JÄRVIKAISLANKATU 16 18, ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS 22 Kivisalmi, osa tilaa RN:o 9903:0, osa lähivirkistysaluetta

Transkriptio

1 LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA , päiv Dnro 1081/ /2015 JÄRVIKAISLANKATU 16 18, ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS 22 Kivisalmi, osa tilaa RN:o 9903:0, osa lähivirkistysaluetta ALOITE Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Lappeenrannan kaupungin tilakeskus. Aloite perustuu kaupunginvaltuuston tekemään päätökseen investointien puiteohjelmasta vuosille Ohjelmassa luokiteltiin kaupungin omistamat rakennukset pidettäviin ja myytäviin kohteisiin. Järvikaislankadun alue (Kivistönpuisto 4) on listattu myytäväksi kohteeksi. SUUNNITTELUALUE Asemakaavamuutosalue sijaitsee Kivisalmen kaupunginosassa, lähellä Lappeenrannan ja Taipalsaaren välistä rajaa, noin 6 kilometriä kaupungin keskustasta luoteeseen. Suunnittelualue on Voisalmen saaressa, nk. Kivisalmen kärjessä Taipalsaarentien koillispuolella. Alue rajautuu idässä Järvikaislankatuun, lännessä puistoalueeseen ja etelässä ja pohjoisessa omakotitalotontteihin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1400 m². Alla olevassa kartassa näkyy suunnittelualueen sijainti ja aluerajaus. Tekninen toimi Kaavoitus PL 11, Lappeenranta Villimiehenkatu 1 puh. (05) 6161 kirjaamo@lappeenranta.fi

2 2 (13) SUUNNITTELUN TAUSTA JA TAVOITTEET Suunnittelun tavoitteena on asuinalueen tiivistäminen mahdollistamalla yhden uuden omakotitalon rakentaminen alueelle. Suunnittelualue kuuluu kaupungin myytävänä oleviin kohteisiin, mutta sitä ei vielä ole kaavoitettu asumiskäyttöön. Alueella sijaitsee kaupungin omistama asuinrakennus. Suunnittelun tavoitteena on myös parantaa kulkuyhteyksiä yleiseen käyttöön jäävälle ranta-alueelle. LÄHTÖTIEDOT Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on luvulla rakennettu puuverhoiltu asuinrakennus, joka on ympäröity lauta-aidalla kolmelta sivulta rantaan asti. Aidatun alueen rannassa on 1960-luvulla rakennettu puinen saunarakennus. Alueen etelä-, itä- ja pohjoispuolella on erillistalojen asuinaluetta, joka on muodostunut 1990-luvun alkuvuosina. Talot ovat pääosin 1-kerroksisia rinnetaloja, joista osaan on saanut rakentaa joko ensimmäisen kerroksen alle tai päälle osan kerrosalaan laskettavasta tilasta. Talot ovat pääasiassa tiiliverhoiltuja, mutta joukossa on myös puuverhoiltuja ja rapattuja taloja. Ilmakuva v.2011.

3 3 (13) Viistoilmakuva alueesta etelästä päin v Suunnittelualueen asuinrakennus sijaitsee ylempänä rinteessä lähellä Järvikaislankatua. Saunarakennus sijoittuu lähelle rantaa. Alue on nykyisin rajattu puurakenteisella aidalla molemmin puolin pihaa aina rantaan asti.

4 4 (13) Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualueen itäosassa on pysäköintialueena toimiva hietikko, jonka läpi kulkee hiekkatie rannan pumppaamolle. Muuten suunnittelualue on pääosin huvilan heinikoitunutta piha-aluetta. Pihalla kasvaa mm. haapoja, koivuja ja mäntyjä, mutta myös joitakin koristekasveja, kuten hopeapensas. Aidatun piha-alueen pohjoispuolella on kapea kaistale karua kangasmetsää. Piha-alue jatkuu suunnittelualueen länsipuolella heinikoituneena lehtipuuvaltaisena sekametsänä aina rantaan asti. Piha-alueen kasvillisuutta. Suunnittelualueen pohjoisosan kasvillisuutta. Suunnittelualue sijaitsee kallioisen mäen länsirinteellä. Rinne viettää Järvikaislankadulta länteen kohti Saimaan rantaa. Korkeusero Järvikaislankadun ja rannan välillä on seitsemän metriä. Alueelle laaditun luontoselvityksen mukaan (Pöyry, 2015), suunnittelualueen länsipuolella oleva vesialue kuuluu FINIBA-lintualueeseen, mutta itse suunnittelualueella

5 5 (13) ei ole luontokohteita, liito-oravan tai kalliosinisiiven esiintymisalueita tai kangasvuokon kasvupaikkoja. Yhdyskuntatekniikka Alueen yhdyskuntatekniset verkostot (vesihuolto ja kaapeleita) kulkevat suunnittelualueen itä- ja eteläpuolella Järvikaislankatua ja pumppaamolle vievää hiekkatietä pitkin. Pienjännitekaapeli Ote verkostokartasta: Sininen: vesijohto Punainen: viemäri Vihreä: sadevesi Maanomistus Lappeenrannan kaupunki omistaa suunnittelualueen. Karttaan vihreällä merkityt alueet ovat kaupungin omistuksessa, valkoisella merkityt alueet kuuluvat yksityisille maanomistajille tai muille toimijoille. Tällä hetkellä alue on vuokrattu määräaikaisella sopimuksella Lappeenrannan asuntopalvelulle. Sopimus päättyy vuoden 2015 lopulla.

6 6 (13) VOIMASSA OLEVAT SUUNNITELMAT Maakuntakaava Etelä-Karjalan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Suunnittelualue Ote maakuntakaavasta. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueena (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palveluja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenneväylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, sekä virkistys- ja puistoalueet. Kaavan suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla tukien olemassa olevaa infraa. Rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että taajaman omaleimaisuus ja viihtyvyys vahvistuvat ja ympäristö-, luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan sekä varmistetaan sisäisten puisto- ja virkistys- sekä muiden vapaa-alueiden riittävyys. Suunnittelualueen lounaispuolella kulkee kehitettävä matkailu- ja maisematie (keltainen viiva). Merkinnällä osoitetaan Etelä-Karjalan alueen kehitettävät maisema- ja matkailutiet ja ylimaakunnalliset matkailutieyhteydet. Suunnittelumääräyksen mukaan matkailuteiden jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon luonto-, maisema-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvot sekä niiden mahdollisuudet matkailun kehittämisessä. Matkailuteitä kehitettäessä tulee kiinnittää huomiota myös matkailuteiden ylimaakunnallisiin yhteyksiin.

7 7 (13) Sama väylä on myös merkitty kevyen liikenteen laaturaitiksi (pinkit pallot). Merkinnällä osoitetaan keskeiset työssäkäyntialueen kehitettävät kevyen liikenteen väylät. Suunnittelualueen eteläpuolelle on maakuntakaavassa merkitty pääsiirtoviemäri (j). Merkinnällä osoitetaan pääsiirtoviemärien linjat. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisäksi suunnittelualue kuuluu kasvukeskusalueen laatukäytävään (lk). Merkinnällä osoitetaan Etelä-karjalan keskeinen työssäkäynti- ja kasvualue. Laatukäytävä on kasvukeskusalueen yhdyskuntarakennetta kokoava vyöhyke ja maakunnan painopistealue. Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja ympäristöministeriö vahvisti sen Vaihemaakuntakaavalla halutaan ohjata paremmin kaupan, matkailun, elinkeinojen ja liikenteen aluevarauksia. Vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu kaavamerkintöjä suunnittelualueelle. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Kivisalmen osayleiskaava. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan Kaava ei ole oikeusvaikutteinen. Ote yleiskaavayhdistelmästä. Kivisalmen osayleiskaavassa suunnittelualue on pääosin merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Alueen itäosa on osoitettu yleisenä pysäköintialueena (LP). Suunnittelualueen pohjois- ja eteläpäät kuuluvat erillispientalojen korttelialueeseen (AO). Pohjoisosassa erillispientalokorttelin suurin sallittu kerrosluku on yksi. Eteläosassa suurin

8 8 (13) sallittu kerrosluku on myös yksi. Kuitenkin puolet (½) rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi kellarikerroksessa. Alueelle ollaan laatimassa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, keskusta-alue. on ollut nähtävillä alkaen. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä Osayleiskaavaluonnoksessa ( ) suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaisena asuntoalueena (AP). Suunnittelualue Ote osayleiskaavaluonnoksesta Suunnittelualue sijaitsee joukkoliikennevyöhykkeellä (jl, violetti pistekatkoviiva). Vyöhyke osoittaa kilpailutasoisen joukkoliikenteen palvelutason alueet. Alueella on varmistettava sujuvien ja turvallisten kävely-yhteyksien toteuttamismahdollisuus pysäkeille. Pysäkkien ympäristöön on asemakaavoituksen ja tarkemman suunnittelun yhteydessä varattava tilaa korkealuokkaisille pyörien pysäköintimahdollisuuksille sekä mahdollisen liityntä- ja syöttöliikenteen toteuttamiseen. Suunnittelualueen länsi- ja eteläpuolella on koko ranta-alueen kattava lähivirkistysalue (VL), jossa kulkee kaavaluonnokseen palloin merkitty ulkoilureitti. Suunnittelualueesta kaakkoon sijaitsee kerrostalovaltainen asuntoalue (AK).

9 9 (13) Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön hyväksymä asemakaava. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa lähivirkistysalueena (VL). Alueen itäosaan on merkitty ohjeellinen pysäköimispaikka (p). Pohjoisessa ja etelässä suunnittelualue rajautuu erillispientalojen korttelialueeseen (AO). Pohjoisessa kunkin tontin rakennusoikeus on 220 kerros-m² ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. Etelän AO-korttelialueella kunkin tontin rakennusoikeus on 240 kerros-m². Suurin sallittu kerrosluku on yksi, mutta puolet (½) rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi kellarikerroksessa. Suunnittelualueen länsipuolella ranta-alueella kulkee ohjeellinen ulkoilureitti (ul). Järvikaislankadun vastakkaisella puolella on puisto (VP). Alue on toteutunut pientaloalueiden osalta asemakaavan mukaisesti. Rakennusjärjestys Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on käytetty kaupungin laatimaa numeerista asemakaavan pohjakarttaa.

10 10 (13) MUUT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön on laadittu rakennettua kulttuuriympäristöä ja luontoa koskevia selvityksiä, mm. Kivisalmen kärjen luontoselvitys (Pöyry Finland Oy, 2015), Lappeenrannan kaupunki: Keskiosan yleiskaavan luontoselvitys (Pöyry, 2014), Lappeenrannan kaupunki: Keskustan osayleiskaava, kaupunkikuvaselvitys (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2013,) ja Lappeenrannan keskustan osayleiskaava: Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Tmi Lauri Putkonen & Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2013). Aluetta on myös tarkasteltu teoksessa Rakennettu Lappeenranta, kaupunginosat (Kaija Kiiveri-Hakkarainen, 2006) ja Kioskikulttuuriympäristötietokannassa. KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan toteuttamisella on vaikutuksia mm. alueen kaupunkikuvaan ja yhdyskuntatalouteen. Kaavan toteuttamisen vaikutuksia arvioidaan kaavaprosessin aikana jäljempänä esitetyn jaottelun pohjalta. Osa vaikutuksista ulottuu varsinaista suunnittelualuetta laajemmalle. Vaikutusalue määritellään kunkin vaikutuksen kohdalla yksilöllisesti, sillä arvioitavat vaikutukset ovat luonteeltaan erilaisia. Ekologiset vaikutukset Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin Vaikutukset pohjaveteen Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja viheryhteyksiin Vaikutukset luontokohteisiin Taloudelliset vaikutukset Aluetaloudelliset vaikutukset Vaikutukset infraverkon toteutuskustannuksiin Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset liikenneverkkoon Vaikutukset liikennemääriin, liikenteen toimivuuteen ja liikenneturvallisuuteen Vaikutukset liikennemeluun Vaikutukset joukkoliikenteeseen ja kevyenliikenteen yhteyksiin Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset palvelujen saatavuuteen Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön ja virkistysalueisiin Vaikutukset kevyen liikenteen yhteyksiin Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja kaupunkirakenteeseen

11 11 (13) Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin sekä yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Vaikutukset seudullisten suunnitelmien toteutumiseen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen. Lisäksi selvitetään mahdollisten haittojen lieventämismahdollisuudet. OSALLISET Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: Viranomaiset Etelä-Karjalan pelastuslaitos Kaakkois-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat sekä alueiden käyttö Etelä-Karjalan museo Lappeenrannan kaupungin hallintokunnat ja kaupunkiyhtiöt tekninen toimi (kiinteistö- ja mittaustoimi, kadut ja ympäristö, rakennusvalvonta, tilakeskus) Lappeenrannan Energiaverkot Oy Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Maanomistajat, vuokralaiset ja naapurit Lappeenrannan asuntopalvelu Oy Alueen asukkaat, yrittäjät ja yhdistykset Kaupunginosayhdistys Voisalmensaarelaiset ry Muut Telia Sonera Finland Oyj Elisa Oyj mahdolliset muut osalliset OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä, Etelä-Saimaassa. Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä. Lähialueen asukkaita ja maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa osoitteessa Villimiehenkatu 1 (3. kerros) ja kaupungin internetsivulla > Maankäyttö ja rakentaminen > Nähtävillä olevat kaavat.

12 12 (13) TYÖN KÄYNNISTÄMINEN n laatiminen (MRL 63 ). Perustietojen kokoaminen ja tarvittavien täydennysten tekeminen. Keskustelu työn lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). OAS:n toimittaminen tärkeimmille viranomaisille (MRL 66 ). Ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville osallisella on mahdollisuus esittää Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64.2 ja 64.3 ). Alustava asemakaavaluonnos Alustavan asemakaavaluonnoksen laadinta ja ympäristövaikutusten yleispiirteinen selvittäminen. Tarvittaessa aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ). ASEMAKAAVALUONNOS Nähtävillä olo ja valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62, MRA 30 ) Asemakaavaluonnoksen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavan valmisteluaineiston asettaminen nähtäville. Mielipiteet osallisilta, lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Mielipiteet toimitetaan kirjallisena Lappeenrannan kaupungin kirjaamoon osoitteella PL 11, Lappeenranta tai kirjaamo@lappeenranta.fi. Asemakaavaluonnoksen tarkistaminen Asemakaavaluonnoksen tarkistaminen saadun palautteen pohjalta. Kaavanlaatijan vastineet annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin. ASEMAKAAVAEHDOTUS Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville (MRA 27 ) Teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyt. Kaupunginhallitus asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 päiväksi (MRA 27 ). Nähtäville asettamisesta tiedotetaan lehtikuulutuksella. Ehdotus asetetaan nähtäville Lappeenrannan kaupungintalolle Teknisen toimen kaavoitukseen osoitteessa Villimiehenkatu 1 (3. kerros) sekä kaupungin internetsivuille > Maankäyttö ja rakentaminen > Nähtävillä olevat kaavat. Tarvittaessa lausunnot viranomaisilta (MRA 28 ). Tarvittaessa viranomaisneuvottelu (MRA 26 ) lausuntojen saavuttua. Muistutukset kaavaehdotuksesta Mahdolliset muistutukset kaavaehdotuksesta toimitetaan Lappeenrannan kaupungin kirjaamoon osoitteella PL 11, Lappeenranta tai kirjaamo@lappeenranta.fi.

13 13 (13) Asemakaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen Kaavaehdotuksen asettaminen tarvittaessa uudelleen nähtäville tai niiden kuuleminen erikseen, joita muutokset koskettavat (MRA 32 ). ARVIOITU KÄSITTELYAIKATAULU Kaavaehdotus pyritään laittamaan nähtäville syksyllä KAAVAN HYVÄKSYMINEN Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittelyt (MRL 52 ). Tiedottaminen hyväksymispäätöksestä (MRL 67 ). VALITUS HYVÄKSYMISPÄÄTÖKSESTÄ Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Itä-Suomen Hallinto-oikeuteen (MRL 188 ) ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KAAVAN LAATIJA Lisätietoja antavat: ts. kaavasuunnittelija Elina Moisio puh asemakaava-arkkitehti Maarit Pimiä puh Sähköposti on muotoa: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi. a voidaan suunnittelun kuluessa tarvittaessa muuttaa ja täydentää.