Vesilain muutokset ja lupatarpeet maanviljelijän kannalta

Transkriptio

1 Vesilain muutokset ja lupatarpeet maanviljelijän kannalta Tuki-infot 2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1

2 Vesilain muutokset ja lupatarpeet viljelijän kannalta Uusi vesilaki tuli voimaan Tietoa uudistuksesta: Sivulta löytyy myös kooste: Kansalaisen tärkeät vesiluvat Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2

3 Uusi vesilaki muutti vesistöjen määritelmiä Vesistöjä ovat järvi, lampi, joki, puro ja muu luonnollinen vesialue joki on virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue on suurempi kuin 100 km 2 puro on jokea pienempi virtaavan veden vesistö (valuma-alueen koko yli 10 km 2 tai uomassa virtaa jatkuvasti vettä, kalan kulku mahdollinen) tekojärvi, kanava ja muu vastaava keinotekoinen vesialue Vesistöjä eivät ole noro, oja ja lähde noro on puroa pienempi vesiuoma, jonka valuma-alue on vähemmän kuin 10 km 2 ja siinä ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalan kulku ole merkittävässä määrin mahdollista oja on kuten noro, mutta kaivettu Osa valtaojista määritellään siis nyt puroiksi, eli ovat vesistöjä, niiden varsille on tukiehtojen mukaisesti jätettävä 3-10 m suojakaista. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3

4 Kosteikot voidaan usein toteuttaa ilman vesilain mukaista lupaa Pääsääntöisesti kosteikko voidaan tehdä kaivamalla tai patoamalla ilman että se edellyttää vesilain mukaista lupaa, jos ei nosteta vesistöjen keskivedenkorkeutta ei tehdä yli 500 m 3 ruoppausta ei vaaranneta purouomien luonnontilan säilymistä ei muuteta alle hehtaarin kokoista luonnontilaista lampea ei aiheuteta edunmenetystä, johon yksityinen edunhaltija ei ole suostunut Epäselvissä tapauksissa tulee pyytää suunnitelman perusteella ELYkeskukselta lausunto vesilain mukaisen luvan tarpeesta. Kosteikolla ei luonnollisestikaan saa aiheuttaa vesistön tilan huononemista tai haittaa suojelluille luontokohteille tai pohjavesille. Rakentamisen aikana tulee varmistua siitä että ei aiheuteta merkittävässä määrin kiintoaine- tai happamuuskuormitusta. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 4

5 Kosteikot, sopimusasiat Kosteikon voi tehdä omalle maalle tai myös yhteisenä kaikkien maanomistajien suostumuksella. Jos haetaan tukea perustamista tai hoitoa varten, alue täytyy olla tuenhakijan hallinnassa (omistuksessa tai vuokrattuna). >Alueen käyttöön on aina oltava alueen omistajan lupa (sopimus). Maakaaressa (MK) säädetään mm. kiinteistön luovutuksesta ja erityisten oikeuksien kirjaamisesta maanmittauslaitoksen rekisteriin. myös kirjaamiskelvottomien oikeuksien suoja on aiempaa vahvempi. Ajatus on siis se, että kiinteistöön laillisesti perustetun oikeuden ei tule kumoutua sellaisen luovutuksensaajan hyväksi, joka tiesi tästä oikeudesta. MK 3:8 mukaan Jollei toisin säädetä, kiinteistöön oikeustoimella perustettu muu kuin 14 luvun 1 :ssä tarkoitettu erityinen oikeus sitoo kiinteistön ostajaa vain, jos hän kauppaa tehtäessä tiesi oikeudesta. Eli tietoisuus asiasta kaupantekohetkellä on sitovuusperuste, vaikka oikeus sinänsä onkin sitomaton. > Sopimukseen on hyvä laittaa maininta, että tämä sopimus on liitettävä kauppakirjaan jos kiinteistö myydään. >Mikäli toimenpide ulottuu jakamattomalle vesijätölle, luvan myöntää osakaskunta yhteisaluelain (758/1989) mukaisessa järjestyksessä. Kuva Arto Lehto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 5

6 Kosteikot, sopimusasiat Seuraava teksti sopimukseen kun ei rakenneta omalle maalle: (Vuokra)sopimuksen kohteena olevalle tilalle R:nro xxx xxx xx vuokralainen (saa) rakentaa kosteikon ja kosteikkorakenteet jotka jäävät maanomistajan omistukseen ja hoitoon kaikkine velvoitteineen (vuokra)sopimusajan jälkeen. Rakentamisesta ja (vuokra)sopimuksen aikaisesta hoidosta kustannuksineen vastaa vuokralainen. Kosteikon rakentaminen suoritetaan xx.xx.201x päivätyn ja allekirjoitetun suunnitelman mukaan, jonka olen nähnyt ja hyväksynyt. Lisää Kuva viraston Heli Harjula nimi, tekijän nimi ja osasto 6

7 Vettä saa ottaa talouskäyttöön, peltojen kasteluun voidaan tarvitaan lupa Pintavettä saa ottaa kiinteistökohtaiseen tarpeeseen omalta alueeltaan ja myös toisen vesialueelta ellei ottamisesta aiheudu haittaa vesialueen omistajan tai haltijan vedenotolle luvan perusteella vettä alueelta ottaville. Oikeus kiinteistökohtaiseen vedenottoon koskee myös oman kotipuutarhan kastelemiseksi käytettävää vettä, ei sen sijaan esimerkiksi peltojen kastelua yleisesti. Jos veden ottamisesta seuraa VL 3:2 tarkoitettuja yleisen edun loukkauksia, kuten yleistä veden vähyyttä, vedenotto vaatii aina vesilain mukaisen luvan. Vedenotosta tulee ilmoittaa ELY-keskukselle, jos otettava määrä on yli 100 m 3 /vrk. Maanomistajalla on myös ilman lupaa oikeus ottaa alueeltaan pohjavettä ja tehdä sitä varten kaivo, jos se ei vaikuta pohjaveden määrään. Yli 250 m 3 /vrk pohjavedenotto edellyttää vesilain mukaista lupaa. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7

8 Ojituksista on ilmoitettava Ojittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle vähintään 60 vrk ennen ojitukseen ryhtymistä. lomake: > Vesivarojen käyttö > Vesirakentaminen > Maankuivatus Ojan kunnossapito ei ole ojittamista eikä siitä tarvitse ilmoittaa, ellei uoma ole jo muuttunut luonnontilaisen kaltaiseksi (VL 5:8). Sen sijaan ojitusilmoitusta vaativaksi ojitukseksi luetaan metsien kunnostusojitukset peltojen kuivatustavan muuttaminen salaojitukseksi uusien peltojen raivaaminen. Vähäisestä ojituksesta (pienen peltolohkon salaojitus, rakennuspaikan kuivatus) ei tarvitse ilmoittaa. Pienialaisellakin ojituksella voi tosin olla haitallisia vaikutuksia esimerkiksi jos maaperä on helposti erodoituvaa tai hapanta sulfaattimaata, tai ojitusalue sijaitsee pohjavesi- tai suojelualueen välittömässä läheisyydessä. Ojittajalla on aina vastuu siitä että toiminnasta ei aiheudu haittaa. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8

9 Ojitus vaatii vain harvoin luvan Ojittaminen vaatii luvan aluehallintovirastolta, jos ojitus voi aiheuttaa vesialueen pilaantumista, esimerkiksi lisätä merkittävästi ravinnekuormitusta tai hapanta huuhtoumaa kuivatusvesiä vastaanottavassa vesistössä. Happamien sulfaattimaiden haitallisia huuhtoumia estetään parhaiten siten, että ei lisätä kuivatussyvyyttä vaan tehostetaan kuivatusta puhdistamalla ja leventämällä ojaa. Ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista vesistöihin voidaan hillitä luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteilla ja vesiensuojelurakenteiden (kosteikot, laskeutusaltaat) avulla. Ojituksilla ei saa aiheuttaa haittaa suojelluille luontokohteille eikä pohjavesille Kuva Hanna Rasi-Koskinen Ojituksesta hyötyä saavien maanomistajien välisten kustannus- ja muiden vastuiden määrittämiseksi voi olla tarpeen pitää ojitustoimitus, jota haetaan ELY-keskukselta. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 9

10 Vesilain mukainen lupa tarvitaan yli 500 m 3 ruoppaukseen Koneellisesta ruoppauksesta on ilmoitettava ELY-keskukselle 30 vrk ennen työn aloittamista. Jos ruoppausmassan määrä ylittää 500 m 3, hankkeelle tarvitaan aluehallintovirastolta vesilain mukainen lupa. Ruoppausmassojen läjityksestä säädellään vesilaissa. Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta kärsivä saa poistaa tämän haitan myös ilman vesialueen omistajan suostumusta. Ilmoitus vesialueen omistajalle ja ELY-keskukselle 30 vrk aiemmin. Ei saa aiheuttaa vesialueen omistajalle huomattavaa haittaa eikä ympäristön pilaantumista. Niittoa voidaan yleensä tehdä vesialueen omistajan suostumuksella. Niittojätettä ei saa jättää veden vietäväksi, vaan se on kerättävä pois. Ruoppaus on vesialueen pohjan syventämistä. Maa-alueella kaivaminen ei ole ruoppausta. Ruoppaukseksi ei katsota vesikasvillisuuden tai turpeen poistoa umpeenkasvavilta alueilta. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 10

11 Lupa vai ei ( Kansalaisen tärkeät vesiluvat ) Laituri. Rannan omistajalla ja haltijalla on omaa käyttöään varten oikeus sijoittaa rannan edustalle vesistöön veneen kiinnityspaalu tai -poiju tai rakentaa rantaansa toisen vesialueelle ulottuva laituri, venevaja tms. rakennelma Suuret laiturit ja maapenkereet edellyttävät yleensä aluehallintoviraston lupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla laiturin rakentaminen vaatii osin kunnasta riippuen kunnan toimenpideluvan Lämpökaivojen sijoittaminen maa-alueelle ei edellytä vesilupaa, ellei hanke aiheuta pohjaveden pilaantumisen riskiä tai vaikuta pohjaveden määrään tarvitsee kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen toimenpideluvan kunnalta Maalämpölaitteiston putkiston sijoittaminen vesialueelle ei edellytä vesilupaa, jos hanke ei aiheuta haitallisia muutoksia vesistössä. rannanomistajalla tulee olla vesialueen omistajan suostumus. oikeus sijoittamiseen voidaan myös myöntää maankäyttö- ja rakennuslain nojalla kunnan toimenpideluvan yhteydessä tai aluehallintoviraston myöntämän vesiluvan yhteydessä. Sillan tai kuljetuslaitteen tekemiseen yleisen kulku- tai valtaväylän yli taikka johdon tai kaapelin tekemiseen väylän ali tarvitaan aina aluehallintoviraston lupa. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 11

12 TIIVISTELMÄ viljelijän kannalta oleellisimmat asiat uudessa vesilaissa Osa valtaojista on nyt vesistöjä, joiden varsille on ympäristötuen ehtojen mukaisesti jätettävä vähintään 3 m suojakaista Kosteikot voidaan useimmiten toteuttaa ilman vesilain mukaista lupaa Ojituksista on ilmoitettava ELY-keskukselle vähintään 60 vrk ennen ojituksen aloittamista Koneellisesta ruoppauksesta on ilmoitettava ELY-keskukselle 30 vrk ennen aloittamista ja yli 500 m3 ruoppaus edellyttää vesilain mukaista lupaa Niittoa voidaan yleensä tehdä vesialueen omistajan suostumuksella, niittojäte on kerättävä Laajamittainen peltojen kasteluveden ottaminen saattaa olla luvanvaraista Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 12

13 Ilmoitukset (ruoppaus, vesikasvien niitto, kasteluveden otto, ojitus): Lomakkeet (ympäristöhallinnon www-sivut uudistuvat kevään 2013 aikana) Ojitus: > Vesivarojen käyttö > Vesirakentaminen > Maankuivatus Metsien kunnostusojitus > Keski-Suomi > Ympäristönsuojelu > Vesiensuojelu > TASO-hanke (turvetuo... > Julkaisut Niitto ja ruoppaus: > Vesistöjen kunnostus... > Rantojen kunnostus > Ilmoitus vesirakennustyöstä Lisätietoja sähköpostitse Vesilain mukaisen luvan tarve: yleisen edun valvoja Ari Selin Peltojen ojitus: Veli-Pekka Latvala Metsien kunnostusojitus: Airi Kuvaja, Jermi Tertsunen 13