HIUKKAVAARAN KESKUS. luonto- ja maisemaselvitys Sivu I 8

Transkriptio

1 HIUKKAVAARAN KESKUS luonto- ja maisemaselvitys Sivu I 8

2 Sisältö 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET LUONTOSELVITYS Kasvillisuuden yleiskuvaus Uhanalaiset ja huomioitavat kasvilajit Linnusto ja muu eläimistö Kulutuskestävyys Luontoarvojen kannalta huomioitavat kohteet RAKENNETTAVUUS Kallioperä, maaperä ja pinnanmuodot Rakennettavuus Pohjavesi MAISEMASELVITYS Maisemarakenne Viherverkostot Nykyinen käyttö Ongelma-alueet Merkittävät kohteet ALUEIDEN ARVOTUS JA MAANKÄYTTÖSUOSITUS LIITTEET LIITE 1. Hiukkavaaran keskuksen kasvillisuuskuviointi LIITE 2. Maisemakuva ja virkistyskäyttö sekä maiseman arvo- ja ongelmakohteet LIITE 3. Maisemarakenne ja valokuvien ottopaikat LIITE 4. Alueiden arvotus ja maankäyttösuositus Sivu 2

3 ALKUSANAT Hiukkavaaran keskuksen luonto- ja maisemaselvitys työ täydentää vuonna 2001 Hiukkavaaran tavoitesuunnitelmaa varten tehtyä luonto- ja maisemaselvitystä (Arkkitehtiasema Oy) sekä vuonna 2007 valmistunutta Hiukkavaaran kaavarungon lisäalueiden luonto- ja maisemaselvitystä (Näkymä Oy, Plaana Oy, Pöyry Oy). Hiukkavaaran keskukseen laadittava luonto- ja maisemaselvitys on aiempia alueelle tehtyjä selvityksiä tarkempi ja toimii asemakaavoitustyön pohjana. Selvitysalue käsittää Hiukkavaaran kaavarungossa osoitetun Hiukkavaaran keskuksen. Selvitystyö on laadittu kesällä Hiukkavaaran keskuksen luonto- ja maisemaselvityksen on koordinoinut Plaana Oy. Luontoselvityksen on tehnyt FM Ella Kilpeläinen ja FM Tiina Sauvola Pöyry Finland Oy:stä, maisemaselvityksen ovat tehneet maisema-arkkitehti Tiina Perälä Maisemaarkkitehtitoimisto Näkymä Oy:stä ja hortonomi AMK Leena Pehkonen Plaana Oy:stä. Maaperää käsittelevä osa perustuu GTK:n maaperäkarttaan. Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet maisema-arkkitehti Liisa Kääriä Fischer Oulun kaupungin teknisen keskuksen katu- ja viherpalveluista, kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi ja arkkitehti Eini Vasu Oulun kaupungin teknisen keskuksen asemakaavoituksesta, ympäristötarkastaja Maarit Kaakinen Oulun seudun ympäristötoimesta sekä maisemaarkkitehti Ismo Häkkinen Sito Oy:stä. Sivu 3

4 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Luonto- ja maisemaselvityksen lähtökohtana ovat olleet vuosina 2001 ja 2006 Hiukkavaaran kaavarunkoalueelle tehdyt luonto- ja maisemaselvitykset, alueelle laaditut metsänhoitosuunnitelmat, Oulun viheraluejärjestelmän tavoitesuunnitelma sekä maaperäkartta. Työn tavoitteena on kartoittaa Hiukkavaaran keskuksen luontoa ja maisemaa koskevat yksityiskohtaiset piirteet, jotka toimivat lähtötietoina alueen asemakaavoitusta varten. Alueelle aiemmin tehdyissä selvityksissä ja suunnitelmissa osoitetut luonnon ja maiseman erityspiirteet on tarkastettu ja ajantasaistettu maastokäyntien avulla. Työn tavoitteena on lisäksi ollut kartoittaa mahdolliset muut huomionarvoiset maisema- ja luontokohteet. Selvityksessä on annettu ohjeita mm. arvokkaiden luontokohteiden suojelemiseksi ja suosituksia maankäytön suunnittelulle. Selvitystyöhön kuulunut alue, Hiukkavaaran keskus, rajoittuu lännessä tulevaan Raitotiehen ja tulevaan Länsi-Hiukkavaaraan, idässä Kivikkokankaan asuinalueeseen ja etelässä Vaalantiehen. Selvitysalueeseen kuuluu lisäksi tulevan Raitotien maastokäytävää. Selvitysalueen koko on noin 250 ha. Selvitysalueen tarkka rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Luonto- ja maisemaselvitysalueen rajaus (punaisella) peruskarttapohjalla. Sivu 4

5 2. LUONTOSELVITYS Metsät Selvitysalue on rakentamatonta, talouskäytössä olevaa metsämaata. Oulun kaupungin omistamat metsäkuviotiedot on tarkistettu Teknisen keskuksen aineistosta. Metsäkuvioaineisto ei kata yksityisten omistuksessa olevia maita eikä valtion maita. Kaupungin omistamat maat ja metsäkuviotiedot keskittyvät pääasiassa selvitysalueelle Valkeisjärventien varteen ja Valkeisjärven sekä nykyisen kasarmialueen väliseen maastoon. Yksityisten omistuksessa olevat metsät ovat puolestaan tyypitetty karttojen, ilmakuvien ja maastokäyntien avulla. Selvitysalueen metsät ovat tuoreen ja kuivahkon kangasmetsän vaihtelua. Ikäjakaumaltaan puusto on vuotiaista ja vuotta (Tekninen keskus, metsätalousinventoinnit 1998, 2000 ja 2008). Kuva 2. Selvitysalueelle tyypillistä tuoretta kangasta (). Kuva 3. Kulunutta kuivahkoa kangasmetsää (EVT). Kuva 4. Lehtomaista sekapuustoista tuoretta kangasta. Kuva 5. Vanha Aitaniitty kasvaa vähitellen umpeen. Sivu 5

6 Kuva 6. Kivikkoista mäntyä kasvavaa kuivaa kangasta (ECT) Sarvikankaalla Kuva 7. Myllyoja virtaa selvitysalueen pohjoisosassa kaivettuja ojia pitkin 2.1 Kasvillisuuden yleiskuvaus Selvitysalueen kasvillisuuskuviointi on esitetty liitteessä 1. Selvitysalueen kasvillisuus koostuu pääosin havu- ja sekapuustoisista talousmetsistä ja ojitusten muuttamista kosteikoista. Selvitysalueen eteläosassa on peltoa ja alueen pohjoisosassa on vanhoja, käytöstä pois jääneitä niittyjä, joilla kasvaa koivikkoa. Koivikot muodostavat lehtomaisia metsäkokonaisuuksia selvitysalueelle. Selvitysalueen metsät ovat pääosin tuoretta kangasta ( 1. puolukka-mustikkatyyppi) ja kuivahkoa kangasta (EVT 1. variksenmarja-puolukkatyyppi). Kuivaa kangasta (ECT 1. variksenmarjakanervatyyppi) esiintyy vähemmän ja karukkoista kangasta (CIT 1. jäkälätyyppi) vain pienialaisesti. Karuimmat metsätyypit keskittyvät Sarvikankaan alueelle, jossa on hiekkainen maaperä. Selvitysalueen puustoa hallitsee mänty. Lisäksi on lehtipuustoa ja kuusta sisältävää sekametsää. Selvitysalueen puusto on pääosin nuorehkoa kasvatusmetsää, paikoin on myös varttuneempaa puustoa. Selvitysalueella on runsaasti kosteikkoja. Kosteikot ovat ojitettuja ja kasvillisuudeltaan eriasteisesti muuntuneita. Alueella on jonkin verran rämemuuntumia ja paikoin pitkälle muuttunutta turvekangasta. Myös tuoreet kankaat ovat monin paikoin soistuneet ja kookas suovarvikko valtaa alaa metsävarvuilta. Selvitysalueen pohjoisosassa on pienialainen luhtapainauma Myllyojan varressa. Niilesjärvestä Oulujokeen laskeva Myllyoja kulkee selvitysalueen pohjoisosan läpi. Myllyojan varren luonnontilaiset puronvarsimetsät on luokiteltu metsälain mukaisiksi tärkeiksi elinympäristöiksi. Myllyojan luonnontilaiset osat sijaitsevat Valkeisjärventien eteläpuolella. Selvitysalueelle tulee pieni osa metsälain mukaista puron vartta. Selvitysalueen pohjoisosan puronvarsimetsät eivät ole luonnontilaisia, vaan talouskäytössä, eivätkä näin ollen ole metsälain mukaisia kohteita. Sivu 6

7 Selvitysalueella Myllyoja kulkee kaivetussa uomassa ja osittain se on jopa vaihtanut uoman paikkaa, jolloin vanha uoma on päässyt kuivumaan. Kuva 8. Luhtainen painanne Kuva 9. Hieskoivua kasvava lehtomainen metsä Kuva 10. Korpista ojitettua suomuuntumaa Kuva 11. Taimikkoa Sivu 7

8 Kuva 12. Jäkäläpeitteistä karukkokangasta (CIT) Sarvikankaan laella (uhanalainen luontotyyppi) Kuva 13. Luonnontilaista Myllyojaa (Metsälakikohde) 2.2 Uhanalaiset ja huomioitavat kasvilajit Hiukkavaaran keskuksen uhanalaisten kasvien esiintymätiedot tarkistettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksesta (Marja Hyvärinen ). Hiukkavaaran keskuksessa ei ole tiedoissa silmälläpidettävien tai uhanalaisten kasvien esiintymiä. Selvitysalueen pohjoispuolella olevalta Heinisuolta on vanha ahonoidanlukko (Botrychium multifidium) esiintymätieto vuodelta Ahonoidanlukko on silmälläpidettävä. Laji on todennäköisesti hävinnyt alueelta. Maastokäynneillä ei havaittu silmälläpidettäviä tai uhanalaisia kasvilajeja. 2.3 Linnusto ja muu eläimistö Hiukkavaaran keskuksen linnustotiedot tarkistettiin Oulun seudun ympäristöviraston Lintuatlas tietokannasta (Matti Tynjälä ). Suunnittelualue sijoittuu kaikkiaan kolmen atlasruudun alueelle (ruudut R1232c, R1232d ja R1234). Suunnittelualueen linnusto koostuu pääasiassa havu- ja sekametsien yleislajeista sekä osin kulttuurivaikutteisten avomaiden lajeista. Alueella tavataan jonkin verran myös soiden tyyppilintuja ja vesilintuja. Atlastietojen mukaan suunnittelualueen ja sen lähiympäristön kattavilla atlasruuduilla on tavattu kaikkiaan 72 lajia, joista 15 varmasti pesivänä. Lintu pesii alueella varmasti jos alueella on havaittu linnun pesä, emo pesällä tai linnun poikasia. Todennäköisesti pesivänä alueella on havaittu 23 lajia ja mahdollisesti pesivänä 28 lajia. Lintu pesii alueella todennäköisesti, jos alueella on havaittu linnun reviiri, lintu tai pari pesän rakennuspuuhissa tai naaras varoittelemassa pesästä. Mahdollinen pesintä on silloin kun alueella havaittu lintu on tyypillisessä pesimäympäristössään. Suojelullisesti huomattavien lajien havainnot on esitetty taulukossa 1. Selvitysalueella esiintyy EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajeihin kuuluvia lintuja 6, joista yksi teeri pesii varmasti alueella. Muut 5 pesivät todennäköisesti (peltosirkku ja liro) tai mahdollisesti (pyy, palokärki ja mehiläishaukka) selvitysalueella. Suomen kansainvälisiä erityisvastuulajeja (EVA) suunnittelualueella on 6, joista alueella pesii 4 (tavi, tukkakoskelo, leppälintu ja teeri), todennäköisesti pesii 3 (kuovi, liro ja valkoviklo) ja mahdollisesti pesii 1 (pikkukuovi). Suomen kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 2001) yksi alueella pesivä laji kuuluu luokkaan silmälläpidettävät (NT, teeri). Sivu I 8

9 Todennäköisesti alueella pesii yksi (pensastasku) ja mahdollisesti neljä (käki, kivitasku, mehiläishaukka ja varpunen) silmälläpidettävää lajia. Silmälläpidettäviä ovat lajit, jotka eivät täytä vaarantuneiden lajien kriteerejä eivätkä ne lukeudu varsinaisesti uhanalaisiin lajeihin. Selvitysalueella pesii todennäköisesti yksi luonnonsuojelulain (46 ja 47 ) mukainen uhanalainen tai erityisesti suojeltava, vaarantunut (VU) laji, peltosirkku. Myös yksi vaarantunut (VU) laji (tiltaltti) pesii alueella mahdollisesti. Satunnaisesti alueella tavataan yksi vaarantunut (VU) laji (naurulokki). Alueellisessa uhanalaisuusluokittelussa Hiukkavaaran keskus kuuluu keskiboreaaliseen, Pohjanmaan alueeseen. Alueellisesti uhanalaisista lajeista selvitysalueella pesii todennäköisesti yksi (liro) ja mahdollisesti (pikkukuovi ja töyhtötiainen) kaksi lajia. Taulukko 1. Hiukkavaaran keskuksessa esiintyvät suojelullisesti merkittävät lintulajit Oulun kaupungin lintuatlastietojen mukaan (Tynjälä 2010). EU = EU:n lintudirektiivin laji, UHEX = Suomen kansallinen uhanalaisuusluokitus (VU: vaarantunut, NT: silmälläpidettävä), EVA = Kansainvälinen erityisvastuulaji, AU = alueellinen uhanalaisuus (RT: alueellisesti uhanalainen). Suunnittelualueen pesimälinnuston valtaosan muodostavat yleiset metsälajit kuten peippo ja vihervarpunen. Linnuston kannalta keskeisiä elinympäristöjä ovat suunnittelualueen yhtenäiset havu- ja sekametsät, joiden lajisto muodostaa alueen linnuston pääosan. Selvitysalueella suurin yhtenäinen metsäalue on Valkeisjärven pohjoispuolinen alue, jossa on runsaasti soistunutta sekametsää ja hyviä, suojaisia pesimäpaikkoja alueen linnustolle. Tämän alueen pesimälinnustoon kuuluvat muun muassa peippo ja metsäkirvinen. Myös Sarvikankaan alue on yhtenäinen Sivu 9

10 havumetsäalue, jonka pesimälinnustona voidaan mainita havumetsien linnuista muun muassa leppälintu ja laulurastas. Alueen maaeläimistö on seudulle tavanomaista, siihen kuuluvat muun muassa metsäjänis, orava ja hirvi. Maastokäynnillä havaittiin orava sekä hirven jälkiä ja jätöksiä. Linnuston tai muun eläimistön osalta alueella ei ole maankäytön suunnittelua rajoittavia tekijöitä. 2.4 Kulutuskestävyys Kasvillisuuden kulutuskestävyyden kannalta kestävimpiä metsätyyppejä ovat varpuvaltaiset kuivahkot ja tuoreet kankaat. Kuivien ja karukkoisten, jäkälävaltaisten kankaiden ja toisaalta rehevien, ruohovaltaisten lehtometsien kulutuskestävyys on heikko. Suokasvillisuuden kulutuskestävyys on sitä heikompi, mitä kosteampia alueet ovat ja mitä ruohoisempaa, ts. leveälehtisempää kasvillisuus on. Selvitysalueen kasvillisuuden kulutuskestävyys on tuoreiden kankaiden ja muuttuneiden soiden osalta hyvä. Kulutuskestävyyden kannalta herkkiä ympäristöjä ovat kuivahkot ja karukkoiset kankaat sekä rakkakivikkomaiset alueet. Hiekkamaiden herkkä kuluminen on nähtävissä erityisesti Sarvikankaan ympäristössä. 2.5 Luontoarvojen kannalta huomioitavat kohteet Selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita, Natura 2000 alueverkoston kohteita, arvokkaiksi luokiteltuja lintualueita (FINIBA- ja IBA alueet), arvokkaita maisema-alueita tai perinnemaisemakohteita. Alueella ei myöskään esiinny luonnonsuojelulain (N:o 1096, 29) mukaisia luontotyyppejä tai vesilain 15 a ja 17 a nojalla suojeltavia kohteita. Myllyojan Valkeisjärventien eteläpuoliset alueet ja Sarvikankaan karukkokankaat ovat luonnontilaisen kaltaisia ja näin ollen kuuluvat metsälain (N:o 1093, 10) mukaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin. Metsälain mukaiset metsäluonnon erityisen arvokkaiden elinympäristöjen osalta lakisääteinen rauhoitus koskee metsätaloutta. Metsälain mukaisia kohteita käytetään kuitenkin yleisesti luonnon monimuotoisuuden osoittajana. Uhanalaisten luontotyyppien tarkastelussa suunnittelualue kuuluu Etelä-Suomen osa-alueelle (Raunio ym. 2008). Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa Suomi on jaettu kahteen osaalueeseen Pohjois- ja Etelä-Suomeen. Pohjois-Suomen osa-alue vastaa pohjoisboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä ja Etelä-Suomen osa-alue hemi-, etelä- ja keskiboreaalista vyöhykettä. Etelä-Suomen pohjoisraja kulkee Yli-Torniolta Suomussalmelle. Uhanalaisiin luontotyyppeihin kuuluvat äärimmäisen uhanalaiset (CR) karukkokankaat (keski-ikäiset karukkokankaat) ja vaarantuneet (VU) nuoret lehtomaiset kankaat. Huomioitaviin luontotyyppeihin kuuluvat silmälläpidettävät (NT, ei uhanalainen) tuoreet kankaat (keski-ikäiset sekapuustoiset tuoreet kankaat NT), kuivahkot kankaat (keski-ikäiset mäntyvaltaiset tuoreet kankaat NT) ja kuivat kankaat (keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivat kankaat NT). Suunnittelualueen kangasmetsät ovat kuitenkin muokattuja talousmetsiä ja luonnontilaltaan heikentyneitä. Sivu 10

11 3. RAKENNETTAVUUS 3.1 Kallioperä, maaperä ja pinnanmuodot Hiukkavaaran ympäristö kuuluu Muhoksen seudun savikivialuetta ympäröivään vyöhykkeeseen, jonka kallioperä on graniittia. Maaperältään selvitysalue on pääosin moreeni- ja hiekkamaita. Kohoavat lakialueet, Sarvikangas ja Hirsikangas, ovat moreenipeitteisiä selänteitä. Selänteiden välissä ja itäpuolella sekä Hirsikankaan ja kasarmialueen välissä on hiekkakerrostumia. Selvitysalueen keskiosa on karkeaa hietaa. Selvitysalueella ei ole kalliopaljastumia. Selvitysalueen maasto on pääosin loivapiirteistä metsämaata, josta Sarvikankaan selänne erottuu maisemasta havupuustoisena selännemetsänä. Toinen maastosta erottuva kohoava lakialue on Hirsikankaan alue. Selvitysalueen maanpinnan korkeus on keskimäärin +23 metriä mpy. Selvitysalueen korkein kohta on Sarvikankaalla, joka nousee +44 metriä mpy. Kuva 14. GTK:n maaperäkartta ( v.pun:moreeni, vihreä:hiekka, kelt.:karkea hieta, turkoosi: hieno hieta/hiesu, ruskea:turve). 3.2 Rakennettavuus Selvitysalueen maaperä; moreeni, hiekka ja karkea hieta ovat rakentamiseen hyvin soveltuvia maaaineksia. Selvitysalueelle sijoittuvat selänteet ja laakson pohjat ohjaavat rakentamista. 3.3 Pohjavesi Pohjaveden korkeusasemaa ei ole mitattu. Selvitysalueilla ei sijaitse tärkeitä pohjavesikohteita. Sivu 11

12 4. MAISEMASELVITYS 4.1 Maisemarakenne Selvitysalueella maastosta erottuu kaksi selännettä, jotka ovat vedenjakajina toimivia harjanteita. Nämä selänteet ovat Sarvikangas ja Hirsikangas ja ne sijoittuvat selvitysalueen eteläpuolelle, Valkeisjärventien varteen. Lakialueet ovat luode-kaakko -suuntaisia moreeniharjanteita. Selvitysaluetta halkoo lisäksi laaksoalue, Myllyojan varsi. Selvitysalueen maisemarakenne on esitetty karttaliitteessä Viherverkostot Hiukkavaaran kaavarungossa vuodelta 2008 Hiukkavaaran keskuksen alueelle on osoitettu virkistysalueita selvitysalueen reunoille. Sarvikangas muodostaa selvitysalueen laajimman, yhtenäisen virkistysalueen. Sarvikankaan länsipuolella sijaitsee urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU). Kaavarungon viheralueiden toiminnallisessa luokituksessa on osoitettu kaksi laajempaa viheraluetta, Myllyojan varsi sekä Vaalantien ja Sarvikankaan välinen alue. Nämä viheralueet toimivat myös viheryhteyksinä asuinalueiden välillä sekä alueen sisäisinä lähivirkistysalueina. Sarvikankaan alueelle on sijoitettu virkistys- ja ulkoilualue, jonne on myös osoitettu seudullinen ulkoilu- ja latureitti. Näiden lisäksi Vaalantien varteen on sijoitettu suojavihervyöhyke sekä asutuksen lomaan viherakseleita. Sivu 12

13 Kuva 15. Karttaote Hiukkavaaran kaavarungosta (AK= kerrostalovaltainen asuinalue, AP= pientalovaltainen asuntoalue, YO = koulu, päiväkoti, monitoimitalo, LPA = Pysäköintialue, VU= monitoimikeskus; urheilu- ja virkistyspalvelujen alue, KTY= toimitilarakennusten alue, PL= yksityinen tai kunnallinen lähipalvelu, YS= terveysasema, YK= kirkko tai seurakuntatila, KL 1 = aluekeskuksen liikerakennus, vihreä väri= virkistysalue). Kuva 16. Karttaote Hiukkavaaran kaavarungon viheralueiden toiminnallisesta luokituksesta Sivu 13

14 4.3 Nykyinen käyttö Nykyisellään alueen käyttö painottuu virkistykseen ja ulkoiluun. Alueella on valaistu kuntorata, hiihtolatuja, ulkoilureitti sekä erillisillä merkeillä osoitettu moottorikelkkareitti ja moottorikelkkaura, joka on maastoon merkitsemätön metsänpohjalla oleva väylä. Moottorikelkkareitti on tieliikennelainmukainen tie, joka on merkitty maastoon. Selvitysalueella on lisäksi talousmetsiä. Selvitysalueen metsien haltijoina ovat kaupunki, valtio ja yksityiset. Metsien omistusrajat eivät erotu maisemassa eritasoisina metsänhoitokaistoina. 4.4 Ongelma-alueet Maiseman ongelma-alueina ovat selvitysaluetta halkovat sähkölinjat, joiden pusikoituneet johtokäytävät erottuvat maisemasta. Maisemakuvaa heikentäviä tekijöitä ovat Sarvikankaalla sijaitsevat epäsiistit hiekkakentät, joihin on läjitetty risuja, heinäpaaleja sekä maata. Sarvikankaasta länteen sijaitsee armeijan harjoitusalue, johon on kaivettu taisteluasemia. Kaivantoihin kuuluu erilaisia puurakenteita. Harjoitusalueella maasto on pahoin kulunut ja paljas. Selvitysalueelta löytyy lisäksi pienialaisia ongelmakohteita, kuten Nykäsenkankaan metsätien ja Valkeisjärventien varressa sijaitsevat maisemoimattomat maanläjitysalueet. Sarvikankaalla on sijainnut lisäksi tielaitoksen öljysora-asemia ja öljysoravarastoja, joissa on tehty pilaantuneiden maiden kunnostustöitä. Öljysora-alueet sijoittuvat nykyisten hiekkakenttien paikalle. Lisäksi Valkeisjärventien varteen Hirsikankaan kohdalle sijoittuu vanha kaatopaikka. Maastossa on havaittavissa nykyisellään tällä alueella renkaita ja muuta jätettä. Kasarmialueen itäpuolella olevan ja kaavarungossa säilytettäväksi osoitetun ulkoilureitin kesäkäytön virkistysarvot ovat tällä hetkellä vähäiset reitin varren pusikoitumisen vuoksi. Ongelmakohteet on esitetty liitekartalla 2. Kuva 17. Sarvikankaan hoitamaton hiekkakenttä Sarveiskankaan länsipuolella. Kuva 18. Maahan kaivettuja taisteluasemia Sivu 14

15 4.5 Merkittävät kohteet Selvitysalue on pääosin maisemakuvaltaan suljettua tai puoliavointa havumetsää. Kumpulankankaan kohdalla Vaalantien varteen sijoittuva peltoaukea on merkittävä yksittäinen avoin alue, joka tuo vaihtelua maisemakuvaan. Metsäisestä horisontista nousee korkealle Hirsikankaalla oleva masto, joka näkyy maamerkkinä koko Hiukkavaaran alueella aina Rannanperälle asti. Maisemakuvassa selkeästi erottuvat, komeita mäntyjä kasvavat puoliavoimet kangasmetsäselänteet ovat maisemallisesti merkittäviä alueita. Näitä ovat mm. Sarvikangas, Hirsikangas sekä pienempi selännealue selvitysalueen pohjoisosassa. Sarvikankaalta löytyy lisäksi mm. rakkakivikkoa, joka on yksi Oulun merkittävimmistä rakkakivikoista. Selvitysalueen talousmetsät ovat potentiaalisia puistometsiä. Olevien metsien valmentaminen puistometsiksi tulisi aloittaa riittävän ajoissa ennen alueen rakentamista. Myllyoja ympäristöineen on merkittävä kohde alueella, koska sillä on potentiaalista maisemallista ja virkistyksellistä arvoa. Lisäksi luonnontilainen Myllyojan varsi selvitysalueen itäosassa on metsälain mukainen tärkeä elinympäristö. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan selvitysalueelle Hirsikankaan läheisyyteen sijoittuu yksi varhaismetallikauden keittokuoppa ja kaksi asuinpaikkakuoppaa. Sarvikankaalla sijaitsee siirtolohkareeseen maalattu kalliomaalaus sekä Struven ketjun piste nimeltään Sarvikangas. Struven piste on astemittausketju, jonka avulla maapallon kokoa ja muotoa on selvitetty vuosina Pisteen merkintä on sijainnut kivessä, jonka tiedetään tuhoutuneen tien alle. Piste ei ole UNESCON maailmanperintökohde. Merkittävät kohteet on esitetty liitekartassa 2. Kuva 19. Kumpulankankaan avointa peltomaisemaa Kuva 20. Sarvikankaan männikköä Sivu 15

16 Kuva 21. Kasarmialueen itäpuolella kasvavaa pilarimänniköä 5. ALUEIDEN ARVOTUS JA MAANKÄYTTÖSUOSITUS Selvitysalueelle sijoittuu kaksi luontokohdetta, jotka tulisi jättää kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. Nämä ovat Myllyojan luonnontilainen puronvarsi Valkeisjärventien eteläpuolella sekä Sarvikankaan laella oleva kulutusherkkä karukkokangas. Näillä alueilla kasvillisuuden säilyminen nykyisellään on alueen luontoarvojen kannalta tärkeää. Sarvikankaan, Hirsikankaan sekä alueen pohjoisosassa sijaitsevan selänteen metsät sekä Sarvikankaan rakkakivikkoalueet tulisi varata osaksi viheraluejärjestelmää. Alueella on lisäksi paikallisesti arvokkaita luonto- ja maisema-arvoja, joiden säilyttäminen lisää luonnon ja maiseman monimuotoisuutta. Näitä ovat luhtainen painanne sekä lehtomaiset kasvillisuuskuviot alueen pohjoisosassa ja maisemaltaan avoin viljelty pelto alueen eteläosassa. Luhtaisuutta ja lehtomaisuutta ilmentävien alueiden jatkosuunnittelussa tulee huomioida vesitalouden pysyminen ennallaan jättämällä riittävät suojavyöhykkeet alueiden ympärille. Myllyoja ympäristöineen on myös paikallisesti arvokas ja sillä on niin luonto-, maisema- kuin virkistyksellistä arvoa. Myllyojan ympäristön suunnittelussa tulee huomioida hulevesien hallinta ja sitä viivästyttävät rakenteet sekä hulevesien mahdollinen määrällinen kasvu alueen rakentamisen myötä. Sivu 16

17 Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida alueella olevat muinaismuistot sekä Sarvikankaan ja Hirsikankaan pilaantuneet maa-aineskohteet. Sarvikankaalla pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamista on tehty. Pilaantuneiden maa-ainesten jatkotutkimuksien tarpeellisuuteen vaikuttaa tuleva maankäyttö. Alueiden arvotus ja suositukset maankäytölle on osoitettu karttaliitteessä 4. Sivu 17

18 LÄHTEET Arkkitehtiasema Oy Hiukkavaaran luonto- ja maisemaselvitys. Oulun kaupunki. Keskusvirasto. Suunnittelupalvelut. Airix Oy Oulun seudun virkistys- ja vapaa-ajan alueiden suunnitelma VIVA 2007 Karttaliite 2 Museovirasto. Kulttuuriympäristö rekisteriportaali, muinaisjäännösrekisteri Oulun Kaupunki Hiukkavaaran keskuksen yleinen ideakilpailu Kilpailuohjelma. Oulun Kaupunki Hiukkavaaran kaavarunko sekä liikenteen, katujen, ympäristön, vesi- ja energiahuollon yleissuunnittelu. Kaavarunkoraportti Oulun kaupunki Valkeisjärventien varressa, hirsikankaalla, olevan vanhan kaatopaikan ympäristötekniset tutkimukset raportin liitteet. Geobotnia Oy. Oulun seutu Oulun seudun yleiskaava Airix Oy. Plaana Oy, Pöyry Oy, Näkymä Oy Hiukkavaaran kaavarunko lisäalueiden luonto- ja maisemaselvitys. Ramboll Finland Oy, Pöyry Environment Oy Ritaportin alueen luontoselvitys. Rassi, P.,Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki Raunio, A.,Schulman, A., & Kontula, T. (toim). 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomenympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. Sarkkinen, M., Torvinen, M., 1995: Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset. Osa 1. Oulun seutukunta, Iin seutukunta. Pohjois-Pohjanmaan liitto. Tiehallinto. Sarvikankaan alueen likaantuneisuuden jatkoselvitys PSV Maa ja Vesi. Sivu 18

19 soist. sk selvitysalue vuonna 2010 ko kangasmetsä ko lehtipuustoinen alue, vanha niitty ko ko ko TAIM. ko sk ko soist. ki kg mä EVT taimikko ko mä suomuuttuma, turvekangas Tkg Tkg Tkg mä EVT soist. kg soist. kg Tkg mä sk EVT mä EVT mä korp. soist. Tkg EVT EVT mäevt ECT Tkg mä ECT EVT Rämu EVT soist. mä mä CIT mäevt ECT EVT leht. EVT EVT ECT soist.mä hv EVT ECT soist. hv soist. TAIM. EVT EVT EVT Rämu Tkg korp. soist. kg sk soist. soist.mä TAIM. EVT- soist. mä EVT hv TAIM. hv pensaikko soist.kg pelto luhta hiekkakenttä tuore kangas EVT kuivahko kangas ECT kuiva kangas CIT karukkokangas Kg kangas TAIM. taimikko soist. soistunut kangas korp korpisuutta mä mänty ki kuusi ko koivu hv havupuusto sk sekametsä Tkg turvekangas Rämu rämemuuttuma leht. lehtomainen kangas Tilaaja Työn nimi Plaana Oy Hiukkavaaran keskus luontoselvitys Sisältö Pöyry Finland Oy Hiukkavaaran keskus kasvillisuuskuviointi PL 20, Tutkijantie 2A, OULU Pvm Mittakaava 1: N:o Liite 1

20 MERKINNÄT: MAISEMAKUVA: SELVITYSALUE VUONNA ,5 1 2 km PUOLIAVOIN - SULJETTU METSÄ PUOLIAVOIN TAIMIKKO AVOIMENA PIDETTY ALUE VIRKISTYSKÄYTTÖ VALAISTU KUNTORATA HIIHTOLATU MOOTTORIKELKKAREITTI MOOTTORIKELKKAURA ONGELMA-ALUEET: SÄHKÖLINJA LAAJAT HIEKKAKENTÄT KAIVETTUJA TAISTELUASEMIA MAANLÄJITYSALUE PIMA -KOHDE. Hirsikangas vanha kaatopaikka, Sarvikangas öljysora-asema ja -varastoja (pilaantuneen maa-aineksen puhdistus suoritettu) MERKITTÄVÄT KOHTEET: HUOMIOITAVA YKSITTÄINEN KOHDE Hirsikangas Sarvikangas Maamerkki: Masto 2. Varhaismetallikautinen keittokuoppa ja kaksi mahdollista asuinpaikkakuoppaa (rauhoitusluokka II), Hirsikangas 3. Ajoittamaton kalliomaalaus siirtolohkareessa (rauhoitusluokka II), Sarvikangas 4. Struven ketjun piste (rauhoitusluokka III), Sarvikangas MAASTOSTA EROTTUVA PUUSTOINEN SELÄNNE SARVIKANKAAN RAKKAKIVIKKO MYLLYOJA, JONKA VARSI POTENTIAALINEN VIHERALUE MERKITTÄVÄ AVOIN MAISEMA MERKITTÄVÄ NÄKYMÄ: PELTOAUKEA HIUKKAVAARAN KESKUS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS MAISEMAKUVA JA VIRKISTYSKÄYTTÖ SEKÄ MAISEMAN ARVO- JA ONGELMAKOHTEET : LIITE 2

21 MERKINNÄT: SELVITYSALUE VUONNA ,5 1 2 km MAISEMARAKENNE LAAKSOALUE LAKI JA MUU KOHOAVA MAASTONMUOTO VESISTÖ VALUMA-ALUEEN RAJA VALUMASUUNTA MUUT MERKINNÄT RAKENNETTU ALUE PAIKALLISESTI MERKITTÄVÄN MAISEMA-ALUEEN RAJAUS VALOKUVAN NUMERO JA NÄKYMÄ HIUKKAVAARAN KESKUS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS MAISEMARAKENNE JA VALOKUVIEN OTTOPAIKAT : LIITE 3

22 b d c SELVITYSALUE VUONNA 2010 MERKINNÄT: 0 0,5 1 2 km Merkittävä luontoalue: luhtaisuutta (a), lehtomaista kasvillisuutta (b), jäkäläpeitteinen karukkokangas (c), luonnontilainen puronvarsi (d) a Maisemakuvallisesti merkittävä alue, ympäröivästä maisemasta erottuva osa-alue; selännemetsä (e), Myllyoja (f), rakkakivikko (g), avoin maisema (h) Tekniset verkostot, sähkölinja (i) Muinaismuisto f e ALUE, JONKA RAKENTAMISELLE RAJOITUKSIA - Luhtainen alue - Lehtomainen kasvillisuus - Myllyoja - Avoin maisema - Sähkölinja a b b ALUE TULEE VARATA OSAKSI VIHERALUEJÄRJESTELMÄÄ - selännemetsät - Sarvikankaan rakkakivikkoalueet e e c g e g d ALUE TULEE JÄTTÄÄ KOKONAAN RAKENTAMISEN ULKOPUOLELLE - Myllyojan luonnontilainen puronvarsi - Sarvikankaan karukkokangas - Muinaismuistot i h HIUKKAVAARAN KESKUS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS ALUEIDEN ARVOTUS JA MAANKÄYTTÖSUOSITUS : LIITE 4