistettä lakkaa Kansalaisopisto tuottaa pienemmällä hallinnolla enemmän palveluja Museo-, kirjasto- ja liikuntapaikkaverkostot tiivistyvät RAKENTEET JA JOHTAMINEN 13

14 Kuntaliitoksen kustannukset ja hyödyt Yhdistyminen kasvattaa alkuvaiheessa menoja Peruskuntien taloudenpito ennen yhdistymistä Yhdistymissopimuksessa sovitut investoinnit ja muut tukiratkaisut Toiminnan ja hallinnon järjestäminen, muutosjohtaminen Omistusjärjestelyt (esim. säätiöt) Toimitilajärjestelyt, muuttokustannukset Tietojärjestelmien yhteensovitus, uudet ohjelmisto-investoinnit Palkkojen harmonisointi, henkilöstön koulutus Palvelujen harmonisointi (esim. kotihoidon Valkeala-lisä) Uudet palvelut (esim. joukkoliikenteen kaupunkilippu) Palvelujen laatutason harmonisointi (esim. lastensuojelu) Toiminnalliset järjestelyt (esim. ammatillinen koulutus siirtyi kaupungille) 2000 Talouden hyödyt syntyvät pitemmällä aikajänteellä Hallinnon tehostuminen, toiminnan järkeistäminen Konsernirakenteen uudistaminen Palveluverkostojen uudistaminen Henkilöstöresurssien tehokkaampi käyttö Erikoistuminen, osaamisen parempi hyödyntäminen Tilankäytön tehostuminen Järkevä omistajapolitiikka Investointien järkevä kohdentaminen Vähemmät ja tehokkaammat tietojärjestelmät Mittakaavaedut mm. hankinnoissa Järkevämpi yhdyskuntarakenne, taloudellisempi infrastruktuuri Vahvempi alueellinen painoarvo, edunvalvonta Yhteiset kehittämistavoitteet ja -resurssit mm. elinkeinopolitiikassa Kouvola, ilman rakenteellisia uudistuksia Kouvola, toimenpiteiden vaikutukset Koko maa TAUSTAA 14

15 Kunnallinen demokratia ja omistajaohjaus Kunnat 6 1 Lautakunnat 47 8 Luottamushenkilöpaikat n. 700 n. 160 Kuntayhtymät 9 4 Tytäryhtiöt RAKENTEET JA JOHTAMINEN 15

16 Vakinaisen henkilöstön lukumäärän kehitys Vakinainen henkilöstö PoKS:n siirto kaupungille Pohjois- Kymen Tiedon yhtiöittäminen Iitin ja Haminan lomituspalvelut kaupungille Konsernipalvelut Elinkeino Sivistys Perusturva Tekninen Kouvolan Vesi HENKILÖSTÖ

17 Eläkepoistuman hyödyntäminen ammattiryhmittäin v Ammattiryhmä Eläkkeelle Jätetty täyttämättä lkm Hallinto- ja toimistohenkilöstö % Opetushenkilöstö % Varhaiskasvatus (sis. koulunk.ohj.) % Muu sivistystoimen henkilöstö % Hoitohenkilöstö % Muu sos. ja terveydenhuolto (sis. laitoshuoltajat) % Ruokapalveluhenkilöstö % Puhtauspalveluhenkilöstö % Maatalouslomituksen henkilöstö % Tekninen henkilöstö 69 Yhteensä 465 HENKILÖSTÖ Jätetty täyttämättä %

18 Vanhusten hoidon henkilöstötarpeen kehitys palvelutarveindeksien perusteella Arvioitu henkilöstötarve Käytettävissä oleva henkilöstö (nykyinen - eläköityvät) HENKILÖSTÖ

19 Energiayhtiöt Kuntien yhdistyessä uuden Kouvolan omistukseen kuusi 100 % omistettua energiayhtiötä: Anjalankosken Energia Oy, Korian Aluelämpö Oy, KSS Energia Oy, Kuusankosken Aluelämmitys Oy, Valkeakaasu Oy ja Vari Oy. KPMG Oy:n selvitys vaihtoehtoisista omistusjärjestelyistä tammikuussa 2009 Energiayhtiöiden rakennejärjestely toteutettiin uuden Kouvolan ensimmäisen toimintavuoden aikana. Neljä lämpö- ja kaasuyhtiötä (Anjalankosken Energia Oy, Korian aluelämpö Oy, Kuusankosken Aluelämmitys Oy ja Valkeakaasu Oy) sulautuivat Vari Oy:ön ja Vari Oy:n osakekanta myytiin KSS Energia Oy:lle. Tavoitteena turvata liiketoiminnan edellytykset, omistajatuloutus ja kilpailukykyinen energiahinnoittelu Järjestelyn yhteydessä kaupungille (pääomarahastoon) tuloutui 35 M, josta puolet lainana takaisin KSS Energia Oy:lle Yhdistymisen tuloksena henkilöstö väheni 5 henkilöllä ja lisäksi sisäisiä järjestelyjä siirtyneen henkilöstön tehtävissä Vuonna 2010 synergiaedut n. 1,5 M, vuodelta 2011 arvio samaa luokkaa RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 19

20 Liikelaitos Kouvolan Vesi Liikelaitos Kouvolan Vesi aloitti toimintansa vuoden 2009 alusta Liikelaitokseen siirtyivät Jaalan, Elimäen, Kouvolan ja Kuusankosken vesihuoltolaitokset Perustamisessa hyödynnettiin aikaisempia yhteistyöselvityksiä Tavoitteena on turvata toimintakyky, vesihuollon palvelut korkeatasoisina, vakaa omistajatuloutus sekä kilpailukykyiset vesihuoltopalvelut Henkilöstö 61, liikevaihto 12,5 M, Veden myynti 3,9 milj. M3, jäteveden puhdistus 10 milj. m3 Yhdistymisvaiheessa henkilöstö väheni 5 henkilöllä (n.10 %) Veden hinta on 20 suurimman kunnan keskitasolla Kaupungin sijoittamalle peruspääomalle korvaus 2012 alkaen 6 % pääomasta (n. 1,3 M ), lisäksi haittakorvaus verkostoista katualueella n. 0,25 M Omavaraisuusaste laski 13 %, nyt n. 70 % Saavutettavat synergiaedut vuodessa n. 0,8 M (puhdistamoiden yhdistäminen, yhtenäinen asiakaspalvelujärjestelmä, automaatiojärjestelmien yhtenäistäminen) Yhtiöittämistä koskeva selvitys on käynnistymässä (KPMG Oy) RAKENTEET JA JOHTAMINEN 20

21 Kaupungin asuntoyhtiöt Lähtötilanne v. 2008: 13 yhtiötä, n asuntoa, henkilöstöä yhtiötä sulautettiin Kouvolan Asunnot Oy:öön Tavoitteena toiminnan tehostaminen ja vuokrauksen keskittäminen Nykytila v. 2012: 1 vuokrataloyhtiö, n asuntoa, henkilöstöä 37 Vuokraustoimintojen ja tuottavuuden kehitys (muutos > 2011: käyttöaste 92 % -> 96,5 %, liikevaihto 20,0 M -> 21,0 M ) Kiinteistöjen ylläpidon ja rakennuttamisen ammattimaisuus toteutuu Kehittämistarpeet kiinteistöjen ylläpidossa (huolto- ja korjaustoiminnot, energiatalous) sekä kiinteistökannan koon hallinnassa (kaupungin laitamien tyhjät asunnot) RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 21

22 Elinkeinotoimi Lähtötilanne v. 2008: kuntayhtymän elinkeinotoimi, Kuusankosken Kehitys Oy, Kouvolan Yritysmagneetti Oy ja kunnat; (henkilöstö: 15 vakituista +19 määräaikaista = 34 h.) Kv : yksi elinkeinojen kehitysyhtiö Nykytilanne v. 2012: elinkeinotoimen tilaajaorganisaatio (5 + 5 = 10 h.) in house elinkeinokehitysyhtiö Kouvola Innovation Oy + tytäryhtiö ( = 42 h.) Elinkeino- ja maaseutupalvelujen ja Kinnon budjetti yht.10 M Kaupungin rahoitus yhtiön toimintoihin n. 2 M /v. (palvelusopimus) kaupungilla n. 80 % omistus EBICK Oy:stä, Iitti n. 10% Tavoitteita: yksi elinkeinoyhtiö, laajoissa kehittämishankkeissa yhteistyön tiivistäminen seutujen kesken RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 22

23 Yhdyskuntarakenne Ennen kuntaliitosta maapolitiikkaa ohjasi kuntien välinen asukaskilpailu, jonka seurauksena seudulla on paljon pientaloalueita Uuden maapoliittisen ohjelman toiminta-ajatuksena on kaupunkirakenteen tiivistäminen taloudellisesti tehokkaaksi Maankäyttöä ohjataan kaupunkirakenteen ja liikennejärjestelmän sekä asumisen tarpeet yhteen sovittavalla rakennesuunnittelulla Alueita, joita ei tarvita maapoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi, myydään tai niitä käytetään vaihtokohteina, maaomaisuutta on realisoitu noin 180 ha Kaupunkimaisen asumisen edellytyksiä parannetaan Kouvolan ja Kuusankosken keskusten tuntumassa Kehittämisen painopisteet VT6:n liittymäalueella (Korjala - Tervaskangas) sekä ydinkeskustassa Mittavia kaupan investointeja (yli k-m2) käynnissä ja suunnittelupöydällä Elinkeinorakenne uudistuu ja elinvoima vahvistuu RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 23

24 Joukkoliikenne Uudessa Kouvolassa toteutettiin laaja-alainen, toimialarajat ylittävä hanke joukkoliikenteen kehittämiseksi Uusi 40 euron hintainen kaupunkilippu koko kaupungin alueelle Kaupungin tuki joukkoliikenteen kehittämiselle oli 1,4 M vuonna 2011 Joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä on kasvanut noin matkalla eli yli 20 % Kuukausilipuilla matkustavien määrä kasvanut yli 35 % Henkilöliikennesuoritetta on siirtynyt joukkoliikenteeseen noin 3 milj. km CO2- päästöt ovat vähentyneet n. 300 tn vuodessa Kustannustehokkuuden ja maaseutualueiden joukkoliikenteen tarjonnan parantumisen seurauksena vuoroja on lisätty, palvelut ovat parantuneet Koulukuljetusten linja-autoreitit on avattu kaikille käyttäjille RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 24

25 Kuntien yhdistyminen ja maaseutu Valkealassa ja Elimäellä vaikea päätös Suomalainen muisti on pitkä, kuntaliitosta vastustanutta mielipidettä tuskin lähivuosina muutetaan Mitä maaseudulla on liitoksen jälkeen tapahtunut? Väestömuutos jatkuu entisellään, yksityiset palvelut seuraavat asiakkaita Kunnallisten palvelujen uudistaminen jäissä kolme vuotta (palveluverkkosuoja) Normaalioloissa kunnat olisivat jo joutuneet karsimaan palvelujaan Kaupungin taloudelliset panokset maaseudun kehittämiseen ovat vähintään kaksinkertaistuneet (säätiöt, neuvontaresurssit, yksityistie- ja vesihuolto-avustukset, takaukset, laajakaista- ja hanketuki, joukkoliikenne,.) Ratkaisuhakuisuus vs. kriisihakuisuus Keskusten kehittäminen vs. maaseutu Miten vahvistetaan kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta? Miten saadaan maaseudun yhteisöllisyydestä voimavara? Lähidemokratian mallit? Kuntaliitoksen yhteydessä aluelautakunnista luovuttiin (maaseudun oma tahto) Kouvolan valintana maaseudun kehittämissäätiöt, maaseutulautakunta ja kylätoiminnan tuki Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 25

26 Talous- ja henkilöstöpalvelut Kuntaliitos mahdollisti seudun kuntien taloushallinnon keskittämisen Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus aloitti Alkuvaiheessa painopiste prosessien yhtenäistämisessä ja sähköisen tiedonsiirron kehittämisessä Henkilöresurssit yhdistymisvaiheessa n. 80, nyt n. 70 Kustannussäästöt n.1,6 M /v. = 23%/v. Talouspalvelukeskus siirtyi osaksi valtakunnallista Kunnan Taitoa Oy:tä. Tavoitteena on raportoinnin ja prosessien kehittäminen sekä kustannustehokkuuden kasvattaminen RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 26

27 Tietohallinto Tilaajan (tietohallinto) ja tuottajan erottaminen (Kaakkois-Suomen Tieto Oy) Lähtötilanne: 6 kuntaa, 3 kuntayhtymää. V Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymässä seitsemästä potilastietojärjestelmästä yhteen aluetietojärjestelmään (Kaapo-Effica). Nykytilanne: Tietojärjestelmät harmonisoitu, päällekkäisyydet lähes poistettu. V säästöarvio euroa. Investoinnit keskitetysti tietohallinnon ohjauksessa, näin turvataan yhteen toimivuus ja estetään päällekkäisyydet. Palvelinympäristö virtualisoitu, n työasemaa. Haasteet: Vuonna 2010 tiukalla aikataululla Pohjois-Kymen Sairaalan käyttöönotto osaksi Kouvolan kaupunkia. Muutostilanteessa tuettava palvelurakenteen muutoksia ja esim. sähköistä asiointia mutta saman aikaisesti turvattava olemassa oleva tuotanto (esimerkiksi potilastietojärjestelmät). Tulevaisuuden haasteena integraatioarkkitehtuuri. Muuta: Tietohallinto/IT henkilöstö määrässä ei kasvua. Hankittu merkittävä osaamispääoma suuriin ICT muutoksiin ja niiden läpivientiin. RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 27

28 Ratamo-keskus (SoTe intergraatio) Terveydenhuollon kansallisten kehittämistavoitteiden mukaisesti suunniteltu sosiaali- ja terveyspalveluiden keskus Kytkeytyy terveyspalveluverkon uudistamiseen (kv:n verkkopäätös 3/2012) Tavoitteena perusterveydenhuollon, perustason erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen toiminnallinen yhdistäminen saman katon alle Yhteiset tukipalvelut (laboratorio, röntgen, ravinto, apuväline, välinehuolto) Integraatio vanhusten palveluasumiseen Palvelukokonaisuuden integroiminen kaupunkirakenteeseen Modernit ict- ja logistiikkaratkaisut, langaton sairaala Yksityisten ja kolmannen sektorin palveluiden sijoittelu samaan kokonaisuuteen Alustava mitoitus n. 200 vuodepaikkaa, investointikustannus n. 85 M Varovasti arvioitu tuottavuushyöty 4-6 M /v. Kaupunginvaltuuston hankepäätös 11/2011 RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 28

29 Sivistyksen palvelurakenteet Vuoden 2009 aikana laajat selvitykset koulutuksen palveluverkoista Valtuuston päätös : vuonna 2012 kahdeksan perusopetuksen yksikköä lakkautetaan (48 => 40) vuonna 2014 kaksi (40=>38) yksikköä uusia investointeja mm. Mansikka-ahon koulu 10 M, päiväkotihankkeita Taustalla vähenevä oppilasmäärä, tavoitteena opetuksen laadun turvaaminen Ammatillinen koulutus keskitetään seitsemästä toimipisteestä yhdelle kampusalueelle Tornionmäen kampuksen investoinnit yhteensä n. 25 M Museo- ja kirjastoverkot tiivistyvät Verkkoratkaisujen tuottavuustavoite 6 M /v. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteisen holdingyhtiön perustamisasiakirjat allekirjoitettiin 1/2012 Yhtiölle vastuu strategisista tehtävistä ja tavoitteiden yhteensovittamisesta Yhtiön kotipaikka Kouvolassa RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 29

30 Kuntaliitos ei ole ratkaisu, vaan mahdollisuus Vuoden 2009 aikana laajat selvitykset koulutuksen palveluverkoista Valtuuston päätös : vuonna 2012 kahdeksan perusopetuksen yksikköä lakkautetaan (48 => 40) vuonna 2014 kaksi (40=>38) yksikköä uusia investointeja mm. Mansikka-ahon koulu 10 M, päiväkotihankkeita Taustalla vähenevä oppilasmäärä, tavoitteena opetuksen laadun turvaaminen Ammatillinen koulutus keskitetään seitsemästä toimipisteestä yhdelle kampusalueelle Tornionmäen kampuksen investoinnit yhteensä n. 25 M Museo- ja kirjastoverkot tiivistyvät Verkkoratkaisujen tuottavuustavoite 6 M /v. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteisen holdingyhtiön perustamisasiakirjat allekirjoitettiin 1/2012 Yhtiölle vastuu strategisista tehtävistä ja tavoitteiden yhteensovittamisesta Yhtiön kotipaikka Kouvolassa RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 30

31 Kuntaliitoksen väliarviointia (Audiapro Oy) Onnistumisia Uudet lähidemokratian ja vaikuttamisen keinot sekä säätiöiden toiminta Tehdyt palveluverkkoselvitykset ja niiden päätökset Parannettavaa Kuntalaisten vaikuttamis- ja palautekanavien laajentaminen Usean tahon epäilys lähipalvelujen heikentymisestä Joukkoliikenteen toimivuus ja kattavuus Maaseudun elinvoimaisuuden ja palveluiden turvaaminen Hyväksytty talouden tasapainottamisohjelma Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Talousjohtamisen ja oikea-aikaisen talousraportoinnin keittäminen (talouskoulutus) Elinkeinotoimen tehokas organisointi ja selkeät vastuut Alueen kaavoitus ja rakentaminen yhdessä organisaatiossa Päätöksentekokyky haastavissa asioissa (palveluverkkopäätökset ja talouden tasapainotusohjelma) Alueiden pitkäjänteinen kehittäminen maaseutu ja kaupunkikeskus Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen hyvä yhteistyö sekä vastuiden selkeyttäminen Hallinnon rakenteiden kehittäminen vähemmän ylikunnallisia organisaatioita Strategisen johtamisen ja strategian toimeenpanon tehostaminen sekä toimijoiden vastuunjako RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 31

32 32