Isonkyrön perusopetuksen

Transkriptio

1 Isnkyrön peruspetuksen OPS 2016

2 Unelmieni kulu. Yli-Rahnast Ringa Alahärmä 2014.

3 YHT ak YHT yk YHT p AI A1 (en) B1 (ru) MA YM BI/GE FY/KE TT 1 0 0,5 2 0,5 3 3 UE HI/HY MU KU KS LI KO T&T VAL OP 0 0,5 1 0,5 2 2 Yrittäjämäinen timintatapa Paintustunnit VAL (peruspetus yht 9) A B Isnkyrön peruspetuksen tuntijak (hyväksytty siv.ltk ) 1 Ainetta petetaan sana ympäristöpin petusta integridusti vusilukilla 3-6 (kansallinen linjaus) 2 Yhteiskuntappia petetaan vusilukilla vusiviikktuntia ja vusilukilla 7-9 vähintään 3 vusiviikktuntia (paikallinen linjaus)

4 Sisällys 1. Eteläphjalaisen petussuunnitelman merkitys ja laadinta Eteläphjalainen tuntijak Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja hjelmat Eteläphjalaiset paintukset Opetussuunnitelman seuranta, arviinti ja kehittäminen Eteläphjalainen peruspetus yleissivistyksen perustana Eteläphjalaisen peruspetuksen arvperusta Eteläphjalaisen peruspetuksen ppimiskäsitys Eteläphjalainen kielihjelma Eteläphjalaisen peruspetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö Oppilaanhjauksen hjaussuunnitelma Yhteistyö kunnan ssiaali- ja terveydenhulln viranmaisten kanssa Eteläphjalaisen peruspetuksen tehtävä ja tavitteet Laaja-alainen saaminen eteläphjalaisessa petussuunnitelmassa Yrittäjämäinen timintatapa Yrittäjämäinen timintatapa vusilukilla Yrittäjämäinen timintatapa, 7. vusilukan ppiaine Yhtenäisen peruspetuksen timintakulttuuri Etelä-Phjanmaalla Oppimisympäristöt ja työtavat Työtavat Opetuksen eheyttäminen ja mnialaiset ppimiskknaisuudet Etelä-Phjanmaalla Mnialaiset ppimiskknaisuudet Oppimista ja hyvinvintia edistävä kulutyön järjestäminen Etelä-Phjanmaalla Oppilaiden sallisuus Kdin ja kulun yhteistyö Kulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahjen kanssa Kasvatuskeskustelut ja kurinpidllisten keinjen käyttö Opetuksen järjestämistapja Vusilukkiin sitmatn petus Yhdyslukkapetus Etäyhteyksiä hyödyntävä petus Justava peruspetus Opetus erityisissä tilanteissa Opetuksen ja kasvatuksen tavitteita tukeva muu timinta Etelä-Phjanmaalla Arviintikulttuurin eteläphjalaiset paintukset Käyttäytymisen arviinti ja arviintiperusteet... 49

5 6.2 Opintjen aikaisen arviinnin tteuttaminen Arviintimudt eräissä petuksen järjestämistavissa Valinnaisuuden arviinti Arviintikeskustelulmakkeet Päättöarviinnin tteuttaminen Oppimisen ja kulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset Yleinen tuki Tehstettu tuki Erityinen tuki Peruspetuslaissa säädetyt tukimudt Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Oppilashulln paikallisen tteuttamisen tavitteet ja timintatavat Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset Kaksikielisen petuksen järjestäminen Erityiseen maailmankatsmukseen tai kasvatuspilliseen järjestelmään perustuva peruspetus Valinnaisuus... 85

6 1.Eteläphjalaisen petussuunnitelman merkitys ja laadinta Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Paikallisen petussuunnitelman merkitys ja laadinta Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Etelä-Phjanmaalla n yhteinen maakunnallinen esi- ja peruspetuksen petussuunnitelma. Esipetuksen petussuunnitelma n ma kknaisuutensa. Maakunnallinen petussuunnitelma n laadittu 17 kunnan yhteistyönä (Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajki, Isjki, Iskyrö, Kauhajki, Kauhava, Kurtane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjki, Sini, Teuva, Vimpeli ja Ähtäri). Yhteistyötä n krdininut Etelä-Phjanmaan krkeakuluyhdistys. Eteläphjalainen petussuunnitelma kskettaa yli ppilasta (Lähde: Tilastkeskus Peruskulun ppilaat maakunnittain 2014, ja yli 2200 kuntien petusalan henkilöä. Eteläphjalainen petussuunnitelmatyö n tehty sana Osaajia Etelä-Phjanmaalle (Osaava) - hanketta. Osaava-hankkeen hjausryhmä n timinut petussuunnitelmatyön hjausryhmänä. Jhtryhmä n krdininut petussuunnitelmaprsessin kknaisuutta. Kntiryhmä n knnut maakunnallisesti työstetyt aine- ja aihekknaisuudet. Aine- ja aiheryhmät vat laatineet maakunnalliset ppiainekhtaiset tarkennukset. Ohjausryhmä ja jhtryhmä vat kstuneet pääsin kuntien sivistysjhdsta ja rehtreista. Kntiryhmä n kstunut alueiden petussuunnitelmatiimien puheenjhtajista ja asiantuntijista. Maakunnallisissa aine- ja aiheryhmissä työskenteli n. 200 pettajaa. Tämän lisäksi kuntien/ alueiden petussuunnitelmaryhmät ja kulujen mat ryhmät työstivät petussuunnitelmaa. Opetussuunnitelmatyöhön sallistuivat myös hultajat, ppilaat ja muut sidsryhmät; kaikilla eteläphjalaisilla li mahdllisuus vaikuttaa yhteisesti lutuun arvphjaan. 6

7 Etelä-Phjanmaalla maakunnallinen petussuunnitelmatyö tukee peruspetuksen yhtenäisyyttä ja tasa-arvisen peruspetuksen tteutumista. Eteläphjalainen petussuunnitelma n tehty laajana yhteistyönä esi-, perus-, lisä- ja valmistavan petuksen kesken. Peruspetuksen petussuunnitelma mudstuu seuraavista sista: Valtakunnalliset petussuunnitelman perusteet Eteläphjalainen esi- ja peruspetuksen petussuunnitelma Kulukhtaiset petussuunnitelmat mahdllisin petuksen järjestäjän tasn linjauksin Kulujen vusisuunnitelmat Valtakunnallinen petussuunnitelma hjaa kuluja laatimaan kulukhtaisen petussuunnitelman mahdllisin kuntakhtaisin lisäyksin ja phtimaan kulun timintakulttuuria. Kulukhtaisia petussuunnitelmia päivitetään tarvittaessa. Opetussuunnitelmatyössä n kiinnitetty humita nivelvaiheisiin ja kasvatuksen jatkumn varmistamiseen. Oppilaiden tukeminen, timintatavat, yhteistyö, työnjak ja vastuut eri nivelvaiheissa n kuvattu luvuissa 7 ja 8. Lisäksi kunnilla n mat linjauksensa ja suunnitelmansa nivelvaiheiden yhteistyöhön. Tässä luvussa peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden paikallisesti päätettävissä asiissa viitataan sisältöihin, jtka löytyvät petussuunnitelman muista luvuista. Maakunnallisesti n päätetty, että nämä asiasisällöt kirjataan k. lukuihin. Kirjaamisesta n hjeistus jkaisen luvun lpussa. Lukuun 5: Opetuksen järjestämistapihin liittyvät linjaukset päätetään kulukhtaisissa petussuunnitelmissa (ks. eteläphjalainen OPS luku 5) Yhteistyö ppilaiden, hultajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa (esim. ppilaskunnat, vanhempainyhdistys jne) Opetuksen järjestäminen yhdyslukkapetuksena Opetuksen järjestäminen vusilukittain etenevänä vai vusilukkiin sitmattmasti etenevänä, ppilaiden miin pint-hjelmiin perustuvana piskeluna. 7

8 Lukuun 7: Oppilaiden tukeminen, timintatavat, yhteistyö, työnjak ja vastuut eri nivelvaiheissa n kuvattu eteläphjalaisen petussuunnitelman luvussa 7. Kunta laatii hjaussuunnitelman, jssa kuvataan ppilaanhjauksen järjestämisen rakenteet, timintatavat, työn ja vastuun jak sekä työskentely mnialaisissa verkstissa, kdin ja kulun yhteistyö hjauksessa, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt (kts. myös vusilukkakknaisuuksiin sisältyvä ppilaanhjauksen tehtäväkuvaus). Lukuun 8: Etelä-Phjanmaalla ppilashulln ja kdin ja kulun yhteistyötä käsittelevät suudet n laadittu yhteistyössä kunkin kunnan ppilashulln kasvun ja ppimisen tuki -ryhmän kanssa (ks. eteläphjalainen OPS luku 8). Oppilashulta ja kdin ja kulun yhteistyötä käsittelevien suuksien laatiminen yhteistyössä kunnan ssiaali- ja terveydenhulln viranmaisten kanssa Lukuun 12: Oppilaille tarjttavat valinnaiset aineet ja mille vusilukille niiden petus sijittuu. Maakunnallinen petussuunnitelma n laadittu ja hyväksytty sumenkielellä annettavaa petusta varten. Luvut 10 Kaksikielinen petus ja 9.4 Muut mnikieliset ppilaat n käännetty kknaisuudessaan englanniksi. Lisäksi petussuunnitelmasta n lutu tiivistelmä englanniksi. Maakunnallinen petussuunnitelma julkaistaan Opetushallituksen eperusteet palvelussa. Isnkyrön kunnassa paikallinen petussuunnitelma laaditaan ensisijaisesti kskemaan kk peruspetusta. Valinnaisaineiden salta petussuunnitelma laaditaan kulukhtaisena, samin vidaan tarvittaessa menetellä muiden kknaisuuksien khdalla. Iskyrö n mukana Osaavahankkeessa muiden Etelä-Phjanmaan kuntien kanssa laatimassa yhteistä maakunnallista petussuunnitelmaa. Isnkyrön kunnan petussuunnitelma laaditaan sumenkielisenä ja se nudattaa Opetushallituksen hyväksymää ja maakunnallisesti laadittavaa petussuunnitelman rakennetta ja asiiden käsittelyjärjestystä. Opetussuunnitelma julkaistaan kulujen Pedanet-sivuilla sekä e- perusteissa. Henkilöstö n llut mukana laatimassa petussuunnitelmaa yhteisten kulutuspäivien yhteydessä kevätlukukaudella 2015 sekä lukuvunna Oppilaat ja hultajat vat sallistuneet keväällä 2014 järjestettyihin arviltihin sekä maakunnalliseen arvkyselyyn ja syksyllä 2015 pidettyihin ala- ja yläkulujen valinnaisainekyselyihin. Opetussuunnitelman tultua vimaan hultajien ja ppilaiden mielipiteitä ja muutsideita kysellään vusittain tarpeen mukaan. Samin seurataan ja arviidaan tteutumista vusittain rehtreiden kkuksissa ja kulujen vusisuunnitelmissa. Kunnan ssiaali- ja terveydenhulln viranmaisten kanssa llaan yhteydessä, sillä Isssakyrössä n säännöllisesti kkntuva mniammatillinen työryhmä, jhn kuuluu edustajia niin kululta, ssiaalipulelta kuin terveydenhullsta. Lisäksi terveydenhulln viranhaltija sallistuu säännöllisesti kulujen ppilashultryhmään ja ssiaalipulen edustaja kutsutaan ryhmien kkuksiin tarvittaessa. Isnkyrön kunnassa n aamu- ja iltapäivätiminnan suunnitelma ja peruspetuksessa tiet- ja viestintätekniikan strategia, kurinpitsuunnitelma, tasa-arv- ja yhdenvertaisuussuunnitelma (tehdään syyslukaudella 2016), lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma sekä 8

9 kulttuurikasvatussuunnitelma. Peruspetuksen yhtenäisyyttä edistetään laatimalla kk kunnan yhteinen petussuunnitelma. Lisäksi arviintia ja petussuunnitelmaa kehitetään yhteistyössä kaikkien kulujen kanssa. Esipetus timii alakulujen yhteydessä, jten yhteistyö n jatkuvaa ja saumatnta. Siirtymävaiheissa alakululta yläkululle sekä peruspetuksesta jatkkulutukseen hulehditaan siitä, että tiedt siirtyvät seuraavalle asteelle erilaisten lmakkeiden sekä yhdessä pidettävien palaverien avulla. Alakuluilla eli peruspetuksen lukilla 1-6 järjestetään yhdyslukkapetusta tarpeen mukaan niin, että lukkia 1.-2, 3.-4 ja 5.-6 petetaan yhdessä. Opetus etenee pääsääntöisesti vusilukittain kk peruspetuksen ajan. Pikkeustilanteissa petus n mahdllista järjestää vusilukkiin sitmattmana ppilaiden miin pint-hjelmiin perustuvana piskeluna. Jkainen tapaus harkitaan hulellisesti erikseen. Opetus järjestetään pääsääntöisesti ainejakisena. Isnkyrön kunnassa nudatetaan tuntijaka, jnka Isnkyrön sivistyslautakunta n hyväksynyt Isnkyrön kunnan peruspetuksen kielihjelma (hyv. siv.ltk ) A1-kieli englanti A2-kieli rutsi, alkaa 4.lk.:lta B1-kieli rutsi B2-kieli ranska tai saksa Kielten piskelun mahdllisuuksia kuvaava kaavi Lukka A1 2 vvt 2 vvt 3 vvt 2 vvt 2 vvt 2 vvt 3 vvt A2 2 vvt 2 vvt 2 vvt 2 vvt 2 vvt 2 vvt B1 2 vvt 1 vvt 2 vvt 2 vvt B2 2 vvt 2 vvt 1.1 Eteläphjalainen tuntijak Eteläphjalainen peruspetuksen tuntijak (hyväksytty hjausryhmässä ) Maakunnallinen tuntijak takaa ppilaille tasavertaiset lähtökhdat ja helpttaa ppilaiden siirtymistä kuntien välillä asuinpaikkaa muutettaessa. Valmistelu n tehty valtineuvstn asetuksen 422/2012 ( ) peruspetuslaissa tarkitetun petuksen valtakunnallisten tavitteiden ja peruspetuksen tuntijan mukaisesti. Kunnat vivat halutessaan resurssida lisää tunteja. 9

10 Maakunnalliseen tuntijakn n lisätty neljä (4) tuntia valtineuvstn tuntijakasetukseen verrattuna: Alkupetuksen paintustunnit: Alkupetukseen n lisätty tunti ensimmäiselle vusilukalle (kunta- tai kulukhtaisesti päätettävissä, mihin ppiaineeseen paintustunti sijitetaan) ja tunti tiselle vusilukalle (tisen vusilukan tunti susitellaan sijitettavaksi englannin kieleen). Yläkulun kahdeksannelle vusilukalle n lisätty tunti B1-kieleen. Yrittäjämäinen timintatapa: Sijitettu yksi tunti seitsemännelle vusilukalle. Muita humiita: Alakulussa taide- ja taitaineiden valinnaisista (T&T-val) tunneista yksi tunti n sidttu käsityöhön vusilukilla 3, 5 ja 6 (eteläphjalainen linjaus). Vusilukilla 4, 5, ja 6 (3h) sekä vusilukilla 8 ja 9 (5h) taide- ja taitaineiden valinnaiset tunnit vi sijittaa: Kulukhtaisella päätöksellä taide- ja taitaineisiin. Vaihtehtisesti vusiviikktunnit tai sa niistä vidaan sittaa ppilaiden valittaviksi taide- ja taitaineiden pinniksi. Valinnaisia tunteja vidaan käyttää paintetun petuksen järjestämiseen. Valinnaiset aineet (VAL) vat ppilaan maa valintaa. 10

11 Yrittäjämäinen timintatapa läpäisee kk peruskulun. Alakulussa yhden tarjnnassa levan valinnaisen aineen (VAL) tulee tukea yrittäjämäistä timintatapaa. Valinnaisuus n linjattu luvussa 12. Etelä-Phjanmaalla A1-kieli n englanti ja B1-kieli n rutsi. Kuntakhtaisesti petuksen järjestäjä määrittelee valinnaisten A2- ja B2- kielten tarjnnan. 1.2 Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja hjelmat Maakunnallisella taslla yhteistyökumppanit vat lunteeltaan yhteisiä, maakunnallisia timijita (esim. Etelä-Phjanmaan liitt, Lapuan hiippakunta, Etelä-Phjanmaan maakuntamuse, Etelä- Phjanmaan maakuntakirjast, Mannerheimin lastensujeluliitt, Phjanmaan Liikunta ja Urheilu, Etelä-Phjanmaan yrittäjät). Lisäksi kulujen, kuntien ja alueiden taslla n luntevia paikallisia yhteistyökumppaneita, jtka kirjataan kulun petussuunnitelmaan. Etelä-Phjanmaan liitn laatimat strategiat tukevat eteläphjalaisen petussuunnitelman sisältöjä. Näihin suunnitelmiin viitataan myös muissa petussuunnitelman luvuissa. Maakunnalliset strategiat: Etelä-Phjanmaan maakuntastrategia Etelä-Phjanmaan kansainvälistymisen timintahjelma Etelä-Phjanmaan kulttuuristrategia Kunnilla n myös mia, peruspetusta tukevia muita strategiita ja suunnitelmia, jtka n humiitu kulukhtaisissa petussuunnitelmissa. 1.3 Eteläphjalaiset paintukset Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Maakunnallisessa petussuunnitelmassa paintettavat teemat vat yrittäjämäinen timintatapa ja sallisuus. Nämä paintukset näkyvät petussuunnitelman sisällöissä, mnialaisissa ppimiskknaisuuksissa ja kulujen timintakulttuurissa. Yrittäjämäinen timintatapa Yrittäjämäinen timintatapa n ennen kaikkea asenne ja tapa timia. Se n kansalaistait, jta tarvitaan elämässä, piskelussa ja tulevassa työssä riippumatta siitä, työskennelläänkö tisen palveluksessa vai itsenäisenä yrittäjänä. Yrittäjämäinen timintatapa n mukana kaikessa kulun timinnassa ja siten se lu phjan kk kulun timintakulttuurille. Luvat timintatavat yhdessä erilaisten verkstjen kanssa rhkaisevat katsmaan myös ympäröivään yhteiskuntaan. 11

12 Yrittäjämäisen timintatavan rakentuminen Oppilas kerää peruspetuksen aikana prtflin, jhn hän kerää itselleen tärkeitä asiita, nnistumisen kkemuksia, mutta myös kehittymisen aiheita. Prtflin avulla ppilas rakentaa identiteettiään, paikkaansa maailmassa, lu suhdetta itseensä, tisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Oman ppimisen pitkäjänteinen seuranta ja dkumentinti lu edellytyksiä elinikäiselle ppimiselle. Prtflita vidaan käyttää ppimisen ja arviinnin tukena kaikissa ppiaineissa. Pääsääntöisesti prtfli tehdään sähköisesti. Se täydentyy ja kulkee ppilaan mukana kk yhtenäisen peruspetuksen ajan. Osallisuus Etelä-Phjanmaalla sallisuus n ppivan yhteisön yhdessä rakentamista. Se n aktiivista kansalaisuutta, sallisuuden edistämistä ja demkraattista timintakulttuuria. Oppilaat sallistuvat kulussa man kehitysvaiheensa mukaisesti timinnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviintiin. Oppilaskuntatiminta tarjaa yhden tärkeän väylän ppilaiden sallistumiselle. Muut timintamudt kuten tukippilas- ja kummitiminta, vapaaehtistyö tai erilaiset kestävän kehityksen timinnat täydentävät sitä. Samalla ne vahvistavat yhteistyötä ja vurvaikutusta kk kuluyhteisössä. Maakunnallisessa petussuunnitelmatyössä n kiinnitetty erityistä humita yhteistyöhön eri hallinnnaljen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden timijiden kanssa. 1.4 Opetussuunnitelman seuranta, arviinti ja kehittäminen Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Opetussuunnitelma nähdään jatkuvana ja kehittyvänä prsessina. Opetussuunnitelma n elävä, yhteiskunnan muuttumiseen justavasti reagiva asiakirja, jta päivitetään tarpeen mukaan. Opetussuunnitelman arviinti n sa tätä prsessia. Maakunnallisen petussuunnitelman tteutumista arviidaan ja päivitetään valtakunnallisten linjausten mukaan. Maakunnallisen petussuunnitelmarganisaatin tehtävänä n krdinida ja kehittää edelleen eteläphjalaista yhteistyötä ja hjata kuntien/kulujen petussuunnitelmatyötä. Ohjausryhmä vastaa edelleen prsessin etenemisestä ja yhteisistä linjauksista sekä verkstista. Jhtryhmä kutsutaan tarvittaessa klle käynnistämään ja hjeistamaan tarvittavia timenpiteitä. Kntiryhmä päivittää petussuunnitelman sisältöjä tarvittaessa yhteistyössä aine- ja aiheryhmien kanssa. Tässä prsessissa pidetään ppilaat, hultajat ja muut yhteistyötaht mukana mahdllisuuksien mukaan. 12

13 2. Eteläphjalainen peruspetus yleissivistyksen perustana Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Peruspetus yleissivistyksen perustana Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Etelä-Phjanmaa n vahva kulttuurimaakunta, missä j 1800-luvulla ymmärrettiin kulttuurin ja sivistyksen merkitys. Ensimmäinen kansakulu perustettiin vunna 1860 Ilmajelle, ja se li kuudes Sumen kansakuluista. Ensimmäiset kansanpistt perustettiin lukujen vaihteessa Ilmajelle ja Lapualle, ja yhteiskulut vunna 1904 Lapualle ja 1913 Seinäjelle. Kansanpistt livat Etelä-Phjanmaalla merkittävä ppilaitsmut talnpikaisnurislle. Niillä li tärkeä yleissivistävä, kasvatuksellinen ja nurten kknaispersnallisuutta kehittävä merkitys. Eteläphjalaiseen lunteenlaatuun n perinteisesti yhdistetty surapuheisuus, ahkeruus, vakavuus, ikeamielisyys ja rhkeus. Ittellisyydellä tarkitetaan vahvaa itsetunta, matimisuutta ja yritteliäisyyttä, jita täällä n aina arvstettu. Etelä-Phjanmaalla yrittäjien suus työikäisistä nkin suurempi kuin muualla Sumessa. (Lähde: Etelä-Phjanmaa Jtakin parempaa. Kulttuuristrategia , s. 5-6). Peruspetuksen tehtävä Etelä-Phjanmaalla n rakentaa yhdessä elinvimaista maakuntaa, jssa ppiminen muuttuu sivistykseksi. Eteläphjalainen kulttuuriperintö nähdään vimavarana muutksessa khti kulttuurisesti mninaista yhteiskuntaa. Lapsista ja nurista kasvatetaan yritteliäitä, sallistuvia, masta ja muiden hyvinvinnista hulehtivia ja ympäristöstä välittäviä aikuisia. 2.1 Eteläphjalaisen peruspetuksen arvperusta Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Eteläphjalaisen petussuunnitelman arvkeskustelu n tteutettu alkuvudesta Eteläphjalaisissa kunnissa järjestettiin avimia keskustelutilaisuuksia, arviltja. Lisäksi kuntalaisilla li mahdllisuus vastata sähköiseen arvkyselyyn helmikuussa Maakunnan peruspetuksen ppilaat saivat sallistua arvtyöhön Unelmieni kulutyöllä (runt, mielipidekirjitukset ja kuvataidetyöt). Oppilaiden töitä n käytetty maakunnallisen petussuunnitelman elävöittämisessä. Arvtyöskentelyn tulksena vat syntyneet eteläphjalaiset arvteemat. Esille nusseet arvt livat Etelä-Phjanmaalla melk yhtenäiset kunnasta riippumatta. Lähes samat teemat nusevat esiin myös Etelä-Phjanmaan liitn maakuntasuunnitelman arvissa: yrittäjyys, uudistumiskyky, kansainvälisyys, yhteistyö, yhteisöllisyys ja kestävä kehitys (Lähde: Etelä- Phjanmaan tulevaisuuden eväät Maakuntasuunnitelma 2040 & maakuntahjelma , s. 22). Eteläphjalaiset arvteemat Opimme Oppilas n aktiivinen tietjen ja taitjen ppija. Opettajan tehtävä n auttaa ja kannustaa ppilasta löytämään erilaisia tapja ja menetelmiä ppia yhdessä muiden kanssa. Elinikäinen ppiminen n jatkuvaa uusien plkujen löytämistä: taitjen ppimista, tiedn hakua ja käsittelyä sekä kriittistä arviintia alati muuttuvassa ympäristössä. 13

14 Tunnemme Kulun n tärkeää tukea ppilaan elämänhallintataitjen kehittymistä yhdessä ktien kanssa. Omien vahvuuksien löytäminen ja tunteminen kehittävät ppilaan tervettä itsetunta ja luttamusta elämässä selviämiseen. Oppilasta petetaan tunnistamaan man timinnan vaikutukset myös tisiin ihmisiin. Timimme Yhteisöllisessä kulussa vurvaikutus ihmisten välillä n ystävällistä ja tasa-arvista. Erilaiset ihmiset timivat yhdessä tisiaan arvstaen. Kestävää tulevaisuutta rakennetaan aktiivisesti, tavitteellisesti ja sisukkaasti yhdessä tehden ja yrittäen. Ilitsemme Kulun timintakulttuuri lu turvallisen ppimisympäristön. Kuluyhteisössä n tilaa uteliaisuudelle ja erilaiselle ppimiselle. Kulussa viihdytään yhdessä kavereiden ja ystävien kanssa. Hyvinvivassa kulussa n il ppia! Isnkyrön kunnan peruspetuksessa nudatettavat keskeiset arvt vat: Tasa-arvn tavite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate sekä rhkeus pulustaa hyvää. Itsetunnn vahvistaminen ja psitiivisen palautteen antaminen. Jkainen ppilas n ainutlaatuinen ja arvkas ja hänelle pyritään antamaan kkemus sallisuudesta. Oppilaita hjataan ttamaan humin timintansa seuraukset ja vastuu masta kehityksestä ja hyvinvinnista. Oppilaita hjataan hulehtimaan tisistaan yhteisen timinnan, ryhmätöiden ja kummijärjestelmän kautta. Oppilaita tuetaan matimisuuteen ja yritteliäisyyteen esimerkiksi ppilaskunnan timinnan kautta. Isnkyrön kulut situtuvat maakunnallisiin arvihin. Lisäksi iskyröläisinä, kulttuurillisia erityispiirteitä vat vanha kivikirkk sekä sen luma ainutlaatuinen, histriallinen viitekehys. Iskyröläisiä lapsia kasvatetaan tietisuuteen paikkakuntaan liittyvistä histriallisista erityispiirteistä, kuten Napuen taistelusta. Kulttuurillisia erityispiirteitä vat myös Kyrönjen halkmat lakeudet ja pienen kunnan sijainti pulen tunnin autmatkan päässä useasta kaupungista. Tärkeitä arvja vat myös yhteistyö ja verkstituminen. Isnkyrön kunnassa seurataan ja arviidaan säännöllisesti sekä maakunnallisten että kuntakhtaisten arvjen tteutumista mm. järjestämällä erilaisia kyselyitä sekä keskustelemalla asiista hultajien ja ppilaiden kanssa erilaisissa tilanteissa. 2.2 Eteläphjalaisen peruspetuksen ppimiskäsitys Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Maakunnalliset aineryhmät vat käsitelleet ppimiskäsitystä ja arvperustaa kunkin ppiaineen khdalla. Kulujen ma arvtyöskentely ja timintakulttuuri n kuvattu kulun petussuunnitelmaan. Kulun arvt ja ppimiskäsitys näkyvät kulun timintakulttuurissa ja arjessa. Opetussuunnitelman kehittäminen nähdään jatkuvana prsessina. Opetussuunnitelma n elävä, yhteiskunnan muuttumiseen reagiva asiakirja, jta päivitetään tarpeen mukaan. Opetussuunnitelman arviinti n sa tätä prsessia. Eteläphjalaisen petussuunnitelman tteutumista arviidaan ja päivitetään valtakunnallisten hjeiden mukaan. 14

15 2.3 Eteläphjalainen kielihjelma Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Etelä-Phjanmaalla A1-kieli n englanti ja B1-kieli n rutsi. Kuntakhtaisesti petuksen järjestäjä määrittelee valinnaisten A2- ja B2- kielten tarjnnan. Valinnaisuus n linjattu luvussa Eteläphjalaisen peruspetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Etelä-Phjanmaalla maakunnallinen petussuunnitelmatyö tukee peruspetuksen yhtenäisyyttä ja tasa-arvisen peruspetuksen tteutumista. Eteläphjalainen petussuunnitelma n tehty laajana yhteistyönä esi-, perus-, lisä- ja valmistavan petuksen kesken. Timintakulttuurilla n keskeinen merkitys peruspetuksen yhtenäisyyden tteuttamisessa. Kulun timintakulttuuri vaikuttaa kulutyön laatuun. 2.5 Oppilaanhjauksen hjaussuunnitelma Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kunta laatii hjaussuunnitelman, jssa kuvataan ppilaanhjauksen järjestämisen rakenteet, timintatavat, työn ja vastuun jak sekä työskentely mnialaisissa verkstissa, kdin ja kulun yhteistyö hjauksessa, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt (kts. myös vusilukkakknaisuuksiin sisältyvä ppilaanhjauksen tehtäväkuvaus). 2.6 Yhteistyö kunnan ssiaali- ja terveydenhulln viranmaisten kanssa Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Yhteistyö ja käytänteet ssiaali- ja terveydenhulln viranmaisten kanssa n kirjattu kulujen petussuunnitelmiin. Eteläphjalaisen peruspetuksen tehtävä ja tavitteet Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Peruspetuksen tehtävä ja tavitteet Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Peruspetuksen tehtävä Etelä-Phjanmaalla n rakentaa yhdessä elinvimaista maakuntaa, jssa ppiminen muuttuu sivistykseksi. Eteläphjalainen kulttuuriperintö n vimavara muutksessa khti 15

16 kulttuurisesti mninaista ja alati muuttuvaa yhteiskuntaa. Lapsista ja nurista kasvatetaan ja petetaan yritteliäitä, sallistuvia, masta ja muiden hyvinvinnista hulehtivia ja ympäristöstä välittäviä kansalaisia. Perustana n kaikille lähipalveluna tarjttava laadukas peruspetus, jka takaa perussaamisen ja yleissivistyksen humiiden erilaiset ppijat ja heidän tarpeensa. Osaamisen kehittäminen man saamisen rajissa kuuluu jkaisen perusikeuksiin. Ratkaisevaa tässä n pettajien saaminen, mutta myös ympäristön tuki ja arvstus. (Lähde: Etelä-Phjanmaan tulevaisuuden eväät maakuntasuunnitelma 2040 & maakuntahjelma , s. 43). Maakuntasuunnitelmasta 2040 nusee esiin eteläphjalaisen petussuunnitelman käytänteitä tukevia teemja: verkstituminen yhteisöllisyys sallisuus valmiudet kansainväliseen timintaan mdernit ppimismenetelmät ja ympäristöt kestävä kehitys hyvinvinti digitaalisuus yksilöllisten ja justavien ppimisplkujen rakentaminen ja saamisen jatkumn takaaminen. (Lähde: Etelä-Phjanmaan tulevaisuuden eväät maakuntasuunnitelma 2040 & maakuntahjelma ). Unelmien kulu. Palmäki Dita, Peuran kulu, Kurikka. "Työni kuvastaa tulevaisuuden kulua. Ja juuri tällaista kulua haluaisin käydä". Eteläphjalaisen petussuunnitelman paikalliset paintukset vat yrittäjämäinen timintatapa ja sallisuus. Yrittäjämäinen timintatapa n mukana kaikessa kulun timinnassa ja siten se lu phjan kk kulun timintakulttuurille. Tämän lisäksi vusilukalla 7 yrittäjämäinen timintatapa n uusi ppiaine. Se n maakunnallinen paintus, jka saa tuntijassa yhden vusiviikktunnin. Osallistamista kehitetään kulun taslla; kuinka petellaan uusia tapja timia avimesti yhdessä? 16

17 3.1 Laaja-alainen saaminen eteläphjalaisessa petussuunnitelmassa Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Laaja-alaiset saamiskknaisuudet kulkevat petussuunnitelman ppiaineiden sisällä, mnialaisissa ppimiskknaisuuksissa ja kulujen vusittaisissa teemissa. Näitä sisältöjä tarkennetaan kulujen petus- ja vusisuunnitelmissa. Kulun taslla laaja-alaisen saamisen sisällöt näkyvät kulun timintakulttuurissa knkreettisesti päivittäisessä suunnittelussa ja työssä. Opetukselle ja kasvatukselle asetetuista tavitteista hulehditaan laadukkaan peruspetuksen, riittävän resursinnin ja pettajien saamisen kehittämisen kautta. Kulu kehittyy jatkuvan petussuunnitelmatyön ja ajantasaisen timintakulttuurin kautta. Opetuksen järjestäjä seuraa, arvii ja kehittää laaja-alaisen saamisen tteutumista man arviintijärjestelmänsä mukaisesti. Rehtrit ja kulunjhtajat luvat edellytykset laaja-alaisen saamisen tteutumiselle kulun arjessa. Laaja-alaisen saamisen tavitteiden tteutumista tukevat järjestelyt ja timenpiteet kirjataan kulun petus- ja vusisuunnitelmaan. Arviinti tapahtuu kulun timintakulttuurin taslla pedaggisen kehittämisen kautta. Kulu n ppiva yhteisö. Oppimisessa painpiste siirtyy aktiivisesti timivalle ppilaalle. Vurvaikutuksen merkitys kasvaa. Oleellista ei le enää Miksi? vaan Miten? Kulu n edelläkävijä - Js haluat nähdä tulevaisuuteen, käännä katseesi nurempaan sukuplveen. Kulussa pitaan paljn uusia taitja, vaikkapa laittamaan tukkaan raitja. Kun harjitellaan uusia juttuja, vat ne sitten myöhemmin tuttuja. (Otsnkulu, Ähtäri. 3C-lukan yhteinen run). Laaja-alaisen saamisen tarkemmat tavitteet määritellään vusilukkakknaisuuksittain, ks. peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden luvut Laaja-alaisen saamisen eri sa-alueet n humiitu valtakunnallisessa ja maakunnallisessa petussuunnitelmassa. Isnkyrön kunnassa laaja-alaisen saamisen paintukset n valittu kulukhtaisesti. Alakuluilla paintetaan laaja-alaisen saamisen alueita L1 eli Ajattelu ja ppimaan ppiminen, L3 Itsestä hulehtiminen ja arjen taidt, ja L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Yläkululla laaja-alaisen saamisen paintusalueina vat L1 eli Ajattelu ja ppimaan ppiminen sekä L3 Itsestä hulehtiminen ja arjen taidt ja L5 eli tiet- ja viestintäteknlgian saaminen. Laaja-alaisten saamisen tavitteiden tteutuminen petustyössä n määritelty tarkemmin eri 17

18 aineiden petussuunnitelmissa. Lisäksi lukuvusisuunnitelmassa määritellään vusittain paintettavat laaja-alaiset saamisen tavitteet sekä niiden tteutuminen esim. mnialaisten kurssien yhteydessä. Isnkyrön peruspetuksessa nudatetaan seuraavia keskeisiä ppimiskäsityksiä: Oppilas n aktiivinen timija, jka saa käyttää tieta kriittisesti. Oppilas pyrkii asettamaan tavitteita ja timii niiden eteen määrätietisesti ja ppii myös ratkaisemaan ngelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppilas ppii ttamaan humin man timintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Oppilas saa ajatella luvasti ja kriittisesti ja n kestävän tulevaisuuden rakentaja. Yrittäjämäinen timintatapa Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Yrittäjämäinen timintatapa Yrittäjämäinen timintatapa n ennen kaikkea asenne ja tapa timia. Se n kansalaistait, jta tarvitaan elämässä, piskelussa ja tulevassa työssä riippumatta siitä, työskennelläänkö tisen palveluksessa vai itsenäisenä yrittäjänä. Luvat timintatavat yhdessä erilaisten verkstjen kanssa rhkaisevat katsmaan myös ympäröivään yhteiskuntaan. Yrittäjämäinen timintatapa n mukana kaikessa kulun timinnassa ja siten se lu phjan kk kulun timintakulttuurille. Tämän lisäksi vusilukalla 7 yrittäjämäinen timintatapa n uusi ppiaine. Se n maakunnallinen paintus, jka saa tuntijassa yhden vusiviikktunnin. Mitä yrittäjämäinen timintapa n? Yrittäjämäinen timintatapa Yrittäjämäinen timintatapa pitää sisällään innvatiivisuuden, hallitun riskintn sekä tavitteellisen timinnan. Yrittäjämäisesti timiva ihminen uskaltaa ttaa uusia askeleita, vaikka niissä visi epännistuakin. Yrittäjämäiseen timintaan liittyy myös vastuullinen suhtautuminen kaikkeen tekemiseen sekä man itsen tavitteellinen kehittäminen. Yrittäjämäistä timintatapaa vidaan tteuttaa ppilaitksissa mnella eri tavalla. Yrittäjämäinen 18

19 timintatapa tetaan humin mnialaisten ppimiskknaisuuksien suunnittelussa ja tteutuksessa. Kuluissa vidaan valita vusittain erilaisia painpistealueita. Erilaiset tapahtumat, prjektit ja teemapäivät vivat lla sen näkyvimpiä mutja. Timinnan tteutumisessa kulussa n tärkeä ivaltaa, että kyse ei le pelkästään uuden kehittämisestä vaan vanhjen lemassa levien rakenteiden hyödyntämisestä uudella tavalla. Kysy, kuka: idei? suunnittelee? valitsee tteutettavat ideat? pnnistelee? saa elämyksiä? panee itsensä likn? harjittelee yhteistyötaitja? harjittelee esiintymistä? harjittelee mielipiteen esittämistä ja kantansa perustelua? hulehtii verkstista? kantaa vastuun tekemisestä? Js vastaus n suurimmassa sassa ppilas, timintaa vidaan pitää ppilaan yrittäjämäisenä timintana. (Lähde: Levn-instituutin Auringnkukka-prjekti) Yrittäjämäinen timintatapa tetaan humin mnialaisten ppimiskknaisuuksien suunnittelussa ja tteutuksessa. Kuluissa vidaan valita vusittain erilaisia painpistealueita. Yrittäjämäisen timintatavan rakentuminen Yrittäjämäinen ppiminen lähtee masta itsestä ja elämän eri sa-alueista. Se laajenee kehämäisesti perheen ja lukan kautta suurempiin yhteisöihin. Mukaan tetaan kuhunkin sa- alueeseen spivat sidsryhmät esimerkiksi yritykset ja klmas sektri. Yrittäjämäinen timintatapa tässä mudssa vi alkaa j varhaiskasvatuksessa. Yrittäjämäinen timinta n yritteliästä asennetta, päättäväisyyttä, vastuuntunta, innvatiivisuutta, tulevaisuussuuntautuneisuutta ja kykyä tehdä ikeita asiita. Yrittäjämäisesti timiva ihminen uskaltaa ttaa uusia askeleita, vaikka niissä visi epännistuakin. Yrittäjämäiseen timintaan liittyy myös vastuullinen suhtautuminen asiihin ja ihmisiin ja man itsen tavitteellinen kehittäminen. Yrittäjämäinen timintapa ei le erillinen, muusta timinnasta irrallinen kknaisuus, vaan se nähdään tapana timia. Se n mukana kaikessa timinnassa. Tavitteena n kknaisvaltaisen asenteen ja taitjen kehittäminen. Oppilaitkset vahvistavat ja kehittävät yrittäjämäistä timintakulttuuria yhdessä erilaisten verkstjensa kanssa samalla rhkaistuen katsmaan myös ympäröivään yhteiskuntaan. Opettajan rli n yhä enemmän keskittynyt hjaamiseen ja valmentamiseen ja ppilas ttaa vastuun mista tekemisistään. Yrittäjämäisen timintatavan rakentuminen 19

20 Itsetuntemus (T1) Millainen minä len ja millaiseksi haluan kasvaa? Mitä saan, mitä täytyy vielä harjitella? Mitä taitja tarvitaan erilaisissa töissä ja tehtävissä? Mitä taitja tarvitaan yhteiskunnassa? Oppilaan itsearviintitaidt Yhteisöllisyys (T2) Hyvät käytöstavat Yhteistyötaidt/vurvaikutustaidt ja tisen ihmisen humiiminen Yhteisten asiiden hitaminen Rakentavan palautteen antaminen ja vastaan ttaminen Jhtaminen ja jhdettavana timiminen Työ ja tekeminen (T3) Oman ja tisten työn arvstaminen, työn suunnittelu, tteutus ja lppuun saattaminen. Oman työn ja man itsensä jhtaminen. Pitkäjänteinen työn tekeminen. Omien ideiden rhkea kkeilu ja hallittu riskintt, sekä pittujen tietjen ja taitjen sveltaminen Ongelmanratkaisutaidt Hallitun riskintn harjittelu Yhteiskunnan rakenteisiin ja timintaan tutustuminen. Laillisuuskasvatus esim. kulun järjestyssäännöt Taludenhallinta Verkstituminen Jka vusi ppilasryhmät tutustuvat jhnkin ammattiin, työpaikkaan tai yritykseen lukilla tutustutaan lähipiirin esim. vanhempien tai isvanhempien työhön ja kulussa timivien henkilöiden ammatteihin ja työtehtäviin lukilla tutustutaan lähialueen yrityksiin lukilla tutustutaan man kunnan alueella leviin yrityksiin ja sallistutaan TET:tiin. Ympäristö (T4) Mnipuliset ppimisympäristöt Kulun ulkpuliset timijat Sidsryhmät ja verkstt Kestävä kehitys Oppimisympäristöihin ja työtapihin liittyvät tavitteet Kulun mnipulisten ppimisympäristöjen ja timintakulttuurin pitää tukea ppilaiden itsetuntemuksen ja minäkuvan rakentumista; mahdllistaa timinnalliset työtavat; pettaa työn arvstamiseen ja lppuun saattamiseen, luvuuteen sekä hallittuun riskinttn. Työtapjen valinnassa keskeistä n luda turvallinen ja avin ppimisympäristö, jssa n lupa kkeilla, nnistua ja epännistua myös lukkahuneen ulkpulella aidissa ympäristöissä. Kun n kivaa, ppii ja kun ppii, n kivaa! Ohjaus, eriyttäminen ja tuki Yrittäjämäisen timintatavan tavitteiden kannalta keskeistä hjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä n ppilaiden mtivaatin, man timinnan hjauksen ja itsehjautuvuuden asteittainen lisääntyminen. Lisäksi lennaista n vahvistaa työskentelyn kehittymistä vurvaikutteiseksi ja pitkäjänteiseksi. Eriyttämisen lähtökhtana vat ppilaiden saamistasjen mukaiset ppimistilanteet ja justavat petusjärjestelyt. 20

21 Oppilaan ppimisen arviinti ja prtflin rakentaminen Keskeistä n ppilaan itsearviintitaitjen kehittyminen sekä rakentavan palautteen vastaanttamisen ja antamisen taitjen kehittäminen. Vahvuuksia ja saamisen khtia vi nstaa mistä tahansa ppilaan timinnasta. Yrittäjämäinen timintatapa tetaan humin myös mnialaisissa ppimiskknaisuuksissa ja humiidaan ainekhtaisissa arviinneissa. Prtfli n "Opiskelijan tekemistä töistä kstuva mielekäs kkelma, jka kert hänen työskentelystään, edistymisestään ja saavutuksistaan yhdellä tai useammalla alueella, ja jssa n mukana piskelijan makhtaisia phdintja." (Paulsn,Paulsn & Mayer: 1991). Nykyisten ppimisnäkemysten mukaan man ppimisen seuranta n lennainen sa ppimistapahtumaa. Kun pittavaa aineista dkumentidaan mnella eri tavalla prtflin, tulee ppimistapahtuma näkyväksi itselle ja muille. Dkumentinnin mutja vat esimerkiksi ppimispäiväkirjat, tallenteet, kuvalliset muistiinmerkinnät kuten valkuvat, videt, piirrkset, kartat, pienismallit ja maalaukset. Prtflita vi käyttää ppimisen ja arviinnin tukena kaikissa ppiaineissa. Oppilas kerää peruspetuksen aikana prtflin, jnka hän saa mukaansa seuraavalle asteelle siirryttäessä, ja jta vidaan käyttää sana ammatinvalinnanhjausta. Oppilas kerää prtflin itselleen tärkeitä asiita, nnistumisen kkemuksia, mutta myös kehittymisen aiheita. Ne vivat lla mitä tahansa, esimerkiksi nnistunut ainekirjitus, kuva tai esimerkillisen käyttäytymisen kkemus. Kehittämisen khteita vidaan nstaa esille yhdessä ppilaan ja hultajan kanssa ja kirjata prtflin. Osan prtflin tulevista töistä valitsee ppilas, san pettaja, san hultaja. Valintaa vidaan tehdä esimerkiksi arviintikeskustelun yhteydessä. Prtflita keräävä ppilas rakentaa identiteettiään, paikkaansa maailmassa, lu suhdetta itseensä, tisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Oman ppimisen pitkäjänteinen seuranta ja dkumentinti lu edellytyksiä elinikäiselle ppimiselle, jka n erttamatn sa hyvän elämän rakentamista. Prtflita vidaan käyttää ppimisen ja arviinnin tukena kaikissa ppiaineissa. Pääsääntöisesti prtfli tehdään sähköisesti. Se täydentyy ja kulkee ppilaan mukana kk yhtenäisen peruspetuksen ajan. Vusilukilla 7-9 aineenpettajat täydentävät yhdessä ppilaan kanssa man ppiaineen salta ppilaiden prtflita. Lukanpettaja/ -hjaaja pitää hulen, että jkainen ppilas saa merkintöjä prtflissa. Oppilasta pastetaan kehittämään käytännön tvt- taitjaan mien tutsten laadinnassa ja dkumentinnissa. Dkumentinnin mutja vivat lla esimerkiksi: ppimispäiväkirjat tallennukset kuvalliset muistiinmerkinnät (valkuvat, videt, piirrkset, kartat, pienismallit, maalaukset). Prtflissa n lennaista sen sisältämä ppilaan ma itsearviinti työskentelystään. Prtfli sisältää myös pettajan ja hultajan arviita. Olennaista n, että prtfli n tekijänsä näköinen. Kun pittavaa aineista dkumentidaan mnella eri tavalla prtflin, tulee ppimistapahtuma näkyväksi itselle ja muille. On tärkeää, että ppilaat ppivat j varhain seuraamaan maa ppimistaan. Oppimisprsessistaan tietinen ja vastuullinen ppilas n aktiivinen timija ja ppii timimaan yhä itsehjautuvammin. Prtfli n yksi työväline yrittäjämäisen timintatavan (nelikenttäkuvi) tavitteiden saavuttamiseen. Vusilukkien 4-6 valinnaisaine Valinnaisaine n timinnallinen ppimiskknaisuus, jssa tetaan humin ppilaiden erilaiset vahvuudet sana tiimityötä. Oppimisessa krstuu ppilaan ma ajattelu, suunnittelu ja rhkea ideiden tteuttaminen. Mahdllisuuksien mukaan käsitellään maa ja yhteisön talutta ja vaikutuksia timintaan. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa sekä työn ja sen tulsten arvstamiseen ja arviimiseen. 21

22 Valinnaisaine perustuu yrittäjämäisen timintatavan petuksen tavitteisiin. Valinnaisaineen puitteissa tteutetaan esimerkiksi ajankhtaisia lukuvuteen, paikalliseen kulttuuriin, kestävään kehitykseen, kehitysyhteistyöhön, vapaaehtistyöhön, erilaisiin ngelmanratkaisutehtäviin sekä työelämään liittyviä prjekteja. Oppilaiden ja pettajan ma erityissaaminen tetaan käyttöön. Alakulussa yhden valinnaisen (VAL) aineen tulee tukea yrittäjämäistä timintatapaa. Valinnaisaineen nimi n kulukhtaisesti määriteltävissä. Sisällöissä ja tavitteissa n knkreettisesti tultava esille yrittäjämäinen timintatapa. Yrittäjämäinen timintatapa valinnaisaineena arviidaan käyttäen mnipulisia menetelmiä jatkuvan arviinnin periaatteella. Valinnaisaine arvstellaan suritusmerkinnällä hyväksytty / hylätty. Tukea yrittäjämäisen timintatavan sisältöjen suunnitteluun ja tteuttamiseen löytyy esimerkiksi: Pikku yrittäjyys Hyvät tavat arkipäivässä prjekti Prjekti kulun ulkpulisen timijan kanssa esim. diaknia, vanhustyö, Unicef, kestävä kehitys, kierrätys, kulttuuri, yrittäjät, myyjäiset, kansainvälisyys Sanmalehti, kulun uutiset prjekti Kuka minä len -viikk tai -päivä. Oppilas saa kerta itsestään, tuda kuluun lelun, lemmikin tms. kutsua vieraan. jne. (Rinnalle kullekin pettajille myös päivä tai viikk, jllin pettaja kert itsestään, harrastuksistaan, jne. Lisätään tieta ja ymmärrystä kllegasta, mtivaatita työhön, man ja tisen työn arvstusta. Vaikka tämä nkin pettajien keskinäinen juttu, siitä pitäisi tihkua jtakin myös kk kululle esim. päivänavauksena, tai erilaisena ppituntina, tai prjektina.) Kirja-, näytelmä, musiikki- tai tapahtuma-prjekti Valinnaisaineessa ja prjekteissa petetaan mahdllisimman paljn myös yrittäjyyden kvaa sisältöainesta eli liiketimintasaamisen alkeita. Pienimutista yritystiminnan harjittamista (materiaalia mm. 4H, NY) Yrityskylä-knsepti (TAT) Yrittäjämäinen timintatapa Yrittäjämäistä timintatapaa tudaan kulun timintaan vastuuttamalla ja sallistamalla ppilaita kaikkeen kulun timintaan. Peruspetuksen vusilukilla 4-6 yrittäjämäinen timintapa n lisäksi valinnainen kurssi ja ppilaita innstetaan sallistumaan k. kurssille. Kurssille laaditaan ma petussuunnitelma, jka nudattaa maakunnallisesti annettuja perusteita sekä humii paikalliset erityispiirteet. Peruspetuksen vusilukalla 7 yrittäjämäinen timintatapa n maakunnallisen ja Isnkyrön kunnassa hyväksytyn tuntijan mukaisesti kaikille ppilaille petettava pakllinen kurssi, jhn laaditaan ma maakunnallinen petussuunnitelma. Lisäksi humiidaan paikalliset erityispiirteet Yrittäjämäinen timintatapa vusilukilla 1-9 Yrittäjämäisen timintatavan vusilukkaistetut tavitteet Yrittäjämäisen timintatavan tavitteena n edistää ppilaiden kykyä löytää mat vahvuutensa, vahvistaa itsetunta sekä vurvaikutuksen taitja. Oppilasta kannustetaan innvatiivisuuteen ja luvuuteen erilaisissa ppimistilanteissa ja ympäristöissä. Laaja-alaisen saamisen tavitteet kuuluvat kaikkiin yrittäjämäisen timintatavan petuksen tavitteisiin. Tästä jhtuen niitä ei le kirjattu erikseen. Vusilukka 1 Vusilukalla 1 yrittäjämäisen timintatavan petuksen painpiste n ppilaiden itsetuntemuksen sekä yhteistyö- ja vurvaikutustaitjen pettaminen. Oppilaan ajattelua ja tekemistä tukemalla ja arvstamalla vaikutetaan terveen itsetunnn ja myönteisen minäkuvan rakentumiseen. Hyvien käytöstapjen sekä psitiivisen lukkahengen avulla rakennetaan hyvää phjaa yhteisöllisyydelle. 22

23 Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen. rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana. rhkaista kysymään, kyseenalaistamaan, phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin ppia suunnittelemaan maa työtään, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä Ympäristö (T4) tutustuttaa hultajien ja kulun ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa Vusilukka 2 Vusilukalla 2 yrittäjämäisen timintatavan petuksen painpiste n ppilaiden itsetuntemuksen sekä yhteistyö- ja vurvaikutustaitjen pettaminen. Oppilaan ajattelua ja tekemistä tukemalla ja arvstamalla vaikutetaan terveen itsetunnn ja myönteisen minäkuvan rakentumiseen. Hyvien käytöstapjen sekä psitiivisen lukkahengen avulla rakennetaan hyvää phjaa yhteisöllisyydelle. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen. rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana. rhkaista kysymään, kyseenalaistamaan, phtimaan asiita eri näkökulmista 23

24 rhkaista innvimaan ja innstumaan Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin ppia suunnittelemaan maa työtään, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä Ympäristö (T4) tutustuttaa hultajien ja kulun ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa Vusilukka 3 Vusilukalla 3 yrittäjämäisen timintatavan petuksen painpiste n ppilaiden itsetuntemuksen sekä yhteistyö- ja vurvaikutustaitjen pettaminen. Oppilaan ajattelua ja tekemistä tukemalla ja arvstamalla vaikutetaan terveen itsetunnn ja myönteisen minäkuvan ja identiteetin rakentumiseen. Hyvien käytöstapjen sekä psitiivisen lukkahengen avulla rakennetaan hyvää phjaa yhteisöllisyydelle. Vahvistetaan ppilaan myönteistä asennetta ja kiinnstusta maa ja tisen työtä sekä työelämää khtaan. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen. rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista kysymään, kyseenalaistamaan, phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja ki kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia 24

25 harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä Ympäristö (T4) tutustuttaa hultajien, kulun ja lähialueen ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa Vusilukka 4 Vusilukalla 4 yrittäjämäisen timintatavan petuksen painpiste n ppilaiden itsetuntemuksen sekä yhteistyö- ja vurvaikutustaitjen pettaminen. Oppilaan ajattelua ja tekemistä tukemalla ja arvstamalla vaikutetaan terveen itsetunnn ja myönteisen minäkuvan ja identiteetin rakentumiseen. Hyvien käytöstapjen sekä psitiivisen lukkahengen avulla rakennetaan hyvää phjaa yhteisöllisyydelle. Vahvistetaan ppilaan myönteistä asennetta ja kiinnstusta maa ja tisen työtä sekä työelämää khtaan. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen. rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista kysymään, kyseenalaistamaan, phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä Ympäristö (T4) tutustuttaa hultajien, kulun ja lähialueen ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa 25

26 Vusilukka 5 Vusilukalla 5 yrittäjämäisen timintatavan petuksen painpiste n ppilaiden itsetuntemuksen sekä yhteistyö- ja vurvaikutustaitjen pettaminen. Oppilaan ajattelua ja tekemistä tukemalla ja arvstamalla vaikutetaan terveen itsetunnn ja myönteisen minäkuvan ja identiteetin rakentumiseen. Hyvien käytöstapjen sekä psitiivisen lukkahengen avulla rakennetaan hyvää phjaa yhteisöllisyydelle. Vahvistetaan ppilaan myönteistä asennetta ja kiinnstusta maa ja tisen työtä sekä työelämää khtaan. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen. rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista kysymään, kyseenalaistamaan, phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä Ympäristö (T4) tutustuttaa hultajien, kulun ja lähialueen ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa Vusilukka 6 Vusilukalla 6 yrittäjämäisen timintatavan petuksen painpiste n ppilaiden itsetuntemuksen sekä yhteistyö- ja vurvaikutustaitjen pettaminen. Oppilaan ajattelua ja tekemistä tukemalla ja arvstamalla vaikutetaan terveen itsetunnn ja myönteisen minäkuvan ja identiteetin rakentumiseen. Hyvien käytöstapjen sekä psitiivisen lukkahengen avulla rakennetaan hyvää phjaa yhteisöllisyydelle. Vahvistetaan ppilaan myönteistä asennetta ja kiinnstusta maa ja tisen työtä sekä työelämää khtaan. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan 26

27 rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista kysymään, kyseenalaistamaan, phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä Ympäristö (T4) tutustuttaa hultajien, kulun ja lähialueen ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa Vusilukka 7 Vusilukalla 7 ppilaat asettavat yhä enemmän itse tavitteensa eri aineisiin ja ppivat ttamaan vastuuta masta timinnastaan. Oppilaiden tulee maksua alitteellisuus ja yritteliäisyys timintatavakseen esim. makhtaisten sallistumis- ja vaikuttamiskkemusten kautta. Tavitteena n, että ppilaille kasvaa luva timintatapa, kyky nähdä ja halu timia jk vähän tai paljn paremmin. Vähän parempi tapa timia vi tarkittaa j lemassa levien asiiden parantamista ja paljn parempi tapa vi lla suuri innvaati, jka muuttaa kk timinnan. Jkainen n itsensä käyntikrtti ; kun hitaa asiansa hyvin, niin tdennäköisesti siitä seuraa jtain psitiivista lisää. Kulun kaikki ppimisympäristöt vat aktiivisessa käytössä. Mahdllisuuksien mukaan hyödynnetään myös lähiympäristöjä kuten liikuntapaikkja ja lunta, yrityksiä, museita, kirjasta jne. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen. rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista uteliaisuuteen ja ihmettelyyn sekä kysymään, kyseenalaistamaan ja phtimaan asiita eri näkökulmista 27

28 rhkaista innvimaan ja innstumaan harjaannuttaa nnistumisen ja epännistumisen tumien tunteiden käsittelyä ja hyväksymistä sekä hjata jatktimenpiteisiin, uudelleen tai tisella tavalla kkeilemiseen ja yrittämiseen Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin sekä elinkeinelämän rakenteisiin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia, sekä erttamaan kannattava timinta kannattamattmasta harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä kannustaa, rhkaista ja pastaa näkemään ngelmia, epäkhtia ja puutteita sekä löytämään niihin pieniä tai suuria ratkaisuja kannustaa rhkeaan kkeiluun ja ideiden kehittelyyn kannustaa tekemään asiat entistä paremmin Ympäristö (T4) tutustuttaa yhteiskunnan ja elinkeinelämän rakenteisiin sekä ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa auttaa ymmärtämään kansainvälisen timinnan mahdllisuudet Vusilukka 8 Vusilukalla 8 ppilaat asettavat yhä enemmän itse tavitteensa eri aineisiin ja ppivat ttamaan vastuuta masta timinnastaan. Oppilaiden tulee maksua alitteellisuus ja yritteliäisyys timintatavakseen esim. makhtaisten sallistumis- ja vaikuttamiskkemusten kautta. Tavitteena n, että ppilaille kasvaa luva timintatapa, kyky nähdä ja halu timia jk vähän tai paljn paremmin. Vähän parempi tapa timia vi tarkittaa j lemassa levien asiiden parantamista ja paljn parempi tapa vi lla suuri innvaati, jka muuttaa kk timinnan. Jkainen n itsensä käyntikrtti ; kun hitaa asiansa hyvin, niin tdennäköisesti siitä seuraa jtain psitiivista lisää. Kulun kaikki ppimisympäristöt vat aktiivisessa käytössä. Mahdllisuuksien mukaan hyödynnetään myös lähiympäristöjä kuten liikuntapaikkja ja lunta, yrityksiä, museita, kirjasta jne. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista uteliaisuuteen ja ihmettelyyn sekä kysymään, kyseenalaistamaan ja phtimaan asiita eri näkökulmista 28

29 rhkaista innvimaan ja innstumaan harjaannuttaa nnistumisen ja epännistumisen tumien tunteiden käsittelyä ja hyväksymistä sekä hjata jatktimenpiteisiin, uudelleen tai tisella tavalla kkeilemiseen ja yrittämiseen Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin sekä elinkeinelämän rakenteisiin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia, sekä erttamaan kannattava timinta kannattamattmasta harjitella työnhakua ja harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä kannustaa, rhkaista ja pastaa näkemään ngelmia, epäkhtia ja puutteita sekä löytämään niihin pieniä tai suuria ratkaisuja kannustaa rhkeaan kkeiluun ja ideiden kehittelyyn kannustaa tekemään asiat entistä paremmin Ympäristö (T4) tutustuttaa yhteiskunnan ja elinkeinelämän rakenteisiin sekä ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa auttaa ymmärtämään kansainvälisen timinnan mahdllisuudet Vusilukka 9 Vusilukalla 9 ppilaat asettavat yhä enemmän itse tavitteensa eri aineisiin ja ppivat ttamaan vastuuta masta timinnastaan. Oppilaiden tulee maksua alitteellisuus ja yritteliäisyys timintatavakseen esim. makhtaisten sallistumis- ja vaikuttamiskkemusten kautta. Tavitteena n, että ppilaille kasvaa luva timintatapa, kyky nähdä ja halu timia jk vähän tai paljn paremmin. Vähän parempi tapa timia vi tarkittaa j lemassa levien asiiden parantamista ja paljn parempi tapa vi lla suuri innvaati, jka muuttaa kk timinnan. Jkainen n itsensä käyntikrtti ; kun hitaa asiansa hyvin, niin tdennäköisesti siitä seuraa jtain psitiivista lisää. Kulun kaikki ppimisympäristöt vat aktiivisessa käytössä. Mahdllisuuksien mukaan hyödynnetään myös lähiympäristöjä kuten liikuntapaikkja ja lunta, yrityksiä, museita, kirjasta jne. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan 29

30 harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista uteliaisuuteen ja ihmettelyyn sekä kysymään, kyseenalaistamaan ja phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan harjaannuttaa nnistumisen ja epännistumisen tumien tunteiden käsittelyä ja hyväksymistä sekä hjata jatktimenpiteisiin, uudelleen tai tisella tavalla kkeilemiseen ja yrittämiseen Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin sekä elinkeinelämän rakenteisiin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia, sekä erttamaan kannattava timinta kannattamattmasta harjitella työnhakua ja harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä kannustaa, rhkaista ja pastaa näkemään ngelmia, epäkhtia ja puutteita sekä löytämään niihin pieniä tai suuria ratkaisuja kannustaa rhkeaan kkeiluun ja ideiden kehittelyyn kannustaa tekemään asiat entistä paremmin Ympäristö (T4) tutustuttaa yhteiskunnan ja elinkeinelämän rakenteisiin sekä ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa auttaa ymmärtämään kansainvälisen timinnan mahdllisuudet Yrittäjämäinen timintatapa, 7. vusilukan ppiaine Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma YRITTÄJÄMÄINEN TOIMINTATAPA OPPIAINE vusilukalla 7 Oppiaineen tehtävä Yrittäjämäinen timintapa ei le erillinen, muusta timinnasta irrallinen kknaisuus, vaan se nähdään tapana timia. Se n mukana kaikessa timinnassa. Tavitteena n kknaisvaltaisen asenteen ja taitjen kehittäminen. Yrittäjämäisen timinnan lähtökhtia vat innvatiivisuus, hallittu riskintt sekä timinnan aikaansaaminen. Innvatiivisuus vidaan määritellä kyvyksi ja haluksi luda ja ttaa käyttöön uusia tai lennaisesti parannettuja tutteita, prsesseja, palveluita tai keksintöjä. Myös timinta itsessään vi lla innvatiivista. Opetuksen tavitteena n pyrkiä edistämään kaikenlaista innvatiivisuutta, yhteistyötä ja vastuullisuutta. Luvaan timintaan sekä uusien ideiden kehittämiseen ja kkeiluun liittyy aina nnistumisen tai 30

31 epännistumisen riski. Riski vi lla taludellinen, psyklginen tai ssiaalinen. Niin yllättävä tai dtettua suurempi nnistuminen kuin pelätty ja valmistautumatn epännistuminenkin vivat asettaa timijan vaikeaan tilanteeseen. Oppilaiden kanssa käsitellään näiden riskien lemassala siten, että kukin vi ja saa arviida niitä malla khdallaan. Hallittu riskintt perustuu itsetuntemukseen sekä tietn khteesta. Siihen tarvitaan myös tieta ympäristön muista timijista ja timinnan lainalaisuuksista. Oppimisen tavitteena tulisi lla ptimistinen näkemys itsestä, mikä vahvistaa myönteistä minäkäsitystä ja uska miin vaikutusmahdllisuuksiin. Yrittäjämäinen timintatapa pitää sisällään kyvyn nähdä ja ymmärtää eri tekijöiden vaikutus kknaisuuteen sekä kyvyn saada satekijät timimaan tavitteen saavuttamiseksi. Se n myös timinnan lppuunsaattamista. Oppilaita kannustetaan suhtautumaan avimesti ympäröivän yhteiskunnan haasteisiin, ideimaan ja suunnittelemaan, tekemään sinnikkäästi työtä päämäärän saavuttamiseksi sekä kantamaan vastuuta tekemästään. Lähtökhtana vi lla ilmiöphjainen ppiminen. Oppimiskknaisuus vi mudstua pienistä sista, lla kk lukuvuden kestävä prjekti tai kaikkea siltä väliltä. Susiteltavaa kuitenkin n, että petus järjestetään vähintään kahden tunnin kknaisuuksina. Tämä mahdllistaa paremmin ppiaineelle lunteenmaisen timinnan. Kaikenlainen yhteistyö klmannen sektrin, yritysten ja muun yhteiskunnan timijiden kanssa n sutavaa. Vusilukalla 7 yrittäjämäinen timintatapa saa tuntijassa yhden vusiviikktunnin uutena ppiaineena. Oppiaineen keskeinen aines n kuvattu nelikenttäkuvissa. Yrittäjämäinen timintatapa ppiaineen keskeinen aines. Oppiaineen tavitteet Yrittäjämäisen timintatavan yleiset tavitteet vusilukalla 7. Näitä tavitteita syvennetään yrittäjämäinen timintatapa ppiaineessa: Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan 31

32 rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista uteliaisuuteen ja ihmettelyyn sekä kysymään, kyseenalaistamaan ja phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan harjaannuttaa nnistumisen ja epännistumisen tumien tunteiden käsittelyä ja hyväksymistä sekä hjata jatktimenpiteisiin, uudelleen tai tisella tavalla kkeilemiseen ja yrittämiseen Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin sekä elinkeinelämän rakenteisiin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia, sekä erttamaan kannattava timinta kannattamattmasta harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä kannustaa, rhkaista ja pastaa näkemään ngelmia, epäkhtia ja puutteita sekä löytämään niihin pieniä tai suuria ratkaisuja kannustaa rhkeaan kkeiluun ja ideiden kehittelyyn kannustaa tekemään asiat entistä paremmin Ympäristö (T4) tutustuttaa yhteiskunnan ja elinkeinelämän rakenteisiin sekä ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa auttaa ymmärtämään kansainvälisen timinnan mahdllisuudet Oppiaineen sisällöt Kurssin tarkennettuja sisältöjä n avattu yrittäjämäisen timintatavan karttaan (kuva alla). Kurssin keskeiset sisällöt n kirjitettu karttaan isilla kirjaimilla, minkä lisäksi kartasta löytyy tteutusesimerkkejä pettajalle hjaamisen tueksi. Keskeiset sisällöt suritetaan kurssin aikana halutussa järjestyksessä: S1 Itsetuntemus S2 Yhteisöllisyys S3 Työ ja tekeminen S4 Ympäristö Esimerkkejä sisältöjen tteuttamiseksi: Oppilaat tutustuvat kulun lähellä sijaitsevaan musealueeseen ja siihen liittyvään histriaan/tapahtumaan sekä käyvät tutustumassa paikanpäällä. Oppilaat kirjittavat histriaa uudelleen jatkamalla tarinaa tsiklla "js asiat lisivatkin menneet...". (Keskeisistä sisällöistä tulee YMPÄRISTÖ-PAIKALLISKULTTUURI suritetuksi ja myös TYÖ JA TEKEMINEN- 32

33 TIEDONHANKINTA) Oppilaat keräävät lähimetsästä pulukita ja myyvät ne marjanstajille tai lahjittavat paikallisille vanhuksille (Keskeisistä sisällöistä tulee suritetuksi YHTEISÖLLISYYS ja myös YMPÄRISTÖ-VASTUULLISUUS) Oppilaat ideivat ja tteuttavat jnkin prjektin esimerkiksi teemalla näin täällä elettiin 100 vutta sitten ja pitävät yhtenä päivänä jnkinlaisen tapahtumapäivän muille ppilaille tai vaikka kulun ulkpulisille.(tällaisessa prjektissa n mahdllisuus tteuttaa vaikka kaikki keskeiset sisällöt yhdellä prjektilla, riippuen miten valmistelu ja tteutus suritetaan.) Oppilaat järjestävät messut (harraste-, yritys-, julu-) (Prjektissa tteutuvat kaikki sisällöt) Yhteistyöhanke vanhuspalveluiden tai UNICEF:in kanssa (Prjektissa tteutuvat kaikki sisällöt Yrittäjämäinen timintatapa ppiaineen keskeiset sisällöt. Oppimisympäristöt ja työtavat Kulun mnipulisten ppimisympäristöjen ja timintakulttuurin pitää tukea ppilaiden itsetuntemuksen ja minäkuvan rakentumista; mahdllistaa timinnalliset työtavat; pettaa ja kannustaa työn arvstamiseen ja lppuun saattamiseen, luvuuteen sekä hallittuun riskinttn. Työtapjen valinnassa keskeistä n luda turvallinen ja avin ppimisympäristö, jssa n lupa kkeilla, nnistua ja epännistua myös lukkahuneen ulkpulella aidissa ympäristöissä. Kun n kivaa, ppii ja kun ppii, n kivaa! Oppilaiden työskentelyssä ajankhtaisuus, vastuullisuus ja paikalliskulttuuri, 33

34 prjektisaaminen, sallistuminen, vaikuttaminen, tiednhankint ja knkreettinen tuts. Oppilaat vat mukana suunnittelemassa sisältöjen tteuttamistapja ja keskeiset sisällöt käsitellään yhdessä svitulla tavalla, siten että samassa prjektissa vi surittaa yhden tai useamman sisällön kerrallaan. Opettaja hjaa timintaa. Mitä n ppilaan yrittäjämäinen timintatapa? Kysy, kuka: idei? suunnittelee? valitsee tteutettavat ideat? pnnistelee? saa elämyksiä? panee itsensä likn? harjittelee yhteistyötaitja? harjittelee esiintymistä? harjittelee mielipiteen esittämistä ja kantansa perustelua? hulehtii verkstista? kantaa vastuun tekemisestä? Js vastaus n suurimmassa sassa ppilas, timintaa vidaan pitää ppilaan yrittäjämäisenä timintana. (Lähde: Levn-instituutin Auringnkukka-prjekti) Ohjaus, eriyttäminen ja tuki Yrittäjämäisen timintatavan tavitteiden kannalta keskeistä hjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä n ppilaiden mtivaatin, man timinnan hjauksen ja itsehjautuvuuden asteittainen lisääntyminen. Lisäksi lennaista n työskentelyn kehittyminen vurvaikutteiseksi ja pitkäjänteiseksi. Eriyttämisen lähtökhtana vat ppilaiden saamistasjen mukaiset ppimistilanteet ja justavat petusjärjestelyt. Kurssin suritustapa lisää ppilaiden maa vastuuta kurssin hyväksytystä surittamisesta. Oppilaan ppimisen arviinti Oppilas täydentää rakentamaansa prtflita. Yrittäjämäinen timintatapa ppiaine arviidaan sanallisesti (hyväksytty/hylätty). Hyväksytyn arvsanan kriteerit Aktiivinen sallistuminen kurssin eri vaiheisiin (suunnittelu, tteutus, raprtinti) Knkreettinen tuts ja sen dkumentinti Vertais- ja itsearviinnin surittaminen Kurssin aikana ppilaat laativat kurssikansin, jhn sisällytetään hyväksytyn arvsanan kriteerien edellyttämät asiat. Lpussa ppilaat tekevät raprtin, jssa he kertvat perustellen miten jkainen vaadittu sa-alue (= kurssin keskeiset sisällöt) n suritettu. Itsearviinnissa ppilaat reflektivat miltä tuntui itse suunnitella kurssin sisältö ja tavitteet, sekä miltä kurssin surittaminen tuntui. Lisäksi pettaja vi vaatia reflektin käsiteltäväksi muita tärkeiksi kkemiaan asiita. Yhtenäisen peruspetuksen timintakulttuuri Etelä-Phjanmaalla Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Yhtenäisen peruspetuksen timintakulttuuri 34

35 Eteläphjalainen peruspetuksen petusssuunnitelma Yhteisön timintakulttuuri n sen histriallisesti ja kulttuurisesti mututunut tapa timia. Kulun timintakulttuurin kehittämistä hjaavien yhteisten periaatteiden phdinta n tärkeä sa kulun petussuunnitelmatyötä ja samalla kulun timinnan jatkuvaa kehittämistä ja arviintia. Timintakulttuurilla n keskeinen merkitys peruspetuksen yhtenäisyyden tteuttamisessa. Kulun timintakulttuuri vaikuttaa kulutyön laatuun. Timintakulttuuria vidaan kehittää ja muuttaa. Se n kknaisuus, jka rakentuu Työtä hjaavien nrmien ja timinnan tavitteiden tulkinnasta jhtamisesta sekä työn rganisinnista, suunnittelusta, tteuttamisesta ja arviinnista yhteisön saamisesta ja kehittämisestä pedaggiikasta ja ammatillisuudesta vurvaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja ppimisympäristöistä. Eteläphjalaista ppivan yhteisön timintakulttuuria kehittävät periaatteet. Etelä-Phjanmaalla laadukkaan timintakulttuurin keskiössä n kulu, ppiva yhteisö. Sen ympärille rakentuu kknaisuus timintakulttuurin kehittämistä hjaavista periaatteista (ks. peruspetuksen petussuunnitelman perusteet luku 4.2). Maakuntastrategiassa eritellyt tulevaisuuden saamistarpeet n sisällytetty ppivan yhteisön timintakulttuuria hjaaviin periaatteisiin puhekuplien mudssa. Kaiken taustalla vaikuttavat maakunnalliset arvteemat: Opimme, tunnemme, timimme ja ilitsemme (ks. Eteläphjalainen petussuunnitelma, luku 2). 35

36 Kulut vivat hyödyntää yllä levaa kuvita man kulunsa timintakulttuurin kehittämisessä ja arviinnissa. Kuvin vidaan luda klmas ulttuvuus, missä phditaan timintakulttuuria kulun masta näkökulmasta. Tavitteena n, että eteläphjalaisten kulujen timintakulttuuri tukee lapsen kasvua elinikäiseen ppimiseen, sallisuuteen, elämänhallintataitihin sekä kestävän kehityksen, erilaisten ppimisympäristöjen ja eteläphjalaisen kulttuuriperinnön tuntemiseen. Laadukkaan timintakulttuurin kautta ppilaalle syntyy ehjä kasvatuksen ja petuksen plku esipetuksesta peruspetuksen päättövaiheeseen. Tämä edellyttää pettajien yhteistyötä erityisesti nivelvaiheissa sekä kuntien ja kulujen mien yhteistyöverkstjen hyödyntämistä. Timintakulttuuria arviidaan sana maakunnallisen petussuunnitelman arviintia. Eteläphjalaiset paintukset Eteläphjalainen petussuunnitelmatyö tukee yhtenäistä peruspetuksen timintakulttuuria. Etelä- Phjanmaalla kulujen timintakulttuurin paintukset vat yrittäjämäinen timintatapa ja sallisuus, jtka n humiitava ppimisympäristöjen kehittämisessä ja työtapjen valinnassa. Yrittäjämäinen timintatapa Yrittäjämäinen timintatapa n ennen kaikkea asenne ja tapa timia. Se n kansalaistait, jta tarvitaan elämässä, piskelussa ja tulevassa työssä riippumatta siitä, työskennelläänkö tisen palveluksessa vai itsenäisenä yrittäjänä. Yrittäjämäinen timintatapa n mukana kaikessa kulun timinnassa ja siten se lu phjan kk kulun timintakulttuurille. Luvat timintatavat yhdessä erilaisten verkstjen kanssa rhkaisevat katsmaan myös ympäröivään yhteiskuntaan. Oppilas kerää peruspetuksen aikana prtflin, jhn hän kerää itselleen tärkeitä asiita, nnistumisen kkemuksia, mutta myös kehittymisen aiheita. Prtflin avulla ppilas rakentaa identiteettiään, paikkaansa maailmassa, lu suhdetta itseensä, tisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Oman ppimisen pitkäjänteinen seuranta ja dkumentinti lu edellytyksiä elinikäiselle ppimiselle. Prtflita vidaan käyttää ppimisen ja arviinnin tukena kaikissa ppiaineissa. Pääsääntöisesti prtfli tehdään sähköisesti. Se täydentyy ja kulkee ppilaan mukana kk yhtenäisen 36

37 peruspetuksen ajan. Osallisuus Etelä-Phjanmaalla sallisuus n ppivan yhteisön rakentamista yhdessä. Se n aktiivista kansalaisuutta, sallisuuden edistämistä ja demkraattista timintakulttuuria. Oppilaat sallistuvat kulussa man kehitysvaiheensa mukaisesti timinnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviintiin. Oppilaskuntatiminta tarjaa yhden tärkeän väylän ppilaiden sallistumiselle. Muut timintamudt kuten tukippilas- ja kummitiminta, vapaaehtistyö tai erilaiset kestävän kehityksen timinnat täydentävät sitä. Samalla ne vahvistavat yhteistyötä ja vurvaikutusta kk kuluyhteisössä. Maakunnallisessa petussuunnitelmatyössä n kiinnitetty erityistä humita yhteistyöhön eri hallinnnaljen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden timijiden kanssa. 4.1 Oppimisympäristöt ja työtavat Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Oppimisympäristöt ja työtavat Oppimisympäristöillä tarkitetaan tilja ja paikkja sekä yhteisöjä ja timintakäytäntöjä, jissa piskelu ja ppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, jita piskelussa käytetään. Oppimisympäristöjen kehittämisen tavitteena n, että ppimisympäristöt mudstavat pedaggisesti mnipulisen ja justavan kknaisuuden. Etelä-Phjanmaalla kannustetaan mnipulisten ppimiympäristöjen hyödyntämiseen, esim. kulurakennuksen ulkpulella tapahtuvaan mnipuliseen ppimiseen. Mnimutiset ppimisympäristöt mahdllistavat vurvaikutuksessa tapahtuvan ppimisen, yhdessä tekemisen sekä jaettuun asiantuntijuuteen perustuvan timintakulttuurin. Timintakulttuurin mnipulistamisessa myös tiljen rli n keskeinen. Tärkeää n erilaisten yhteistyömutjen kehittäminen kulun ja kdin sekä muiden yhteistyötahjen kanssa. Piirustus: Uudenlainen ppimisympäristö. Unelmien kulu. Kskiahde Helmi, Männikön kulu,lapua Kuluun tultais aamulla varhain, ja petuslaatu is mitä parhain. Unelmien kulu. Köykkä Ona, Paulaharjun kulu, Kurikka Opettaja valitsee työtavat vurvaikutuksessa ppilaiden kanssa. Työtavista tulee keskustella myös hultajien kanssa. Työtapjen valinnan lähtökhtana vat petukselle ja ppimiselle asetetut tavitteet sekä ppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnstuksen khteet. Humin tetaan myös eri 37

38 ppiaineiden minaispiirteet sekä laaja-alaisen saamisen tavitteet. 4.2 Työtavat Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats edellinen kappale "Oppimisympäristöt ja työtavat" 4.3 Opetuksen eheyttäminen ja mnialaiset ppimiskknaisuudet Etelä-Phjanmaalla Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Maakunnallinen petussuunnitelmatyö, yhteinen tuntijak sekä eteläphjalaiset paintukset, yrittäjämäinen timintatapa ja sallisuus, tukevat esi- ja peruspetuksen yhtenäisyyttä ja petuksen eheyttämistä. Mnialaiset ppimiskknaisuudet tulee suunnitella ja tteuttaa siten, että ppimiskknaisuudet tteutuvat usean ppiaineen sisällä samanaikaisesti eheyttämällä. Etelä-Phjanmaalla jkaisen ppilaan pintihin tulee sisältyä vähintään yksi mnialainen ppimiskknaisuus lukuvudessa. Ohjaavana lähtökhtana vidaan pitää, että mnialaisen ppimiskknaisuuden laajuus vastaa ppilaan viikktuntimäärää. Viikktuntimäärän vi esimerkiksi hajauttaa pidemmälle ajanjakslle, tteuttaa useiden teemapäivien kknaisuutena tai prjektiviikkna. Erilaisia käytännön tteuttamistapja mnialaisten ppimiskknaisuuksien suunnitteluun löytyy peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden luvusta 4. Keskeistä n, että ppilaalla n mahdllisuus syventyä riittävästi ppimiskknaisuuden sisältöihin. Mnialaisten ppimiskknaisuuksien tavitteita, sisältöjä, käytäntöjä ja arviintia suunniteltaessa tetaan humin eteläphjalaiset paintukset ja erityispiirteet sekä laaja-alaisen saamisen teemat. Tteuttamisen tulee ilmentää maakunnan ja kulun arvja sekä ppimiskäsitystä. Lisäksi humiidaan ppiaineiden ja kulun muun timinnan yhteistyötä sekä työnjaka kskevat timintatavat. Mnialaiset ppimiskknaisuudet tteutetaan kulukhtaisesti. Mnialaiset ppimiskknaisuudet linjataan kulujen petussuunnitelmissa. Kulukhtaisissa vusisuunnitelmissa n maininta siitä, mitkä vat lukuvudelle suunnitellut ja valitut mnialaiset ppimiskknaisuudet sekä miten ppilaat sallistetaan ppimiskknaisuuksien suunnittelussa. Kulukhtaisissa vusisuunnitelmissa tarkennetaan mnialaisten ppimiskknaisuuksien järjestämisen käytännöt sekä ppimiskknaisuuksiin liittyvän ppilasarviinnin käytänteet. Oppiaineet vat vurllaan mukana ppimiskknaisuuksien tteuttamisessa kullisenkin kknaisuuden edellyttämällä tavalla. Mnialaisten ppimiskknaisuuksien arviinnissa paintetaan työskentelyn arviintia (ks. Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet luku 6.3): tait työskennellä itsenäisesti tait työskennellä yhdessä tait suunnitella maa työtään tait säädellä maa työtään tait arviida maa työtään tait timia vastuullisesti tait timia parhaansa yrittäen tait timia rakentavassa vurvaikutuksessa Oppilaan sittama saaminen humiidaan ppiaineiden sanallista arvita tai arvsanaa annettaessa. Oppilas saa palautetta työskentelystään mnialaisen ppimiskknaisuuden 38

39 tteuttamisen aikana. Hänelle n annettava mahdllisuus mnipuliseen saamisen arviintiin (ks. Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet luku 6). Oppilaiden työskentelytaitjen kehittäminen n peruspetuksen keskeisiä tavitteita. Opetuksen järjestäjä seuraa, arvii ja kehittää ppimiskknaisuuksien timivuutta man arviintijärjestelmänsä mukaisesti. Piirustus: Mnialaista ppimista unelmien kulussa. Unelmien kulu. Kia P., Sara K., Sanni O., Kurtane. Unelmiemme kulu lisi viihtyisä paikka, jsta saisi ainutlaatuisia kkemuksia, kavereita, ja ennen kaikkea ppia. Siellä ppilaat käyttäytyisivät hyvin ja pettajat antaisivat enemmän vastuuta ppilaille. Unelmien kulu. Alakrtes Henrietta ja Ohlgren Tee, Pukkilan kulu, Kauhajki. Yhdessä tehtäisiin kaikkea kivaa, ei kukaan sillin tista vihaa. Unelmien kulu. Haapaniemi Laura, Teuvan Yhteiskulu, Teuva Mnialaiset ppimiskknaisuudet Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats edellinen kappale "Opetuksen eheyttäminen ja mnialaiset ppimiskknaisuudet" Isnkyrön peruspetuksen timintakulttuuria leimaa yhtenäiskulu, jka kstuu neljästä tiiviisti yhteistyötä tekevästä kulusta. Kuluilla krstetaan tasa-arvista yhdessä timimista ja yhteishenkeä. Kulujen ksta jhtuen arjessa pystytään humiimaan jkainen ppilas yksilönä. Mnialaisten ppimiskknaisuudet ja niiden tavitteet määritellään lukuvusittain kulujen vusisuunnitelmissa. 5.Oppimista ja hyvinvintia edistävä kulutyön järjestäminen Etelä-Phjanmaalla Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet 39

40 Yhteinen vastuu kulupäivästä ja yhteistyö Etelä-Phjanmaalla 5. Oppimista ja hyvinvintia edistävä kulutyön järjestäminen Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kuluyhteisön jkainen jäsen kantaa vastuuta turvallisesta ppimisympäristöstä ja ppilaiden hyvinvinnista. Kulun yhteisöllisyys rakentuu eteläphjalaisten arvteemjen phjalta (ks. eteläphjalainen petussuunnitelma, luku 2). Yhteisöllisessä kulussa vurvaikutus ihmisten välillä n ystävällistä ja tasa-arvista. Erilaiset ihmiset timivat yhdessä tisiaan arvstaen. Kulun timintakulttuuri lu turvallisen ppimisympäristön. Turvallista kulupäivää, yhteistyötä ja kestävää tulevaisuutta rakennetaan aktiivisesti, tavitteellisesti ja sisukkaasti yhdessä tehden ja yrittäen. Opettajalla n vastuu petusryhmänsä timinnan, ppimisen ja hyvinvinnin tukemisesta. Oppilailla tulee lla mahdllisuus vaikuttaa kulun timintaan ja sallistua ppimisensa suunnitteluun. Oppilaita sallistavat työtavat ja petusmenetelmät edistävät työrauhaa. Vanhemmat ja muut sidsryhmät tukevat kulun arkea. Kulussa viihdytään yhdessä kavereiden ja ystävien kanssa. Hyvinvivassa kulussa n il ppia. Oppilailla n kuluyhteisön jäseninä ma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä sallistumisena kulutyöhön, reiluna ja arvstavana suhtautumisena kulutvereihin ja kulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen nudattamisena. Tisten ihmisten lukkaamattmuuden sekä työn ja työrauhan kunniittaminen ja svituista tehtävistä hulehtiminen n kulutyössä välttämätöntä. Kulun yhteisöllisyys rakentuu mnesta eri asiasta. Phjalla vaikuttavat yhteiset arvt ja kulun timintakulttuuri. Yhteinen vastuu kulupäivästä edellyttää kulun sisäistä yhteistyötä. Muita vaikuttavia tekijöitä vat mm.: kdin ja kulun yhteistyö tuki- ja kummippilastiminta ppilaskuntatiminta järjestyssäännöt yhteisöllinen ppilashult välituntitiminta aamu- ja iltapäivätiminta kulurukailu kulumatkat ja kuljetukset kulukirjast- kulun kerhtiminta 5.1 Oppilaiden sallisuus Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Yhteinen vastuu kulupäivästä ja yhteistyö" 5.2 Kdin ja kulun yhteistyö Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Yhteinen vastuu kulupäivästä ja yhteistyö" 5.3 Kulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahjen 40

41 kanssa Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Yhteinen vastuu kulupäivästä ja yhteistyö" 5.4 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidllisten keinjen käyttö Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kasvatuskeskustelut ja kurinpidllisten keinjen käyttö Kasvatuskeskustelun tavitteena n kulun sääntöjen parempi nudattaminen ja niiden ymmärtäminen, jälki-istuntrangaistusten vähentäminen sekä kulun ja kdin välisen yhteistyön tiivistäminen. Kurinpidllisia keinja vat peruspetuslain mukaan jälki-istunt, kirjallinen varitus ja määräaikainen erttaminen (PL 36 ). Kaikki hjaaminen ja jentaminen eivät jhda kasvatuskeskusteluun. Oppilaita humautetaan asiattmasta timinnasta aina tarvittaessa; ppilaiden hjaaminen ja jentaminen sekä kasvatukselliset keskustelut kuuluvat kulun kasvatustyöhön. Ennen kasvatuskeskustelua kuluilla vi lla käytössä mia käytänteitä hyvän kuluarjen ylläpitämiseksi. Kasvatuskeskustelun paikka n siinä, missä aiemmin harkittiin jälki-istunta. Kyse n tilanteesta, jllin kasvatuksellisesta hjauksesta n tarpeen kirjata ja tiedttaa hultajille. Hultajalle tulee varata mahdllisuus sallistua kasvatuskeskusteluun tai saan siitä, js se katstaan tarpeelliseksi (PL 35a ). Jälki-istunt vidaan antaa tistuvien kasvatuskeskustelujen jälkeen tai ilman kasvatuskeskustelua, js tek n llut törkeä. Jälki-istunnssa saa teettää kasvatuksellisia töitä. Opetuksen järjestäjä hulehtii siitä, että jkaisella sen alaisella kululla n käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitmenettelyjen tteuttamista kskeva suunnitelma. Suunnitelma vidaan laatia sana petussuunnitelmaa tai erillisenä. Se vidaan laatia kknaisuudessaan kulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset timintatapalinjaukset vat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään kulukhtaisesti. 41

42 seuraamus, kuitenkin siten, että tekjen tistuminen vidaan ttaa humin raskauttavana tekijänä. Kurinpitseuraamusten tulee lla suhteessa tekn. Myös ppilaan ikä ja kehitysvaihe tetaan humin. Kurinpidllisia keinja ei saa käyttää ppilaita häpäisevällä tai lukkaavalla tavalla. 5.5 Opetuksen järjestämistapja Vusilukkiin sitmatn petus Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Vusilukkiin sitmatn petus Vusilukkiin sitmatnta petusta vidaan käyttää kk kulun, tiettyjen vusilukkien tai yksittäisten ppilaiden petuksen järjestämisessä. Vusilukkiin sitmatn piskelu n yksilöllisen pinnissa etenemisen mahdllistava järjestely. Sitä vidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai pintjen keskeyttämistä ehkäisevänä timintatapana. (ks. peruspetuksen petussuunnitelman perusteet, luku 5). Vusilukkiin sitmatn petus mahdllistaa sisäisen yrittäjyyden, eriyttämisen mlempiin suuntiin sekä sallistaa ppilasta ja hultajia. Jkaiselle vusilukkiin sitmatnta petusta saavalle ppilaalle tulee tehdä ppimissuunnitelma, jssa myös käsitellään ppilaan arviinti (ks. eteläphjalainen petussuunnitelma, luku 6) Yhdyslukkapetus Eteläphjalainen peruspetuksen petusuunnitelma Yhdyslukkapetus Maakunnassamme n paljn pieniä kuluja, jissa tteutetaan yhdyslukkapetusta. Mikäli yhdyslukassa järjestetään petusta vurkurssiperiaatteen mukaisesti, parillisina vusina luetaan parillista vurkurssia esim luetaan 2., 4. ja 6. lukan vurkurssia. Eteläphjalaisissa kuluissa vidaan tehdä kulukhtaisia pedaggisia ratkaisuja, jtta vurkurssien tteuttaminen n timivaa ja käytännön kannalta järkevää. Nämä kirjataan kulun petussuunnitelmaan tai vusisuunnitelmaan petuksen järjestän linjauksen mukaisesti. Valtineuvstn tuntijakasetuksessa (422/2012) määritellyistä viikktuntimääristä ei vi piketa. Opetushallitus n tässä petussuunnitelmaprsessissa linjannut, että yhdyslukkapetuksessa 3. ja 4.-lukkien viikktuntimäärää ei vi tasata. Tuntijan käytännön sveltaminen riippuu kullinkin käytettävissä levan tuntikehyksen määrästä. Alla levat ratkaisuesimerkit phjaavat maakunnalliseen tuntijakn. Kunnat vivat halutessaan resursida enemmän tunteja. (Ks. eteläphjalainen petussuunnitelma, luku 1). Yhdyslukkapetuksen haasteet uudessa tuntijassa lukka lukan tuntikehys vi lla suraan maakunnallisen mallin mukainen. Kulun n päätettävä paintustuntien järjestäminen petuksen järjestäjän linjausten phjalta lukan tuntijan ratkaisumahdllisuuksia 3.-4.lk Liikunta 42

43 Tuntijak: 3.lk:lla n liikuntaa 1 tunti enemmän kuin 4.lk:lla. Ratkaisumahdllisuuksia: 1) Klmaslukkalaiset yhdistetään 1.-2.lukan liikuntaan, jllin 4.lk:n T&T lisi yhdistettynä 5.-6.lk:n kanssa. 2) Neljäslukkalaisten T&T-valinta n liikunta, jllin 3.-4.lk n mahdllista pitää samassa ryhmässä lk Kuvataide Tuntijak: 3.lk:lla n 1 tunti enemmän kuvataide kuin 4.lk:lla. Ratkaisumahdllisuuksia: 1) Klmaslukkalaisten kuvataide ja neljäslukkalaisten usknt vat samaan aikaan. 2) Neljäslukkalaisten T&T-valinta lisi kuvataide, jllin 3.-4.lk:n kuvataide lisi mahdllista pitää yhtä aikaa. Tässä tapauksessa 3.lk:n 1 liikuntatunti lisi ltava lk:n kanssa yhtä aikaa lukan valinnainen - Pienillä kuluilla ppilaiden valinnan mahdllisuutta saadaan lisättyä järjestämällä petus jaksittain teemapetuksena. Tässä humiitava petuksen järjestäjän linjaukset lukka Tuntijak: Viikktuntimäärä sama lukalla englantia 3 viikktuntia ja matematiikkaa 4 viikktuntia. 6-lukalla englantia 2 viikktuntia ja matematiikkaa 3 viikktuntia sekä rutsia 2 viikktuntia Etäyhteyksiä hyödyntävä petus Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Etäyhteyksiä hyödyntävä petus Eteläphjalainen petussuunnitelmatyö mahdllistaa yhteistyön etäyhteyksiä hyödyntävän petuksen järjestämisessä. Esimerkiksi valinnaisten kielten petuksessa etäyhteyksien hyödyntäminen vi lla tarkituksenmukaista. Kunnat käyttävät etäyhteyksiä hyödyntävää petusta tarpeen mukaan. Etäpetuksella n mahdllisuus edistää ppilaiden yhdenvertaisuutta. Katsmusaineiden petuksessa hyödynnetään etäpetusta yhteistyössä maakunnallisesti Justava peruspetus Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Justava peruspetus Justava peruspetus n työelämäpaintteinen ja timinnallinen tapa surittaa peruskulun yläkulu. Tavitteena n tukea mnipulisesti nuria ja ehkäistä ngelmia puuttumalla niihin varhaisessa vaiheessa. Tarkituksena n kehittää peruspetuksen timintatapja ja petusmenetelmiä niin, että ne vastaavat paremmin nurten yksilöllisiin tarpeisiin. Jkaiselle justavan peruspetuksen ppilaalle laaditaan ppimissuunnitelma, jka sisältää myös ppilaan arviinnin (ks. maakunnallinen OPS, luku 6) Opetus erityisissä tilanteissa Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Opetus erityisissä tilanteissa Sairaalapetus Seinäjen kaupungin ylläpitämässä Ruutipuistn sairaalakulussa annetaan petusta 43

44 erikissairaanhidssa leville ppilaille, jtka tulevat eri pulilta Etelä-Phjanmaan sairaanhitpiiriä. Sairaalapetus kskee pääasiassa lasten- tai nurispsykiatrisessa sasthidssa tai plikliinisessa hidssa levia lapsia ja nuria. Myös smaattisessa hidssa levat, neurlgisissa tutkimuksissa tai hidssa levat sekä syömishäiriöyksikön peruskuluikäiset ptilaat vat ikeutettuja sairaalapetukseen. Erikissairaanhidssa levan peruspetuksen ppilaan petus järjestetään ensisijaisesti massa lähikulussa, jhn ppilas n tettu ppilaaksi. Oppilaan ktikunta päättää ppilaan lähikulusta. Sairaalapetukseen ppilas tetaan, mikäli petuksen järjestäminen ei tukitimista hulimatta le ppilaan edun mukaista. Sairaalakuluun tullaan hidn kautta. Hitn hakeudutaan hultajien timesta. Nurten khdalla hitn vidaan hakeutua myös matimisesti. Lähikulun mnialainen, yksilökhtaisen ppilashultryhmä vi lla lapsen, nuren ja hultajien tukena hitnhjauksessa, mutta ei vi sivuuttaa perheitä ja hultajia. Lähetteen psykiatrian pliklinikalle kirjittaa lääkäri. Sairaalapetuksessa levan ppilaan tulee lla aina sisäänkirjitettuna sairaalaan ja erikissairaanhidn hitkntakti määriteltynä jk sast- tai avhidlliseksi ennen ppilaaksitta. Oppilaaksittpäätöksen tekee sairaalakulun rehtri kuultuaan päätöksen tueksi kaikkia tarvittavia sapulia. Sairaalakulun rehtri ttaa ppilaaksi sekä Seinäjella asuvat että vieraasta kunnasta tulevat sast- ja av-ppilaat. Avhidssa leva ppilas käy lähikulua tai sairaalakulua kta tai sijituspaikasta käsin. Myös hidn jnvaiheessa leva ppilas vidaan ppilastilanteen salliessa ttaa väliaikaisesti sairaalapetukseen avhidllisena ppilaana, mikäli massa lähikulussa annettavat tukitimet eivät riitä. Sairaalapetukseen svelletaan peruspetuslain säännöksiä, mikä edellyttää, että ptilaana levien ppilaiden petus n järjestettävä peruspetuslain 3 :n mukaisesti ppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Sairaalakulussa nudatetaan man kulun tai tarvittaessa sairaalakulun petussuunnitelmaa. Erikissairaanhidssa leva ppilas n myös ikeutettu maksuttmaan kuljetukseen tai riittävään avustukseen sallistuessaan sairaalapetukseen. Oppilaalla n lakiin perustuva ikeus palata lähikuluun sairaalapetuksen jälkeen. Oppilaan ktikunnan petuksen järjestäjän tulee hidsta vastaavan sairaalan kanssa mniammatillisessa yhteistyössä järjestää siirtymisen kannalta välttämätön tuki petuksen järjestämiseksi ppilaan siirtyessä takaisin lähikuluun. Oppilaalle vidaan nivelvaiheessa järjestää esimerkiksi liukuva paluu malle kululle siten, että hän käy vielä hidssa llessaan kulupäiviä massa lähikulussaan tai muu tukitimi. Sairaalakulun piskeluhultryhmänä timivat sastjen hittiimit, jissa n mukana sairaalakulun edustus. Kun ppilashulln mnialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen piskelijan ppilashulln tarvetta, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö kirjaa ryhmän timintatavitteiden kannalta välttämättömät piskelijaa kskevat tiedt ppilashultkertmukseen. Vieraskuntalaisten ppilaiden salta yksilökhtaisessa työssä lain edellyttämistä kirjaamisista ppilashultkertmuksiin vastaavat ppilaan ktikunnan timijat sekä ennen että jälkeen sairaalapetusjaksn. Osastlta sairaalakuluun: Yhteydentt sairaalakuluun tapahtuu lasten- ja nurispsykiatrian sastjen, smaattisten sastjen tai syömishäiriöyksikön timesta. Yhteys tetaan sairaalakulun jhtajaan tai pettajaan. Sairaalakululle annetaan ensimmäiset tiedt lapsesta ja nuresta viikittain pidettävissä kulupalavereissa sastilla. Kulupalavereihin sallistuvat myös ppilaat. Sairaalakulun pettaja sallistuu myös hitsuunnitelmaneuvtteluihin, jissa saadaan lisävalaisua ppilaiden taustihin ja tilanteisiin. Hitsuunnitelmaneuvtteluissa alitetaan yhteistyö myös ppilaiden vanhempien kanssa. Smaattisilta sastilta tetaan yhteys sairaalakuluun ja svitaan petuksen järjestämisestä tapauskhtaisesti. Oppilaan hittiimi sastlla timii yksilöllisen ppilashulttyön asiantuntijaryhmänä sastjaksn ajan. Oppilaan kulupaikka säilyy malla ktikululla. 44

45 Pliklinikalta sairaalakuluun (av-ppilas): Yhteydentt sairaalakuluun tapahtuu lasten tai nurispsykiatrian pliklinikan timesta, jtka määrittävät hidn piirissä levien sairaalakulupaikan tarpeen. Yhteys tetaan sairaalakulun jhtajaan. Pidetään kuluneuvttelu, jssa kartitetaan kaikki mahdllinen perustaslla annettu tuki, jka n edellytyksenä avpaikalle. Svitaan petuksen järjestämisestä ja jaksn pituudesta tapauskhtaisesti. Oppilaan hittiimi psykiatrian pliklinikalla timii yksilöllisen ppilashulttyön asiantuntijaryhmänä sairaalakulujaksn ajan. Oppilaan kulupaikka säilyy malla ktikululla. Sairaalakulun av-ppilaspaikka ei le vaihteht lastensujelullisille timille. Takaisin maan ktikuluun: Järjestetään kuluasiita kskeva neuvttelu, jssa varmistetaan kulun kannalta leellisen tiedn siirtyminen ktikuluun. Nivelvaihe ja siihen valmistautuminen n hyvä lla riittävän pitkä. Nivelvaiheeseen suunnitellaan riittävät ja perustellut tukitimet. Tukitimet ja vastuuhenkilöt kirjataan ylös. Siirtymiseen liittyvät asiat dkumentidaan. Oppilaan arviinti sairaalapetuksessa: Js ppilas piskelee sairaalakulussa vain lyhyen jaksn, tdistuksen antaa ppilaan ma ktikulu. Ktikulun tulee ttaa tdistusta antaessaan humin sairaalakulun antamat tiedt sairaalakulussa piskellusta ajasta. Js ppilas piskelee sairaalakulussa pidemmän jaksn, lukukauden tai sitä pidemmän ajan, tdistuksen antaa sairaalakulu. Päättötdistus annetaan ppilaalle aina ktikulun lmakkeella ja tdistuksen allekirjittaa ktikulun rehtri. Päättöarviinnin surittavat ktikulun ja sairaalakulun ppilasta pettaneet pettajat yhdessä. (ks. maakunnallinen OPS, luku 6). Sairaalakululla n erikissairaanhidn tukena mat tehtävänsä: Tarjtaan sairaalahidssa leville nrmaaleja arjen timintja kuten kulunkäynti. Pyritään ylläpitämään ja tarvittaessa palauttamaan kulunkäyntirutiineja. Alitetaan tarvittaessa krjaava petus esimerkiksi pitkien pissaljaksjen jälkeen. Krjaavalla petuksella tarkitetaan esimerkiksi pissalista jhtuvien pillisten aukkjen paikkaamista. Arviidaan ppilaan psyykkistä timintakykyä yhteistyössä hidn kanssa. Kartitetaan mahdllisia ppimisen ja kulunkäynnin haasteita. Etsitään ppilaan vahvuuksia. Pidetään yhteyttä ja neuvtellaan hidn, ktikulun sekä ppilaiden hultajien ja tarvittaessa lastensujelun kanssa. Nudatetaan man kulun tai tarvittaessa sairaalakulun petussuunnitelmaa. 5.6 Opetuksen ja kasvatuksen tavitteita tukeva muu timinta Etelä-Phjanmaalla Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Opetuksen ja kasvatuksen tavitteita tukeva muu timinta Kasvatuksellinen mniammatillinen yhteistyö vahvistaa turvallista kuluarkea ja tukee yhteisön hyvinvintia. Eteläphjalainen kulu n sa ympäröivää yhteiskuntaa. Esimerkiksi kulun kerht, kulukirjasttiminta, ppilaskuntatiminta, kuluterveydenhult, kulurukailu, kulumatkat ja kuljetukset, retket, juhlat ja tapahtumat kasvattavat ppilasta vastuullisuuteen, matimisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Ne myös saltaan vahvistavat sallisuutta, kkemusta hyvästä ja turvallisesta kulupäivästä sekä mahdllistavat ppilaiden näkökulmasta eheän, vireyttä vahvistavan kulupäivän. 45

46 Eteläphjalaisessa petussuunnitelmassa paintetaan sallisuutta. Oppilaita sallistetaan kulun timinnan suunnitteluun ja tteuttamiseen. Yhteistyötä n kuvattu myös maakunnallisen petussuunnitelman luvussa 1. Opetussuunnitelmassa kuvataan petuksen ja kasvatuksen tavitteita tukevan muun timinnan yhteistyön timintakäytännöt. Isssakyrössä peruspetuksen tavitteena n taata kaikille ppilaille turvallinen kulupäivä ja kaikkien kulussa työskentelevien sallisuus kulun timintaan. Timinnassa krstetaan yhteisöllisyyttä ja ennaltaehkäisevää timintaa, jiden tarkemmat timintatavat kuvataan vusittain tarkistettavassa kurinpidllisten timenpiteiden suunnitelmassa. Opettajat vat päävastuussa työrauhan ylläpitämisestä ppitunneilla ja kaikessa muussa kulun timinnassa. Tarkemmat menettelytavat työrauhan ylläpitämisestä kirjataan kasvatuskeskustelu- ja kurinpitsuunnitelmaan, jka sisältää myös järjestyssäännöt ja jka tarkistetaan vusittain vusisuunnitelman tekemisen yhteydessä. Oppilaalla n vastuu masta timinnastaan mutta ppilaan vastuuta määriteltäessä n kuitenkin tettava humin ppilaan ikä ja kehitystas. Osallisuutta lisäävät kuluissa käytössä leva kummi- ja tukippilastiminta sekä kaikilla kuluilla timivat ppilaskunnat. Oppilaskuntatiminnan kautta ppilaita aktividaan kehittämään ja arviimaan kulun timintaa ja käytänteitä. Kulujen kummi- ja tukippilastiminnan tavitteena n edistää eri-ikäisten ppilaiden keskinäistä kanssakäymistä, järjestää mnipulista timintaa sekä vähentää kulukiusaamista. Peruspetuksen vusilukilla 6-9 ppilaiden sallisuutta kulun timinnan suunnitteluun tteutetaan myös lukanvalvjan timinnan kautta. Isnkyrön kulut tekevät yhteistyötä mnien erilaisten sekä paikkakunnalla että muualla timivien viranmaisten ja yhteisöjen kanssa. Yhteistyöstä seurakunnan kanssa n laadittu ma erityinen määräajin tarkistettava spimus. Kunnan kirjasttimen ja vapaa-aikapulen sekä Etsivän nuristyön kanssa svitaan lukuvusittain tehtävästä yhteistyöstä ja tapahtumien ajankhdasta. Kuraattri timii pääasiallisena yhteyshenkilönä kulupliisiin ja spii hänen kanssaan yhteistyön käytännön tteutuksesta. Kdin ja kulun yhteistyössä Wilma-järjestelmä timii keskeisenä tiednvälityskanavana ja kaikilla hultajilla ja yläkulun ppilailla n mat Wilma-tunnukset. Kaikilla lukka-asteilla pidetään lukuvusittain yksi yhteinen vanhempainilta ja kerran vudessa vanhempainvartti/arviintikeskustelut. Vanhempainyhdistykset tekevät mnipulista yhteistyötä pettajakunnan kanssa. Etäyhteyksiä hyödynnetään petuksessa maakunnallisen linjauksen mukaisesti katsmusaineiden petuksessa ja myös muissa aineissa, mikäli tarvetta ilmenee ja tarjlla n etäpetusta tarjavia yhteistyökumppaneita. Isssakyrössä järjestetään vusilukkiin sitmatnta petusta yksittäisille ppilaille kaikissa kuluissa mutta ei justavaa peruspetusta. Alakuluilla erityisesti Kylkkälässa ja Valtaalassa petus järjestetään pääsääntöisesti yhdyslukkapetuksena niin että kahta vusilukkaa petetaan samassa lukassa. Yleisesti vusilukkia 1-2; 3-4 ja 5-6 petetaan yhdessä, mutta ppilasmääristä riippuen petus vidaan tarvittaessa järjestää myös muulla tarkituksenmukaisella tavalla. Yhdyslukkapetuksen vurkurssien tteuttaminen kirjataan kulun vusisuunnitelmaan. 46

47 Isnkyrön kuluilla järjestetään kerhtimintaa lemassa levien varjen ja resurssien puitteissa. Kerhtimintaa järjestetään yhteistyössä paikkakunnalla timivien järjestöjen kanssa. Kulukirjasttimintaa tteutetaan yhdessä kunnan kirjastn kanssa kulttuuripetussuunnitelmassa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Kulurukailun tteuttamisesta hulehtii kunnan tekninen timi. Kaikkien kulujen ruka valmistetaan Kulukeskuksen keittiössä ja Kylkkälän ja Valtaalan alakuluilla timii ruuanjakelukeittiö. Kulurukailua hjaavat valtakunnalliset ravint- yms susitukset ja vusittain nudatettavan rukalistan laadinnasta vastaa teknisen timen rukahulln ja siivuksen palvelupäällikkö. Rukalistan laadintaan sallistuu myös kulun edustaja. Vusittainen rukalista laaditaan keväällä ja ennen rukalistan laadintaa ja siitä päättämistä kysytään ppilaiden mielipiteitä sekä ppilaskunnan että lukanpettajien/-valvjien tuntien kautta. Oppilaiden erityistarpeet ja rukavalit humiidaan. Kuluterveydenhitaja tiedttaa keittiölle ppilaiden erityisrukavalit vanhemmilta saadun tiedn perusteella. Kulurukailussa humiidaan hyvät rukailutavat. Kulukuljetuksista ja niihin liittyvistä timintatavista vastaa sivistystimen hallintsihteeri ja kuljetusreiteistä saa tieta sekä kunnan että kulujen nettisivuilta. Kulumatkilla ja kulukuljetuksissa nudatetaan liikennesääntöjä sekä hyviä tapja. Aamu- ja iltapäivätimintaa järjestetään tarpeen mukaan kaikilla kunnan alakuluilla ja timinnasta n laadittu paikallinen aamu- ja iltapäivätiminnan suunnitelma. 6. Arviintikulttuurin eteläphjalaiset paintukset Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Oppimisen arviinti Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Maakunnallinen arviintikulttuuri Arviinti perustuu aina petussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja maakunnallisessa petussuunnitelmassa tarkennettuihin tavitteisiin. Arviinti khdistuu ppilaan ppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Lutettava arviinti edellyttää näiden sa-alueiden mnipulista havainnintia ja dkumentintia. Oppilaita ja heidän surituksiaan ei verrata tisiinsa eikä arviinti khdistu ppilaiden persnaan, temperamenttiin tai muihin henkilökhtaisiin minaisuuksiin. Opettajat hulehtivat, että tavitteet ja arviintiperusteet vat ppilaiden ja hultajien tiedssa. Arviinti tteutetaan maakunnassa yhtenäisin periaattein, jllin ppilaat vat samanarvisessa asemassa. Maakunnallisia painpisteitä vat yrittäjämäinen timintatapa ja sallisuus, jtka humiidaan arviinnissa. 47

48 Arviinnin periaatteet Arviinti n ppilaan ikätasn mukaista. Arviinti n säännöllistä, mnimutista ja tavitteellista. Arviinnin tehtävänä n hjata ja tukea ppimisprsessia ja edistää ppimaan ppimista. Taulukssa n esitelty useita arviimisen keinja, jiden kest ja tteuttamistapa vivat vaihdella. Opintjen aikaisen arviinnin periaatteet ja tteuttamisesimerkkejä Oppilaan itsearviinti ja vertaisarviinti Itsearviinnin avulla kasvatetaan lapsen ja nuren itsetuntemusta ja itseluttamusta. Itsearviinnin pitää lla arkipäiväinen sa kulutyötä, realistista, khtuullista ja ajankhtaista. Erilaiset itsearviintidkumentit vidaan tallettaa esim. ppilaskansin ja niihin vidaan palata lukuvuden aikana, näin ppilaan mat tutkset ja pettajan antamat arviinnit tulevat yhtä merkityksellisiksi. Oppilaan käsitys masta itsestään ppijana vahvistuu. Vertaisarviinnissa ppilaat hjataan 48

49 arviimaan yhteistä tai tistensa työskentelyä ja valmiita tutksia suullisesti tai kirjallisesti. Vertaisarviinnissa vidaan arviida myös, kuinka ryhmä n saavuttanut asetettuja tavitteita. Oppilaita kasvatetaan j alakulussa tekemään itse- ja vertaisarviintia sana ppimistaan ja kulunkäyntiään. Jatkum siirtyy yläkulun pulelle. Itse- ja vertaisarviinti 6.1 Käyttäytymisen arviinti ja arviintiperusteet Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Käyttäytymisen arviinti ja arviintiperusteet Käyttäytymisen arviinnin phjana vat kunnissa/kuluissa käydyt arvkeskustelut, kunnan/ kulun kasvatustavitteet, yhteisön timintakulttuuri ja järjestyssäännöt. Oppilaille ja hultajille tulee antaa mahdllisuus sallistua kulun arvkeskusteluun. Käyttäytymisen arviinti ei saa perustua persnaan, temperamenttiin tai ppilaan henkilökhtaisiin minaisuuksiin. Käyttäytymisen arviinti ei le sa ppiaineen arviintia. Käyttäytymisen arviinnin keskeisinä khteina vat tisen huminttaminen, hyvät tavat, yhteisesti svitut timintatavat ja säännöt sekä tilanteeseen spiva käyttäytyminen. Käyttäytymisen arviinnissa nudatetaan samaa muta kuin ppiaineissa. Arvita ppilaan käyttäytymisestä ei merkitä 9. vusilukalla väli- ja päättötdistuksiin. Tdistukseen vi kuulua liitteenä arvi ppilaan käyttäytymisestä. Liitteestä ei tule mainintaa tdistukseen. Väli- ja päättöarviinnin 49

50 liitteestä tulee ilmetä ppilaan tunnistetiedt. Käyttäytymisestä annettavan arvsanan kriteerit 6.2 Opintjen aikaisen arviinnin tteuttaminen Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma 50

51 Lukuvusi- ja väliarviinti Lukuvusitdistuksen lisäksi kulun tulee antaa arviintipalautetta vähintään kerran lukuvuden aikana. Palaute vi lla välitdistus, arviintitiedte tai arviintikeskustelu. Lukuvusi- ja välitdistuksen tulee nudattaa petussuunnitelman perusteissa ja peruspetusasetuksessa 852/1998 annettuja hjeita. Muusta arviintipalautteesta tulee laatia allekirjitettu, kirjallinen dkumentti. Lukuvusiarviinti Oppilaan pint-hjelmassa levat ppiaineet tai ppiainekknaisuudet arviidaan sanallisesti tai numeerisesti. Ne ppiaineet, jita ei arviida numeerisesti tai tarkemmin sanallisesti, arviidaan asteiklla hyväksytty/hylätty. Työskentelytaidt arviidaan ppiaineiden yhteydessä. Opetuksen järjestäjä määrää tdistuksen mudn. Vusilukilla 1-3 lukuvusitdistuksessa käytetään sanallista arviintia. Vusilukilla 4-6 lukuvusitdistuksessa numerarviintia vidaan täydentää sanallisella arviinnilla. Viidennellä vusilukalla arviidaan yhteiskuntappi kuudennelle vusilukalle määriteltyjen arviintikriteerien mukaisesti. Taide- ja taitaineet vidaan arviida pelkästään sanallisesti lukuvusitdistuksessa vusilukilla 4-6 petuksen järjestäjän päätöksen mukaan. Vusilukalla 7 lukuvusitdistuksessa numerarviintia vidaan täydentää sanallisella arviinnilla. Tavitteiden ja sisältöjen vuksi terveystiet arviidaan vusilukan 7 lukuvusitdistuksessa hyväksytty/hylätty. Vusilukilla 8 ja 9 käytetään numerarviintia. Oppilaan, hultajien ja pettajien pitää kyetä tulkitsemaan tdistusta niin, että ppimisen edistyminen ja saaminen tulee selkeästi esille. Väliarviinti Väliarviinti tteutetaan vusilukilla 1-5 arviintikeskusteluna, jhn kutsutaan ppilas ja hultajat. Arvintikeskustelun tavitteena n tukea ja edistää ppilaan ppimista ja kasvua. Arviinnin tteuttaa lukanpettaja. Hän keskustelee muiden lukkaa pettavien pettajien kanssa ppilaan edistymisestä ennen arviintikeskustelua. Tämä palaute välitetään ppilaalle ja hultajalle arviintikeskustelussa. Arviintikeskustelun phjana käytetään lukilla 1 ja 3-5 maakunnassa yhtenäistä lmaketta (liite 1), jnka pettaja kirjaa. Arviintikeskustelu tteutetaan marras-tammikuussa, viikkn 5 mennessä. Arviintikeskustelut tteutetaan kdin ja kulun yhteistyöajalla ppituntien ulkpulella. Kaikki keskusteluun sallistuneet allekirjittavat asiakirjan. Asiakirja arkistidaan petuksen järjestäjän hjeiden mukaisesti. Allekirjitettu alkuperäinen arviintilmake annetaan hultajille. Mikäli hultaja ei kutsusta hulimatta saavu arviintikeskusteluun, pettaja tteuttaa arviintikeskustelun ppilaan kanssa ja lähettää keskusteluun liittyvän arviintiraprtin hultajalle tiedksi. Tisella lukalla arviintikeskustelu tteutetaan kevätlukukaudella viikkn 12 mennessä, jllin se timii samalla nivelvaiheen arviintina (liite 2). Vanhempainvartit ja arviintikeskustelu vidaan yhdistää. Eli käytännössä arviintikeskustelu vi krvata syksyn vanhempainvartin. Mikäli erityistä tarvetta ilmenee, pettaja ja hultajat vivat tarkastella erillisen vanhempainvartin tteuttamista tapauskhtaisesti. Väliarviinti tteutetaan lukuvusilla 6-9 samin periaattein kuin kyseisen vusilukan lukuvusiarviinti. Kuudennen vusilukan väliarviinti annetaan syyslukukauden päätteeksi. Työskentelytaidt arviidaan ppiaineiden yhteydessä. Vusilukalla 7 taide- ja taitaineet vidaan arviida numeerisesti ja/tai sanallisesti petuksen järjestäjän linjauksen mukaisesti. Tavitteiden ja sisältöjen vuksi terveystiet arviidaan hyväksytty/hylätty, kuten 7. vusilukan lukuvusiarviinnissa. Väliarviinti vidaan tteuttaa myös jaksarviintina. (Kats myös eteläphjalainen petussuunnitelma, khta nivelkhtien arviinti) 51

52 Väli- ja lukuvusiarviinti vusilukilla 1-9 Vusilukka 1.lukka Arviintimudt Väliarviinti tteutetaan arviintikeskusteluna ppilas-hultajat-pettaja marrastammikuussa, viikkn viisi mennessä keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 1) Lukuvusiarviinti sanallinen kaikki ppilaan piskelemat ppiaineet arviidaan laajemmin arviidaan ainakin äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka. Muut ppiaineet arviidaan vähintään hyväksytty/hylätty. käyttäytymisestä kirjitetaan sanallinen arvi. Arvi annetaan tdistuksen liitteellä. Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. 2. lukka Väliarviinti / arviinti nivelkhdassa tteutetaan arviintikeskusteluna ppilas-hultajat-pettaja, kevätlukukaudella viikkn 12 mennessä kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 2) Lukuvusiarviinti sanallinen kaikki ppilaan piskelemat ppiaineet arviidaan laajemmin arviidaan ainakin äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka. Muut ppiaineet arviidaan vähintään 52

53 hyväksytty/hylätty. käyttäytymisestä kirjitetaan sanallinen arvi. Arvi annetaan tdistuksen liitteellä. Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. 3. lukka Väliarviinti tteutetaan arviintikeskusteluna ppilas-hultaja-pettaja marrastammikuussa, viikkn viisi mennessä kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 1) Lukuvusiarviinti sanallinen kaikki ppilaan piskelemat ppiaineet arviidaan laajemmin arviidaan ainakin äidinkieli ja kirjallisuus, A1-kieli sekä matematiikka. Muut ppiaineet vähintään hyväksytty/hylätty. käyttäytymisestä kirjitetaan sanallinen arvi. Arvi annetaan tdistuksen liitteellä. Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. 4. lukka Väliarviinti tteutetaan arviintikeskusteluna ppilas-hultajat-pettaja marrastammikuussa, viikkn viisi mennessä kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 1) Lukuvusiarviinti numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti kaikki ppilaan piskelemat ppiaineet arviidaan numeerisesti arviidaan ainakin äidinkieli ja kirjallisuus, A1-kieli matematiikka ja käyttäytyminen. Oppiaineiden arviintia vidaan täydentää sanallisesti. Muut ppiaineet arviidaan vähintään hyväksytty/hylätty. Hum! Taide- ja taitaineet vidaan arviida edelleen sanallisesti. valinnaiset aineet (VAL) arviidaan hyväksytty/hylätty 53

54 Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. 5. lukka Väliarviinti tteutetaan arviintikeskusteluna ppilas-hultajat-pettaja viikkn viisi mennessä kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 1) Lukuvusiarviinti numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti kaikki ppilaan piskelemat ppiaineet arviidaan numeerisesti arviidaan ainakin äidinkieli ja kirjallisuus, A1-kieli, matematiikka, A2-kieli, yhteiskuntappi ja käyttäytyminen. Oppiaineiden arviintia vidaan täydentää sanallisesti. Muut ppiaineet arviidaan vähintään hyväksytty/hylätty. Hum! Taide- ja taitaineet vidaan arviida edelleen sanallisesti. Hum! Yhteiskuntappi arviidaan 6. vusilukan arviintikriteereillä. valinnaiset aineet (VAL) arviidaan hyväksytty/hylätty Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. 6. lukka Väliarviinti numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti kaikki ppilaan piskelemat ppiaineet arviidaan arviidaan numeerisesti kaikki ppiaineet ja käyttäytyminen. Oppiaineiden arviintia vidaan täydentää sanallisesti. Hum! Taide- ja taitaineet vidaan arviida edelleen sanallisesti. valinnaiset aineet (VAL) arviidaan hyväksytty/hylätty Arviinti nivelkhdassa pettaja antaa ppilaalle palautetta ja tiedttaa hultajaa ppimisen edistymisestä riittävän ajissa ennen lukuvuden päättymistä nivelkhdan arviintitiedt liitetään saksi petuksen järjestäjän käyttämää siirtlmaketta Lukuvusiarviinti numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti petussuunnitelman perusteiden arviintikriteerien mukaisesti (arvsana 8) kaikki ppilaan piskelemat ppiaineet arviidaan 54

55 arviidaan numeerisesti kaikki ppiaineet ja käyttäytyminen. Oppiaineiden arviintia vidaan täydentää sanallisesti. Hum! Taide- ja taitaineet vidaan arviida edelleen sanallisesti. valinnaiset aineet (VAL) arviidaan hyväksytty/hylätty Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. 7. lukka Väliarviinti numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti arviidaan päättyvien kurssien ppiaineet ja käyttäytyminen Hum! Taide- ja taitaineet vidaan arviida edelleen sanallisesti. Hum! Tavitteiden ja sisältöjen vuksi terveystiet arviidaan hyväksytty/hylätty Lukuvusiarviinti numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti arviidaan päättyvien kurssien ppiaineet ja käyttäytyminen Hum! Tavitteiden ja sisältöjen vuksi terveystiet arviidaan hyväksytty/hylätty lukuvuden päätteeksi tehtävä arviinti sisältää arvit siitä, miten ppilas n saavuttanut tavitteet kaikissa piskelemissaan ppiaineissa. HUOM! Päättyvät aineet arviidaan lukuvusitdistukseen päättöarviinnin kriteerien mukaisesti päättyviä numeerisesti arviitavia aineita vat musiikki, kuvataide, käsityö ja ktitalus päättyvä yrittäjämäinen timintatapa arviidaan hyväksytty/hylätty merkinnällä Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. 8. lukka Väliarviinti numeerinen arviidaan päättyvien kurssien ppiaineet ja käyttäytyminen Lukuvusiarviinti numeerinen arviidaan päättyvien kurssien ppiaineet ja käyttäytyminen 55

56 lukuvuden päätteeksi tehtävä arviinti sisältää arvit siitä, miten ppilas n saavuttanut tavitteet kaikissa piskelemissaan ppiaineissa HUOM! Päättyvät aineet arviidaan lukuvusitdistukseen numeerisesti päättöarviinnin kriteerien mukaisesti Oppimäärältään alle 2 vusiviikktuntia käsittävät valinnaiset aineet arviidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. 9. lukka Väliarviinti numeerinen arviidaan kaikki ppiaineet Lukuvusiarviinti numeerinen Päättötdistus numeerinen arvi petussuunnitelman päättöarviintikriteerien mukaisesti (arvsana 8) Oppimäärältään alle 2 vusiviikktuntia käsittävät valinnaiset aineet arviidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty. Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. Mnialaisten ppimiskknaisuuksien arviinti Mnialaisia ppimiskknaisuuksia (Opetussuunnitelman perusteet ja maakunnallinen OPS luku 4) tulee lla vähintään yksi lukuvuden aikana. Se ilmitetaan kulun vusisuunnitelmassa ja sen laajuus vastaa ppilaan viikktuntimäärää. Oppimiskknaisuuden arviinti tetaan humin mukana levien ppiaineiden arviinnissa. Arviinnissa paintetaan työskentelytaitja. Nivelkhtien arviinti lukilla 2 ja 6 Tisen lukan arviintikeskustelu tukee nivelkhdan arviintia. Arviintikeskustelussa tulee humiida erityisesti edistyminen kielellisissä valmiuksissa, työskentelytaidissa ja mista tehtävistä hulehtimisessa. Nivelkhdassa krstuu yhteistyö hultajien kanssa. Liitteen 2 lmakkeen avulla annetaan hjaavaa palautetta. Nivelkhdan arviintilmake tai väliarviintilmake täytetään arviintikeskustelussa. Kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan ja pettaja timii kirjaajana. Pääpain n ppilaan itsearviinnilla. Kuhunkin khtaan kirjattavien asiiden määrää ei le rajattu. Kaikki keskusteluun sallistuneet allekirjittavat asiakirjan ja asiakirja arkistidaan petuksen järjestäjän hjeiden mukaan. Allekirjitettu alkuperäinen arviintilmake annetaan hultajille. Kuudennen lukan lpulla pettaja antaa hjaavaa palautetta ppilaalle. Oppilaan työskentelyn taitjen ja ppimisen taitjen edistymisestä tiedtetaan myös hultajille. Nivelkhta n sa ppilaan siirtprsessia alakulusta yläkuluun. Siinä arviidaan mnipulisesti työskentelyn, ajattelun ja ppimisen taitjen kehittymistä, edistymistä ppiaineissa ja laaja-alaisessa saamisessa sekä 56

57 piskelumtivaatin tasa. Nivelkhdan arviintitiedt liitetään saksi siirtprsessissa käytössä levaa lmaketta. Tiedt annetaan tiedksi myös hultajille. Tietjen siirtn yläkululle käytetään kunnissa j lemassa levia mutja. (Kats myös eteläphjalainen petussuunnitelma, khta väliarviinti). Opintjen eteneminen Oppilas, jka n saanut vusilukan ppimäärään sisältyvissä ppiaineissa vähintään välttäviä tietja ja taitja sittavan numern tai vastaavan sanallisen arvin, siirtyy seuraavalle vusilukalle. Oppilas vi myös siirtyä seuraavalle vusilukalle, vaikka hänen vusilukan surituksensa jssakin ppiaineessa lisi hylätty, js arviidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vusilukan pinnista hyväksytysti. Js ppilas n vaarassa jäädä lukalle, pettajan tehtävä n hyvissä ajin keskustella ppilaan ja hultajan kanssa sekä spia timenpiteistä ppimisen tukemiseksi. Oppilaalle tulee antaa mahdllisuus sittaa hyväksytyt tiedt ja taidt erillisessä kkeessa tai muulla näytöllä, jlla ppilas parhaiten kykenee sittamaan saamisensa. Js ppilas ei suriudu vusilukan ppiaineen ppimäärästä, lukalta siirtyminen n ehdllista. Tällöin annetaan ainekhtaisesti mahdllisuus yhteen erilliseen kkeeseen. Erillisen kkeen ajankhta määritellään lukuvusittain petussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa. Oppilas vidaan myös jättää lukalla, vaikka hänellä ei le hylättyjä surituksia, js sitä n pidettävä hänen yleisen kulumenestyksensä vuksi tarkituksenmukaisena. Oppilaan hultajalle tulee tällöin varata mahdllisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vusilukalle jäävän ppilaan suritukset asianmaiselta lukalta raukeavat Arviintimudt eräissä petuksen järjestämistavissa Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Arviinti yhdyslukassa Opetus yhdyslukassa vidaan tteuttaa kknaan ppilaiden vusilukkien mukaisesti tai sittain vurkurssiperiaatetta nudattaen. Vurkursseittain piskeltaessa tulee hulehtia piskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta ja jhdnmukaisesta etenemisestä. Arviinti suritetaan kyseisen vurkurssin tavitteiden ja sisältöjen mukaan. Mikäli ppilas siirtyy vurkurssiperiaatteen mukaisesta piskelusta vusilukittain etenevään piskeluryhmään, ppilaan petus järjestetään yksilöllisesti mahdllisen puuttuvan ppimäärän tai sen san surittamiseksi. Vusilukkiin sitmatn piskelu Oppilaalla n tarvittaessa siirtymismahdllisuus man pint-hjelman mukaiseen etenemiseen eli vusilukkiin sitmattmaan piskeluun, jsta petuksen järjestäjä päättää. Oman pint- hjelman mukaisella etenemisellä vidaan tarvittaessa edetä npeammin kuin vusilukkiin sidtussa piskelussa tai välttää lukalle jättäminen, jnka myötä ppilaan kaikki pinnt kyseiseltä lukalta raukeaisivat. 57

58 Arviintimudt eräissä petuksen järjestämistavissa 58

59 Arviintikulttuurin eteläphjalaiset paintukset Valinnaisuuden arviinti Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Valinnaisuuden arviinti Valinnaisaineista (VAL) lukilla 4-6 kirjataan ppilaan surittamat valinnaisainekknaisuudet ja ne arviidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty. Lukilla 7-9 alle kahden vusiviikktunnin valinnaisaineet arviidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty. Kahden tai useamman vusiviikktunnin valinnaisaineet arviidaan lukilla 7-9 numeerisesti. Valinnaisten aineiden (VAL) sisällä levat tait- ja taideaineiden valinnaiset ppikknaisuudet / aineet arviidaan valinnaisten aineiden arviintihjeiden mukaisesti.taide- ja taitaineiden valinnaiset tunnit (T&T-VAL) vat sa yhteisinä ppiaineina petettavien musiikin, kuvataiteen, käsityön, liikunnan ja ktitaluden petusta ja ne myös arviidaan sana niiden petusta. Tämä tarkittaa, ettei taide- ja taitaineiden valinnaisista pinnista tule erillistä arvita lukuvusitdistukseen tai päättötdistukseen, vaan ne arviidaan sana kaikille yhteisten taide- ja taitaineiden ppimääriä. Valinnaisuuden arviinti vusilukilla

60 Valinnaisuuden arviinti vusilukilla

61 Arviintikulttuurin eteläphjalaiset paintukset Arviintikeskustelulmakkeet 61

62 Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Arviintikeskustelu -lmake vusilukille 1, 3-5 (liite 1) sekä väliarviinti ja nivelkhdan arviinti vusilukalla 2 (liite 2) 62

63 63

64 6.3 Päättöarviinnin tteuttaminen Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Päättöarviinti Päättöarviinnin tehtävänä n määritellä, miten ppilas n piskelun päättyessä saavuttanut ppiaineen ppimäärän tavitteet. Päättöarviinti ajittuu maakunnallisen tuntijan mukaisesti vusilukille 7, 8 tai 9. Peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden mukaan ppilaan päättöarvsanaa ei mudsteta suraan ppilaan aiempien kurssi-, jaks- tai lukuvuvusitdistusten arvsanista lasketun keskiarvn perusteella. Kska saamisen kehittyminen n aina kumulituvaa, päättöarvsanan mudstamisen tulee perustua ppilaan pintjen päättyessä sittamaan saamisen tasn suhteessa ppimäärän tavitteisiin ja päättöarviinnin kriteereihin. Päättöarviinnin kriteerit arvsanalle 8 n määritelty peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa. Päättöarviinti n pääsääntöisesti numeerista, paitsi taulukssa 4 mainituissa eräissä petuksen järjestämistavissa. Ne valinnaiset aineet, jtka mudstavat yhtenäisen, vähintään kahden vusiviikktunnin ppimäärän, arviidaan numerin. Oppimäärältään alle kaksi vusiviikktuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista ppimääristä kstuvat kknaisuudet arviidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arviitu valinnainen aine katstaan jnkin yhteisen aineen syventäviksi pinniksi, sen suritus vi krttaa kyseisen ppiaineen arvsanaa. Tarkemmat määräykset päättöarviinnista ja päättötdistuksen mudsta vat peruspetuksen petussuunnitelman luvuissa 6.5. Peruspetuksen päättöarviinti ja 6.6. Peruspetuksessa käytettävät tdistukset ja tdistusmerkinnät. Päättötdistuksen ulkasusta päättää petuksen järjestäjä. 64

65 7.Oppimisen ja kulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Oppimisen ja kulunkäynnin tuki Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Varhainen puuttuminen Etelä-Phjanmaalla pyrimme vastaamaan tuen tarpeeseen mahdllisimman varhaisessa vaiheessa. Kuntatasisesti ludaan edellytyksiä justavien rakenteiden käyttöön sekä ikea- aikaiseen tukeen. Ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen timintamallit kuvataan petuksen järjestäjän määrittelemällä tavalla. Esimerkkejä varhaisen puuttumisen keinista esitetään seuraavassa taulukssa. VARHAINEN PUUTTUMINEN ISONKYRÖN KUNNASSA Yleiseen tukeen kuuluu ppilaiden khtaaminen yksilöinä ja tuen tarjaminen tarvittaessa riittävän varhain. Varhaisella puuttumisella pyritään ehkäisemään ngelmien kasautumista. hultajien ja lukanpettajan/lukanvalvjan välinen tiivis yhteistyö n tärkeää j alkuvaiheessa. Kdin ja kulun yhteistyössä krstuu yksilöllinen timintatapa kunkin ppilaan hultajan kanssa. 65

66 ESIKOULU Tärkeitä varhaisen puuttumisen keinja vat: mninaiset eriyttämiskeint samanaikaispetus justavat ryhmittelyt tukipetus kulunkäynnin hjaajan tuki samanaikaispetus sa-aikainen erityispetus ppilaalle suunnattu piskelun hjaus kdin ja kulun sekä muiden tahjen välinen yhteistyö ppimisen apuvälineiden käyttäminen Kunnan pedanet- sivustlta löytyy laajemmin tieta eriyttämistavista ja tuen keinista. Ammattikirjallisuutta ja havainnllistamismateriaalia löytyy yläkulussa sijaitsevasta ppimateriaalikeskuksesta. Terveystimen vusittaisten rutiinitarkastusten hella kaikille 3-, 4-, 5- ja 6-vutiaille teetetään LENE, jka n leikki-ikäisen lapsen neurlginen arviintimenetelmä. Lisäksi 5-vutiaille teetetään puheseula. Kyseiset arvit tähtäävät varhaiseen puuttumiseen tukea tarvittaessa. Tiedt siirtyvät nivelvaiheessa neuvlasta esikuluun. Tiednsiirt timii hyvässä yhteistyössä hultajien kanssa. Säännölliset seulnnat ja nivelvaiheiden tiednsiirt vat lennainen sa varhaista puuttumista. Seuraavien kaaviiden avulla n esitettynä sivistystimen alaiset kaikille kunnan esi- ja peruskulun eri lukka-asteille tehtävät seulnnat, tiednsiirttavat ja vastuutaht. YLEISEN TUEN VUOSITTAISET SEULONTATOIMENPITEET JA VASTUUHENKILÖT Kaaviissa vastuuhenkilöt n sitettu eri värein; erityispettaja, esikulupettaja/lukanpettaja/lukanvalvja ja pint-hjaaja. Tukea tarjtaan heti sen ilmetessä pettavan pettajan ja erityispettajan yhteistyönä. Tarvittaessa käytetään kulun ulkpulisia tutkimus- ja tukimutja. Näitä vat esimerkiksi sairaanhitpiirin tai yksityisen tahn tarjamat tutkimus-, terapia- ja kuntutusmudt sekä ssiaalitimen ja klmannen sektrin tarjamat tukipalvelut. ELOKUU TUTUSTUMISPÄIVÄ HUOLTAJIEN SUOSTUMUS MAHDOLLISEEN ERITYISOPETUKSEEN LUPALAPPU kielellisten ja matemaattisten valmiuksien kartitus Yksilöllinen kartitus valmiuksista SYYSKUU Kuluvalmiuksien testaus ryhmätilanteessa KPT-testi tarvittaessa HELMI-MAALISKUU Kuluvalmiuksien saavuttaminen ESIKOULUTESTI HUHTIKUU TIEDONSIIRTO 1. LUOKAN OPETTAJALLE TIEDONSIIRTO- LOMAKE 66

67 1. LUOKKA 2. LUOKKA ELOKUU TUTUSTUMISPÄIVÄ LUPALAPPU ELO-SYYSKUU kielellisten ja matemaattisten valmiuksien kartitus Yksilöllinen kartitus valmiuksista SYYS-LOKAKUU JOULUKUU Kuluvalmiuksien saavuttaminen Luku- ja kirjitustaitjen kehittyminen Kulutulkkaat - alkutesti tarvittaessa Syystestit: (seulnta) Siili sanasanelu, Siili kuulun ymm. Tarvittaessa tarkempi diagnstinen testisa heiksti menestyneille MAALISKUU Luku- ja kirjitustaidn kehittyminen Kevättestit: (seulnta) Siili tekstisanelu Tarvittaessa tarkempi diagnstinen testisa heiksti menestyneille HUHTIKUU Tiednsiirt 2. lukalle pettajan vaihtuessa YMPÄRI LUKUVUODEN Tukitimet jatkuvat niitä tarvitsevilla SYYS-LOKAKUU Luku- ja kirjitustaitjen kehittyminen Syystestit: (seulnta) Oskarin nni sanasanelu, Oskarin nni kuullun- ja tekstin ymmärtminen Tarvittaessa tarkempi diagnstinen testisa heiksti menestyneille HELMI-MAALISKUU Luku- ja kirjitustaitjen kehittyminen Kevättestit: (seulnta) Oskarin nni tekstisanelu Tarvittaessa tarkempi diagnstinen testisa heiksti menestyneille HUHTI-TOUKOKUU Tiednsiirt 3. lukalle pettajan vaihtuessa YMPÄRI LUKUVUODEN Tukitimet jatkuvat niitä tarvitsevilla 3. LUOKKA SYYS-LOKAKUU HELMI-MAALISKUU Luku- ja kirjitustaitjen kehittyminen Luku- ja kirjitustaitjen kehittyminen Syystestit: (seulnta) sanasanelu: Kttarainen, kuullun- ja tekstin ymmärtminen: Kttarainen Kevättestit: (seulnta) tekstisanelu: Kttarainen Tarvittaessa tarkempi diagnstinen testisa heiksti menestyneille Tarvittaessa tarkempi diagnstinen testisa heiksti menestyneille HUHTI-TOUKOKUU Tiednsiirt 4. lukalle pettajan vaihtuessa 67

68 4. LUOKKA 6. LUOKKA 5. LUOKKA YMPÄRI LUKUVUODEN Tukitimet jatkuvat niitä tarvitsevilla SYYS-LOKAKUU HELMI-MAALISKUU Luku- ja kirjitustaitjen kehittyminen Luku- ja kirjitustaitjen kehittyminen Syystestit: (seulnta) sanasanelu: Aap Perkka, kuullun- ja tekstin ymmärtminen: Aap Perkka Kevättestit: (seulnta) tekstisanelu: Aap Perkka Tarvittaessa tarkempi diagnstinen testisa heiksti menestyneille Tarvittaessa tarkempi diagnstinen testisa heiksti menestyneille HUHTI-TOUKOKUU Tiednsiirt 5. lukalle pettajan vaihtuessa YMPÄRI LUKUVUODEN Tukitimet jatkuvat niitä tarvitsevilla SYYS-LOKAKUU Luku- ja kirjitustaitjen kehittyminen Syystestit: (seulnta) sanasanelu: Hep Uneksija, kuullun- ja tekstin ymmärtminen: Hep Uneksija Tarvittaessa tarkempi diagnstinen testisa heiksti menestyneille HELMI-MAALISKUU Luku- ja kirjitustaitjen kehittyminen Kevättestit: (seulnta) tekstisanelu: Hep Uneksija Tarvittaessa tarkempi diagnstinen testisa heiksti menestyneille HUHTI-TOUKOKUU Tiednsiirt 6. lukalle pettajan vaihtuessa YMPÄRI LUKUVUODEN Tukitimet jatkuvat niitä tarvitsevilla SYYS-LOKAKUU Luku- ja kirjitustaitjen kehittyminen Syystestit: (seulnta) sanasanelu: Heres, kuullun- ja tekstin ymmärtminen: Heres Tarvittaessa tarkempi diagnstinen testisa heiksti menestyneille HELMI-MAALISKUU Luku- ja kirjitustaitjen kehittyminen Kevättestit: (seulnta) tekstisanelu: Heres Tarvittaessa tarkempi diagnstinen testisa heiksti menestyneille HUHTI-TOUKOKUU Tiednsiirt ylälukille Tiednsiirtlmake KOTR-ryhmän palaverit tarvittaessa 68

69 7.-9.LUOKAT YMPÄRI LUKUVUODEN Tukitimet jatkuvat niitä tarvitsevilla 7. LUOKAN SYYS-LOKAKUU Luku- ja kirjitustaidn kehittyminen NMI:n seulntatestin sit: erttele sanat, etsi kirjitusvirheet ja sanelut Tarvittaessa tarkempi NMI:n yksilötesti 9. LUOKAN TAMMI-HELMIKUU KOTR-ryhmän selvitykset harkinnan varaisen haun käytöstä ELOKUU Tiednsiirtpalaverit ammattippilaitsten kanssa Yhteistyö ppimisen ja kulunkäynnin tuessa Kdin ja kulun välisessä yhteistyössä kulu n alitteellinen. Kdin kanssa tähdätään keskustelevaan timintakulttuuriin. Yhteys kteihin ludaan j ennen ppimisen ja kulunkäynnin tuen tarpeen ilmenemistä. Mikäli hulta ilmenee, se tetaan rhkeasti puheeksi hultajan kanssa. Myös hultajia kannustetaan lemaan yhteydessä kuluun ppilaan ppimiseen ja kasvuun liittyvissä asiissa. Varhaisella puuttumisella n tarkitus estää ngelmien syntyminen ja kasautuminen. Yhteistyön lisi hyvä perustua ratkaisukeskeisyyteen. 69

70 Yhteistyömudt vaihtelevat ppilasryhmittäin ttaen humin kunkin pettajan käytänteet ja hultajalle spivimmat yhteistyömudt. Yhteistyömutja vat lukka-asteesta riippuen esimerkiksi vanhempainillat, vanhempainvartit, HOJKS- ja ppimissuunnitelmapalaverit, reissuvihn käyttö, puhelin- ja sähköpstikeskustelut, yhteistyöväline WILMA, nivelvaiheiden palaverit, jatk-pintjen suunnittelu sekä erilaiset juhlat ja timintapäivät. Opetuksen järjestäjä määrittelee ppilashullllisen yhteistyön ja tuen järjestämisen timintamallit ppilashultsuunnitelmassa (ks. maakunnallinen petussuunnitelma luku 8). Oppilaan ppimista ja kulunkäyntiä tuetaan ppilaanhjauksella. Oppilaanhjauksesta vastaavat kaikki ppilaan kanssa timivat aikuiset. Ohjaus käsittää muun muassa ppimaan ppimisen, piskelutekniikiden, pintplkujen valitsemisen ja arjenhallinnan taitja. Yläkulussa ppilaanhjaus n ma ppiaineensa. Opetuksen järjestäjä laatii hjaussuunnitelman, jta kulut täydentävät. Ohjaussuunnitelmassa kuvataan ppilaanhjauksen järjestämisen rakenteet, timintatavat, työ- ja vastuunjak sekä työskentely mnialaisissa verkstissa, kdin ja kulun yhteistyö hjauksessa, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt. Tuen tarpeen kartittaminen nivelvaiheissa Kuluissa tehdään suunnitelmallista tuen tarpeen seulntaa ja seurantaa, jka takaa tarpeellisten tukitimien järjestämisen ja siirtämisen nivelvaiheiden yli. 70

71 Oppimisen ja kulunkäynnin tuen jatkum nivelvaiheissa varmistetaan siirtpalavereilla. Siirtpalaverit järjestetään seuraavissa nivelvaiheissa ppilaskhtaisena tai mnialaisena yhteistyöpalaverina: esikulu-1.lukka: viimeistään huhtikuussa, tutkimusprsessien käynnistäminen hyvissä ajin viimeistään julun jälkeen, (esimerkiksi esikulun henkilökunta, kulun erityispettaja/ lukanpettaja, hultajat) siirtyminen 7. lukalle: viimeistään huhtikuussa siirtpalaverit (esimerkiksi lukanpettaja, erityispettaja, ppilas, hultajat, tarvittaessa tuleva lukanhjaaja). Nivelvaiheessa siirryttäessä yläkulun pulelle vidaan käyttää apuna siirtlmaketta. peruspetuksen päätösvaihe (esimerkiksi lukanhjaaja, p/erityispettaja, ppilas, hultaja, pyydetään lupa pedaggisten asiakirjjen ja lausuntjen timittamisesta ppilaan tulevalle ppilaitkselle) Siirtpalaverien järjestämisen vastuu n vastaanttavan kulun rehtrilla (nimeää vastuuhenkilöt). Ennen siirtpalaveria pyritään saamaan käyttöön mahdlliset ajantasaiset lausunnt. Siirtpalaverin yhteydessä käydään läpi päivitetyt pedaggiset asiakirjat. Oppimisen tuki Oppimisen tuen timintaperiaatteet ja kulunkäynnin tukeen liittyvät timivaltuudet kuvataan kulun petussuunnitelmassa. Opetuksen järjestäjä vi määritellä ne myös kttuna esimerkiksi ppimisen tuen ppaaseen. 71

72 Kaavissa n esitelty eri tukimutja tuen eri vaiheissa. Tuen mudt n jaettu pyramidien siin sen mukaan, missä tuen vaiheessa kyseinen tukimut krstuu. Tehstetun tuen piirissä n käytössä myös yleisen tuen tukimudt ja erityisen tuen piirissä n käytössä kaikki tukimudt. Tarkemmat kuvaukset eri tukimudista vat kunnan pedanet-sivustilla. Lukkaa pettava pettaja/lukanhjaaja vastaa ppimisen ja kulunkäynnin tukitimista knsultiden mnialaisia ammattilaisia. Timinnallinen vastuu n lukan malla/ainetta pettavalla pettajalla, kknaisvastuu kulunjhtajalla/rehtrilla. Oppimisen tuen eri vaiheissa krstetaan yhteistyötä ppilaan ja hultajan kanssa sekä kuulemisen merkitystä. Hultajia infrmidaan ppimisen tuen käytänteistä. Oppilas ja hultaja tetaan välittömästi mukaan tukitimien laadintaan ja tteuttamiseen. Oppimisen tuen eri vaiheissa knsultidaan eri hallintkuntien asiantuntijita tai pyydetään tarvittaessa asiantuntijalausuntja. Näitä vidaan käyttää hyödyksi tuen tarpeen arviinnissa, suunnittelussa ja järjestämisessä. 72

73 Oppimisen tuen eri vaiheet Isnkyrön kunnassa Oppimisen tuen klme tasa vat yleinen, tehstettu ja erityinen tuki. Yleinen tuki n jkaiselle ppilaalle suunnattu tuki, jka pitää sisällään kaikki kulun yleiset tukimudt. Se n yksittäisen ppilaan kehitystassta ja tarpeista lähtevää pettajan antamaa ryhmä- ja yksilöhjausta sekä 73

74 ppilaan ppimisvalmiuksien tietista tukemista. Eri tuen tasjen nivelvaiheissa hultajan kuuleminen n tärkeää. Opetuksesta vastaava pettaja/erityispettaja n tällöin yhteydessä ktiin. Kun yleinen tuki ei riitä, siirrytään tehstetun tuen piiriin. Tehstettu tuki kattaa kaikki yleisen tuen mudt määrällisesti tai ajallisesti lisättynä. Tehstetun tuen mudista krstuu arkipäivän työssä sa-aikainen erityispetus, avustajapalvelut, ppilashultryhmän timinnan krstuminen ja tiiviimpi yhteistyö kdin ja kulun välillä. Tehstetun tuen piirissä levan ppilaan läheisimmät kulun tukihenkilöt vat lukan- ja aineenpettajat, erityispettajat, kulunkäynninhjaajat sekä kuraattri ja terveydenhitaja. Kunnassa timii kunkin kulun ma kasvun ja ppimisen tuen ryhmä eli KOTR. Ryhmään kuuluvat apulaisrehtri, erityispettaja(t), terveydenhitaja ja kuraattri sekä lukuvusittain vaihtuva pettajaedustaja. Yläkululla ryhmään kuuluu myös pint-hjaaja. Ryhmän tehtäviin kuuluu ppilaan pedaggisen tuen tarpeen arviinti ja pedaggisten asiakirjjen läpikäyminen ja laatiminen sekä pedaggisen asiantuntijuuden jakaminen. Ryhmässä vidaan käsitellä niitä ppilashullllisia asiita, jtka eivät edellytä välittömästi yksilöllisen ppilashultryhmän kllekutsumista. Ryhmä kkntuu säännöllisesti ja kllekutsujana n kulun apulaisrehtri. Ryhmä laatii tarvittaessa muistin. Alla levista kaaviista käy ilmi eri tahjen vastuualueet, mukaan kuuluvat taht ja prsessin etenemisjärjestys sekä tarve erilaisten lmakkeiden täytöstä. Tehstettuun tukeen siirrytään, kun tuen tarve muuttuu säännölliseksi ja käytössä n useita tukimutja. VASTUUHENKILÖ/-RYHMÄ MITÄ TEHDÄÄN TARVITTAVAT LOMAKKEET pettava lukanpettaja/aineenpettaja yhteistyössä erityispettajan kanssa laaditaan PEDAGOGINEN ARVIO hultajia kuullen (tarvittaessa asiantuntijiden knsultinti) PEDAGOGINEN ARVIO Opettava lukanpettaja/aineenpettaja yhteistyössä pettavan erityispettajan ja hultajien sekä ppilaan kanssa ppilaan kehitystas humin ttaen laaditaan OPPIMISSUUNNITELMA, jka tarkistetaan vusittain OPPIMISSUUNNITELMA Pedagginen arvi laaditaan uudestaan tuen tarpeen muuttuessa. Js tehstetun tuen tarve ei jatku, ppilas siirtyy takaisin yleisen tuen piiriin. Erityiseen tukeen siirrytään, js ppilaan kasvun, kehityksen tai ppimisen tavitteiden saavuttaminen ei tteudu riittävästi. 74

75 VASTUUHENKILÖ/-RYHMÄ MITÄ TEHDÄÄN TARVITTAVAT LOMAKKEET Mniammatillinen ppimisen tuen ryhmä (KOTR), jnka kllekutsujana n rehtri/erityispettaja laaditaan PEDAGOGINEN SELVITYS hultajia kuullen (jta tarvittaessa täydennetään asiantuntijalausunnlla esim. psyklgin lausunnlla) PEDAGOGINEN SELVITYS Jhtava rehtri tekee MÄÄRÄAIKAISEN ERITYISEN TUEN PÄÄTÖKSEN HALLINTOPÄÄTÖS Opettava pettaja/pettavat pettajat yhteistyössä hultajien ja ppilaan kanssa ppilaan kehitystas humin ttaen laaditaan HOJKS, jka tarkistetaan vusittain HOJKS HUOM. 2. ja 6. lukan keväällä kulun KOTR-ryhmä tarkistaa ppilaan erityisen tuen tarpeen yhteistyössä hultajien kanssa. Päätös tulee tarkistaa myös aina tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten tehdään uusi PEDAGOGINEN SELVITYS. Js erityisen tuen tarve jatkuu, menetellään edellä mainittujen hjeiden mukaisesti. Js erityisen tuen tarve ei jatku, ppilas siirtyy tehstetun tuen piiriin. Opetuksen järjestäjä vi laatia kulujen yhteisen vusikelln ppimisen tuen ja asiakirjjen laatimisen aikatauluista, hessa esimerkki (Lähde: Ilmajen klmiprtaisen tuen suunnitelma, 2014). 75

76 Peruspetuksessa säädetyt tukimudt Opiskelun erityiset painalueet Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä ja ppimäärän yksilöllistämistä tulee ppilaalle lla määriteltynä piskelun erityiset painalueet. Opiskelun erityisiä painalueita käytetään tehstetussa tuessa ja erityisessä tuessa. Tavitteena n auttaa ppilasta ttamaan haltuun pinnissa etenemisen kannalta välttämättömät sisällöt. Keskittymällä lennaiseen ppilaalle jää vimavarja vahvistaa ppimaan ppimisen taitjaan. Opetusta järjestettäessä tulee humiida ppilaan ppimisedellytykset, jllin petus vi perustua erilaajuisiin ppimääriin. Opiskelun erityiset painalueet mudstetaan petussuunnitelmassa määritellyistä, ppilaan man vusilukan yleisen ppimäärän keskeisimmistä sisällöistä eli niin santuista ydinsisällöistä. Eteläphjalaisessa maakunnallisessa petussuunnitelmassa nämä keskeiset ydinsisällöt nstetaan esiin. Erityisissä painalueissa ppilas pyrkii man vusilukkansa tavitteisiin. Painalueet eivät vi siis lla alempien vusilukkien tavitteita tai sisältöjä. Opiskelun erityisiä painalueita vidaan käyttää vain tehstetun tai erityisen tuen aikana. Painalueet määritellään ppimissuunnitelmassa tai HOJKS:ssa niissä ppiaineissa, jiden ppimäärää ei le yksilöllistetty. Sisältöjen lisäksi kuvataan myös mahdllisimman knkreettisesti, miten ppilas työskentelee, mitä muuta tukea hän saa ja minkälaisin tavin hän vi sittaa saamisensa. 76

77 Painalueiden määrittely n ppilasta pettavan pettajan tehtävä maakunnallisten linjausten mukaisesti (nstetaan esiin ainekhtaisissa suuksissa). Hultajan ja ppilaan tulee kuitenkin tietää, miten suurta saa ppiaineen sisällöistä painalueet edustavat ja miten niiden hallinta suhteutuu hyvän saamisen kuvauksiin tai päättöarviinnin kriteereihin. Opiskelussa käytettävät muut tukimudt ja ulkpulinen timinta Opetuksen järjestäjä / kulu määrittelee kulun käyttämät tukimudt (kts s. 1. taulukk Esimerkkejä varhaisen puuttumisen keinista), tteuttamistavat ja hultajan kanssa tehtävä yhteistyön. Lisäksi määritetään, mikä n kulun tarjamaa tukea ja mikä kulun ulkpulista timintaa (terapiat). Ulkpulisten timijiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Täysin kulun ulkpulinen timinta (esim. terapiat) ei kuulu kulun vastuun piiriin. Terapian tteutuessa kulupäivän aikana, n hulehdittava vastuukysymyksistä sekä petussuunnitelman mukaisen (yleinen, yksilöllistetty, timinta-alueittain tteutettava) petuksen tteutumisesta. Rehtrin vastuulla n, että kulun käyttämissä tukimudissa rlit, työnjak ja vastuut vat kulun mniammatillisen henkilöstön tiedssa. Rehtri vastaa kulun resurssien jakamisesta pririteettien mukaisesti. Oppilaan tuen tarve määritellään pedaggisissa asiakirjissa. Jhtava rehtri tekee päätökset tulkitsemis- ja hjaajapalveluista sekä muista petuspalveluista ja erityisistä apuvälineistä asiantuntijalausuntjen phjalta. Pidennetty ppivelvllisuus Pidennetyn ppivelvllisuuden päätös tehdään pääsääntöisesti j lapsen llessa (viisivutiaana) varhaiskasvatuksen piirissä. Yhteistyö kunnan varhaiskasvatushenkilöstön ja peruspetuksen henkilöstön välillä n erityisen tärkeää. Js pidennetyn ppivelvllisuuden päätös varhaiskasvatuksen aikana n jäänyt tekemättä tai ppilaan tilanne muuttuu esi- tai peruspetuksen aikana, päätös vidaan tehdä myöhemminkin. Tämä päätös vaikuttaa ppilaan petusryhmän kkn, petettaviin ppiaineisiin sekä petuksen järjestäjän saamaan rahitukseen. Opetuksen järjestäjä linjaa myös pidennetyn ppivelvllisuuden timintamallit, mnialaisen yhteistyön ja käytänteet. Opetuksen järjestäjä nimeää henkilöt, jtka timivat nivelvaiheissa yhteistyössä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö pyytää tarvittaessa knsultaatita petustimen henkilöstöltä ppilaan tuen jatkumn varmistamiseksi. Opetuksen järjestäjä kirjaa pidennetyn ppivelvllisuuden ppilaan petuksen järjestämistavat ja timintamallit. Timinta-alueittain piskelevien ppilaiden petuksen järjestäminen kuvataan ppilaan HOJKSissa. Isnkyrön kunnan peruspetuksen ppilaiden timinta-alueittaisen petuksen järjestää Vaasan kaupunki Savilahden kulussa. Isnkyrön kunnassa pidennetyn ppivelvllisuuden päätöksen tekee jhtava rehtri. Ennen päätöstä keskustellaan hultajien kanssa pidennetyn ppivelvllisuuden eri vaihtehdista ja valinnan vaikutuksista. Esipetuksen kest ja peruspetuksen alittaminen suunnitellaan lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kknaistilanteen perusteella. Isnkyrön varhaiskasvatuksessa lapsille, jille tehdään päätös pidennetystä ppivelvllisuudesta, tehdään myös päivähidn kuntutussuunnitelma. Kuntutussuunnitelmaan kirjataan erityisen tuen perustelut, kuntutus- ja terapiapalvelut sekä tuen tavitteet, menetelmät ja jatktimenpiteet. Kuntuttavien tahjen lausunnt liitetään suunnitelman mukaan, samin kdin ja päivähidn kirjalliset kuvaukset lapsesta. Suunnitelma laaditaan mahdllisimman pian päätöksestä ja tarkastetaan timintakauden lpussa. Tarkastuksen yhteydessä arviidaan tavitteiden saavuttamista sekä laaditaan uudet tavitteet. Lapsi sallistuu ppivelvllisuutta edeltävään esipetukseen päivähidssa 5-vutiaana. Tällöin lapsi alittaa peruspetuksen 7-vutiaana. Mikäli lapsen kknaistilanteen arviinnin jälkeen katstaan klmannen esipetusvuden levan tärkeä, vidaan päätös siitä tehdä, js lapsi ei le 77

78 edistynyt tavitteiden mukaisesti, mutta hänellä lisi mahdllisuus selviytyä krkeampien tavitteiden mukaisesti peruspetuksesta klmannen esipetusvuden jälkeen. (Paljn pissalja, sairasteluja tms. jtka vat estäneet lapsen ppimista ja tavitteiden saavuttamista) 5-vutiaana alitettu ppivelvllisuutta edeltävä esipetus n samjen esipetuksen nrmien alaista kuin ilman tätä päätöstä levien ppilaiden vutta myöhemmin alitettu esipetus. Esipetusta vidaan antaa peruspetuslain ja varhaiskasvatuslain mukaisessa paikassa. Päivähidssa varhennettua esipetusta antaa esipettajan valmiudet maava lastentarhanpettaja. Lastentarhanpettaja suunnittele ja tteuttaa petuksen lapsen tarpeiden mukaan yhteistyössä keltn kanssa. Opetuksen suunnittelussa knsultidaan tarvittaessa myös muita tahja. Nivelvaiheessa, peruspetukseen siirryttäessä, yhteistyötä tekevät lastentarhanpettaja, kiertävä erityislastentarhanpettaja ja vastaanttavan kulun lukanpettaja/esikulupettaja ja erityispettaja. 7.1 Yleinen tuki Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Oppimisen ja kulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset" 7.2 Tehstettu tuki Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Oppimisen ja kulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset". 7.3 Erityinen tuki Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Oppimisen ja kulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset". 7.4 Peruspetuslaissa säädetyt tukimudt Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Oppimisen ja kulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset". 7.5 Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Oppimisen ja kulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset 78

79 linjaukset". 8. Oppilashulln paikallisen tteuttamisen tavitteet ja timintatavat Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Oppilashult Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Oppilashulln paikallinen kuvaus maakunnalliseen petussuunnitelmaan (OPS:n perusteet, luku 8.5) Oppilas- ja piskelijahultlaki /1287 määrittelee, miten kuntataslla tteutetaan ppilas- ja piskelijahultlain mukaista ppilashulta. Oppilas- ja piskelijahultlain mukaisella ppilashulllla tarkitetaan piskelijan hyvän ppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä ssiaalisen hyvinvinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää timintaa ppilaitsyhteisössä. Oppilashultlain piirissä vat kaikki esi- ja peruspetuksen ppilaat, valmistavan petuksen ppilaat, tisen asteen kulutuksessa levat lukilaiset ja ammatillisen kulutuksen piskelijat. Oppilashultlaki ei kske peruspetuksen aamu- ja iltapäivätimintaa, aikuisten lukikulutusta, eikä ammatillisen kulutuksen yksityispiskelijaa tai ammatillisen aikuiskulutuksen piskelijaa. Oppilashult tteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä kk ppilaitsyhteisöä tukevana yhteisöllisenä piskeluhultna, jka nivutuu saumattmasti yhteen peruspetuslain säädettyjen ppilashullllisten timien kanssa. Kulu tai yksikkö kirjaa yhteisöllisen ppilashultryhmän timintatavat ppilashulln suunnitelmaan. Lisäksi piskelijilla n ikeus yksilökhtaiseen ppilashultn, kuten ppilas- ja piskelijahultlain 5 :ssä säädetään. Oppilashulln kknaisuus kunnissa mudstuu kulutuksen järjestäjän hyväksymän petussuunnitelman mukaisesta ppilashullsta sekä palveluista, jita vat esimerkiksi psyklgi- ja kuraattripalvelut sekä kulu- ja piskeluterveydenhulln palvelut. Oppilashulta tteutetaan petustimen sekä ssiaali- ja terveystimen mnialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä ppilaiden ja heidän hultajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahjen kanssa. Kulutuksen järjestäjät vastaavat siitä, että ppilashulln tteuttamista, arviintia ja kehittämistä varten laaditaan kulu- ja yksikkökhtainen suunnitelma. Suunnitelma laaditaan kaikissa esi- ja peruspetusta tarjavissa yksiköissä. Tarvittaessa suunnitelma vi lla useamman yksikön yhteinen. Oppilaits- ja yksikkökhtaisten suunnitelmien laatimista hjaa kunnissa valtuustkausittain laadittavat ja päivitettävät lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelmat, jtka perustuvat lastensujelulain 12 :ään. Lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma n sa kunnan hyvinvintikertmusta. Ne n laadittava mnialaisesti yhteistyössä. Työn krdinintia varten kunnassa n ltava mnialainen yhteistyöverkst, kuten esimerkiksi nurislain 7a :n mukainen lasten- ja nurten palveluverkst tai ppilas- ja piskelijahultlain 14 :n mukainen mnialainen piskeluhulln hjausryhmä. Kulu- ja yksikkökhtaiset ppilashultsuunnitelmat tarkistetaan vuden kuluessa siitä, kun valtuust n hyväksynyt lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelman. Kulu- ja yksikkökhtaisten ppilashultsuunnitelmien laadinnassa vi hyödyntää maakunnallista phjaa (alla). Laadittaessa ppilashultsuunnitelmaa n samalla kirjattava, millin n päivitetty suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä timintasuunnitelma äkillisissä kriiseissä sekä vaara- ja uhkatilanteissa. Oppilashultsuunnitelma -phja 79

80 Oppilashult ja pedagginen tuki 80

81 9. Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma KULTTUURINEN MONINAISUUS Oppilaiden jkapäiväisessä khtaamisessa pyritään mlemminpuliseen kulttuurivaihtn. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien ppilaat sallistetaan ympäröivään kuluyhteisöön. Sumalaisen ja eteläphjalaisen kulttuurin sekä muiden kulttuurien minaispiirteitä ja perinteitä pitaan jkapäiväisessä arjessa. Tässä yhteistyössä hyödynnetään eri asiantuntijita sekä eri yhteistyötahja. Mahdllisia timintatapja: työpajat (ruka, musiikki, vaatteet, kuvataide) teemapäivät tai viikt etnisyys näkyväksi kulun seinille: taidetta, tutksia, tieta elävä kirjast (jnkun alan asiantuntija lainataan lukkaan) kerhtiminta juhlapäivät kummitiminta KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Yhteistyö kdin ja kulun välillä n kahdensuuntaista. Tulkkipalvelua n käytettävä, ellei yhteistä kieltä 81