Arviointi oppimisen edellytyksenä ja tukena

Transkriptio

1 Arviointi oppimisen edellytyksenä ja tukena Kolme päivää, kolme teemaa 1. Oppimisen arviointi ja tavoitteellinen oppiminen 2. Kohti yhtenäisiä arviointimenetelmiä ja oppimisen tuen ratkaisuja 3. Sähköisen arvioinnin mahdollisuudet +orientaatiotehtävä ja kehittämistehtävä (3 op)!" Oppiminen, arviointi & opetussuunnitelmauudistus Risto Hotulainen & Terhi Ojala / Tämän päivän tavoite: -palauttaa mieliin uudistuvan opetussuunnitelman perusteita -tarkastella oppimista, oppimaan oppimista -paneutua oppimisen arviointiin tavoitteiden asetannan kautta -tutustua erilaisiin mahdollisuuksiin tunnistaa ja tukea lapsen vahvuuksia -aloittaa itselle soveltuvan ja työtä hyödyttävän kehittämistehtävän suunnittelu Päivän jälkeen osallistujalla tulisi olla ymmärrys ja keinot siitä miten arvioida oppilaan edistymistä ja miten arviointi ja oppilaalle suunniteltava ja annettava yleinen tuki ovat osa kasvatusta ja opetusta. 3 1

2 Orientaatiokysymykset: Osallistutko koulusi tai kuntasi opetussuunnitelmaprosessiin? Miten oppimisen arviointia on käsitelty koulusi ops -keskusteluissa ja miten se kirjoitetaan opetussuunnitelmaan? Mikä oppimisen arviointiin liittyen on sinulle vaikeinta? ETELÄ-SUOMI Onko sinulla tällä hetkellä jokin akuutti oppimisen arviointiin liittyvä ongelma? 4 ESIOPETUS: 1) Perusteissa kuvataan esiopetuksen arviointia toteutettavan laajasti ja monipuolisesti, mm. jatkuvaan havainnointiin ja monipuoliseen dokumentointiin viitaten. Tämän kirjaaminen paikalliseen opetussuunnitelmaan konkreettiseksi ja mahdollisimman yksiselitteiseksi toimintatavaksi on mielestäni haastavaa. 2) tietää onko kyseessä ymmärtämisen vai oppimisen vaikeus jos on jotakin ongelmaa. Arviointi täytyy tehdä eri kriteereillä jos kyseessä on oppimisen vaikeus. Emme päiväkodissa arvioi tällä hetkellä oppimista numeroin tietenkään mutta ns.lähtötaso"testejä" ja esioppilaan vuositehtäviä apuna käyttäen arvioidaan oppimisen tasoa ja kouluun menoa/ luokkamuotoa 5 TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN: 1) Vaikeinta on sovittaa yhteen yksittäisen oppilaan todelliset tarpeet ja etenemistahti lukuvuoden yleisiin oppimistavoitteisiin. Sisältöjä on paljon, aikaa suhteessa liian vähän. Arviointiin on perinteisesti liitetty objektiivisuuden vaatimus, oppilaita olisi arvioitava tiettyjen sisältöjen hallinnassa tietyllä kriteeristöllä. Tuen vähyydestä johtuen opettaja joutuu usein viemään ryhmää melko opettajajohtoisesti ja samoilla sisällöillä ja tavoitteilla. Vaikka kolmiportainen tuki on käytössä, ei tämä todellisuudessa juurikaan näy luokassa. Ryhmät ovat kuitenkin nykyisin hyvin heterogeenisiä ja valmiudet kovin erilaiset. Oppilas hyötyisi henkilökohtaisemmasta tavoitteenasettelusta ja arvioinnista, mutta käytännössä tämä on työlästä toteuttaa ja uhkaa vertailukelpoisuutta muihin oppilaisiin. Koulun tehtävä on kuitenkin, kaikista kauniista puheista huolimatta, edelleen myös luokittelu ja paremmuusjärjestykseen asettaminen. Toivottavasti uuden opsin myötä tästä ajattelusta päästäisiin ainakin alakoulun puolella irti. 6 2

3 2) Vaikeinta varmaan on tuo jatkuva arviointi ja dokumentointi sekä arvioinnin pohjautuminen tavoitteisiin. Miten luodaan oppilaiden omat tavoitteet ja miten asiasta tiedotetaan koteihin (ilman, että työmäärä moninkertaistuu.) 7 OPPIAINEET: 1) Vaikeinta minun mielestäni on arvioida pienten lasten taito- ja taideaineita. Olisin toivonut, että alakoulussa ei tarvitsisi arvioida lainkaan kuvista, käsitöitä eikä liikuntaa. 8 ARVIOINNIN MONIPUOLISUUS, TASAPUOLISUUS, OIKEUDENMUKAISUUS: 1) Arvioinnissa eniten mietityttää se, kuinka saa arvioitua monipuolisesti ja luotettavasti, sekä se missä muodossa arviointi annetaan oppilaille jatkossa. Myös opettajan oikeusturva arviointiin liittyen mietityttää. Olen pohtinut sitä, kuinka arviointia voisi toteuttaa esim. portfolio-tyyppisesti. 2) Miten osaan arvioida oppilaita tasa-arvoisesti? Miten taata, että kaikki oppilaat arvioidaan kaikilla luokilla samalla tavalla. 3) Arvioinnissa vaikeimmalta tuntuu arvioinnin monipuolistaminen ja ei-kirjallisten suoritusten arvioinnin pitäminen tasapuolisena kaikille oppilaille. Lisäksi haastavalta tuntuu saada aika riittämään 9 3

4 4) Oppimisen arviointiin liittyen minua askarruttavia kysymykset koskevat arvioinnin oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta. 5) Ainaista tarkkuutta vaatii, että arvioinnissani pysyn tiiviisti oppimisen/osaamisen arvioinnissa, enkä anna lapsen ominaisuuksien/luonteen vaikuttaa/sekoittaa. Ja onnistunko aina, sitähän en voi tietää. 6) Tällä hetkellä pohdin, miten kaikille oppilaille taataan tasavertainen mahdollisuus arviointinäytön antamiseen. Sanallinen arviointi on hyvä asia mutta mitkä sen raamit ovat, miten sitä annetaan, ettei siitä tule vain tyhjää sanahelinää. 7) Koen haasteelliseksi arvioida oppilaan etenemistä realistisesti mutta kannustavasti. Perinteinen numeroarviointi, samoin kuin siitä johdettu sanallinen versio (kiitettävä, hyvä, tyydyttävä) ei mahdollista oppilaan todellisen osaamisen esiin nostamista. 10 ASENNEMUUTOS: 1) Vaikeinta koko arviointiprosessissa tulee olemaan ajattelun ja asenteen muutos. Arviointia tulee tehdä vielä enemmän tavoite-, prosessi- ja oppilaslähtöisesti ja ennen kaikkea YHTEISTYÖNÄ. Omalta osaltani pohdin, miten se kaikki koulun tasolla kirjataan ja pystymmekö luomaan jotain uutta arviointikulttuuria? Miten kaikki sitoutetaan niin, ettei tästä tule ylitsepääsemätön peikko, vaan todellakin väline, joka on ymmärrettävissä niin oppilaan, vanhemman kuin opettajankin osalta? 11 TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI: 1) Laaja-alaisena erityisopettajan joudun päivittäin avaamaan oppilaiden oikeuksia monipuoliseen osaamisen näyttöön. Itse arvioin pääsääntöisesti prosessia, oppilaiden potentiaalia suoriutua tehtävistä itsenäisesti vs. tuettuna. Koska en nyt joudu antamaan oppilailleni numeroarvosanoja, en koe arviointia pulmaksi. Luokanopettaja-aikanani taito- ja taideaineiden numeroarviointi oli tuskaa! Toisaalta erityisen tuen oppilaiden arviointi, kun kyseessä on yksilöllistetyt oppiaineet, on aina hankalaa. Nytkin mietimme asian uloskirjoittamista OPS2016: jos arviointi ei enää jatkossa perustu kokeisiin, vaan jatkuvaan näyttöön, etenemiseen jne., niin miten arvioidaan oppilaat (tehostettu/erityinen tuki), jotka pääsääntöisesti tekevät parhaansa, opiskelevat innolla, mutta eivät silti saavuta asetettuja hyvän osaamisen tavoitteita. Arviointi kaipaa yhteistä selkeyttämistä. Samoin koko valtakunnan yhteistä linjausta kaivattaisiin siihen, milloin oppilas siirretään saamaan erityistä tukea ja oppiaine yksilöllistetään; Nyt OPS:ssa lukee, että silloin, kun oppilas ei saavuta oppiaineen minimitavoitteita. Veteen piirretty viiva! 12 4

5 2) Haastavinta mielestäni on arvioida oppilaita joilla on suuria oppimisvaikeuksia ja erityisyyksiä. Haastavinta on saattaa numeroksi näiden oppilaiden henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumista ja kehitystä. 3) Arviointi henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa seuraaville sekä erilaisten oppimisvaikeuksien huomioiminen arvioinnissa etenkin päästötodistuksessa. Myös miten huomioida psykologiset ja sosiaaliset haasteet ja/tai sairauspoissaolot? Nämä kolme asiaa askarruttavat minua eniten arvioinnissa. 4) Olen erityisluokanopettaja, ja oppilaani ovat erittäin heikkoja akateemisesti. Miten voin noudattaa kannustavaa arviointia numeroa antaessa, jos oppilaan osaaminen on erittäin heikkoa? Kun arvosana on parhaimmillaankin 6 tasoa. 13 OPPIMISEN ETENEMINEN, OPPIMISPROSESSI JA OPPILAAN KEHITTYMINEN 1) Erityisesti uudessa opsissa korostuu paljon oppimisprosessin arviointi. Sen arvioiminen oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti herättää kysymyksiä, mitä oppimisprosessissa oikeastaan arvioidaan? Arvioinnin tasapuolisuus eri opettajien ja koulujen välillä (päättöarvosanat). 2) Prosessin kuvauksen arviointi 3) Oppimisen arvioinnissa hankalinta on jatkuva seuranta. Prosessiluonteinen opettajuus vaatii lisää työkaluja työskentelyn eri vaiheiden arviointiin. 14 4) Oppimisen arvoinnissa on vaikeinta nähda jokainen oppilas yksilöna ja arvoida vain hänen kehittymistään oppijana. Oppilaiden omien vahvuuksien huomioiminen arvioinnissa on myös vaikeaa. Toisaalta kollegoihin verrattuna on välilla hankaluuksia siina, etta itse todella paljon painotan työskentelya ja aktiivisuutta, kun taas osalla arvioinnissa painottuu kokeet. Siita sitten aiheutuu tunneilla ajoittain keskusteluja opettajien ja oppilaiden välilla. 15 5

6 YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA: 1) Tehdä näkyväksi arviointi vanhemmille se, että arvioinnin pohjana ei ole vain kokeet. 2) Kuinka tehdä sanallisesti oma arviointi, joka tapahtuu koko ajan. Miten kirjata arviointia, niin, että arvioinnille voi selkeästi kertoa perusteet, jos vanhemmat sitä vaativat. 3) Arviointiin tarvittaisiin konkreettisia tapoja: *miten tehdä oppilaan oppimisen polku näkyväksi niin oppilaalle kuin huoltajalle, mikä on riittävä dokumentointi esim. palautteen annolle, jotta se on osa oppimisen polkua? Nythän oppilas saa suullista palautetta melkeinpä joka tunti mutta se on vain opettajan ja oppilaan/ ryhmän välistä. *missä määrin (joka tunti, kerran viikkoon/oppiaine) oppilaan tulee asettaa itselleen tavoitteet tunnilla opeteltavaan asiaan? Tällaiset mittasuhteet ovat täysin auki, kuinka paljon on tarpeeksi? *osa huolta on opettajan velvollisuus kyetä näyttämään arvioinnin/palautteen annon perusteet huoltajalle ja luonnollisesti myös oppilaalle (tämä tosin täyttyy mielestäni syksyn alussa kun käydään läpi mistä arvosana koostuu ) - miten voin turvata oman "selukseni" että olen varmasti tehnyt kaiken oikein? 16 MUUTA: ü Toistaiseksi on epäselvää, miten arviointi tulee käytännössä tapahtumaan. 17 OPPILAAN MUUTTUVA ROOLI -yhdessä tekeminen ja osallistuminen -tutkiva ja luova työskentely MUUTTUVA MAAILMA -ympäristö, globalisoituminen, talous, työelämä, teknologia, OPS 2016 MUUTTUVA OPETUS -oppimiskäsitys -yhteistyö ja kokonaisuuksien rakentaminen MUUTTUVA SIVISTYSKÄSITYS JA OSAAMINEN -laaja-alaisuus, eettisyys, kestävyys -oppimisen taidot, tiedonhallinta ja vuorovaikutus Irmeli Halinen

7 Avainkompetenssit (OECD) Johanna Juvonen 2015 Kyky hyödyntää työkaluja (kieli, teknologia ym.) Kyky toimia autonomisesti Kyky toimia heterogeenisissa ryhmissä 19 Rakentava palaute Koulun arviointikulttuuri tukee oppimista Oppilaan tukeminen oppimisprosessin ymmärtämisessä Itsearviointi, vertaisarviointi Osallisuutta edistävä, keskusteleva, vuorovaikutteinen toimintatapa Rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri Oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan Arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys Arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa Arvioinnin monipuolisuus 20 Koulukohtaisesti päätettävät asiat arvioinnista ü Annetaanko lukuvuositodistuksen lisäksi muita todistuksia / arviointitiedotteita, käydäänkö arviointikeskusteluja? ü Todistusarviointi kriteerien pohjalta ü Miten ja millä vuosiluokilla käytetään sanallista ja millä numeroarviointia todistuksissa? ü Valinnaisten aineiden arviointi ü Miten tuetaan kehittymistä? ü Huoltajien huomiointi Terhi Toikkanen

8 Päiväkotien ja koulujen vaikutus lapsen elämään on merkittävä riippumatta lapsen kotitaustasta. Sajaniemi, Suhonen, Nislin & Mäkelä Oppilaan käsitys itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Opettajan lämminhenkisyys 22 YHTEENVETOA: 1. Kirkasta työskentelyn / oppimisen tavoitteet ja avaa ne selkeästi oppilaille. Varmista ymmärrys: mitä oppilaalta odotetaan? 2. Kerro yksityiskohtaisesti oppilaille, mitkä ovat työskentelyn / oppimisen arviointiperusteet. 3. Varmista, että työskentelylle / oppimiselle ja edistymiselle ei ole esteitä. Harjoituta oppimisstrategioita. 4. Salli erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä suosi sitä, että myös oppilaat opettavat toisilleen. 5. Ajalla saa varioida. 5. Hyödynnä tieto- ja viestintäteknologiaa sekä opetuksessa että arvioinnissa 6. Havainnoi ja dokumentoi työskentelyä ja oppimista monipuolisesti ja säännöllisesti. 7. Ops sallii monenlaisen etenemisen, tekemisen ja kokeilemisen. Risto Hotulainen & Terhi Ojala / Kehittämistehtävä 1. Valitse yksi seuraavista vaihtoehdoista: A) kirjoita / osallistu koulun opetussuunnitelman arviointitekstin kirjoittamiseen osana koulun kehittämistyötä. TAI B) suunnittele omien osaamisalueittesi kautta uusi kurssi/oppimiskokonaisuus, jolle asetat tavoitteet ja pohdi miten tavoitteiden toteutumista arvioidaan. TAI C) videoi omaa opetustasi ja tarkastele sen avulla vuorovaikutustasi oppilaiden kanssa. (Video on vain omaan käyttöösi) 2. Valitse itsellesi tästä koulutusryhmästä pari ja vaihtakaa yhteystiedot / sopikaa keskinäinen yhteydenpitotapa. Kirjoittakaa yhdessä tehtävän tavoiteteksti. Se lähetetään spostilla Terhille kahden viikon kuluessa ensimmäisestä koulutuspäivästä. (Otsikkokenttään tekijöiden nimet + koulutuspaikkakunta) 24 8

9 3. Aloita kehittämistehtäväsi työstäminen, pidä parisi ajan tasalla työskentelyn etenemisestä. 4. Työn tulee olla valmis toisen ja kolmannen koulutuspäivän välissä; kaksi viikkoa ennen oman avi- alueesi viimeistä koulutuspäivää. 5. Arvioi tehtäväsi tavoitteiden toteutuminen kirjallisesti ja lähetä teksti parillesi ja Terhille kaksi viikkoa ennen oman avi- alueesi viimeistä koulutuspäivää Oppiminen on tehokkainta ü kun luokassa vallitsee positiivinen ja motivoiva ilmapiiri ü kun oppimistavoitteet ja niiden arviointi on oikeassa suhteessa lapsen kykyihin ja taitoihin ü kun onnistumisprosentti oppimistilanteessa on vähintään 90 ü kun oppimistilanteet järjestetään niin, että oppilaat oppivat myös toisltaan ja auttavat toisiaan oppimaan ü kun opittua harjoitellaan ja kerrataan ü kun opetuksessa hyödynnetään myös uuden teknologian tuottamia menetelmiä ja apuvälineita (esim. Eka-peli) ü kun systemaattisesti opetellaan myös oppimisstrategioita Timo Ahonen 27 9

10 Risto Hotulainen & Terhi Ojala /