Jyväskylän seudun ja vaikutusalueen elinvoimaanalyysi. VTT Timo Aro Valt. yo Rasmus Aro Elokuu 2016

Transkriptio

1 Jyväskylän seudun ja vaikutusalueen elinvoimaanalyysi VTT Timo Aro Valt. yo Rasmus Aro Elokuu 2016

2 Sisältö 01 Tausta 03 Kilpailija-analyysi 02 Tilannekuva ja vertailuanalyysi 04 Johtopäätökset ja kehittämisen ydinviestit 2

3 01 Tausta 3

4 Alue- ja väestörakenteen keskeiset muutosvoimat 1.Keskittyminen 2.Kaupungistuminen 3.Käytäväkehitys ja vyöhykkeisyys 4.Alueellinen liikkuvuus 5.Demografinen muutospaine 6.Polarisoituminen 04

5 Tausta 1 (2) Alue- ja väestörakenteen isot muutosvoimat vaikuttavat yhdessä ja erikseen alue- ja väestörakenteeseen pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti Jyväskylän kaupunkiseutu ja laajempi vaikutusalue ovat kansallisesti merkittävä asumis-, työpaikka-, osaamis- ja tuotantokeskittymä: suuri ja laaja työ-markkina-alue tuo reaalisia ja potentiaalisia kasautumishyötyjä alue- väestörakenteen muutoksen seurauksena Aluerakenteeseen muodostuu vähitellen uudenlaisia toiminnallisuuteen ja vyöhykkeisyyteen perustuvia suuralueita tai laajoja työssäkäyntialueita, jotka eivät perustu nykyisiin hallinnollisiin rajoihin Jyväskylän seudun riski on jäädä eräänlaiseksi väliinputoaja-alueeksi suurten kaupunkiseutujen ja vähitellen muodostuvien toiminnallisten suuralueiden väliin 05

6 Tausta 2 (2) Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kansallinen merkitys on kasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta keskeinen kaikilla aluekehitykseen ja elinvoimaisuuteen liittyvillä tunnusluvuilla Jyväskylän seutu kuuluu eri muuttujilla 5-7 kansallisesti merkittävimmän keskittymän joukkoon. Jyväskylän kaltaisten minimetropolien srategiset valinnat ja alueen edunajaminen korostuvat aluerakenteen ja uudistusten muutospyörteessä Jyväskylän 45 minuutin ajo- aikaetäisyydellä asuu noin henkilöä ja sijaitsee noin työpaikkaa: vaikutusalue on asukas- ja työpaikkamäärältään koko maan 5:nneksi suurin keskittymä Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun jälkeen 06

7 Jyväskylän seutu ja vaikutusalue Jyväskylän seudulla asui asukasta vuoden 2015 lopussa, joista noin 75 % seudun keskuskaupungissa Jyväskylässä Jyväskylän seutukuntaan kuuluu seitsemän ensimmäisen asteen kehyskukuntaa: Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen Jyväskylästä 50 kilometrin etäisyydellä asuu asukasta, 200 kilometrin etäisyydellä asukasta ja 300 kilometrin etäisyydellä peräti 4,4 miljoonaa asukasta Jyväskylän 45 minuutin ajoaikaetäisyysvyöhykkeellä asuu asukasta: alueeseen kuuluu ensimmäisen ja toisen asteen kehyskuntia. Äänekosken ja Jämsän seudut kytkeytyvät alueeseen liikennekäytävien kautta 07

8 02 Tilannekuva ja vertailuanalyysi 8

9 Tilannekuva suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen merkityksestä Suomessa on 14 suurta tai keskisuurta kaupunkiseutua, joissa on yli tai vähän alle asukasta 14 suuren tai keskisuuren kaupunkiseudun osuus on kaikilla keskeisillä tunnusluvuilla joko 2/3 osaa tai jopa 4/5 osaa koko maan osuudesta Jyväskylän kaltaisten suurten tai keskisuurten erityispiirteenä on elinvoimaisuus samanaikaisesti sekä kovien että pehmeiden vetovoimatekijöiden suhteen: Kovat vetovoimatekijät liittyvät työpaikka- ja koulutustarjontaan, osaamis- ja innovaatioympäristöihin, keskittymiin, investointeihin jne. Pehmeät vetovoimatekijät liittyvät tapahtumiin ja elämyksiin, vetovoimapalveluihin, ilmapiiriin, matkailuun, kaupunkikulttuuriin ja muuhun urbaaniin pöhinään 09

10 Jyväskylän kaupunkiseudun ja vaikutusalueen elinvoima suhteessa verrokkiseutuihin Jyväskylän seudun ja vaikutusalueen (Jämsän ja Äänekosken seudut) elinvoimaa verrattiin Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Kuopion, Seinäjoen ja Vaasan kaupunkiseutuihin Elinvoiman vertailuanalyysi käsitti kuusi toisiaan täydentävää osa-aluetta. Jokaisen osa-alueen kohdalla seutujen elinvoimaa verrattiin useiden määrällisten ja suhteellisten muuttujien avulla Elinvoima-analyysin osa-alueet olivat: Saavutettavuusdynamiikka Aluetalousdynamiikka Vetovoimadynamiikka Työllisyysdynamiikka Osaamisdynamiikka Yritysdynamiikka Kaikki elinvoima-analyysin taulukot, kartat ja graafit löytyvät kirjallisesta raportista 010

11 Saavutettavuusdynamiikka Liikenneyhteyksillä ja infrastruktuurilla sekä liikennekäytävillä on vahva yhteys aluerakenteen muutoksiin: liikenneratkaisut stimuloivat aluekehitystä, sillä ne luovat myönteisiä kerrannaisvaikutuksia. Liikenne- ja kasvukäytävät ja vyöhykkeet ovat esimerkki uudenlaisesta aluerakenteesta. Aluerakenteen ja saavutettavuuden yhteyttä tarkastetliin matkaetäisyyden (km), aikaetäisyyden (min) ja yhteyksien tiheyden näkökulmista Jyväskylän 30 minuutin ajoaikaetäisyydellä asuu noin ja 45 minuutin etäisyydellä henkilöä: yhdeksän kymmenestä Keski-Suomen asukkaasta asuu 45 minuutin etäisyydellä Jyväskylästä Jyväskylän saavutettavuutta tarkasteltiin yhteyksien tiheydellä eri liikennemuodoilla (juna-, linjaauto- ja lentoliikenne) suhteessa Kuopioon, Tampereelle ja Helsinkiin 011

12 Aluetalousdynamiikka 2000-luvun rakennemuutos heijastuu vahvasti Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken seuduilla aluetalouden tunnuslukuihin Jyväskylän seudun BKT asukasta kohden ja muutos jäivät selvästi heikommaksi kuin vertailuseuduilla pl. Lahden seutu BTV-indeksin kehitys oli selvästi koko maan keskiarvoa parempi ja kolmanneksi korkein verrokkiseuduista Kunnallisverotettavat jäivät alhaisimmaksi verrokkiseuduista ja jopa alle koko maan mediaanin vuonna 2014: taustalla pitkittynyt työttömyys rakennemuutoksen seurauksena ja opiskelijoiden suuri osuus väestöstä Taloudellinen huoltosuhde oli kilpailukykyisempi kuin koko maan keskiarvo ja mediaani sekä verrokkiseutujen keskitasoa 012

13 Esimerkki BTV-indeksi vuosina BTV-indeksi kuvaa alueen BKT:n, työllisyyden ja väestönkehityksen bruttoarvonlisäystä suhteessa koko maan vastaavaan kehitykseen. Koko maan suhdeluku on 0: mitä positiivisempi arvo, sitä enemmän arvo poikkeaa positiivisesti koko maan keskiarvosta Jyväskylän seudun BTV-indeksi oli selvästi koko maan keskiarvoa korkeampi (0,75), ja kolmanneksi paras verrokkiseuduista. Jyväskylän seudun arvo perustui erityisesti hyvään väestödynamiikkaan 013

14 Vetovoimadynamiikka Jyväskylän seudun väestö kasvoi noin henkilöllä vuosina : luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli vähän yli puolet (51,4 %) ja muuttoliikkeen vähän alle puolet (kuntien välinen nettomuutto 26,9 % ja maahanmuutto 21,7 Jyväskylän seudun kokonaisnettomuutto oli vertailuseutujen keskitasoa. Alue sai suhteessa väestöpohjaan enemmän muuttovoittoa kuin Lahden ja Seinäjoen seudut, mutta jäi muille vertailuseuduille luvulla Jyväskylän väestöllinen huoltosuhde oli selvästi kilpailukykyisempi kuin koko maan mediaani ja samalla tasolla verrokkien kanssa. Jyväskylän seudun väestö kasvaa väestöennusteen mukaan henkilöllä vuoteen 2030 mennessä: väestölisäyksestä 4/5 osaa keskittyy väestöennusteen mukaan keskuskaupunki Jyväskylään 014

15 Esimerkki kokonaisnettomuutto Kokonaisnettomuutto kuvaa kuntien välisen nettomuuton ja nettosiirtolaisuuden yhteismäärää Jyväskylän seutu sai lähes 4000 henkilöä muuttovoittoa vuosien aikana Jyväskylän seutu sai määrällisesti ja suhteellisesti muuttovoittoa verrokkiseutujen keskitasolla 015

16 Työllisyysdynamiikka Suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla (14) sijaitsee enemmän kuin 7/10 koko maan työpaikasta. Työpaikkojen määrä kasvoi kaikilla vertailuseuduilla Lahden seutua lukuun ottamatta. Jyväskylän seudun työpaikkalisäys oli +685, mutta vaikutusalueella työpaikkojen määrä väheni -486 työpaikalla vuosina Jyväskylän seutua negatiivisempi työpaikkamuutos oli vertailuseuduista Lahden ja Turun seuduilla Jyväskylän seudun ja vaikutusalueen työllisyysaste ja työttömyysaste olivat selvästi heikommat kuin vertailuseuduilla ja alle koko maan mediaanin. Alueen suurin elinvoimaisuuden haaste liittyy työllisyyskehityksen tasapainottamiseen. Jyväskylän seudun työllisyyskehitykseen vaikuttaa alueen vientivetoisen teollisuuden rakennemuutos 2000-luvulla. Alueella on samanaikaisesti pitkittynyttä rakennetyöttömyyttä ja kasvualoilla työvoimapulaa 016

17 Esimerkki työpaikkojen määrän suhteellinen muutos vuosina Jyväskylän seudulla työpaikkojen määrän kasvu oli vähäistä vuosina Jyväskylän seudun työpaikkojen määrä kasvoi 1 % (685 työpaikkaa). Laajalla Jyväskylän vaikutusalueella työpaikkojen määrä väheni (-0,5 %) Jyväskylän seudun työpaikkojen suhteellinen muutos jäi jälkeen muista vertailuseuduista lukuun ottamatta Lahden ja Turun seutua Työpaikkojen määrä kasvoi ylivoimaisesti eniten Kuopion seudulla vuosina

18 Osaamisdynamiikka Jyväskylän seudulla oli yhteensä noin korkeakouluopiskelijaa, joista noin 65 % opiskeli Jyväskylän yliopistossa ja noin 35 % Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Jyväskylän yliopisto on opiskelijamäärältään 7:nneksi suurin (15) yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu 7:nneksi suurin ammattikorkeakoulu (26) koko maassa Jyväskylän seudulla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli kolmanneksi korkein verrokeista ja noin 10 %-yksikköä korkeampi kuin mediaaniseudulla Jyväskylän koko väestön koulutustaso oli ns. VKTMmittaimella toiseksi korkein Oulun jälkeen verrokkiseuduista Jyväskylän seudun tutkimus- ja kehittämismenot asukasta kohden olivat 1027 euroa vuoden 2014 lopussa: T&K-menot olivat verrokkiseutujen keskitasoa, mutta noin viisi kertaa korkeammat kuin mediaaniseudulla 018

19 Esimerkki väestön koulutustaso VKTM-mittarilla vuosina 2000 ja 2014 Alueen väestön koulutustasoa voidaan mitata Tilastokeskuksen kehittämän VKTMkoulutustasomittaimen avulla, joka kuvaa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräistä pituutta: mitä korkeamman arvon alue saa, sitä korkeampi on alueen kaikkien yli 15-vuotta täyttäneiden koulutustaso Jyväskylän seudun väestön koulutustaso oli verrokkiseuduista Oulun jälkeen toiseksi korkein vuonna 2000 ja 2014 Jyväskylän seudun väestön koulutustaso kohosi yli neljänneksellä (26,8 %) vuosina

20 Yritysdynamiikka Jyväskylässä oli yhteensä noin yritystä vuoden 2014 lopussa. Toimialoittain tarkasteltuna eniten yrityksiä oli osaamis- ja asiantuntijavetoisella M-toimialalla (ammatillinen tieteellinen, teknillinen ja taiteellinen toiminta) Jyväskylän seudulla oli 54,1 yritystä tuhatta asukasta kohden: yritysten määrä suhteessa väestöpohjaan oli alhaisempi kuin mediaaniseudulla (63,4) ja vertailuseuduista kolmanneksi alhaisin Jyväskylän seudun yritysperustanta oli hyvä: seudulla perustettiin noin ja vaikutusalueella yhteensä 1500 uutta yritystä vuosina Yritysperustanta oli suhteellisesti kolmanneksi vilkkainta verrokkiseuduista Jyväskylän seudun yritysten uusiutumisaste (ns. luova tuho) oli toiseksi dynaamisinta verrokkiseuduista vuo-sina

21 Esimerkki yritysten uusiutumisaste (luova tuho) vuosina Jyväskylän Yritysten uusiutumisaste seudulla työpaikkojen kuvaa alueen määrän yrityskannan kasvu oli vähäistä uusiutumiskykyä: vuosina alueen aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrää verrataan olemassa olevaan yrityskantaan. Perusoletus, että markkinoille tulee paljon elinkelpoisia yrityksiä ja poistuu elinkelvottomia yrityksiä =dynamiikka Kaikki verrokkiseudut ylittivät uusiutumisasteessa koko maan mediaaniseudun (14,6 %) Jyväskylän seudun uusiutumisaste oli toiseksi korkein verrokkiseuduista 021

22 Yhteenveto Jyväskylän seudun elinvoimadynamiikasta Saavutettavuusdynamiikan kehityskuva kaksijakoinen: seutu on merkittävä kansallinen väestö-, työ-paikka-, osaamis- ja tuotantokeskittymä, mutta saavutettavuuden ja tulevaisuuden toiminnallisen aluerakenteen näkökulmasta seutu osittain ulkokehällä Aluetalousdynamiikan kehityskuvassa vahvuuksia ja heikkouksia: seutu jää 2000-luvun vientivetoisten toimialojen rakennemuutoksen vuoksi jälkeen verrokkeja aluetalouden tunnusluvuilla pl. BTV-indeksi. Vetovoimadynamiikka hyvä varsinkin Jyväskylän ydinkaupunkiseudulla: seudun väestökehitys on ollut vahvalla kasvu-uralla 2010-luvulla. Myönteinen kasvu-ura jatkuu väestöennusteen mukaan edelleen vuosina Työllisyysdynamiikkaan liittyvät alueen suurimmat haasteet ja kehityskuva heikko 2010-luvulla: seudun työpaikkojen määrä lisääntyi hieman vuosina toisin kuin laajemmalla vaikutusalueella. Työllisyysaste- ja työttömyysaste heikompia kuin vertailuseuduilla lukuun ottamatta Lahden seutua Osaamisdynamiikan kehityskuva hyvä: seudun koko väestön koulutustaso ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vertailuseutujen ja koko maan kärkijoukossa. Tutkimus- ja kehitysmenojen määrä verrokkiseutujen keskitasoa, mutta selvästi korkeammat kuin mediaaniseudulla Yritysdynamiikan kehityskuva pääosin hyvä: Jyväskylän seudun yritysperustanta ja yritysten uusiutumisaste verrokkiseutujen kärkijoukkoa. Toimivien yritysten määrä alhaisempi kuin mediaaniseudulla ja verrokkiseuduilla 022

23 03 Kilpailija-analyysi 23

24 Kilpailija-analyysi Jyväskylän seudun elinvoima-analyysin syventämiseksi laadittiin alueprofilointiin perustuva kilpailijaanalyysi seitsemän verrokkiseudun alueesta Alueprofilointi keskittyi: Visioon Alueiden strategisiin valintoihin Vahvuuksiin Erottautumistekijöihin suhteessa muihin Tulevaisuuden kannalta tärkeimpiin kilpailukykytekijöihin ja panostuksiin Oppimisen kannalta tärkeiden asioiden tunnistamiseen Kilpailija-analyysin kohteena olivat Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Kuopio, Vaasa ja Seinäjoki Kilpailija-analyysin tärkein näkökulma liittyi siihen, mitä opittavaa Jyväskylän kaupungilla tai seudulla on verrokkialueiden valinnoista, vahvuuksista ja panostuksista 024

25 Kilpailija-analyysin keskeiset tulokset 025

26 Jyväskylän seudun ja vaikutusalueen varautuminen tulevaisuuden aluerakenteeseen Jyväskylän seudun ja vaikutusalueen yksi kriittisimmistä haasteista liittyy sen asemaan ja suuntautumiseen suhteessa muodostuviin suuralueisiin tai laajoihin työssäkäyntialueisiin Liikenneyhteydet sekä kasvukäytävät ja -vyöhykkeet keskeisessä roolissa työmarkkina-alueiden välillä. Niiden varrelle tai vaikutusalueelle keskittyy asukas-, muutto-, työpaikka-, yritys-, investointi- ja pääomavirtoja 30 min 60 min 90 min Etelä- ja Lounais-Suomen suuralueella 60 minuutin aikavyöhykkeellä asuu 2,6 miljoonaa ja 90 minuutin vyöhykkeellä 3,2 miljoonaa henkilöä. Jyväskylän seudun kannalta keskeistä yhteys joko Tampereen kautta etelään tai vaihtoehtoisesti Kuopion kautta itään Moottoritie --- Rataverkko

27 04 Kehittämisen ydinviestit 27

28 Jyväskylän ydinkaupunkiseudun yhtenäisyys ja vyöhykkeisyys Jyväskylän 45 minuutin vyöhyke on kansallisesti merkittävä keskittymä ja toiminnallisesti kompakti alue kaikilla keskeisillä tunnusluvuilla Alueen kansallisesti tärkeiden valintojen ja edunajamisen näkökulmasta yhtenäinen ja yksimielinen vyöhyke on kaikkien alueen kuntien ja toimijoiden yhteinen intressi riippumatta hallinnollisista rajoista Vyöhykkeen sisällä olevien kaikkien kuntien ja keskeisten toimijoiden etu on muodostaa yhtenäinen strateginen näkemys alueen kokonaisvaltaisesta tulevaisuuden kehittämisestä MALPE kokonaisuuden puitteissa JJÄ käytäväkehityksessä pitäisi ottaa uusi alku ja laajentaa käytäväkehitystä määrätietoisesti Tampereen suuntaan. Jämsän ja Oriveden rooli on keskeinen ns. saranakuntina. Malliksi alueen keskeisille toimijoille Suomen kasvukäytävä verkoston toimintakonsepti ja - malli 28

29 Jyväskylän ydinkaupunkiseudun keskeisten toimijoiden syvä verkostokumppannuus Jyväskylän seudun verrokkikaupunkien kilpailija-analyysi paljasti, kuinka iso ja ohjaava merkitys on kunnianhimoisilla ja jopa mahdottomalta kuulostavilta strategisilla tavoitteilla sekä alueen keskeisten toimijoiden aidolla sitoutumisella yhteisesti valittujen tavoitteiden taakse Kaikki sellaiset toimenpiteet ja avaukset, jotka lisäävät Jyväskylän seudun avaintoimijoiden keskinäistä yhteiskehittämistä, yhtenäisyyttä ulospäin ja luottamusta toisiinsa korostuvat alueen tulevassa pärjäämisessä alueiden välisessä kilpailussa. Alueen korkeakoulut avainroolissa ja kytkettävä kaikkeen kehittämiseen Jyväskylän seudun tulevaisuuteen liittyvien yhteisten ja yksimielisyyttä herättävien nimittäjien ylikorostaminen on kaikkien alueen toimijoiden yhteisessä intressissä Kunnianhimoiset ja julkilausutut yhteiset päämäärät, joihin kaikki alueen keskeiset toimijat sitoutuvat 29

30 Globaalitalouden muutoksiin varautuminen ja sopeutuminen Globaalit muutokset vaikuttavat jatkossakin aluetalouteen voimallisesti ja äkillisesti. Keskinäisriippuvuus lisääntyy kaikilla aluetasoilla. Alueiden kyky reagoida ulkopuolisiin häiriötilanteisiin korostuu varsinkin lyhyellä aikavälillä Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken seutujen 2000-luvun kehitys on kuin oppikirjaesimerkki globaalitalouden muutospyörteestä niin alue- kuin toimialakehitykseen liittyvien ulkoisten shokkien näkökulmasta Jyväskylän seutu ja vaikutusalue ovat monin eri tavoin aito muutosympäristö alueen kimmoisuuden, sopeutumisen ja toipumisen näkökulmasta kyvystä reagoida vakaviin muutostilanteisiin. Alueen on perusteltua huolellisesti dokumentoida aikaisemman kehityksen kulku ja hyödyntää näitä kokemuksia alueen tulevassa kehittämisessä 30

31 Jyväskylän seudun pääseminen sopimusmenettelyjen piiriin ja tahtotilan määritteleminen suhteessa tulevaisuuden aluerakenteeseen Jyväskylän seutu on jäänyt ainoana suurena keskittymänä alueiden ja valtion sektoriministeriöiden kanssa tehtävien merkittävien sopimusmenettelyjen ulkopuolella (MAL-aiesopimukset, kasvusopimukset ja kasvukäytävämenettely). Jyväskylän seudun perusteltu intressi on kaikin käytettävissä olevin keinoin tehdä tiettäväksi asemansa ja päästä jatkossa sopimusmenettelyjen piiriin Tulevaisuuden toiminnallisessa aluerakenteessa korostuvat uudenlaiset suuralueet tai työssäkäyntialueet. Jyväskylän seudun kiinnittyminen tai suuntautuminen muodostuviin suuralueisiin on kysymysmerkki. Suuntautuminen liittyy de facto kolmeen vaihtoehtoon: 1. Oman kaupunkiseudun vahvistaminen ja vaikutusalueen laajeneminen alueuudistuksen puitteissa Keski-Suomeen 2. Kaupunkiseudun fyysinen, toiminnallinen ja henkinen suuntautuminen Kuopioon ja itäiseen Suomeen 3. Kaupunkiseudun fyysinen, toiminnallinen ja henkinen suuntautuminen Tampereelle ja Etelä- ja Lounais-Suomen suuralueeseen 31

32 Rohkea ja kunnianhimoinen strategiatyö ja aluemarkkinointi Jyväskylän seutu ja vaikutusalue ovat kaikilla elinvoimaisuuden tunnusluvuilla yksi merkittävimmistä kansallisista keskittymistä Jyväskylän seutu jää kuitenkin ulkopuolisin silmin katveeseen kansallisessa keskustelussa eikä sen huomioarvo ole niin suuri kuin pitäisi olla alueen tunnuslukujen perusteella Julistuksilla ja kunnianhimoisilla tavoitteilla on iso henkinen merkitys alueen kehittämisen, kehityksen ja tulevaisuuden tekemisen kannalta: esimerkiksi Oulu julistaa olevansa Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki, Kuopio asukkaan kaupunki vuoteen 2040 mennessä, Vaasa Pohjola energiapääkaupunki jne. Mikä on Jyväskylän ja Jyväskylän seudun vastaus Aluemarkkinointi ja alueen jatkuvat brändityö huomioja potentiaalikertoimen lisäämiseksi 32

33 Opiskelija- ja korkeakoulukaupungin statuksen edelleen vahvistaminen Jyväskylä on koko maan viidenneksi suurin korkeakoulukaupunki ja kaikkien koulutusasteiden opiskelijamäärällä yksi Suomen merkittävimmistä opiskelukaupungeista Jyväskylään liitetyt mieli- ja mainekuvat kytkeytyvät vahvasti henkiseen ja sivistykselliseen pääomaan eli oppimiseen, osaamiseen, koulutukseen ja sivistykseen. Jyväskylän seudun kannattaa kaikin tavoin vahvistaa osaamiseen ja aktiiviseen elämään liittyviä mieli- ja mainekuvia opiskelu-, korkeakoulu-, hyvinvointi-, terveys- ja liikuntakaupunkina Jyväskylän seudulla on runsaasti osaamiseen ja osaamiskeskittymiin (kyberturvallisuus, hyvinvointi, terveys, liikunta, resurssiviisaus jne.) liittyviä kovia vetovoimatekijöitä, mutta sen rinnalla kannattaa tuoda vahvemmin esiin aktiiviseen elämään ja ilmapiiriin liittyviä pehmeitä vetovoimatekijöitä. Esimerkiksi Taloustutkimuksen muuttohalukkuustutkimukset tukevat vahvasti tätä viestiä. 33

34 Yhteystiedot Valtiotieteen tohtori Timo