KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TUTKIMUSSTRATEGIA
|
|
- Reijo Kivelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TUTKIMUSSTRATEGIA Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa
2 2 I Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimusstrategiset painopisteet ja tavoitteet Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksen tavoitteena on kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöiden ymmärtäminen ja edistäminen yhteiskunnallisen muutoksen kontekstissa. Pohjoisia yhteisöjä sekä kasvatus-, koulutus- ja työkulttuureja tutkitaan kasvatustieteen, aikuiskasvatuksen, mediakasvatuksen sekä poikkitieteellisen sukupuolentutkimuksen näkökulmista. Tutkimuskohteina ovat medioituva kasvatus- ja oppimiskulttuuri, opettajuuden rakentuminen, koulutus subjektiuden rakentajana, aktiivisen kansalaisuuden edellytykset sekä työelämässä oppimisen mahdollisuudet. Tutkimustoimintaa ohjaavat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteet, joiden mukaisesti sosiaaliset, alueelliset, kulttuuriset ja sukupuolistuneet erot otetaan huomioon pohjoisessa kontekstissa. Tutkimustoiminta perustuu kolmelle tutkimusryhmälle tiedekunnan sisäisinä yksikköinä: Mediapedagogiikkakeskus, Oppimisen, opiskelun ja opetuksen tutkimuskeskus Ounas ja Sukupuolentutkimusyksikkö. Yksiköiden tutkimustoiminnalla on omat sisällölliset painopisteensä, mutta tiedekunnan painoalat leikkaavat kaikissa yksiköissä tehtävää tutkimusta Painoalat ja tutkimusalueet A. Kasvatus, koulutus, oppiminen ja opettajuus pohjoisissa yhteisöissä B. Osallistava ja erot huomioon ottava kasvatus ja pedagogiikka C. Aikuisten oppiminen, työelämä ja hyvinvointi D. Lasten ja nuorten hyvinvointi pohjoisen alueella Kasvatustieteiden tiedekunnan painoalat kiinnittyvät yliopiston arktisen ja pohjoisen tutkimuksen profiiliin. Ne konkretisoituvat tutkimusalueina, jotka perustuvat tiedekunnassa käynnissä olevaan tutkimustoimintaan. Tavoitteena on luoda tutkimusyhteisöjä, joissa tehdään yhteistyötä yliopiston muiden yksiköiden sekä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tutkimusalueet: 1 Koulutus, kasvatus ja hyvinvointi pohjoisissa yhteisöissä 2 Oppiminen ja opettajuus pohjoisessa 3 Erot, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 4 Media opetuksessa, oppimisessa ja arjessa 5 Oppiminen ja muuttuva työelämä 6 Aktiivinen kansalaisuus Tutkimusalueet kytkeytyvät vahvimmin yliopiston sosiaalisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn painoalaan, johon liittyviä tutkimusalueita ovat pohjoisen yhteisöllisyys, lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvointi sekä työelämässä oppiminen ja aktiivinen kansalaisuus sekä oppimisympäristöjen ja opettajuuden muutos. Eroja, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä yhteisöjen sosiaalista kestävyyttä tarkasteleva tutkimus kiinnittyy painoalaan Kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuus konkretisoituu alueellista, kulttuurista, etnistä, sosiaalista ja sukupuolista tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja inklusiivista kasvatusta koskevassa tutkimuksessa.
3 3 Palvelumuotoilu nousee esille tutkimuksessa, jossa kehitetään uusia innovaatioita erityisesti mediavälitteisen koulutuksen alueella. 1 Koulutus, kasvatus ja hyvinvointi pohjoisissa yhteisöissä Tiedekunnassa tutkitaan yhteiskunta- ja koulutuspoliittisen muutoksen yhteisöille, kulttuureille ja yksilöille aiheuttamia seuraamuksia sekä pohjoisten yhteisöjen elinkeinorakenteen, elämäntavan ja yhteisöllisyyden merkitystä lasten ja nuorten kasvuympäristönä. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa, joka tuo esiin pohjoisen periferian elinympäristöihin liittyvät haasteet ja vahvuudet ja analysoi niitä suhteessa pohjoisen sosiaaliseen, seksuaaliseen ja henkiseen elämäntapaan ja hyvinvointiin nuorten omasta näkökulmasta. Temaattiset kysymykset koskevat kulttuurisen muutoksen lasten ja nuorten hyvinvointiin tuomia jännitteitä, yhteisöjen sosiaalista kestävyyttä ja haavoittuvuutta sekä lappilaisen kulttuurin sukupuolistuneita rakenteita. Kasvatuspsykologiaan kytkeytyvä tutkimus kohdistuu oppilaiden psykososiaaliseen hyvinvointiin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän kouluissa. Kehitetään koulujen ja opettajien mahdollisuuksia edistää oppilaiden psykososiaalista hyvinvointia ja terveyttä ottamalla huomioon kasvatuksen sosiaalinen ulottuvuus. Haastavista elämäntilanteista selviytymisen tutkimus pohjautuu positiiviseen psykologiaan ja etsii menetelmiä vahvistaa inhimillisiä voimavaroja. Tutkimus kohdistuu erityisesti lasten ja nuorten myönteisen kehityksen tukemisen keinoihin. Tutkimusyhteistyö terveys- ja hoitotieteen kanssa vahvistuu ja tuottaa uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tueksi. Tunteiden ja tunnekokemusten tutkimus edistää hyvinvointiin heijastuvaa tunnekasvatusta ja tunnetaitojen hallintaa. Tähänastinen tutkimus on kohdistunut tunnekokemuksiin erilaisissa elämän vaiheissa ja eri elämän alueilla. 2 Oppiminen ja opettajuus pohjoisessa Tiedekunnassa tutkitaan oppimista pohjoisen alueelliset, kulttuuriset ja historialliset tekijät sekä muutoshaasteet huomioiden. Opettajankoulutuksen keskeinen tutkimusalue on tutkiva opettajuus, joka voidaan nähdä osana tutkimusperustaista opettajankoulutusta. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat lisäksi identiteetin rakentuminen, reflektiivinen opettajuus sekä inklusiivinen kasvatus, joita tarkastellaan kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa ottamalla huomioon saamelaisuus sekä haja-asutusalueiden koulutus- ja kasvatuskysymykset. Tutkimuksen avulla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään tasa-arvoa sekä kehittämään pedagogisia malleja erityisesti pohjoisen ja yleisemminkin haja-asutusalueiden ympäristöihin. Tiedekunnassa tehdään lisäksi tutkimusta, jonka tavoitteena on kehittää tasa-arvo- ja sukupuolitietoista opettajankoulutusta. Tutkimuksessa selvitetään opettajuudelle asettuvia vaatimuksia monikulttuurisessa ja muuttuvassa sukupuoli- ja seksuaalikulttuurissa ja koulutuksen mahdollisuuksia tukea opettajuutta eron etiikan näkökulmasta.
4 4 Muuttuvaa kasvatus- ja opetustyötä tukee vahvistuva kasvatushistoriallinen tutkimus, jossa paneudutaan pohjoisen alueen historiallisesti merkittäviin koululaitosta sekä kasvatus- ja opetustyötä koskeviin vaiheisiin ja henkilöihin. 3 Erot, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa, joka vahvistaa koulutuksen ja kasvatuksen alueellista, kulttuurista, etnistä, sosiaalista ja sukupuolista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tutkimustoiminta rakentuu toisiaan leikkaavien, intersektionaalisten erojen tunnistamiselle pohjoisessa koulutus- ja kasvatustoiminnassa. Tiedekunnassa tutkitaan muuttuvan koulutusideologian merkitystä subjektiuksien, sekä yhteiskunnallisten ja sukupuolistuneiden erojen rakentajana. Tutkimus kohdistuu yhteiskunnalliseen eetokseen, jolla koulutusjärjestelmässä rakennetaan yhtenäistä paikasta, sukupuolesta ja muista eroista riippumatonta kansalaisuutta. Tiedekunnassa jatketaan pohjoisen sukupuolijärjestelmän tutkimusta kulttuurisessa, kulttuurihistoriallisessa, rakenteellisessa ja diskursiivisen vallan konteksteissa. Tutkimukset kohdistuvat erityisesti naisten kulttuuriseen toimijuuteen, alkuperäiskansojen poliittiseen toimintaan sekä pohjoisen maaseudun ja yrittäjyyden sukupuolijärjestykseen. Erityispedagogiikan alueella tutkitaan yksilöitä ja ryhmiä, joiden tarpeisiin enemmistölle suunnatut oppimisen, kasvatuksen ja koulutuksen periaatteet, toimintatavat ja käytänteet eivät sovellu. Inklusiivisuuteen (osallistavaan kasvatukseen) pyrkivässä koulutusjärjestelmässä erityispedagoginen tutkimus tuottaa vaihtoehtoisen näkökulman oppimiseen, kehittymiseen ja kasvamiseen sekä erilaisuuden, moninaisuuden ja toiseuden ymmärtämiseen. 4 Media opetuksessa, oppimisessa ja arjessa Tiedekunnassa tutkitaan median ja tieto- ja viestintätekniikan rooleja opetuksessa, oppimisessa ja arjessa. Kiinnostus kohdistuu erityisesti verkko-opetuksen, mobiiliverkko-opetuksen, simulaatioiden, virtuaalitodellisuuden, videon sekä pelillisten ja leikillisten oppimisympäristöjen tiederajat ylittävään tutkimukseen. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa ja kehittää pedagogisia malleja median sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja oppimisessa. Malleja hyödynnetään, ja verkko-opetusta, -opiskelua, oppimista sekä multimediaviestintää tutkitaan niiden suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin näkökulmista. Median tarkastelu osana arkea kohdistuu median merkityksiin sosiaalisissa suhteissa, identiteetin rakentumisessa ja psykososiaalisessa hyvinvoinnissa. Lisäksi tutkitaan mediaa osana yhteiskunnan poliittisia, taloudellisia, kulttuurisia ja sukupuolistuneita rakenteita. Tutkimuksen avulla pyritään edistämään eri-ikäisten ihmisten mediataitoja, hyvinvointia sekä tasa-arvoa siten, että lisätään tietoisuutta median merkityksistä osana yhteiskunnan rakenteita ja ihmisten arkea.
5 5 5 Oppiminen muuttuvassa työelämässä Tiedekunnassa tutkitaan, miten muuttuvan työelämän asettamat vaatimukset työssä tapahtuvalle jatkuvalle vuorovaikutteiselle oppimiselle voidaan ottaa huomioon jo peruskoulutuksessa. Oppimista tarkastellaan keskeisenä keinona uusintaa työelämän edellyttämiä ammatillisia pätevyyksiä ammatillisen peruskoulutuksen antamien pätevyyksien merkityksen vähentyessä. Lisäksi tutkitaan sitä, miten työelämässä tapahtuvaa oppimista ja ammatillista kasvua voidaan ohjata. Tutkimus kohdistuu myös oppimista mahdollistaviin työn sisällöllisiin ja rakenteellisiin tekijöihin. 6 Aktiivinen kansalaisuus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavalla aktiivinen kansalaisuus opitaan osana elämänkulkua ja koulutusta. Tutkitaan aktiivisen kansalaisuuden edellytyksiä sekä sen edistämisen keinoja ja strategioita. Tutkimuksessa yhdistetään yksilöiden ja yhteisöjen kehityshistoriat yhteiskunnallisiin muutoksiin. Inkluusion ja ekskluusion kysymykset ovat oleellisia pyrittäessä ymmärtämään ihmisenä ja kansalaisena kasvamista. Tällöin koulutuksen esteettömyys ja saavutettavuus sekä koulutukseen liittyvät ihmisoikeus- ja tasa-arvonäkökulmat nousevat tutkimuksen keskiöön. Tavoitteena on luoda edellytyksiä demokraattiselle ja taloudelliselle kehitykselle sekä paremman tulevaisuuden rakentamiselle pohjoisessa.
6 6 II. Toimenpiteet strategian toteuttamiseksi Kansainvälisen, valtakunnallisen ja yliopiston sisäisen yhteistyön lisääminen Kehitetään sisäisten tutkimusyksiköiden toimintaa erityisesti tiedekunta- ja yliopistorajat ylittävän yhteistyön lisäämiseksi Tarjotaan työtiloja ja -välineitä tutkijoiden käyttöön Kansainvälisessä liikkuvuudessa siirretään painopistettä opettajavaihdosta tutkijavaihtoon Tutkimustoiminnan kansainvälistä verkostoitumista tehostetaan edelleen mm. hankkimalla rahoitusta kansainväliseen tutkijavaihtoon Pyritään saamaan aikaan kansainvälisiä kahden yliopiston välisiä sopimuksia (cotutelle) sekä laajempia tohtorikoulutusohjelmia (joint doctoral programme) Huolehditaan ajantasaisesta tutkimustiedottamisesta Avustetaan opetus- ja tutkimushenkilökunnan kansainvälisiä konferenssimatkoja Ollaan aktiivisia valtakunnallisten kasvatustieteellisen alan tohtorikoulutusohjelmien rahoituksen ja tutkijakoulutuspaikkojen saamiseksi Järjestetään kansallisia ja kansainvälisiä konferensseja Tutkimushanketoiminnan kehittäminen Tutkimusryhmien muodostaminen: tutkimusryhmien perustamiseen pyritään saamaan mukaan tiedekunnan dosentteja Tiedekunta pyrkii kerryttämään tutkimushankkeiden valmisteluun puskurirahoitusta Tiedotetaan rahoitusmahdollisuuksista ja tutkimushanketoiminnan tukipalveluista Kehitetään tiedekuntatason hanketoiminnan tukipalveluita Kokonaistyöaikasuunnitelmissa huomioidaan tutkimusrahoituksen hakuun tarvittava ajan käyttö ja työtehtäviä organisoidaan uudelleen tarvittaessa
7 7 Henkilöstörakenteen ja työntekijöiden työnkuvien kehittäminen Tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävärakennetta kehitetään niin, että kaikissa tehtävissä on mahdollisuus tehdä sekä tutkimus- että opetustyötä Henkilöstörakenteessa on tutkimuspainotteisia yliopistonlehtorin tehtäviä sekä tutkijatohtorin tehtäviä Tohtoreita rekrytoidaan tiedekunnan tutkimus- ja kehittämishankkeisiin post doc- tehtäviin Opetussuunnitelmien kehittämisessä huomioidaan tarpeet tutkimustyöhön käytettävän ajan lisäämiseksi Opiskelijamäärää suhteessa opettajien lukumäärään pyritään pienentämään Tutkimus- ja kehittämishankkeiden kanssa yhteistyössä tarjotaan opintoja Tutkimus- ja julkaisutavoitteet ovat esillä kehityskeskusteluissa Henkilökunta toimii monipuolisesti erilaisissa tieteellisissä asiantuntijatehtävissä Jatkotutkintokoulutuksen kehittäminen Jatko-opiskelijoiden hyväksymisprosessissa kiinnitetään huomiota tutkimussuunnitelmien laatuun ja kytkeytymiseen tiedekunnan/yliopiston painopistealueille Kehitetään erityisesti kansainvälisten jatko-opiskelijoiden rekrytointia Jokaiselle jatko-opiskelijalle laaditaan jatko-opintojen opintosuunnitelma (JOPS) tiedekunnan jatkokoulutuksen opinto-oppaan mukaisesti Jatko-opiskelijoiden opintosuunnitelmiin sisällytetään yliopiston yhteisen tutkijakoulun tarjoamia kaikille yhteisiä yleisiä tutkijavalmiusopintoja Artikkeliväitöskirjojen määrää pyritään lisäämään Jatkotutkintovaatimuksiin sisältyy vähintään yhden referoidun artikkelin laatiminen osana opintoja Tiedekunta pyrkii aktiiviseen yhteistyöhön työelämän kanssa. Tarkoituksena on lisätä työnantajien tietoisuutta tohtoriopinnoista sekä edistää tutkijoiden valmiuksia ja asemaa työmarkkinoilla Tutkimus- ja kehittämishanketoimintaan kytketään perustutkinto-opiskelijoita opintoprojekteihin, tutkimusta avustaviin tehtäviin ja tutkijauralle
8 8 Julkaisutoiminnan kehittäminen Tutkimukseen/julkaisun laatimiseen varataan aikaa työaikasuunnitelmissa Henkilökunnan julkaisutoimintaa tuetaan taloudellisesti kustantamalla artikkelien kielentarkistuksia Tutkijoiden julkaisutoimintaa tuetaan mentoroinnilla ja luomalla jokaiselle oma julkaisupolku, joka etenee kansallisista julkaisukanavista aina arvostettuihin kansainvälisiin julkaisufoorumeihin Tutkijoita ja väitöskirjojen tekijöitä rekrytoidaan uusiin kansainvälisiin kehittämishankkeisiin Sähköistä julkaisutoimintaa kehitetään
Mediakasvatus Lapin yliopistossa
Mediakasvatus Lapin yliopistossa 16.3.2012 Jaana Virtanen yliopisto-opettaja, KM Lapin yliopisto, KTK Mediakasvatuksen opinnot Mediakasvatusta voi opiskella pääaineena vain Lapin yliopistossa Syksystä
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
Lisätiedot2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019
2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019 4 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019 6 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotLUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET Pääjohtaja Aulis Pitkälä Pro Lukio ry:n lukioseminaari Helsinki 6.11.2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Lukiopedagogiikan arviointi Koulutuksen arviointineuvoston
LisätiedotKasvatustieteiden tiedekunnan tarkistettu vuosien toiminta- ja taloussuunnitelma
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA 30.6.2010 Kasvatustieteiden tiedekunnan tarkistettu vuosien 2010 2012 toiminta- ja taloussuunnitelma Sisältö 1. Kasvatustieteiden tiedekunnan visio..2
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotTasa arvo koulussa hanke
Tasa arvo koulussa hanke Tasa arvo koulussa hanke on Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikön järjestämää henkilöstökoulutusta. Hanke koostuu kolmesta
LisätiedotLuonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,
Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi
LisätiedotVaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä
LisätiedotKorkeakouluoppiminen muutoksessa Tule ja Parasta seminaari HAAGA-HELIA opetusneuvos Aija Töytäri
Korkeakouluoppiminen muutoksessa Tule ja Parasta seminaari HAAGA-HELIA 30.9.2019 opetusneuvos Aija Töytäri 1.10.2019 1 Edellisen hallituksen panostukset korkeakoulutuksen kehittämiseksi Nopeutetaan siirtymistä
LisätiedotLasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Hyviä uutisia http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001135082.html
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011
OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 Krisse Sulonen ja Minna Taivassalo-Salkosuo Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus RAHOITUSKEHYKSET 2011 RAHOITUSALUE VASTUUVIRANOMAINEN
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia
LisätiedotOpettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta
Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelma Turussa
Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotAMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)
Ammatillinen opettajankoulutus (60 op): Ammattipedagogisen osaamisen (38 op) osaamistavoitteet ja arviointikriteerit AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA
LisätiedotERITYISEN ÄÄRELLÄ - Ammatillisen erityisopetuksen -seminaari
ERITYISEN ÄÄRELLÄ - Ammatillisen erityisopetuksen -seminaari 15.3.2016 Asiantuntijaorganisaatiot matkakumppanina - ammatillinen koulutus kohti inkluusiota Minna Seppälä TAMK, Ammattipedagoginen TKI 18.3.2016
LisätiedotSISÄLTÖ. I TERVEYSALAN KOULUTUKSEN PERUSTEET 21 1 koulutusjärjestelmän kehitys vuosina
SISÄLTÖ kirjoittajat 11 johdanto 17 I TERVEYSALAN KOULUTUKSEN PERUSTEET 21 1 koulutusjärjestelmän kehitys vuosina 1900 2015 23 Koulutuksen alkuvaiheet 1900 1960-luvuilla Carola Wärnå-Furu 23 Koulutuksen
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotURALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotTutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan
LisätiedotKoulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä
Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020
LisätiedotYhteisöllisyyttä & kohtaamista
koulu- nuorisotyö Yhteisöllisyyttä & kohtaamista Tavoitteena on turvallinen kouluyhteisö, jossa nuoret viihtyvät, oppivat ja tulevat toimeen keskenään. Koulunuorisotyö on ennalta ehkäisevää, ryhmien kanssa
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotTampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma
2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen
LisätiedotMaailma muuttuu muuttuuko koulu?
Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotFysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen
LisätiedotOhjaus ja monikulttuurisuus
Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen
LisätiedotNormaalikoulut innovatiivisuutta, luovuutta ja aktiivista vaikuttamista ajan hermolla Miten tähän tilanteeseen on päästy?
Helsingin Sanomien otsikko 19.11.2020 Normaalikoulut innovatiivisuutta, luovuutta ja aktiivista vaikuttamista ajan hermolla Miten tähän tilanteeseen on päästy? Ryhmän esittely Helinä Patana, Treen normaalikoulu
LisätiedotTulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!
Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotHaku lukioiden kehittämisverkostoon
Sivu 1/7 Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Diaarinumero: 51/575/2016 1. PERUSTIEDOT Hakija (koulutuksen järjestäjä) Hakijan virallinen sähköpostiosoite
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA
OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:
LisätiedotHUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella
Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty
LisätiedotOPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET
OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin
LisätiedotUnesco-koulujen seminaari
Unesco-koulujen seminaari Opetushallitus 7.9.2016 Uudet opsit ja uusi opettajuus globaalikasvatuksen näkökulmasta 1. Mitä on globaalikasvatus? 2. Mitä uudet opsit sanovat? 3. Mitä sitten? Mitä on globaalikasvatus?
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA
YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi
LisätiedotOhjaava opettaja -osaajamerkki
Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotYleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
LisätiedotEduFutura Jyväskylä
EduFutura Jyväskylä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston muodostama oppimisen, tutkimuksen ja kehittämisen osaamiskeskittymä. Sopimus osaamiskeskittymästä
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
LisätiedotOpettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.
Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa
LisätiedotKOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ
KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotKasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkinto-ohjelmat. Hakijan päivä
Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkinto-ohjelmat Hakijan päivä 9.11.2018 JYU. Since 1863. 13.11.2018 1 Oppiaineena kasvatustiede tai aikuiskasvatustiede Kandidaattiohjelma: 180 op, 3 vuotta (pääaineen
LisätiedotJyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen
LisätiedotOppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa
LisätiedotOsallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
LisätiedotTervetuloa luomaan kuvaa Lapin yliopistosta!
Tervetuloa luomaan kuvaa Lapin yliopistosta! Yliopisto hahmottuu 4 tiedekuntaa: kasvatustieteet oikeustieteet taiteet yhteiskuntatieteet ja tarkentuu Vajaa 5 000 opiskelijaa 625 työntekijää Budjetti n.
LisätiedotOpiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena
Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotMatkalla Liikkuvaksi kouluksi
Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen
LisätiedotTampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen
LisätiedotMUUTOKSELLA MAINETTA Jyväskylän yliopiston kasvatusalan kehittämisen
1 MUUTOKSELLA MAINETTA Jyväskylän yliopiston kasvatusalan kehittämisen suunnitelma 2012 2013 Jyväskylän yliopiston kasvatusalan kehittämisen tavoitteena on edistää alan tutkimuksen kansainvälistä tasoa
LisätiedotSukupuolitietoisuutta tutkimusperusteiseen opettajankoulutukseen
Sukupuolitietoisuutta tutkimusperusteiseen opettajankoulutukseen Tasa-arvopäivät 28.-29.10.2010, Turku Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa
LisätiedotAvauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen
LisätiedotKasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne
Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne Opiskelijoiden osallistaminen laitoksen toimintaan Lehtori Elina Oksanen, opiskelijat Elina Liinamaa ja Amélie Martikainen Kasvatustieteiden laitos (laitosten
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa
Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa Opettajankoulutusfoorumin alueellinen tilaisuus 18.5.2017 18.5.2017 Pertti Väisänen, professori, varadekaani UEF, 4 tiedekuntaa: Filosofinen tiedekunta
LisätiedotKuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä
Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman
LisätiedotYhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä
Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä muiden huomioiminen sosiaaliset taidot kansainväisyystaidot vastuun =monikulttuurisessa ja kielisessä ottaminen ryhmässä
LisätiedotTutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan strategia
Turun normaalikoulu 08.03.2016 Tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan strategia 2016-2020 1 Toiminnan perusta Turun normaalikoulu (TNK) on Turun yliopiston koulu ja kasvatustieteiden tiedekunnan laitos,
LisätiedotRaahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma
Raahen lukion tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2020 Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Johdanto Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu yhteistyössä
LisätiedotJuhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista
Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö
LisätiedotOpstuki2016- työpaja III
Opstuki2016- työpaja III TULEVAISUUDEN KOULU -OPETTAJUUS MUUTOKSESSA- Savonlinna 10.4.2014 Merja Kuosmanen PÄIVÄN TAVOITTEET: Tulevaisuuden koulu- opettajuus muutoksessa 1. Tietoa, työkaluja oman paikallisen
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotOdotuksia ja toiveita
Uuden Opettajankoulutusfoorumin toiminta käyntiin: Odotuksia ja toiveita 16.4.2019 Jari Lavonen / Opettajankoulutusfoorumi 1 Odotukset Opettajankoulutusfoorumin toiminnalle 2019-2022 1. Yhdessä tekemistä,
LisätiedotHELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
LisätiedotDigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.
DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä
LisätiedotTOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA
1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan
LisätiedotLEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotJaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi
Rahoittaja: #OPEKE OPEKE AMMATILLISEN OPETTAJANKOULUTUKSEN UUDISTAMINEN Jaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi 27.9.2017 Mikä OPEKE on? Valtakunnallinen kehittämishanke, jossa kehitetään ja uudistetaan
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6
LisätiedotPA LV E L U T J A VA S T U U T U U D I S T U VAT - Y K S I O P P I L A I TO S VA H V I S T U U
1 PA LV E L U T J A VA S T U U T U U D I S T U VAT - Y K S I O P P I L A I TO S VA H V I S T U U 22.11.2018 2 LÄHTÖKOHDAT Espoo on maailman kestävin kaupunki 2025 Espoo sai kutsun viiden yliopistokaupungin
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet
Lisätiedot