KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU

Transkriptio

1 KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU TAITEEN PERUSOPETUS SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET KAUKAMETSÄN OPISTOSSA

2 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISTAVOITTEET 3 OPETUKSEN RAKENNE KAUKAMETSÄN OPISTOSSA 4 OPETUKSEN TAVOITTEET 4.1 Perusopinnot 4.2 Syventävät opinnot 5 OPETUSJÄRJESTELYT 5.1 Oppilasvalinta 5.2 Opetusryhmät ja ryhmäkoko 5.3 Arviointi ja todistukset 6 ARVIOINTI 6.1 Opetusjärjestelmän kehittäminen 6.2 Oppimisen arviointi ja todistukset 7 TARVITTAVAT RESURSSIT

3 2 1 JOHDANTO Kajaanissa aloitetaan taiteen perusopetuslain (424/92) mukainen suunnitelmallinen sanataiteen opetus. Kajaanissa on pitkät perinteet sanataiteen osalta. Jo 25 vuotta toiminut runotaiteeseen keskittynyt Runoviikko on Kajaanin yksi tunnetuimmista tuotteista kansallisesti. Myös tunnetut runoilijat Eino Leino ja kansanperinteen keräilijä Elias Lönnrot ovat Kainuun kasvatteja. Tätä sanataiteen perinnettä vaalitaan Kainuussa erittäin ansiokkaasti. Kajaanissa jo monta vuotta toiminut käsityökoulu on antanut hyviä kokemuksia taiteen perusopetuksen mukaisesta opetuksesta. Sanataiteen osalta systemaattinen opetus jämäköittää nykyisiä jo toiminnassa olevia sanataiteen osa-alueiden yksittäisiä kursseja sekä auttaa kehittämään sanataiteen opetusta suunnitelmallisesti. Sanataide määritellään taiteelliseksi kielelliseksi ilmaisuksi. Monipuolinen kielenkäyttötaito lisää oppijoiden mahdollisuuksia selviytyä ja toimia aktiivisesti yhteiskunnassa ja kulttuurielämässä. Opetuksessa rohkaistaan luovuutta ja omaperäisyyttä. Oppija perehtyy ja harjaantuu kirjoittamisen ja puhumisen eri muotoihin sekä perehtyy monipuolisesti kirjallisuuteen. 2 SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISTAVOITTEET Opetushallituksen antaman sanataiteen perusopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti taiteen perusopetuksen päämääränä on kouluttaa monipuolisin taidoin varustettuja henkilöitä, jotka voivat persoonallisen kehityksensä kautta edistää kulttuuritoiminnan, viestinnän ja yhteistyökehityksen välistä vuorovaikutusta. Myös taiteen ammattilaisten työhön ja työskentelytapaan tutustuminen sekä kulttuurielämän yhteiskunnallinen olemus osallistumisjärjestelmineen ovat keskeisiä opetuksen kannalta. Sanataiteen perusopetus on vuosittain etenevää opetusta ja syventää muuta taidekasvatusta. Opetuksen yleistavoitteena on kehittää oppijan arvostusta sanataidetta kohtaan ja opettaa sen merkitystä kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Sanataiteen perusopetuksen tavoitteena on perehdyttää oppija monipuolisesti sekä kirjallisuuteen ja sen hyödyntämiseen oppijan omassa kirjallisessa ilmaisussa että puheen ilmaisussa. Opetus toteutetaan siten, että integrointi muihin taiteenaloihin mahdollistuu. Opetuksen lähtökohtana on, että monipuolisen kielen oppiminen luo perustan yksilön emotionaalisille, esteettiselle ja älylliselle kasvamiselle. 3 OPETUKSEN RAKENNE KAUKAMETSÄN OPISTOSSA Sanataiteen opetus rakentuu perusopintoihin ja syventäviin opintoihin Kaukametsän opistossa seuraavalla tavalla: Perusopinnot: 1. vuosi, 8-10 v 2. vuosi, v

4 3 Syventävät opinnot: 3. vuosi, v 4. vuosi v Sanataiteen opetus on rakennettu neljävuotiseksi vuosittain eteneväksi opetukseksi. Näistä kaksi ensimmäistä vuotta on perusopetusta ja kaksi seuraavaa vuotta syventäviä opintoja. Sanataiteen opetusohjelmaan voi ilmoittautua aikaisintaan 7-8 -vuotiaana, mieluiten niin, että opiskelija olisi oppinut jo lukemaan ja kirjoittamaan. Vuositasolla sanataiteen opetustunnit on jaettu seuraavasti (KAAVIO 1): Vuosi Perusop innot 1-2 vuosi Syventä vät opinnot 3-4 vuosi 1. vuosi Eriytymät ön opetus 2. vuosi Eriytymät ön opetus 3. vuosi Eriytetty opetus 4. vuosi Eriytetty opetus Aloittavat ryhmät 2 aloittavaa ryhmää 2 aloittavaa ryhmää 2 aloittavaa ryhmää 2 aloittavaa ryhmää Jatkavat ryhmät h/ Yht.h/ 24op.vkoa/ vko vko yht.h (sl+kl) jatkavaa ryhmää jatkavaa ryhmää Yhteiset opinnot 1 Kirjallisuus Kirjoittamine n Puhetaito 2 6 jatkavaa ryhmää Yhteiset opinnot + sivuaine 1+1 Kirjallisuus Puhetaito 2 Kirjoittamine n Korkeintaan sanataiteen opetusta annetaan vuosittain 768 tuntia. Tämä mahdollistuu silloin kun opetusta on annettu vähintään neljä vuotta ja kaikki aloittaneet ryhmät toimivat. Neljännen vuoden jälkeen aina kaksi ryhmää valmistuu eli maksimissaan sanataiteen ryhmiä pyörii kahdeksan/vuosi. Aloittavat ja jatkavat ryhmät on pyritty kuvaamaan kaaviossa 1. Kaaviossa ilmenee myös syventävien opintojen tuntijakaumat. Syventävissä opinnoissa tavoitteena on, että yhteisiä aineita opetetaan yhden oppitunnin ajan (45min) ja valitun pääaineen opintoja opetetaan kaksi oppituntia (90min). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että syventävissä opinnoissa ryhmät jaetaan uudelleen valittavan pääaineen mukaisesti. Mikäli jotain valittavana olevaa pääainetta ei valita riittävästi, sitä ryhmää ei perusteta ja tämän aineen opetus integroidaan syventävien opintojen yhteisiin opintoihin.

5 4 4 OPETUKSEN TAVOITTEET 4.1 Perusopinnot Perusopinnoissa pyritään antamaan kokonaiskuva sanataiteen osa-alueista, jotka voidaan jaotella kolmeen ryhmään: Kirjoittamisen taitoon perehdyttävät opinnot Lukemisen taitoon ja kirjallisuuteen perehdyttävät opinnot Puheen taitoon ja kuuntelemisen taitoon perehdyttävät opinnot Perusopintojen ensimmäisenä vuonna keskitytään kokonaisilmaisun kehittymiseen sanataiteen osa-alueilla. Lapsi totutetaan kuuntelemaan luettua tekstiä ja käyttämään itse kirjoja. Häntä rohkaistaan kertomaan kokemastaan ja havaitsemastaan ja ohjataan tuottamaan itse vuoropuheluja, näytelmiä, satuja ja kertomuksia, loruja ja lauluja. Puheilmaisua ja mielikuvitusta kehitetään monitaiteisin leikein. Opetukseen kuuluu kirjasto- ja teatterikäyntejä ja kirjailijavierailuja sekä ikäkaudelle soveltaen tietoja kielestä, tyylistä ja kirjoittamisen tekniikasta. 4.2 Syventävät opinnot Syventävissä opinnoissa oppijalla on perustiedot ja -taidot sanataiteesta. Syventävien opintojen ensimmäisenä vuonna oppijalla on mahdollisuus valita pääaine sanataiteen osaalueista, johon haluaa syventävissä opinnoissa ensisijaisesti keskittyä. Syventävien opintojen toisena vuotena oppijalla on mahdollisuus valita pääaineen rinnalle sivuaine, joka tukee pääaineen opintoja. Sivuaineen voi valita myös muun kuin sanataiteen omista opetettavista aineista. Esimerkiksi mikäli opiskelijalla on puhetaito pääaineena, hänellä on mahdollisuus valita sivuaineeksi teatteri-ilmaisun kursseja tai äänellisen ilmaisun tai laulun perusteita. Seuraavassa on käsitelty yksilöittäin, mitä sanataiteen eri osa-alueet eli mahdolliset pääaineet pitävät sisällään: Kirjoittaminen pääaineena Oppilasta opetetaan suunnittelemaan, tuottamaan ja muokkaamaan tekstejä. Häntä opetetaan kirjoittamisen merkityksen oman kehityksensä tukemisen ja identiteettinsä rakentamisen välineinä. Opetus sisältää tekstin tuottamiseen tarvittavia tietoja kielestä, tyylistä ja kirjoittamisen muodoista ja teoriasta. Oppilaalle järjestetään kokemuksia eri välineille kirjoittamisesta. Perehdytään kokonaisten teosten rakentamiseen. Lukeminen ja kirjallisuus pääaineena Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää lukemansa ja sen merkityksen oman kehityksensä tukemisen ja identiteettinsä rakentamisen välineinä. Oppilas tutustutetaan kirjallisuuden eri lajeihin ja kirjallisuuden teoriaan ja historiaan. Oppilasta autetaan ymmärtämään kirjallisuuden taiteellisia arvoja. Häntä opetetaan tuntemaan

6 5 kirjallisuuden yhteyksiä muihin taiteisiin ja tieteisiin. Oppilas saa tietoa kirjallisuuden tuotannosta, levityksestä, kulutuksesta sekä rahoitus- ja tukijärjestelmistä. Puhetaito pääaineena Oppilasta perehdytetään puhumisen eri muotoihin ja äänenkäyttöön. Puhetaidossa rakennetaan puheita eri tilanteisiin, tutustutaan kokoustekniikkoihin, jolloin esimerkkeinä käytetään oppilaan omaan elämään liittyviä asioita. Pidetään extemporepuheita. Puhetaidossa luetaan ja ilmaistaan äänellisesti erimuotoisia tekstejä. Opetuksen tavoitteina on, että kielellinen ilmaisu on varmaa ja käytettävä suomenkieli rikasta. Riippumatta siitä minkä oppilas valitsee pääaineekseen, sisältyy valittuun opintoohjelmaan sanataiteen kaikkia osa-alueita siten että pääpaino on valitulla pääaineella. 5 OPETUSJÄRJESTELYT 5.1 Oppilasvalinta Oppilasvalinta tehdään ensimmäisenä toimintavuotena (7-)8-10 vuotiaista kajaanilaisista sanataiteen opinto-ohjelmaan ilmoittautuneista lapsista. Oppilaiden lopullinen valinta tehdään arpomalla, mikäli ilmoittautuneita on enemmän kuin voidaan ottaa. Opintoohjelmaan valituissa pääpaino on sellaisissa lapsissa, jotka ovat oppineet lukemaan ja kirjoittamaan. 5.2 Opetusryhmät ja ryhmäkoko Oppilaat muodostavat ensimmäisenä vuonna kaksi opetusryhmää. Kumpaankin ryhmään valitaan oppilasta. 6 ARVIOINTI Arviointia suoritetaan kahdella eri tasolla, jotka vaikuttavat toisiinsa: sekä opetusjärjestelmän että oppilasarvioinnin tasolla. Opetusjärjestelmän arviointi keskittyy siihen miten sanataiteen koulua voidaan kehittää. Opetusjärjestelmän kehittämiseen saa palautetta myös sanataiteen koulussa opiskelevilta oppilailta. Opiskelija-arvioinnissa keskitytään ensisijaisesti oppimisprosessiin. Opiskelija-arviointi on etupäässä itsearviointia, mikä tapahtuu koko opiskelun ajan. Opiskelun päätteeksi opiskelijalle annetaan todistus, jossa on opiskelijan halutessa sekä sanallisia että numeerisia arviointeja. 6.1 Opetusjärjestelmän kehittäminen Opetusjärjestelmää kehitetään etupäässä kertovan muutosselonteon mallin mukaisesti. Kertovan muutosselonteon menetelmän lähtökohdat ovat Harrén ym. (1979, 1985, 1994)

7 6 kehittämässä selontekojen menetelmässä. Lisäksi menetelmässä sovelletaan historian tutkimuksen, ja elokuvakerronnan ja etnografian lähestymistapoja (Laitinen 1999). Kertovan muutosselontekojen menetelmässä pyritään tuottamaan muutoskertomus. Muutoskertomuksen perusteella tehdään jatkuvaa todellisuuteen perustuvaa kehittämistoimintaa. Selontekojen keskeiset käsitteet ovat episodi, selonteko ja neuvottelu. Episodi on mikä tahansa sosiaalisen elämän luonnollinen katkelma. Toisaalta episodi voi olla mikä tahansa jakso tapahtumia, joihin ihmiset sitoutuvat ja jotka muodostavat jonkin kokonaisuuden. Ihmisen omasta toiminnastaan antamia selityksiä kutsutaan selonteoiksi. Niissä ihmiset tekevät oman toimintansa ymmärrettäviksi ja perustelevat tekojaan. Aineiston käsittelijän tehtävänä on analysoida selonteot, jonka jälkeen tuloksista on neuvoteltava asianomaisten kanssa. On myös mahdollista, että neuvottelun tulokset jäävät monitulkintaisiksi tai epäselviksi. Seuraavassa taulukossa kuvataan kertovan muutoselonteon muutoskertomuksen vaiheet sanataiteen opetusjärjestelmän kehittämiseen sovelletusti: VAIHE VAIHEEN SISÄLTÖ Kontekstin kuvaaminen Kuvataan toimintaympäristöä ja prosessitekijöitä Episodisen etenemiskuvauksen laatiminen 1. Kerätään tarkasteltavaan muutosprosessiin liittyvää aineistoa 2. Aineistoista poimitaan episodeja 3.Episodit listataan kronologisessa järjestyksessä Selontekojen kerääminen 1. Valitaan avainepisodit 2. Kerätään episodeihin osallistuneilta henkilöiltä selontekoja tapahtuneesta Kirjoittaminen Episodista etenemiskuvausta korjataan ja täydennetään selonteoista saadulla aineistolla Neuvotteleminen 1. Prosessiin osallistuneet henkilöt lukevat kertomuksen 2. Keskustellaan siitä, miten muutoskertomus saataisiin mahdollisimman hyvin vastaamaan tapahtunutta Kertovan muutosselonteon menetelmää käytetään soveltuvin osin sanataiteen opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja kehittämisen tukena. 6.2 Oppimisen arviointi ja todistukset Oppimisen arviointi perustuu lähinnä opiskelijan itsearviointimenetelmiin. Jokaiselle sanataiteen opiskelijalle laaditaan opiskelun alkuvaiheessa henkilökohtainen oppimissuunnitelma ja koko opiskelun ajan kerätään opiskeluportfolioon opiskelujen kuluessa tehtyjä töitä. Opiskelijoita opetetaan pitämään oppimispäiväkirjaa ja tämän päiväkirjan pito synkronisoidaan osaksi opetusta. Opiskelija saa lukuvuoden päätteeksi sanallisen arvioinnin osaamisestaan. Sanallisessa arvioinnissa pyritään kannustamaan opiskelijaa sanataiteen piirissä.

8 7 Neljännen vuoden päätteeksi opiskelija saa sanallisen arvioinnin lisäksi numeerisen arvioinnin halutessaan. 7 TARVITTAVAT RESURSSIT Jotta sanataiteen opetussuunnitelma voitaisiin panna täytäntöön, tarvittaisiin päätoiminen ilmaisutaidon opettaja, joka vastaisi sanataiteen pedagogisesta ja toiminnallisesta toiminnasta rakennetun opetussuunnitelman mukaisesti. Tämän ilmaisutaidon opettajan tulisi olla perehtynyt pedagogiikkaan ja lapsille suunnattuihin ilmaisullisiin opetusmenetelmiin. Lisäksi hänen tulee olla perehtynyt sekä kirjalliseen ilmaisuun, kirjallisuuteen että puheen ilmaisuun.