Radanpidon ympäristöohjeen päivitys Liikenneviraston ohjeita 22/2013. Koulutusmateriaali

Transkriptio

1 Radanpidon ympäristöohjeen päivitys Liikenneviraston ohjeita 22/2013 Koulutusmateriaali

2 Vesilain muutokset

3 Uusi vesilaki ja lupa-asiat 1/2 Uusi vesilaki (587/2011) ja valtioneuvoston asetus vesitalousasioista (1560/2011) astuivat voimaan Vesilain mukaista lupaa haetaan aluehallintovirastolta (AVI) Vesilain mukaiseen luvan tarpeeseen vaikuttavat hankkeen vaikutukset (yleinen luvanvaraisuus VL 3:2) ja hanketyyppi (aina luvanvaraiset vesitaloushankkeet VL 3:3). Hankkeiden luvanvaraisuutta koskevat säännökset on kirjoitettu vanhan vesilain mukaisista yleiskielloista poiketen selkeämmin lupakynnyksiksi. Lupatarpeen arviointi edellyttää usein lausuntoa ELY-keskukselta (Y-vastuualue) Vähäisimmistä vesitaloushankkeista tulee tehdä ennakkoilmoitus (VL 2:15) 30 vrk ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ELY-keskukselle, joka tällöin arvioi myös mahdollisen vesiluvan tarpeen. Eräitä vesiluontotyyppejä suojellaan vesilailla (VL 2:11). Toimenpiteeseen, joka vaarantaa tällaisen luontotyypin luonnontilaisuuden säilymisen, on haettava vesilain mukainen lupa AVI:lta. Tähän ei ole tullut muutoksia. Jos vesitaloushankkeesta aiheutuu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, lupamääräyksiä annettaessa sovelletaan myös ympäristönsuojelulain säännöksiä lupamääräysten antamisessa Kunnossapito

4 Uusi vesilaki ja lupa-asiat 2/2 Vesitaloushankkeissa on mahdollista hakea toisen alueelle tutkimuslupaa (VL 18:7) esim. vaikutusten tai toteuttamismahdollisuuksien selvittämiseksi, jos tutkimuksista ei sovita. Tutkimuslupaa haetaan AVI:lta, kun se ennen haettiin kunnalta. Huom. ratalain mukaisessa suunnittelussa (YS ja RS) tutkimusoikeus syntyy suunnittelun aloittamista koskevan ilmoituksen myötä (ratalaki 9 ). Luvanvaraisissa vesitaloushankkeissa usein syytä hakea valmistelulupaa (VL 3:16), joka oikeuttaa ryhtymään hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Valmistelulupa korvasi aiemman töiden aloittamisluvan. Valmisteluluvan käyttöala on töiden aloittamislupaa suppeampi. Vesitaloushankkeissa voidaan hakea käyttöoikeutta (VL 2:12 ja 2:13), jos hanke toteutetaan toiselle kuluvalla alueella. Sääntely vastaa pääpiirteissään vanhan vesilain säännöksiä. Huom. Pääsääntöisesti käyttöoikeus tai omistusoikeus alueisiin hankitaan lunastamalla ratatoimituksessa. Ojitustoimenpiteet eivät pääsääntöisesti ole luvanvaraisia. Vesilain mukaista lupaa on kuitenkin haettava, jos ojitus voi aiheuttaa ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua pilaantumista vesialueella tai vesilaissa tarkoitettuja yleistä tai yksityistä etua loukkaavia seurauksia Kunnossapito

5 Ilmoituksenvaraiset hankkeet ja ojitus 1/2 Ilmoituksenvaraisuutta laajennettu ELY-keskukselle tehdään ilmoitus (30 vrk ennen toimenpidettä) seuraavista toimenpiteistä, jotka eivät vaadi vesilain mukaista lupaa: alle 500 m 3 :n ruoppaus pinta- ja pohjaveden ottaminen, kun otettava määrä yli 100 m 3 /vrk (tilanne esim. alikulkujen rakentamisen yhteydessä) Rautatiealueen kuivattaminen ja ojitus: Kun laskuojat osoitettu ratasuunnitelmassa (ratalaki 19 ) ratatoimituksen ojitusasia voidaan siirtää vesilain mukaiseen ojitustoimitukseen (ratalaki 50 ) Kunnossapito

6 Ilmoituksenvaraiset hankkeet ja ojitus 2/2 Laskuojan tekemisessä noudatetaan vesilain ojitusta koskevia säännöksiä (VL 5 luku), joita sovelletaan myös kunnossapitoon ja käyttöön Ojan kunnossapito voi edellyttää vesilain mukaista lupaa (VL 5:3), jos oja on kokonaisuutena muuttunut luonnontilaisen kaltaiseksi uomaksi (VL 5:8:2). Muusta kuin vähäisestä ojituksesta tehtävä ilmoitus ELYkeskukselle vähintään 60 vrk ennen ojitukseen ryhtymistä (VL 5:6) HUOM! lmoitusvelvollisuudesta säädetty poikkeuksia: Jos laskuoja osoitettu ratasuunnitelmassa, ojituksesta ei tarpeen tehdä erillistä ilmoitusta Kunnossapito

7 Yleinen luvanvaraisuus = vaikutusten perusteella luvanvaraiset hankkeet (VL 3:2) 1/2 Vesitaloushanke edellyttää lupaa, jos hanke aiheuttaa muutoksia vesistössä, pohjavedessä, rannalla tai vesiympäristössä ja em. muutos loukkaa yleistä tai yksityistä etua Esimerkkejä radanpidon toimista, jotka edellyttävät / voivat edellyttää vesilain mukaista lupaa vesistöpenger rautatietunneli tai alikulkutunneli sillan tai rummun rakentaminen noron tai ojan tai sen vedenjuoksun muuttaminen puron uoman luonnontilan säilymisen vaarantaminen ojittaminen (joissain tapauksissa) ojan käyttö ja kunnossapito (luvantarve samoilla perusteilla kuin ojituksen luvantarve) kuivatusvesien johtaminen Kunnossapito

8 Yleinen luvanvaraisuus (VL 3:2) 2/2 Vesistössä, pohjavedessä tai vesiympäristössä tapahtuva muutos Lainkohdassa yksilöity seuraus Yleisen tai yksityisen edun loukkaus Yleisen edun loukkaus voi ilmetä 1) Tulvan vaarana tai yleisenä veden vähyytenä 2) Luonnon ja sen toiminnan vahingollisena muuttumisena, vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemisena 3) Melkoisena luonnon kauneuden, ympäristön viihtyisyyden, kulttuuriarvojen vähenemisenä tai vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksien vähenemisenä 4) Terveysvaarana 5) Vahinkona tai haittana tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuuden vähenemiselle tai sen käyttökelpoisuuden huononemiselle, talousveden otolle tai käytölle. 6) Vahinkona tai haittana kalastukselle ja kalakannoille 7) Vahinkona tai haittana vesiliikenteelle tai puutavaran uitolle 8) Puron uoman luonnontilan säilymisen vaarantumisena 9) Muuna yleistä etua loukkaavana seurauksena Yksityisen edun loukkaus voi ilmetä edunmenetyksenä toisen vesialueelle, kalastukselle, veden saannille, maalle, kiinteistölle tai muulle omaisuudelle Kunnossapito

9 Aina luvanvaraiset vesitaloushankkeet (VL 3:3) Edellyttävät aina vesilain mukaista lupaa Esimerkkejä ko. hankkeista: pohjaveden ottaminen, kun otettava määrä on yli 250 m 3 /vrk samoin kuin muu toimenpide, jonka seurauksena pohjavesiesiintymästä poistuu muutoin kuin tilapäisesti pohjavettä vähintään 250 m 3 /vrk (esim. alikulkujen rakentamisen yhteydessä) valtaväylän tai yleisen kulku- tai uittoväylän sulkeminen tai supistaminen sekä väylän käyttämistä vaikeuttavan laitteen tai muun esteen asettaminen sillan tai kuljetuslaitteen tekeminen yleisen kulku- tai valtaväylän yli sekä tunnelin, vesi-, viemäri-, voima- tai muun johdon tekeminen tällaisen väylän ali vesialueen ruoppaaminen, kun ruoppausmassan määrä ylittää 500 m 3, jollei kyse ole julkisen kulkuväylän (vesiväylä) kunnossapidosta ruoppausmassan sijoittaminen hylkäämistarkoituksessa Suomen aluevesillä, kun kyse ei ole merkityksettömän pienestä määrästä ruoppausmassaa Kunnossapito

10 Jätelain muutokset

11 Uusi jätelaki, yleiset muutokset 1/2 Uusi jätelaki (646/2011) ja valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) ovat tulleet voimaan Verrattuna vanhaan jätelakiin muutoksia on tullut mm. terminologian, etusijajärjestyksen ja siirtoasiakirjan käytön suhteen Verrattuna vanhaan jätelakiin terminologiassa on muutoksia, lisäyksiä ja tarkennuksia käytetty termi voi olla kokonaan muuttunut esim. ongelmajäte vaarallinen jäte jätteen käsittely = jätteen vaarattomaksi tekeminen tai loppusijoitus jätteen käsittely = jätteen hyödyntäminen tai loppukäsittely ml. hyödyntämisen tai loppukäsittelyn valmistelu yleisesti käytetty termi on määritelty (esim. jätteen kierrätys, uudelleenkäyttö) uusia termejä (esim. uudelleenkäytön valmistelu) Kunnossapito

12 Uusi jätelaki, yleiset muutokset 2/2 Etusijajärjestys tavoite jätteen synnyn ehkäisemisestä ja syntyvän jätteen haitallisuuden vähentämisestä on tuotu lakiin velvollisuutena noudattaa etusijajärjestä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Siirtoasiakirja velvoite siirtoasiakirjan laadintaan on laajentunut (tästä enemmän myöhemmissä dioissa) Kaivetut maa-ainekset Näiden jäteluonteen arviointi käytännössä paikoin haastavaa ja tulkinnanvaraista. YM:ssä valmisteilla oheistusta Kunnossapito

13 Jätelaki ja materiaalien käytön periaatteet 1/2 Mikäli jätettä siis syntyy, se on ensisijaisesti pyrittävä käyttämään uudelleen ja toissijaisesti kierrättämään sekä sen jälkeen hyödyntämään esim. energiana. Jos edellä mainitut eivät ole mahdollisia, jäte on loppukäsiteltävä. Materiaalin käytön yleisenä tavoitteena radanpidossa on materiaalitehokkuuden parantaminen, joka osaltaan toteuttaa jätelain etusijajärjestyksen noudattamista Kunnossapito

14 Jätelaki ja materiaalien käytön periaatteet 2/2 Lähde: Ympäristöministeriön www-sivut Kunnossapito

15 Jätelaki ja materiaalien käytön periaatteet, siirtoasiakirja 1/2 Siirtoasiakirjan laadintavelvollisuus koskee nyt entistä useampaa jätejaetta Siirtoasiakirja laadittava loppusijoitettavasta: vaarallisesta jätteestä sako- ja umpikaivolietteestä hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteestä rakennus- ja purkujätteestä rakennus- ja purkujätteellä tarkoitetaan rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja korjausrakentamisessa ja purkamisessa, maa- ja vesirakentamisessa tai muussa vastaavassa rakentamisessa syntyvää jätettä tähän luokkaan kuuluu myös jätteeksi luokiteltava pilaantumaton maa-aines pilaantuneesta maa-aineksesta Kunnossapito

16 Jätelaki ja materiaalien käytön periaatteet, siirtoasiakirja 2/2 Siirtoasiakirja laadittava (loppusijoitettavan) jätteen siirtämistä ja luovuttamista varten eli käytännössä loppusijoituspaikkaan kuljettamista varten Siirtoasiakirjan laatii pääsääntöisesti jätteen haltija (vähintään kahtena kappaleena), jätteen kuljettaja pitää siirtoasiakirjaa mukanaan kuljetuksen ajan ja jätteen vastaanottaja vahvistaa jätteen vastaanoton ja vastaanotetun jätteen määrän Jätteen haltijanluovuttajan ja vastaanottajan tulee säilyttää siirtoasiakirja tai sen jäljennös 3 vuoden ajan allekirjoituksesta Jätelain mukaisten siirtoasiakirjojen avulla seuraan jätteiden määrää ja osittain loppusijoitusta seurataan jätelain mukaisten siirtoasiakirjojen avulla Ohje siirtoasiakirjan täyttämiseen Radanpidon ympäristöohjeen 22/2013 uusi ohjekortti 13 Siirtoasiakirja täytettäväksi Palveluntuottajat>Lomakkeet>Radanpidon lomakkeita (pdf-kooste) Kunnossapito

17 Siirtoasiakirjalomake Kunnossapito

18 Jätelaki ja materiaalien käytön periaatteet, seuranta Vanhan kertausta eli muistin virkistämiseksi seurannasta lyhyesti Materiaalien seuranta toteutetaan vuosittain seurantalomakkeella - saatavana Liikenneviraston Internet-sivuilta: Palveluntuottajat>Lomakkeet>Radanpidon lomakkeita (pdf-kooste) Rakennettu pohjavesisuojaus ja meluesteet ilmoitetaan hankkeen valmistuttua Kunnossapito