LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA Dnro: 1085/ /2015 MUSTOLAN KOULUN ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS MUSTOLA (37), kortteli 27, tontti 1 ja lähivirkistysaluetta ALOITE Aloite asemakaavan muuttamisesta perustuu kaupunginvaltuuston tekemään päätökseen kouluverkon linjauksista ja investoinneista vuosina Sen mukaan itäiseen Lappeenrantaan rakennetaan uusi Pontuksen koulu, jonka yhteyteen sijoitetaan myös päiväkoti, aluekirjasto ja nuorisotilat. Samassa kokouksessa valtuusto käsitteli investointien puiteohjelman vuosille , jossa kaupungin omistamat rakennukset jaettiin pidettäviin ja myytäviin kohteisiin. Mustolan koulun rakennukset listattiin myytävien kohteiden luetteloon kouluverkkouudistuksen vuoksi. SUUNNITTELUALUE Asemakaavamuutosalue sijaitsee Mustolan kaupunginosassa, 9 kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta itään. Alue rajautuu lännessä Mustolankatuun ja pohjoisessa, idässä ja etelässä omakotitaloalueisiin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2 ha. Alla olevassa kuvassa näkyy suunnittelualueen sijainti ja aluerajaus. Tekninen toimi Kaavoitus PL 11, Lappeenranta Villimiehenkatu 1 puh. (05) 6161 kirjaamo@lappeenranta.fi

2 2 (13) SUUNNITTELUN TAUSTA JA TAVOITTEET Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa erillispientaloalueen rakentaminen nykyiselle Mustolan koulun tontille. Koulurakennukset rajataan omaksi tontikseen ja vanhojen koulurakennusten säilyminen mahdollistetaan. LÄHTÖTIEDOT Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella toimii tällä hetkellä Mustolan koulu, johon kuuluu kaksi puurakenteista koulurakennusta ja ruokalarakennus. Tontti on vapautumassa uuteen käyttöön, kun koulun toiminta siirtyy vuonna 2017 valmistuvaan Pontuksen kouluun. Alkuperäinen kansakoulu Uudempi koulurakennus Ruokala Viistoilmakuva idästä, v Mustolaan rakennettiin vuonna 1896 kansakoulu, joka palveli ensisijaisesti kanavan työväen lapsia, mutta myös ympäröivää asutusta. Pohjakaavaltaan T-mallisen rakennuksen on suunnitellut kanavainsinööri Oskar Schultz. Ikkunat ovat t- malliset, joissa ylävuorilaudat ovat kolmion malliset. Rakennus edustaa kertaustyylejä ja on säilynyt lähes alkuperäisessä kunnossa. Rakennus on 1½ -kerroksinen. Etualalla vanhin koulurakennus, taustalla ruokala.

3 3 (13) Pihapiirin toinen hirsinen koulurakennus valmistui vuonna Tämä rakennus on paikallista rakennusmestarisuunnittelua ja edustaa lähinnä kertaustyyliä. Rakennus on 1½- kerroksinen ja pitkänomainen ja siinä on kookas umpikuisti vinoneliöikkunoin. Rakennuksen päädyssä, penkereessä on maakellari. Koulurakennus 2 vuodelta Kuva: Lappeenrannan itäisten osien osayleiskaava rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Samaan pihapiiriin puukoulujen kanssa kuuluva ruokalarakennus valmistui vuonna Yksikerroksinen rakennus on vuorattu valkoisella mineriittilevyllä. Rakennus on säilynyt alkuperäisasussaan. Samaan pihapiiriin on kuulunut myös 1900-luvun puolivälin tienoilla rakennetut piharakennus ja pieni sauna. Piharakennus on tuhoutunut tuhopolton seurauksena ja sauna on purettu. Lisäksi pihapiirissä on väliaikaisina koulutiloina palveleva parakkirakennus. Mustolan koulun alue on vireillä olevassa Itäisen alueen osayleiskaavassa merkitty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kohde ei kuulu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin ja se jää Saimaan kanavan RKY 2009 rajauksen ulkopuolelle. Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualue on entistä koulun pihaaluetta. Suunnittelualueen koillisosassa on metsäinen rinne. Alueen itä- ja luoteisosan välillä on noin 8 metriä korkeuseroa. Alueen eteläosassa on hiekkakenttä. Ortoilmakuva, v.2014

4 4 (13) Viistoilmakuva lounaasta, v Viistoilmakuva kaakosta, v.2015.

5 5 (13) Yhdyskuntatekniikka Alueen yhdyskuntatekniset verkostot (vesijohtoverkosto ja kaapeleita) kulkevat Mustolankadulla. Suunnittelualueella on sähkökaapeleita ja ulkovalaistuskaapelit. Alueella ei ole kaukolämpöverkostoa. Uudemmassa koulurakennuksessa on öljylämmitys, johon myös vanhempi, nyt kylmillään oleva ns. keskirakennus on ollut liitettynä. Jätevesiviemäröinti on järjestetty viettoviemärein ja jätevedenpumppaamo sijoittuu sunnittelualueen eteläpuolelle noin kilometrin päähän Mustolan sataman alueella olevaan pumppaamoon, Saimaan kanavan pohjoispuolella. Maanomistus Suunnittelualueen omistaa Lappeenrannan kaupunki. Lappeenrannan kaupunki omistaa karttaan vihreällä merkityt alueet, valkoisella merkityt alueet ovat yksityisten maanomistajien tai muiden toimijoiden omistuksessa.

6 6 (13) Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueelta ei ole laadittu liikennemeluselvityksiä. Lähimpien katujen liikennemäärien ja nopeusrajoitusten perusteella on syytä olettaa, että alueella ei esiinny melutasoja, jotka ylittäisivät valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaiset päivä- ja yömelun ohjearvot. Alue ei sisälly Ramboll Finland Oy:n on laatimaan Lappeenrannan meluntorjuntasuunnitelman meluselvitykseen vuodelta VOIMASSA OLEVAT SUUNNITELMAT Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Karjalan maakuntakaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Suunnittelualue Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueena (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenneväylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla tukien olemassa olevaa infraa. Suunnittelussa tulee myös edistää taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että taajaman omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuvat ja ympäristö-, luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan sekä varmistetaan sisäisten puisto- ja virkistys- sekä muiden vapaa-alueiden riittävyys.

7 7 (13) Suunnittelualue kuuluu myös kasvukeskusalueen laatukäytävään (lk). Merkinnällä osoitetaan Etelä-Karjalan keskeinen työssäkäynti- ja kasvukeskusalue. Laatukäytävä on kasvukeskusalueen yhdyskuntarakennetta kokoava vyöhyke ja maakunnan painopistealue. Alueilla, joilla on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä tai laatukäytävän sisällä oleva pienempi kehittämiskohdemerkintä. Suunnittelumääräyksen mukaan laatukäytävän yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä ja eheyttämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta sekä turvata toimivat ja turvalliset liikenneväylät ja -yhteydet. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee turvata pitkän tähtäimen maankäytölliset kehittämistarpeet, turvata joukkoliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuudet sekä pyrkiä vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta sekä edistämään joukko- ja kevyenliikenteen edellytyksiä ottaen huomioon virkistys ja matkailu. Keskeisillä taajama-alueilla käytöstä poistuneiden alueiden uudistamista ja saneerausta tulee suunnata asumiseen ja lähipalveluihin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon rantojen viheralueita säilyttävä ja viheryhteyksiä mahdollistava rakentaminen sekä luonto- ja kulttuuriarvojen vaaliminen. Etelä-Karjalan 1. Vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja Ympäristöministeriö on vahvistanut sen Vaihekaavassa tarkastellaan erityisesti kaupan, matkailun, elinkeinojen ja liikenteen tarvitsemia aluevarauksia. Vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu varauksia suunnittelualueelle. Suunnittelualue Ote 1. vaihemaakuntakaavasta. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä Keskustaajaman yleiskaavan tarkistus Yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu lähipalvelujen alueena (PL). Alue varataan julkisille ja yksityisille lähipalveluille kuten päiväkodeille, kouluille, lähikaupoille ja asunnoille. Suunnittelualueen ympärillä on pääosin pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan kytketyille ja erillisille asuntopientaloille. Kytkettyjen asuntopientalotonttien suurin sallittu tonttitehokkuus on et=0,3 ja erillispientalotonttien korkeintaan et=0,2. Alueelle ollaan laatimassa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavaa 2030 (itäinen osa-alue). sekä osayleiskaavaluonnos ovat olleet nähtävillä

8 8 (13) Ote ajantasayleiskaavasta. Suunnittelualue Ote Itäisen alueen osayleiskaavaluonnoksesta.

9 9 (13) Osayleiskaavaluonnoksessa suunnittelualue on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueena tai asuntoalueena (P/A). Alueen lopullinen käyttötarkoitus ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Alue on maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. (ma-mk 24. Mustolan koulun rakennukset). Alue sisältyy Etelä-Karjalan maakuntakaavassa (YM vahv ) osoitettuun maakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön. Alueella tapahtuvan rakentamisen ja maankäytön on sovelluttava arvokkaaseen ympäristöön. Aluerajaus voi sisältää asemakaavalla suojeltuja tai suojeltavia rakennuksia. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Numerotunnus viittaa osayleiskaavaselostuksen liitteenä olevan kulttuuriympäristöselvityksen kohdeluetteloon Mustolan koulun rakennukset on osoitettu suojeltavana rakennusryhmänä (sr-1, 24. Mustolan koulun rakennukset). Rakennukset ovat rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kylätai kaupunkikuvan kannalta arvokaita. MRL 41 :n nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa. Korjaus ja muutostyöt sekä käyttötarkoituksen muutokset tulee sovittaa rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokkaisiin tai kyläkuvan kannalta merkittäviin ominaispiirteisiin. Suunnittelualueen luoteispuolelle on osoitettu ulkoilureitti (palloviiva). Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa sisäasiainministeriön vahvistama asemakaava. Ote ajantasa-asemakaavasta.

10 10 (13) Suunnittelualue on osoitettu asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueena (YO). Alueen rakentamisoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,5, joka vastaa noin kerros-m². Rakennusjärjestys Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on käytetty kaupungin laatimaa numeerista asemakaavan pohjakarttaa. MUUT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET Suunnittelualueelle on laadittu asemakaavatasoinen luontoselvitys vuonna 2016 (Pöyry Finland Oy ). Asemakaavaa varten on laadittu rakennushistoriaselvitys (Selvitystyö Ahola ), jossa on käsitelty Mustolan koulun lisäksi myös kolmea muuta kohdetta. Rakennettua kulttuuriympäristöä on selvitetty myös Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavaa 2030 varten. Mustolan aluetta koskee Lappeenrannan itäisten osien osayleiskaava. Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Serum Arkkitehdit Oy & Tmi Lauri Putkonen, , täydennetty ). KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan toteuttamisella on vaikutuksia mm. alueen kaupunkikuvaan ja yhdyskuntatalouteen. Kaavan toteuttamisen vaikutuksia arvioidaan kaavaprosessin aikana jäljempänä esitetyn jaottelun pohjalta. Osa vaikutuksista ulottuu varsinaista suunnittelualuetta laajemmalle. Vaikutusalue määritellään kunkin vaikutuksen kohdalla yksilöllisesti, sillä arvioitavat vaikutukset ovat luonteeltaan erilaisia. Ekologiset vaikutukset Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin Vaikutukset vesistöihin ja pohjaveteen Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja viheryhteyksiin Vaikutukset luontokohteisiin Vaikutukset maisemaan Taloudelliset vaikutukset Aluetaloudelliset vaikutukset Vaikutukset infraverkon toteutuskustannuksiin

11 (13) 11 Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset liikenneverkkoon Vaikutukset liikennemääriin, liikenteen toimivuuteen ja liikenneturvallisuuteen Vaikutukset liikennemeluun Vaikutukset joukkoliikenteeseen ja kevyenliikenteen yhteyksiin Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset palvelujen saatavuuteen Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset kevyen liikenteen yhteyksiin Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan ja kaupunkirakenteeseen Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin sekä yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Vaikutukset seudullisten suunnitelmien toteutumiseen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen. Lisäksi selvitetään mahdollisten haittojen lieventämismahdollisuudet. OSALLISET Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: Viranomaiset Kaakkois-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan pelastuslaitos Etelä-Karjalan museo Museovirasto Lappeenrannan kaupungin hallintokunnat ja kaupunkiyhtiöt tekninen toimi (kiinteistö- ja mittaustoimi, kadut ja ympäristö, rakennusvalvonta, tilakeskus) Lappeenrannan Energiaverkot Oy Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Maanomistajat ja naapurit Alueen asukkaat, yrittäjät ja yhdistykset Muut

12 12 (13) Telia Sonera Finland Oyj Elisa Oyj mahdolliset muut osalliset OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä, Etelä-Saimaassa. Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä. Lähialueen asukkaita ja maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaavaaineistot pidetään nähtävillä Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa osoitteessa Villimiehenkatu 1 (3. kerros) ja kaupungin internet-sivulla > Rakentaminen ja maankäyttö > Nähtävillä olevat kaavat. TYÖN KÄYNNISTÄMINEN n laatiminen (MRL 63 ). Perustietojen kokoaminen ja tarvittavien täydennysten tekeminen. Keskustelu työn lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). OAS:n toimittaminen tärkeimmille viranomaisille (MRL 66 ). Asemakaavan laatiminen käynnistettiin vuoden 2015 lopulla. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Alustavaa asemakaavaluonnosta esiteltiin alueen asukkaille Mustolan koululla. Tilaisuuteen osallistui 18 henkilöä. Ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville osallisella on mahdollisuus esittää Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64.2 ja 64.3 ). Alustava asemakaavaluonnos Alustavan asemakaavaluonnoksen laadinta ja ympäristövaikutusten yleispiirteinen selvittäminen. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) ASEMAKAAVALUONNOS Nähtävillä olo ja valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62, MRA 30 ) Asemakaavaluonnoksen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavan valmisteluaineiston asettaminen nähtäville Mielipiteet osallisilta, lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Mielipiteet toimitetaan kirjallisena Lappeenrannan kaupungin kirjaamoon osoitteella PL 11, Lappeenranta tai kirjaamo@lappeenranta.fi. Asemakaavaluonnoksen tarkistaminen Asemakaavaluonnoksen tarkistaminen saadun palautteen pohjalta. Kaavanlaatijan vastineet annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin.

13 (13) 13 ASEMAKAAVAEHDOTUS Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville (MRA 27 ) Teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyt. Kaupunginhallitus asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 päiväksi (MRA 27 ). Nähtäville asettamisesta tiedotetaan lehtikuulutuksella. Ehdotus asetetaan nähtäville Lappeenrannan kaupungintalolle Teknisen toimen kaavoitukseen osoitteessa Villimiehenkatu 1 (3. kerros) sekä kaupungin internetsivuille > Rakentaminen ja maankäyttö > Nähtävillä olevat kaavat. Tarvittaessa lausunnot viranomaisilta (MRA 28 ). Tarvittaessa viranomaisneuvottelu (MRA 26 ) lausuntojen saavuttua. Muistutukset kaavaehdotuksesta Mahdolliset muistutukset kaavaehdotuksesta toimitetaan Lappeenrannan kaupungin kirjaamoon osoitteella PL 11, Lappeenranta tai kirjaamo@lappeenranta.fi. Asemakaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen Kaavaehdotuksen asettaminen tarvittaessa uudelleen nähtäville tai niiden kuuleminen erikseen, joita muutokset koskettavat (MRA 32 ). ARVIOITU KÄSITTELYAIKATAULU Kaavaluonnos pyritään laittamaan nähtäville loppukesällä KAAVAN HYVÄKSYMINEN Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittelyt (MRL 52 ). Tiedottaminen hyväksymispäätöksestä (MRL 67 ). VALITUS HYVÄKSYMISPÄÄTÖKSESTÄ Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Itä-Suomen Hallinto-oikeuteen (MRL 188 ) ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KAAVAN LAATIJA Lisätietoja antavat: kaavasuunnittelija Niina Seppäläinen puh asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori puh kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä puh a voidaan suunnittelun kuluessa tarvittaessa muuttaa ja täydentää.