Temperamentiltaan erilaisten lasten oppiminen ja oppimisen tukeminen
|
|
- Krista Jääskeläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Temperamentiltaan erilaisten lasten oppiminen ja oppimisen tukeminen Kaisa Aunola Jyväskylän yliopisto
2 Temperamentti? Temperamentti tarkoittaa yksilöllisiä toiminta- ja reaktiomalleja, jotka ilmaantuvat varhain ja joilla on biologinen pohja. suhteellisen pysyviä ja muuttumattomia, yksilölle luonteenomaisia reaktiotapoja säilyy läpi elämän vaikka ilmiasu voi muuttua persoonallisuuden kehittyessä
3 Temperamenttipiirteitä (Keltikangas-Järvinen, L. (2006). Temperamentti ja koulumenestys. Helsinki: WSOY.) (1) Aktiivisuus tarkoittaa sitä voimaa tai nopeutta, millä ihminen tekee sen, mitä tekee. (esim. miten nopeasti syö, puhuu, kävelee, millä voimakkuudella puhuu jne.) esim. Kuinka kauan oppilas pystyy istumaan paikallaan? Juokseeko hän mieluummin kuin kävelee? Miten rauhallinen tai levoton oppilas on?
4 (2) Häirittävyys tarkoittaa sitä, kuinka helposti ihmisen huomio- ja keskittymiskyky häiriintyy muiden asioiden ja ärsykkeiden takia. esim. Kuinka helposti oppilas keskeyttää sen mitä on tekemässä, jonkin muun yllykkeen tai ärsykkeen takia? Kuinka helppoa tai vaikeaa oppilaan on keskittyä yhteen asiaan kerrallaan? (3) Sinnikkyys tarkoittaa sitä, kuinka peräänantamaton ihminen on ja kuinka kauan hän jaksaa panostaa esim. opeteltavaan asiaan kunnes se sujuu. esim. Haluaako oppilas tehdä tehtävät aina loppuun asti? Kuinka helposti oppilas antaa periksi? Kuinka kauan oppilas jaksaa harjoitella uutta asiaa ja pysyä saman asian äärellä?
5 (4) Emotionaalinen intensiivisyys Tarkoittaa sitä voimaa, jolla ihminen ilmaisee tunteitaan ja mielialojaan. esim. Kuinka äänekäs ja dramaattinen oppilas on? Missä määrin oppilas näyttää tunteitaan ulospäin? (5) Mieliala Tarkoittaa sitä, miten helposti ihminen kokee ahdistusta ja stressiä, onko hän pääosin iloisella mielellä vai pikemminkin pessimistinen ja huonotuulinen tai alakuloinen. esim. Hymyileekö ja nauraako oppilas paljon? Kuinka helposti ärtyvä oppilas on?
6 (6) Estyneisyys Tarkoittaa sitä, kuinka varauksellisesti yksilö suhtautuu uusiin asioihin ja ihmisiin ja missä määrin hänen ensimmäinen reaktionsa uudessa tilanteessa on vetäytyminen lähestymisen sijaan. esim. Seuraako oppilas uudessa tilanteessa mieluummin sivusta kuin osallistuu? Kuinka ujo oppilas on uusien ihmisten kanssa? Kuinka innokkaasti oppilas suhtautuu yllätyksellisiin tilanteisiin? (7) Sosiaalisuus Tarkoittaa sitä, miten mielenkiintoisena ihminen pitää toisia ihmisiä ja miten palkitsevaa hänelle on toisten ihmisten seura. Huom. EI tarkoita sosiaalisia taitoja! esim. Nauttiiko oppilas toisten lasten seurasta? Missä määrin oppilas viihtyy itsekseen?
7 Temperamentiltaan haastava vs. helppo lapsi? Helppo temperamentti positiivinen mieliala positiivinen suhtautuminen uuteen; halu lähestyä uusia ihmisiä ja asioita muutoksiin sopeutuvuus korkea ärsytyskynnys, matala häirittävyys tunteiden osoittamisen intensiteetti vähäinen
8 Temperamentiltaan haastava vs. helppo lapsi? Haastava temperamentti negatiivinen mieliala varauksellinen suhtautuminen uuteen; halu pikemminkin välttää kuin lähestyä uusia ihmisiä ja asioita vaikeus sopeutua muutoksiin alhainen ärsytyskynnys, häiriöherkkyys tunteiden osoittamisen intensiteetti korkea
9 Temperamentiltaan haastava vs. helppo lapsi? Hitaasti lämpenevä temperamentti Varauksellinen ja negatiivinen suhtautuminen uuteen Hidas sopeutuminen uusiin ihmisiin, asioihin ja muutoksiin Tunteiden osoittamisen intensiteetti alhainen Ajan kanssa suhtautumisen muuttuminen positiiviseksi
10 Temperamentti ja oppiminen Mikään temperamenttipiirre ei sinällään ole hyvä tai huono Silti tutkimusten mukaan temperamentti vaikuttaa koulumenestykseen (esim. Mullola, 2012) Helpon temperamentin omaavien oppilaiden älykkyyttä ja osaamista yliarvioidaan ja vaikean temperamentin omaavien oppilaiden osaamista puolestaan aliarvioidaan Tämä näkyy kouluarvosanoissa / arvioinneissa
11 Vanhemmat, opettajat ja lapsen oppiminen tutkimus (VALO) Miten lasten näkemys itsestään koululaisena ja oppijana sekä heidän oppimismotivaationsa ja oppimisvalmiutensa kehittyvät ensimmäisen kouluvuoden aikana arjen oppimistilanteissa vuorovaikutuksessa vanhempien ja opettajan kanssa? Temperamentin merkitys?
12 Tutkimuksen taustalla ajatus siitä, että koulusiirtymä on keskeinen vaihe työskentelytapojen, oppimismotivaation ja minäkuvan kehityksessä: a) tässä vaiheessa kehittyy lapsen kyky verrata itseään muihin b) koulunaloitus tuo mukanaan uusia haasteita ja suoriutumisen normeja sekä kasvavassa määrin myös ulkopuolista palautetta suoriutumisesta c) Lapset alkavat kiinnittää huomiota siihen, mitä toiset heistä ajattelevat, ja arvioivat omaa suoriutumistaan niiden standardien pohjalta, jotka toiset heille asettavat.
13 Tutkimuksen toteutus: Tutkimus toteutettiin Lappeenrannassa, Mikkelissä ja Porissa vuosina Kunakin vuonna mukaan pyydettiin kohdekaupunkien kaikki ensimmäisen luokan opettajat. Tutkimukseen mukaan lähti 166 opettajaa. Mukaan lähteneiden opettajien luokilta arvottiin kultakin yksi oppilas vanhempineen tutkimukseen. Tutkimus toteutettiin ensimmäisen kouluvuoden kattavana lyhyenä seurantatutkimuksena * Päiväkirjamenetelmä, jolla pyrkimys päästä käsiksi jokapäiväisiin oppimistilanteisiin
14 Tutkimusasetelma 1. kohortti kohortti kohortti syyskuu syyskuu huhtikuu 1. Päivittäinen vuorovaikutus (viikon periodi) - vanhemmat (7 pv) xxxxxxx xxxxxxx - opettajat (5 pv) xxxxx xxxxx 2. Lasten tutkimus X X 3. Taustatietojen keruu X (mm. vanhempien / opettajien koulutustausta, kasvatustavoitteet, lapsen temperamentti ja kognitiiviset valmiudet)
15 TUTKITTIIN Lapset i. Koulutaidot, oppimisvalmiudet ja -vaikeudet ii. iii. iv. Oppimismotivaatio, oppmisminäkuva ja työskentelytavat Oppimistilanteissa koetut emootiot (onnistumis- ja epäonnistumistilanne) Kognitiiviset alkuvalmiudet (esim. kirjaintuntemus, alkuäänteen nimeäminen, lukujonotaidot, nopea nimeäminen, sanavarasto, lyhytkestoinen muisti, ym.) Vanhemmat ja opettajat i. Päivittäinen vuorovaikutus lapsen kanssa (mm. vuorovaikutustyyli, mieliala) ii. iii. iv. Emootiot Odotukset ja ennakoinnit Hyvinvointi v. Kasvatustyylit, taustatiedot ym. vi. Lapsen temperamentti
16 Temperamenttiprofiilit
17 33% Haastava 39% Helppo 28% Hitaasti lämpenevä Aineistossa tytöille poikia tyypillisempää hitaasti lämpenevä temperamentti; pojille taas tyttöjä tyypillisempää haastava temperamentti
18 Temperamenttiprofiilin yhteys kognitiivisiin valmiuksiin ja koulutaitoihin? Temperamentiltaan erilaiset lapset eivät eronneet toisistaan älykkyydeltään sanavarastoltaan kirjaintuntemukseltaan lukujonotaidoiltaan Temperamentiltaan erilaiset lapset eivät eronneet toisistaan matematiikan taidoiltaan ensimmäisen luokan alussa tai lopussa Temperamentiltaan haastavilla lapsilla oli heikompi lukutaito 1. luokan syksyllä kuin temperamentiltaan helpoilla lapsilla mutta eroa ei ollut havaittavissa enää 1. luokan keväällä
19
20 Temperamentin yhteys työskentelytapoihin? Työskentelytavat = lapselle ominainen tapa kohdata ja toimia oppimistilanteissa tehtäväsuuntautuneisuus vs. tehtävää välttävä käyttäytyminen passiivisuus / avuttomuus ahdistuneisuus hallintasuuntautuneisuus Työskentelytapojen tiedetään vaikuttavan oppimistuloksiin tehtäväsuuntautunut toiminta ja hallintasuuntautunut suhtautuminen haasteisiin yhteydessä myönteisiin oppimistuloksiin ahdistuneisuus ja tehtävää välttelevä toimintatapa yhteydessä hitaampaan taitojen kehitykseen
21 VALO-tuloksia Temperamentiltaan varaukselliset ja ujot lapset ensimmäisellä luokalla työskentelytavoiltaan avuttomampia ja ahdistuneempia kuin muut Temperamentiltaan aktiivisille, helposti häiriintyville ja vähäistä sinnikkyyttä osoittaville lapsille muita tyypillisempää tehtävää välttelevä toiminta oppimistilanteissa Näiden lasten tehtävää välttelevä käyttäytyminen myös lisääntyi ensimmäisen kouluvuoden aikana Hirvonen, R., Aunola, K., Alatupa, S., Viljaranta, J., & Nurmi, J.-E. (2013). The role of temperament in children s affective and behavioral responses in achievement situations. Learning and Instruction, 27,
22 Temperamentin yhteys oppimisminäkuvaan? Matematiikkaan liittyvässä minäkuvassa tilastollisesti merkitsevä tasoero: - hitaasti lämpenevillä lapsilla muita heikompi minäkuva sekä ensimmäisen luokan syksyllä että keväällä - matematiikan taidoiltaan hitaasti lämpenevät eivät kuitenkaan eronneet muista
23 Temperamentin yhteys oppimisminäkuvaan? Opettajan päiväkirja Oppilas nolostui tai oli häpeissään; Oppilas ajatteli, ettei pärjännyt (esim. sanoi En ole tässä hyvä., jne.). Oppilas ajatteli, että pärjäsi hyvin (esim. Sanoi Jes, Minä osasin, Olen tässä hyvä, jne.); Oppilas oli ylpeä ja mielissään.
24 Huom. Muutos syksystä kevääseen! Tutkimustilanne
25 Erityisesti ujot ja uusiin tilanteisiin varauksella suhtautuvat alttiita kielteisen minäkuvan kehittymiselle?
26 VALO-Tuloksia
27 Mitä tapahtuu 1. luokan aikana?
28 Temperamentin yhteys opettaja-lapsi vuorovaikutukseen? Opettajan tunteet vuorovaikutustilanteissa lapsen kanssa Opettajan toiminta lapsen kanssa vuorovaikutuksen lämpimyys behavioraalinen kontrolli psykologinen kontrolli
29
30 Opettajan toiminta? Oppilaan korkea aktiivisuus, häiriöherkkyys ja vähäinen sinnikkyys sekä taipumus tunneilmaisujen intensiivisyyteen lisäsivät opettajan käyttämää kontrollia oppilaan kanssa vuorovaikutustilanteissa - Kontrollipyrkimykset näkyivät sekä rajoja asettavana behavioraalisena kontrollina että oppilaan syyllisyydentunteisiin vetoavana psykologisena kontrollina Opettajan käyttämä kontrolli heijastui lasten matematiikan taitojen kehitykseen Viljaranta, J., Aunola, K., Virkkala, J., Hirvonen, R., Pakarinen, E., Mullola, S., & Nurmi, J.-E. (revisioitavana oleva käsikirjoitus). Children s temperament and academic skill development during the first grade: Teachers interaction styles as mediator. Child Development.
31 Matemaatikan taito (syksy) Matemaatikan taito (kevät) Psykologinen kontrolli (opettaja) Vähäinen tehtäväorientaatio T Behavioraalinen kontrolli (opettaja) Opettajan psykologinen ja behavioraalinen kontrolli välittävänä tekijänä lapsen häirittävyyden ja matematiikan taitojen kehityksen yhteydessä 1. luokalla
32 Matemaatikan taito (syksy) Matemaatikan taito (kevät) Psykologinen kontrolli (opettaja) Negatiivinen emotionaalisuus Behavioraalinen kontrolli (opettaja) Opettajan psykologinen ja behavioraalinen kontrolli välittävänä tekijänä lapsen negatiivisen emotionaalisuuden ja matematiikan taitojen kehityksen yhteydessä 1. luokalla
33 Matemaatikan taito (syksy) Matemaatikan taito (kevät) Estyneisyys (syksy) Jatkoanalyysit osoittivat, että estyneisyyden vaikutus matematiikan taitojen kehitykseen välittyi täysin opettajan oppilaastaan tekemien syypäätelmien kautta: Estyneisyys => onnistuminen ajatellaan johtuvan muista tekijöistä kuin kyvyistä => lapsen minäkuva heikkenee => matikan taidot kehittyvät hitaammin Estyneisyyden (ujouden) yhteys matematiikan taitojen kehitykseen 1. luokalla
34 Pohdittavaa varhais- ja alkuopetuksen näkökulmasta.. Missä määrin tuntiosaaminen tai tuntiaktiivisuus mittaavat osaamista, missä määrin puolestaan pikemminkin oppilaan synnynnäistä temperamenttia (Keltikangas-Järvinen, 2006): - toinen reagoi heti, toinen pohtii pitkään - toinen on ujo, toinen haluaa vastata aina Missä määrin koulu- / oppimisympäristö ja osaamisen arvioinnit ovat tasapuolisia erilaisen temperamentin omaaville lapsille? - Toinen sietää häiriötekijöitä, toinen vaatii keskittymisrauhaa - Toinen pystyy istumaan pitkiä aikoja paikoillaan, toinen on toiminnallisempi - Toinen tekee ryhmätöitä mielellään ja osallistuu aktiivisesti tunnilla, toinen prosessoi mieluummin asioita ensin itsekseen ja osoittaa osaamistaan vaikkapa kirjoittamalla - Jne. Kuinka tarjota onnistumiskokemuksia kaikille temperamentista riippumatta?
35 Kiitos!
Pedagoginen kirjoittaminen. - Miten kirjoittaa pedagogisia asiakirjoja OPS:n hengessä?
Pedagoginen kirjoittaminen - Miten kirjoittaa pedagogisia asiakirjoja OPS:n hengessä? Jyväskylä syksy 2016 osa 2 Sirpa Oja sirpa.oja@valteri.fi Temperamentti Aunola: Temperamentti tarkoittaa yksilöllisiä
LisätiedotLaatu ja tasa-arvo esiopetuksessa
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka
LisätiedotMillainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri
Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri 1 Mitä on temperamentti? Ihmiselle tyypillisiä käyttäytymispiirteitä, jotka erottavat hänet muista Yksilöllinen
LisätiedotMoniammatillisen yhteistyön tasot ja työssä jaksaminen
Moniammatillisen yhteistyön tasot ja työssä jaksaminen 4.2.2014 Pulkkila-sali, Siikalatvan kunnantalo Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Eija Häyrynen Jaksamisen perusteita Ajatukset ovat mitä sattuu, ihmismieli
LisätiedotJari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto
Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä
LisätiedotOppilaslähtöinen kirjoittaminen pedagogisissa asiakirjoissa Pulkkila 13.9.2013
ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Oppilaslähtöinen kirjoittaminen pedagogisissa asiakirjoissa Pulkkila 13.9.2013 Eija Häyrynen, ohjaava opettaja eija.hayrynen@tervavayla.fi Raisa Sieppi, ohjaava
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotSpark(l)ing moments minäpystyvyyden ja osaamisen tukeminen varhaiskasvatuksessa
Spark(l)ing moments minäpystyvyyden ja osaamisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Eeva-Liisa Kronqvist Hyvän arjen aineksia varhaiskasvatuksessa, Ylivieska 29.11.2012 Taustaa Millaiset suojaavat tekijät
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotEskareista Epuiksi tutkimushanke:
Eskareista Epuiksi tutkimushanke: Motivaation ja koulutaitojen kehitys siirryttäessä esiopetuksesta kouluun * Kaisa Aunola Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Tutkimusryhmä: Jari-Erik Nurmi & al.
LisätiedotMiksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009
Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa
LisätiedotHaastava oppilas hyötyy rajoista
Tutkittu juttu Jaana Viljaranta Kaisa Aunola Sari Mullola Johanna Virkkala Riikka Hirvonen Eija Pakarinen Jari-Erik Nurmi Kohokohdat Temperamenttipiirteistä matala tehtäväorientaatio ja negatiivinen emotionaalisuus
LisätiedotKäsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta
Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten
LisätiedotYksilöt opetuksessa. Mustikat: Marja Jalava, Sanna Nyqvist, Elina Paukkunen ja Anssi Yli-Jyrä. Humanistinen tiedekunta
Yksilöt opetuksessa Mustikat: Marja Jalava, Sanna Nyqvist, Elina Paukkunen ja Anssi Yli-Jyrä Humanistinen tiedekunta Johdanto Opiskelijat yksilöinä voiko opiskelijoita tyypitellä? Lackner: tyypittelyn
LisätiedotMinäpätevyyden tunnetta kohottamaan!
Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen
Lisätiedot11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )
11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet
LisätiedotMotivationaalisten orientaatioiden typologia. Havainnointitehtävä perjantain klo tunnille, OEAP1010, Sirpa Eskelä-Haapanen
Motivationaalisten orientaatioiden typologia Havainnointitehtävä perjantain 8.9.2017 klo 8.15-9 tunnille, OEAP1010, Sirpa Eskelä-Haapanen Motivaatiota on tutkittu todella paljon, muualla ja meillä, esim.
LisätiedotLAPSEN TEMPERAMENTTIPIIRTEIDEN YHTEYS OPPIJAMINÄKUVAAN
LAPSEN TEMPERAMENTTIPIIRTEIDEN YHTEYS OPPIJAMINÄKUVAAN Marjaana Hankonen Anne Tuomas Pro gradu -tutkielma Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Huhtikuu 2015 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Psykologian laitos HANKONEN,
LisätiedotToimintakulttuuri muutoksessa
Toimintakulttuuri muutoksessa Mervin messissä- työskentely Keskustelu- ja muistiinkirjaamistehtävät A ja B: A-tehtävä: Jokaisen lapsen ainutlaatuisuus oppijana Ymmärretään lapsen ainutlaatuisuus oppijana(yksilönä)
LisätiedotAlustavia havaintoja Olkahisen hankkeesta: Oppilaiden perustaidot, motivaatio ja suhtautuminen koulunkäyntiin
Alustavia havaintoja Olkahisen hankkeesta: Oppilaiden perustaidot, motivaatio ja suhtautuminen koulunkäyntiin Markku Niemivirta, Akatemiatutkija Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto
LisätiedotPositiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle
Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotH e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja
LisätiedotELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti
ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA
LisätiedotElina Harjunen Elina Harjunen
Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys
LisätiedotIHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA
IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia
LisätiedotPIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS
PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotOPETTAJIEN JA ÄITIEN LASTEN KOULUSUORIUTUMISTA KOSKEVAT KAUSAALIATTRIBUUTIOT JA NIIDEN YHTEYS LASTEN KOULUTAITOIHIN
OPETTAJIEN JA ÄITIEN LASTEN KOULUSUORIUTUMISTA KOSKEVAT KAUSAALIATTRIBUUTIOT JA NIIDEN YHTEYS LASTEN KOULUTAITOIHIN Pro gradu tutkielma Emmi Vilhunen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Kevät 2008
LisätiedotPienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017
Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen
LisätiedotMyönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki
Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla Yhteen ääneen lasten asialla! 7.-8.2.2017 Helsinki Adhd-keskus Barnavårdsföreningen Silve Serenius-Sirve Kannusta minut vahvaksi! hanke Ensi-ja
LisätiedotJaana Viljaranta Tutkijatohtori Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto
Jaana Viljaranta Tutkijatohtori Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Teemat! Mitä oppijaminäkuvalla tarkoitetaan?! Miten oppijaminäkuva kehittyy sosiaalisessa ympäristössä ja koulukontekstissa?! Mikä
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotOPETTAJAN VUOROVAIKUTUSTYYLIEN YHTEYS LASTEN KOULUSSA KÄYTTÄMIIN TYÖSKENTELYTAPOIHIN
OPETTAJAN VUOROVAIKUTUSTYYLIEN YHTEYS LASTEN KOULUSSA KÄYTTÄMIIN TYÖSKENTELYTAPOIHIN Eveliina Rautio Pro gradu tutkielma Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto kevät 2012 JVÄSKYLÄN YLIOPISTO Psykologian
LisätiedotMaailma muuttuu muuttuuko koulu?
Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotSuomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Suomi oppimisen maailmankartalla Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, 7.8.2013, Helsinki, Opetushallitus Jorma Kauppinen Johtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta maailmalta. Why do Finland's
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotTarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja?
Tarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja? -opisto 26.4.2019 Sitra / megatrendit: o Elinikäinen oppiminen muuttuu hyveestä välttämättömyydeksi. o Elinikäisestä uuden oppimisesta pitäisi tulla uusi elämän
LisätiedotITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti
ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotPerheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia
Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Lasten hyvinvointi Suomessa 29.3.2017 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PISA-tulokset kertovat:
LisätiedotKoulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
LisätiedotMentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotKoulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotPuhumaan oppii vain puhumalla.
Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Toisto-menetelmän periaatteet ja selkopuhe oppijoiden tukena Luetaan yhdessä -verkoston syysseminaari Paasitorni
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotMiksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY)
Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä 6.8.2014 Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY) Miksi kielen oppimista pitää arvioida? Arviointi kielenoppimisen tukena
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotAdoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT
Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä
LisätiedotKoti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari
Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,
LisätiedotVanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille
Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman
LisätiedotToiminnanohjaus ja haastava käytös
2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus
LisätiedotKEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand
KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä
LisätiedotÄlä itke, äitiä hävettää Psykologinen kontrolli kasvatuksessa. Kaisa Aunola Jyväskylän yliopisto
Älä itke, äitiä hävettää Psykologinen kontrolli kasvatuksessa Kaisa Aunola Jyväskylän yliopisto Psykologinen kontrolli? Älä itke äitiä hävettää! Ymmärrätkö ollenkaan, miten paljon joudun kärsimään sinun
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden
LisätiedotLapsen vahvuudet 4-vuotiaana
Lapsen vahvuudet 4-vuotiaana 1 Huoltajat Lapsi Neuvola Varhaiskasvatus Minä itse (lapsi piirtää oman kuvan) 2 HUOLTAJIEN LOMAKE 4-VUOTIAAN LAPSEN LAAJAAN NEUVOLATARKASTUKSEEN pvm / 20 Lapsen nimi Osoite
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotOppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus
Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen
LisätiedotLapsen vai aikuisen ongelma?
Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,
LisätiedotRouhia Oy:n nopea kokeilu Babel Fish Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma II, kevätlukukausi 2019
Julkinen loppuraportti 13.6.2019 Rouhia Oy:n nopea kokeilu Babel Fish Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma II, kevätlukukausi 2019 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena
LisätiedotLapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki
Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä
LisätiedotLiperin koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Liperin koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2018 - Koonti: Arjen rutiinit tiimi, 30.10.2018 Tiedoksi hyvinvointilautakunnalle marraskuussa 2018 Tämän tasa-arvosuunnitelman pohjana on vuoden
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
Lisätiedot6.10.2015. Mullola Sari 1 TEMPERAMENTTI OPPILASARVIOINNIN HAASTEENA 29.9.2015 LUENNON SISÄLTÖ: MITÄ TEMPERAMENTTI ON?
TEMPERAMENTTI OPPILASARVIOINNIN HAASTEENA FORUM CRITERIORUM KRITEERIPERUSTAISUUDEN VAHVISTAMINEN PERUS- JA TOISEN ASTEEN KOULUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 29.-30.9.2015, FINLANDIA-TALO, HELSINKI SARI MULLOLA,
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet
LisätiedotKoulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus
Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen
LisätiedotMatti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio
Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku 12.4.2016 ja sisäinen liikuntamotivaatio Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Haasteenamme ISTUVA
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotAIKA P4 Opetus, ohjaus, oppiminen. Opettaja Hanna Vilkka
AIKA P4 Opetus, ohjaus, oppiminen Opettaja Hanna Vilkka LUENTOTEEMAT Yhteiskunta ja opettajuus Moderni aika ja käsitys oppijasta Opetus- ja oppimisteoriat Opetuksen ja ohjaamisen sekä oppimisen välinen
LisätiedotKoulutilastoja Kevät 2014
OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotLapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v
Opettajan täytettäväksi arviointilomake Conners - Revised (L) by C. Keith Conners, Ph.D Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) M Syntymäaika: / Ikä: Luokka: Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Ohje:
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA
Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?
Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Joensuun seudun opetussuunnitelma Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan: mitkä arvot ohjaavat oppimista
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotMiksi koulu on olemassa?
Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia
LisätiedotKouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas
Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2.
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) Hyvät vanhemmat, Lapsellenne on varattu tutkimusaika OYS:n lastenneurologian yksikköön. Toivomme, että pyydätte opettajaa täyttämään oheisen lomakkeen lapsenne koulunkäynnistä.
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotIloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä
Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotSISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI
Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning
LisätiedotMUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004
MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
Lisätiedot