ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET LASTENSUOJELUN MONIAMMATILLISESTA TYÖPARITYÖSTÄ
|
|
- Hilkka Tuominen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET LASTENSUOJELUN MONIAMMATILLISESTA TYÖPARITYÖSTÄ Anniina Suni Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalitieteiden laitos Sosiaalityö Käytäntötutkimusraportti Syksy 2010
2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO SOSIAALITYÖNTEKIJÄN JA SOSIAALIOHJAAJAN TYÖPARITYÖ Lastensuojelu Moniammatillisuus Sosiaaliohjaajat sosiaalialan toimijoiksi sosiaalityöntekijöiden rinnalle Aikaisempi tutkimus Hyvä yhteistyö TOIMINTAYMPÄRISTÖN ESITTELY TUTKIMUSKYSYMYKSET AINEISTO JA SEN ANALYSOINTI TULOKSET Työparityö ja sen tekijät Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työnkuvat Ammattiryhmien vahvuudet ja kehittämistarpeet Osallistuminen ja työn kehittäminen Tulosten hyödyntäminen POHDINTA...22 LÄHTEET...26 LIITE 1 Kyselylomake LIITE 2 Kyselylomake lapsille
3 1 1 JOHDANTO Tässä käytäntötutkimuksessa käsitellään asiakkaiden mielipiteitä lastensuojelun avohuollon moniammatilllisesta työparityöstä. Suoritin käytäntötutkimuksen teon Helsingin Läntisen perhekeskuksen Kaarelan toimipisteessä keväällä Idea tutkimusaiheesta on syntynyt työyhteisön tarpeista ja käytäntötutkimuksen aihe liittyy suoraan toimipisteen kehittämistehtävään. Sosiaalityössä on pitkään ollut vallalla yksin tekemisen periaate, vaikka haastavat asiakastapaukset on hoidettu työparityönä ja esimerkiksi huostaanoton valmistelu edellyttää kahta työntekijää. Viime vuosina myös sosiaalityöntekijät ovat enenevissä määrin tehneet työparityötä joko oman ammattikuntansa edustajan tai sosiaaliohjaajan kanssa. Sen sijaan lastensuojelun sosiaaliohjaajilla työparityö etenkin Helsingissä on ollut vahvana työtapana perhetyössä pidempäänkin. Perhetyötä ei ole kehitetty keskitetysti, ja useille toimipisteille on Helsingissä kehittynyt omia perhetyön käytäntöjä ja malleja (Liukonen & Lukman 2007, 107). Työparityön yleisyys perhetyön ulkopuolella vaihtelee kaupungeittain ja myös kaupunkien sisällä erittäin vahvasti, samoin kuin se minkä ammattikunnan edustajan kanssa työparityötä tehdään. Työparityö on moniammatillisessa sosiaalityössä melko uusi ilmiö, mikä puoltaa aiheen tutkimusta. Kaarelassa sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan systemaattisempaan työparityöhön on siirrytty syksyllä Tutkimuksen ajankohtaisuutta voi perustella sillä, että työn kehittämiseen on vielä mahdollisuus puuttua kun vasta ollaan luomassa uusia rakenteita. Sosiaaliohjaajien käytännön työtä koskevaa tutkimusta on melko vähän. Asiakkaiden mielipiteiden tutkiminen on tärkeää, koska asiakkaat ovat lastensuojelun palveluiden käyttäjiä ja lastensuojelun palveluilla pyritään vaikuttamaan heidän elämäänsä. On myös tärkeää muistaa, kuka on lastensuojelun asiakas. Asiakkaana lastensuojelulainkin määritelmän mukaan on lapsi, mutta usein puheessa aikuiset ja perhe mielletään asiakkaaksi. Uudessa lastensuojelulaissa lapsen osallisuutta on painotettu ja laissa säädetään esimerkiksi, että sosiaalityöntekijällä on oikeus ja velvollisuus tavata lasta henkilökohtaisesti (Taskinen 2007, 8.) Aikuisten lisäksi on siis tärkeää kartoittaa asiakkaina olevien nuorten ja lasten mielipiteitä. Välimäen (2009) mukaan nuoret osaavat
4 2 antaa positiivista palautetta mutta myös kritiikkiä työskentelystä (Välimäki 2009, 105), minkä takia nuorten voi olettaa antavan rakentavaakin palautetta. Palautteen keräämisessä on kyse myös arvostuksen osoittamisesta asiakkaalle, sillä sen avulla voidaan osoittaa, että asiakas huomioidaan palveluiden suunnittelussa. Usein tutkimuksessa asiakkaiden näkökulmia kysytään tutkijalähtöisesti, jolloin tutkija määrittelee mistä haluaa asiakkaan mielipiteen (Ribner & Knei-Paz 2002, 379). Työni ei niinkään pyri jäsentämään työparityötä vaan pikemminkin tuomaan esiin asiakkaiden näkemyksen työparityöstä. Rajaan tutkimukseni koskemaan lastensuojelun avohuoltoa, jolloin sijaishuolto ja perhehoito jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Luvussa 2 käsittelen aihepiiriin liittyvää aiempaa tutkimusta sekä käsitteistöä ja luvussa 3 esittelen käytäntötutkimuksen toimintaympäristön. Toimintaympäristön kuvauksesta siirryn kuvaamaan tutkimuskysymyksiä luvussa 4. Luvussa 5 käsittelen aineistoa ja sen analyysia ja luvussa 6 saamiani tuloksia. Luvussa 7 esittelen johtopäätöksiä ja tarkastelen kriittisesti käytäntötutkimusta ja omaa rooliani siinä. 2 SOSIAALITYÖNTEKIJÄN JA SOSIAALIOHJAAJAN TYÖPARITYÖ 2.1 Lastensuojelu Sana lastensuojelu voidaan käsittää kahdella eri tavalla. Lasten suojelu käsitetään kaikkia lapsia koskevaksi suojeluksi, jolloin ympäristöstä pyritään tekemään lapsiystävällinen ottamalla lapset huomioon esimerkiksi poliittisia päätöksiä tehdessä. Lasten suojelun toteuttamisen vastuu on kaikilla kansalaisilla. Toinen mahdollinen käsitteellistämistapa lastensuojelulle on sen juridis-hallinnollinen tarkoitus, jossa käsitettä yleensä käytetään. Se on myös tarkoitus, jossa käytän käsitettä tässä tutkimuksessa. Lastensuojelulla viitataan tällöin yksilö- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun. Yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelun yhtenä osana nähdään lastensuojelun avohuolto. (Taskinen 2007, ) Lastensuojelun avohuollon tehtävänä on lapsen kasvuolojen kehittäminen sekä vanhemmuuden ja vanhempien kasvatuskyvyn tukeminen (Räty 2007, 201). Lastensuojelun avohuollon, kuten koko lastensuojelun työskentelyn tärkeimpänä juridisena perusteena on lastensuojelulaki. Suomessa on aiemmin ollut voimassa kaksi lastensuojelulakia, jotka ovat tulleet voimaan vuonna 1936 (52/36) ja 1984 (683/83).
5 3 Vuoden 2008 alusta astui voimaan kolmas lastensuojelulaki (471/2007). Lainsäädännön lisäksi työtä ohjaavat kulloinkin muut lapsiin ja perheisiin liittyvät lait sekä yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja käsitykset perheestä, jotka voivat olla julkilausumattomia mutta silti ohjata työskentelyä vahvasti. Asiakas määritellään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa sosiaalihuoltoa hakevaksi tai käyttäväksi ihmiseksi (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000). Lastensuojelun asiakkaaksi voi tulla kun lastensuojeluasia tulee vireille lapsen tai huoltajan hakemuksesta. Lastensuojeluasia voi myös tulla vireille, kun sosiaalityöntekijä on vastaanottanut lastensuojelunilmoituksen tai muuten saanut tietää lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Vireille tulon jälkeen on arvioitava lastensuojelun tarve. (Räty 2007, 167.) Lastensuojelulaki määrittää, että lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on arvioita ilmoituksen kiireellisyys. Laissa on erikseen määritelty lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, joka vastaa lapsen asioista. Hän on myös vastuussa lastensuojelutarpeen selvityksen teosta. (Lastensuojelulaki 471/2007.) Henkilöllä on oltava sosiaalityöntekijän ammatillinen kelpoisuus. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun ilmoituksen perusteella lapsen asiassa ryhdytään kiireellisesti lastensuojelutoimenpiteisiin tai kun päätetään lastensuojelutarpeen selvityksen aloittamisesta. Asiakkuuden merkitys on suuri, sillä avohuollon palveluita ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta voida tarjota mikäli lapsella ei ole lastensuojelun asiakkuutta. (Räty 2007; 167, 202.) 2.2 Moniammatillisuus Moniammatillisuus yhteistyön käsitteenä on Suomessa vakiintunut 1990-luvulla. Moniammatillisuudella tarkoitetaan yhteistyötä, jossa esimerkiksi ihmisillä on yhteinen työ suoritettavanaan. Sosiaali- ja terveyspalveluissa moniammatillisuudella tarkoitetaan eri asiantuntijoiden työskentelyä, jossa yritetään huomioida asiakkaan tilanne kokonaisuutena. Moniammatillisuus on dilemmattista, sillä työntekijän pitää samalla tuoda esiin omaa osaamistaan ja toisaalta rakentaa yhteistä osaamista. (Isoherranen 2005, 13-14; 19.) Asiantuntijan tulee silloin olla tietoinen siitä, mikä on hänen omaa osaamistaan. Perhekeskuksen tarjoaman avun tulisi olla mahdollisimman kokonaisvaltaista (Liukonen & Lukman 2007, 104), mikä tukee hyvin edellä esitettyä Isoherrasen (2005) näkemystä
6 4 moniammatillisuudesta. Kahden ammattiryhmän moniammatillinen työ tukee kokonaisvaltaisuuden pyrkimystä, sillä tällöin on mahdollistaa yhdistää monen osaajan taitoja. Isoherrasen (2005) mukaan moniammatillisuus tuo työhön mukaan useita tiedon ja osaamisen näkökulmia (mt., 14). Tehty-linjausten tavoitteena onkin, että sosiaaliohjaajien työparityö siirtyy enemmän moniammatilliseksi työksi sosiaalityöntekijän kanssa (Liukonen & Lukman 2007, 108). Tällöin saman ammattikunnan välillä oleva työ jää vähäisemmäksi, mikäli oletetaan että resurssit eivät kasva. Kaarelassa siirtyminen moniammatilliseen työparityöhön kuvastaa tätä kaupungin tekemää linjausta. Myös sosiaalialan ammattilaisten eettisissä ohjeissa otetaan kantaan yhteistyön merkitykselle palvelujen turvaamisessa. Asiakkaan auttamiseksi työn on oltava moniammatillista ja verkostoitunutta. (Talentia 2005, 26.) Sosiaalialalla moniammatillisuutta käytetään esimerkiksi lasten seksuaalisen hyväksikäytön arvioinnissa, jolloin lääkärit ja sosiaalityöntekijät tekevät yhteistyötä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä osallistuu usein moniammatillisiin neuvotteluihin, jossa yhdessä eri ammattikuntien ja usein asiakkaan kanssa pohditaan miten asiakasta voidaan auttaa. Yksittäisiä neuvotteluja ei kuitenkaan voi rinnastaa moniammatilliseen työparityöhön, joka luonteeltaan jatkuvampaa. Käsite moniammatillisuus on tässä tutkimuksessa tärkeä, ja sillä tarkoitetaan sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan välistä ammatillista yhteistyötä. 2.3 Sosiaaliohjaajat sosiaalialan toimijoiksi sosiaalityöntekijöiden rinnalle Vuonna 2005 voimaan tullut laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (2005/272) on pohjana sosiaalialan tehtäväkuvien määrittelylle. Sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimuksena on suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot sosiaalityössä. Sosiaaliohjaajan kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva ja sosiaalialalle suuntaava ammattikorkeakoulututkinto. Kelpoisuusvaatimuksista voidaan tilapäisesti poiketa silloin, kun tehtävään ei saada pätevyyden täyttävää henkilöä. (Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 2005.) Pätevien sosiaalityöntekijöiden puuttuessa sosiaaliohjaajat usein tekevät töitä sosiaalityöntekijän nimikkeellä, vaikka ammattiryhmien koulutustaustat ovat erilaisia.
7 5 Sosiaaliohjaajien AMK-koulutus alkoi Suomessa vuonna 1992 (Rantanen & Toikko, 88), kun taas sosiaalityöntekijöitä on Suomessa korkeakoulutettu pidempään. Sosiaaliohjaajaa ja sosiaalityöntekijää käsitellään julkisessa keskustelussa erilisinä ammattiryhminä. Tämä ilmenee esimerkiksi opetusministeriön selvityksestä Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta, jossa ammattiryhmiä käsitellään erilisinä (Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta 2007, 35). Myös Helsingin sosiaaliviraston selvitykset, esimerkiksi Tehty-hankkeen raportti, kuvaavat ammattiryhmiä erillisinä. Sosiaaliohjaajien (AMK) työnkuvaa on määritelty 2000-luvulla julkaistuissa opinnäytetöissä. Lisäksi Helsingin sosiaalivirastossa on vuonna 2007 julkaistu sosiaalialan tehtävärakenteita käsittelevä Tehty-hankkeen (Tehtävärakenteen ja työmallien kehittäminen sosiaalialan työssä hanke) raportti. Hankkeen tarkoituksen on ollut määritellä sosiaalialan eri toimijoiden tehtävänkuvia ( ) Raportti on saatu työntekijöiden haastattelujen kautta, eikä siinä ole huomioitu asiakkaiden näkemyksiä asiasta. Tehty-hankkeeseen liittyen on myös tehty opinnäytetyö, joka kuvaa sosiaaliohjaajan osaamista ja tehtäväkuvaa (Portti, Putro & Pyhäjärvi 2007). Tehty-hankkeen tavoitteena olivat lapsiperheiden vastuualueella muun muassa sosiaalityön ammattitaidon turvaaminen ja sosiaaliohjaajien osaamisen monipuolisempi hyödyntäminen. Tätä tavoitetta tukee sosiaaliohjaajien toimiminen työparina lastensuojelutarpeen selvityksissä. Sosiaaliohjaajien toimimista myös muissa tehtävissä ei nähdä osaamisen kannalta poissuljettuna. (Liukonen & Lukman 2007, ) Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan tehtäväkuvia määritellään Tehty-hankkeessa. Perhekeskuksessa lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on vastuu asiakasprosessista. Sosiaalityöntekijä erikoistuu lastensuojelulain tuntemiseen ja hänen tehtävänään on lapsen edun toteutumisen valvonta. Hän myös vastaa tukitoimien koordinoinnista ja päätösten teosta lakien mukaisesti. Sosiaalityöntekijän työote on psykososiaalinen. Sosiaaliohjauksen tehtävät jaetaan arviointi, perhe- ja kriisityöhön, jolloin perhetyö on vain yksi sosiaaliohjaajan työmuoto. Sosiaaliohjaaja tekee menetelmällistä intensiivistä perhetyötä ja lisäksi arviointityötä yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa, joka voi tarkoittaa työparityötä. Sosiaaliohjaaja tuo arviointiin oman ammatillisen osaamisensa. Tarkoituksena on myös laajentaa sosiaaliohjaajan ammattikuva kattamaan koko asiakasprosessi. (Liukonen & Lukman 2007; 103, )
8 6 Sosiaaliohjaajien työpanos on Helsingissä perinteisesti liitetty lastensuojelun perhetyöhön. Sosiaaliohjaajien ammattitaitoa pääsee hyödyntämään vain 10 % lastensuojelun asiakkaista, vaikka lastensuojelutiimien työntekijöistä yli 30 % on sosiaaliohjaajia (Liukonen & Lukman 2007, 107). Tehty-raportin loppuhankkeen (2007) mukaan sosiaaliohjaajilla on ammattitaitoa, jota voidaan hyödyntää aiemman perhetyön lisäksi entistä monipuolisemmin esimerkiksi työparityössä sosiaalityöntekijän kanssa. Alkuarvioinnin tehtävät voidaan jakaa sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaajan kesken, vaikka vastuu asiakasprosessista on sosiaalityöntekijällä. (Liukonen & Lukman 2007; 97, 108.) Tämä määrittely on Helsingissä viimeistään avannut sosiaaliohjaajille mahdollisuuden osallistua täysivaltaisena työparina lastensuojelutarpeen selvitysten tekoon, jota ennen uutta lastensuojelulakia kutsuttiin alkuarvioksi. Näin pystytään vähentämään sosiaalityöntekijöiden kuormitusta. Sosiaaliohjaajien koulutustausta ja orientaatio työhön ovat erilaisia kuin sosiaalityöntekijöillä, vaikka he toimivat samojen kysymysten parissa. Niinikosken mukaan sosiaalityöntekijät käyttävät usein hiljaista tietoa ja toimivat tiedostamatta arvojen varassa. Kollegat auttavat Niinikosken mukaan tunnistamaan uusia toimintatapoja ja jakamaan niitä. Vertaistuen avulla sosiaalityöntekijät voivat edistää reflektiivistä ammatillisuutta ja vahvistaa työntekijöiden jaksamista. (Niinikoski 2005; 47, 60.) Kysymykseksi nousee se, miten nämä mahdollistuvat sosiaaliohjaajien kanssa ja saako sosiaalityöntekijä sosiaaliohjaajalta kollegiaalista tukea, jotta työparityö voisi tukea työssä jaksamista. 2.4 Aikaisempi tutkimus Sosiaalialalla tapahtuvasta työparityöstä on muutamia tutkimuksia, kuten Anna Vaihion ylemmän ammattikorkeakoulun lopputyö, joka käsittelee työparityön kehittämistä lastensuojelussa. Vaihion toimintatutkimuksessa työntekijät ovat tutkimuksen informantteina. Vaihion työssä työparityön moniammatillisuutta ei huomioida vaan huomio keskittyy työparityön rakenteisiin (Vaihio 2009, 5), minkä takia tulokset eivät ole suoraan verrannollisia tähän käytäntötutkimukseen. Lisäksi nämä tutkimukset kuvaavat työntekijöiden näkemyksiä.
9 7 Elina Rahko on vuonna 2010 tehnyt Lapin yliopistossa tutkimuksen, jonka nimi on Samassa veneessä sosiaalialalla: tutkimus sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien kokemuksista työparityöstä. Tutkimus on toteutettu työntekijöiden haastatteluilla. Tutkimuksen mukaan työparityötä on mahdollista hyödyntää sosiaalialalla ja puolestaan sen avulla voidaan hyödyntää työntekijöiden monipuolista korkeakouluosaamista. Sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän työnjaosta helsinkiläisillä sosiaaliasemilla on tehty ammattikorkeakoulun opinnäytetyö (Siren 2010). Tässä työssä on kuitenkin myös työntekijänäkökulma. Sirenin mukaan asiakkaiden saama palvelu on parantunut aikuissosiaalityössä ja työhön on tullut lisää joustavuutta (Siren 2010). Myös toisen opinnäytetyön mukaan sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työparityö koetaan hyväksi asiaksi niin työntekijöiden kuin asiakkaiden kannalta (Portti, Putro & Pyhäjärvi 2007). Tässä kuten Sirenin työssäkin työntekijät kuitenkin vain ajattelevat työparityön olevan asiakkaille hyväksi ilman asiakkaiden kommenttia. 2.5 Hyvä yhteistyö Viime vuosien aikana asiakkaiden kokemuksia on sosiaalialalla kartoitettu vain muutamassa tutkimuksessa julkaistussa raportissa. Callan & Spratt (2004) ovat tutkineet vanhempien käsityksiä lastensuojelusta. Asiakkaiden mielestä sosiaalityöntekijän on tärkeää ymmärtää heidän ongelmansa, ja tässä ymmärtämisessä auttaa oma elämänkokemus menettelytapoja koskevaa tietoa paremmin. Tutkimuksen mukaan sosiaalityöntekijän persoonallisuus vaikuttaa vahvasti vanhempien kokemukseen lastensuojelusta. Sosiaalityöntekijästä saattaa esimerkiksi huomata, ettei hän ole kiinnostunut perheestä. Jotkut vanhemmat kokivat, että sosiaalityöntekijät lähinnä tarkastavat perhetilanteen ilman aitoa kiinnostusta perheeseen. Hyviä työntekijöitä ovat ne, jotka virallisen työnkuvan lisäksi ovat rehellisiä ja jakavat tietoa. (Callan & Spratt 2004, 217.) Virallinen työnkuva, joka määrittyy sen organisaation mukaan, jossa työntekijä työskentelee, ei siis määritä työntekijää hyväksi. Saman tuloksen tulivat myös Ribner ja Knei-Paz tutkimuksessaan. Heidän mukaan asiakkaiden mielestä tärkeintä on, että työntekijä on ihminen eikä vain osa virallista byrokratiaa (Ribner & Knei-Paz 2002, 28) Vanhempien mukaan olisi tärkeää, että sosiaalityöntekijä saa luotua hyvän suhteen heihin sekä lapsiin hyvien vuorovaikutustaitojen avulla (Callan & Spratt 2004, ). Tärkeäksi tekijäksi ei siis nostettu koulutusta, vaan aito kyky olla perheen kanssa.
10 8 Asiakkaan osallisuus sosiaalityössä on usein keskustelun kohteena. Thomasin (2002) mukaan osallisuus koostuu mahdollisuudesta valita, saada tietoa, vaikuttaa prosessiin, ilmaista itseään, saada apua ja mahdollisuudesta itsenäisiin päätöksiin (Thomas 2002). Osallisuus ei siis Thomasin mukaan vaadi paljoa, koska osallisuus koostuu tavallisista asioista kuten vaikuttamismahdollisuuksista omiin asioihin. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN ESITTELY Käytäntötutkimuksen toimintaympäristö sijoittuu Helsingin sosiaaliviraston lastensuojelutyön avohuollon palveluihin. Perhekeskuksia, joihin lapsiperheiden palvelut sijoittuvat, on neljä: itäinen, pohjoinen, eteläinen ja läntinen. Perhekeskuksiin kuuluvat lastensuojelutyö, lapsiperheiden kotipalvelu sekä leikkipuistotoiminta. Lastensuojelutyöhön kuuluvat avohuollon sosiaalityö, jälkihuollon sosiaalityö ja sijaishuollon aikainen sosiaalityö silloin kun sijoituspaikkana on lastensuojelulaitos. ( ) Tutkimus sijoittuu Helsingin kaupungin Läntisen perhekeskuksen Kaarelan ja Lassilan toimipisteisiin ja kohdistuu siellä lastensuojelutyöhön. Kaarelan toimipisteessä työskentelee kahdessa tiimissä kaksi johtavaa sosiaalityöntekijää, kymmenen sosiaalityöntekijää, kuusi sosiaaliohjaajaa ja yksi erityissosiaalityöntekijä. Lassilan toimipisteessä työskentelee kolmessa tiimissä kolme johtavaa sosiaalityöntekijää, 14 sosiaalityöntekijää ja 8 sosiaaliohjaajaa. Käytäntötutkimus alkoi pelkästään Kaarelan toimipisteen kanssa ja Lassilan toimipiste tuli mukaan myöhemmin. Tästä syystä raportissa käsitellään asioita Kaarelan toimipisteen kannalta, vaikkakin monet asiat ovat yleistettävissä myös Lassilan toimipisteeseen. Työpariudet jaetaan Kaarelan toimipisteessä viikoittaisissa jakopalavereissa, joissa asiakkaille valitaan vastuutyöntekijä, joka on sosiaalityöntekijä. Tämän jälkeen valitaan työpari, joka voi asiakkaan tilanteesta riippuen olla sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. Kaarelassa ei ole käytössä kiinteitä työpariuksia, vaan työpariudet vaihtelevat tarpeen mukaan. Lassilassa asiakkaan vastuutyöntekijä jaetaan viikoittaisessa jakopalaverissa, ja asiakkaan tarpeiden mukaan valitaan työpari tiimissä, joka on muutaman päivän
11 9 jakopalaverin jälkeen. Kaarelan toimipisteessä sosiaaliohjaajat ovat osallistuneet satunnaisesti, lähinnä työntekijätilanteen mukaan, sosiaalityöntekijän työparina lastensuojelutarpeen selvityksiin vuoden 2008 alusta. Tällöin lastensuojelulaki muuttui mahdollistaen sosiaaliohjaajien työnkuvan laajentamisen. Helsingissä sosiaaliohjaajien osallistuminen lastensuojelutarpeen selvityksen tekoon ja sitä edeltäneeseen tilannearvioon on vaihdellut toimipistekohtaisesti ja vaihtelee edelleen, vaikka yleissuunta on kohti työparityötä. Lassilassa sosiaaliohjaajat ovat pidempään toimineet sosiaalityöntekijöiden työpareina. Kaarelan toimipisteen kehittämistehtäväksi on yhteisen pohdinnan jälkeen kehittämispäivässä valittu sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän välisen työparityöskentelyn mallinnus. Syksyllä 2009 toimipiste aloitti kokeilun, jossa sosiaaliohjaaja työskenteli systemaattisemmin ja joustavammin sosiaalityöntekijän kanssa työparina lastensuojelutarpeiden selvitysten teossa ja myöhemmin suunnitelmallisen sosiaalityön vaiheessa. Aikaisemmin sosiaaliohjaajan työnkuvana on ollut pääasiassa yksilösosiaaliohjaus ja perhetyö sekä erilaisten ryhmien ja leirien suunnittelu ja toteuttaminen. Kehittämistehtävään liittyen erityissosiaalityöntekijä toteutti syksyllä 2009 toimipisteessä kyselyn työparityöskentelystä asiakkaiden osallisuuden mutta samalla työntekijöiden työhyvinvoinnin lisääjänä. Työntekijät vastasivat kyselyyn ja tulokset käsiteltiin erityissosiaalityöntekijän johdolla kehittämispäivässä tammikuussa Myös Lassilan toimipisteen työntekijät vastasivat kyselyyn. Kyselystä on valmisteilla ylemmän ammattikorkeakoulun lopputyö. Oma käytäntötutkimusaiheeni on syntynyt osana Kaarelan toimipisteen kehittämishanketta. Kaarelan ja Lassilan toimipisteen työntekijät ovat sitoutuneet kehittämistyöhön arkityön ohessa. Kaarelan toimipiste on Praksis-toimipiste, ja se tekee yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa. Praksis on sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö, jossa reflektiivisten tutkimusmenetelmien avulla pyritään yhdistämään teoria ja käytäntö. Praksis on Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen (nykyisin sosiaalitieteiden laitos) ja Helsingin kaupungin sosiaaliviraston yhteistyömuoto. Sosiaalityön opiskelijat suorittavat Praksissa opintoihinsa kuuluvan Asiakastyön taidot- opintojakson. (Hinkka ym 2005, 17-18, 23.) Vuodesta 2007 lähtien opintojakso on ollut mahdollista suorittaa lastensuojelun Praksiksessa aikuisuuden Praksiksen sijaan. Kaarelan toimipisteessä on talvella 2010 käynnistynyt tutkimuksen tukiryhmä osana Praksis-toimintaa. Tukiryhmä kokoontui
12 10 kevään 2010 ajan ja sen tarkoituksena on koordinoida ja tukea toimipisteessä tapahtuvaa tutkimusta. Ryhmän toiminta jatkuu ainakin kevääseen 2011 saakka. Ryhmän ensimmäinen tapaamiskerta oli tammi-helmikuun vaihteessa ja kevään 2010 aikana niitä on noin kolmen viikon välein. Osa Kaarelan toimipisteen työntekijöistä on osallistunut vuosina pääkaupunkiseudun lastensuojelun kehittämisyksikköön. Pääkaupunkiseudun kehittämisyksikössä pääkaupunkiseudun kuntien sosiaaliviraston sekä sosiaali- ja terveysvirastojen yhteistyönä kehitettiin pysyviä toimintarakenteita lastensuojelun avohuollossa tapahtuvan kehittämistyön tueksi ( ). Kehittämisyksikössä Kaarelan sosiaaliohjaajat ovat kuvanneet omaa työtään ja erilaisia työtapoja, kun taas sosiaalityöntekijät ovat keskittyneet kuvaamaan sosiaalityöntekijän asiantuntijuutta ja asiakasprosessin johtajuutta. Hankkeen loppuraportin mukaan sosiaaliohjaajien työ on määritelty alkavan lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen, sosiaalityön toteutusvaiheessa (Karjalainen 2009, 118). Tehtävärakenteiden määrittely eroaa edellä olevasta sosiaaliohjaajien työn painopisteen määrittelystä, sillä Karjalaisen (2009) mukaan sosiaaliohjaus alkaa vasta sosiaalityön toteutusvaiheessa kun taas tehtävärakenteiden mukaan sosiaaliohjausta tulisi hyödyntää kaikissa asiakasprosessin vaiheissa. Helsingin sosiaaliviraston tehtäväkuvien määrittely ajoittui suunnilleen samoihin aikoihin kuin pääkaupunkiseudun lastensuojelun kehittämishanke. Lastensuojelun kehittäminen jatkuu tällä hetkellä Kehrässä (Lastensuojelun kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla) ( ) Kehrä on lastensuojelun kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla, ja sen tavoitteena on luoda kehittäminen osaksi perustyötä ( lastensuojelu, ). Kaarela osallistuu hankkeeseen kehittämistehtävällään työparityö. Olen toiminut Kaarelan toimipisteessä kolmeen otteeseen sosiaalityöntekijän sijaisena ja kesätyöntekijänä. Toimin käytäntötutkimuksen ajan opiskelijan roolissa, sillä käytäntötutkimuksen aikana en ole töissä toimipisteessä. Käytäntötutkimusjakson loppuessa siirryn sosiaalityöntekijän sijaiseksi. Olen pyrkinyt prosessin ajan korostamaan asemaani ulkopuolisena toimijana. Tämä on myös ollut helppoa, koska toimipisteessä ei käytäntötutkimuksen alkaessa ollut vapaita työtiloja, jolloin olen tehnyt tutkimusta pitkälti yliopiston tiloista käsin. Koen että tutkimusta tehdessä minulle on hyötyä siitä, että tunnen
13 11 toimipisteen käytännöt melko hyvin, koska minulla on ollut käsitys siitä, minkälaisesta tiedosta on toimipisteelle hyötyä. Valmistun itse sosiaalityöntekijäksi, joten sen takia näkökulmani on enemmän sosiaalityössä kuin sosiaaliohjauksessa. 4 TUTKIMUSKYSYMYKSET Tämän käytäntötutkimuksen tarkoituksena on selvittää asiakkaiden näkemyksiä ja kokemuksia lastensuojelun avohuollossa tapahtuvasta sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työparityöskentelystä. Käytäntötutkimuksessa analysoidaan kerättyä asiakaspalautetta, joka liittyy Kaarelan toimipisteen kehittämistehtävään. Asiakaspalautteen analysoinnilla pyritään selvittämään, miten työparityöskentelyä tulisi jatkossa toteuttaa niin, että se palvelisi asiakasosallisuutta samalla huomioiden työntekijöiden työssä jaksamisen. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisia kokemuksia asiakkailla on työparityöskentelystä? 2. Miten näitä kokemuksia voidaan hyödyntää työparityöskentelyn kehittämisessä? Aiheen tutkiminen on tärkeää, koska systemaattinen työparityöskentely on Kaarelan toimipisteessä uutta eikä työparityöstä ole valtakunnallisella tasolla paljoakaan ainakaan julkista tutkimusta. Työssä jaksamisen näkökulman ja asiakasosallisuuden huomioiminen on myös tärkeää, sillä lastensuojelutyö koetaan usein hyvin kuormittavana. Onkin tärkeää miettiä miten työssä jaksamista voidaan edistää ja miten voidaan kehittää sitä edistäviä työtapoja. Asiakasosallisuus voidaan joskus kokea ristiriitaisena työssä jaksamiseen nähden, mutta koen että hyvistä työkäytännöistä hyötyvät niin työntekijät kuin asiakkaatkin. Rajaan tutkimuksen koskemaan moniammatillista työparityötä, jossa työparina toimivat lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Käsitteitä työparityö ja parityö käytetään tässä työssä synonyymeina, vaikka niillä on omat vivahde-eronsa. Ymmärrän työparityön pitkäjänteiseksi ammatilliseksi työksi jota tehdään yhdessä, kun taas parityö viittaa kepeämpään yhteistyöhön. Tärkeä tutkimuksen kohde olisi myös se, kuinka tämä eroaa saman ammattiryhmän kanssa tehtävästä työparityöstä, mutta rajaan tämän tarkastelun ulkopuolelle. Analyysin kohteena voivat olla niin avohuollon, jälkihuollon kuin sijaishuollon aikainen sosiaalityö, kunhan asiakkuus on Läntisessä perhekeskuksessa.
14 12 Kuitenkin koska työparityöskentely on otettu käyttöön tässä muodossa Kaarelassa syksyllä 2009, oletan, että ainakin Kaarelassa suurin osa on avohuollon asiakkaita ja että asiakkuudet ovat vasta melko lyhyitä, tai parityö asiakkaan kanssa on kestänyt vasta vähän aikaa. Sen sijaan Lassilassa työparityö on ollut käytössä pidempään. Tämän tutkimuksen orientaatio on käytäntötutkimuksellinen. Satka, Karvinen-Niinikoski & Nylund (2005) määrittelevät käytäntötutkimuksen viiden kriteerin avulla. Ensiksi käytäntötutkimus on sosiaalialan käytäntöihin liittyvää tutkimusta ja toiseksi sillä on yhteys kehittämistyöhön. Kolmantena kriteerinä Satka ym. (2005) nostavat esille toimijoiden intuition ja metodologisen innovatiivisuuden. Neljänneksi käytäntötutkimus pyrkii jaetun tiedon tuottamiseen mukanaolijoiden kesken. Viidentenä kriteerinä käytäntötutkimuksen tuottaman tiedon tulee olla henkilökohtaisesti koskettavaa ja tuoda tiedetyksi marginaaleihin joutuneiden tietoa ja kokemusta tiedetyksi. (Satka ym. 2005, ) Näiden kriteerien pohjalta voidaan arvioida tutkimukseni soveltuvuutta käytäntötutkimukseksi. Käytäntötutkimukseni tuo hyvin ilmi asiakasnäkökulman koska asiakkaat ovat haastatteluiden informantteina, aihe liittyy vahvasti sosiaalialan käytäntöihin ja aiheella on yhteyksiä kehittämistyöhön, jolloin tutkimukseni täyttää kolme viidestä kriteeristä. Käytäntötutkimuksessa olisi voinut paremmin huomioida kaikkien siihen osallistuvien tahojen tiedontuottaja-aseman, esimerkiksi ryhmämuotoiset tiedonkeruumenetelmät olisivat tukeneet tätä paremmin. Sosiaalityön käytäntötutkimus on soveltavaa tutkimusta, jonka tavoitteena on palvella erilaisia intressitahoja (Satka ym. 2005, 11). Tutkimuksessa tulee myös huomioida tiedon palautus kentälle, jotta työkäytäntöjä voidaan kehittää ( ). Tutkija itse tai tiedemaailman eivät tällöin ole tiedon ainoita hyödyntäjiä. Käytäntötutkimuksessa keskeistä on myös aito dialogi käytännön ja tutkijan välillä ( ), mikä toteutuu tutkimuksessa hyvin. 5 AINEISTO JA SEN ANALYSOINTI Käytäntötutkimuksen aineistona on asiakkaiden strukturoidut haastattelut, jotka on toteutettu maalis-huhtikuussa Alun perin tarkoituksena oli, että haastattelen itse asiakkaita puhelimitse tai kasvotusten. Tällöin haastattelu olisi todennäköisesti ollut puoli-
15 13 strukturoitu. Kuitenkin päädyin lopulta yhdessä Kaarelan toimipisteen kanssa siihen, että työntekijät haastattelevat asiakkaita osana omaa työtään. Haastattelun etuna postikyselyyn on se, että haastattelun kuluessa haastattelija voi esimerkiksi selventää sanamuotoja. Haastattelun etuna on myös se, että haastattelija kuulee sisällön lisäksi sen miten sanotaan. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 73.) Tätä tietoa ei tutkimuksessa hyödynnetä, eikä sitä haastattelijoilta kerätty. Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat lupasivat suorittaa haastattelut puolestani. Tämä järjestely toteutettiin sen takia, että muuten Helsingin sosiaaliviraston tutkimusluvan käsittely olisi voinut viedä liian kauan aikaa ja käytäntötutkimusjakson suorittaminen olisi viivästynyt. Jokainen työntekijä kävi läpi asiakkaidensa joukosta ne asiakkaat, joiden kanssa on tehty moniammatillista parityötä ja valitsi näistä haastateltavia asiakkaita. Kaarelan toimipisteessä asiakkaissa ei tapahtunut niin suurta valikointia kuin Lassilassa, jossa työparityötä on tehty pidempään. Kaarelassa työntekijät kertovat valinneensa lähes kaikki asiakasperheet, joissa on tehty työparityötä. Haastattelut toteutettiin niin, että vastuutyöntekijä pyysi haastateltavalta haastatteluluvan ja toinen työntekijä suoritti haastattelut puhelimitse luvan saatuaan. Muutama asiakas kieltäytyi haastattelusta. Haastatteluja ei nauhoitettu vaan haastattelija kirjoitti yleensä käsin haastattelulomakkeeseen asiakkaan vastaukset. Tämän jälkeen kyselylomakkeet palautettiin toimipisteiden postilaatikkoihin, joista kävin ne hakemassa. Haastattelut on suoritettu laatimieni kyselylomakkeiden pohjalta. Laadin kaksi lomaketta helmimaaliskuussa Toinen niistä on tarkoitettu ala-aste ikäiselle lapselle ja toinen aikuisille ja ylä-asteikäisille lapsille. Useimmat kysymykset ovat avo-kysymyksiä. Kyselyeli haastattelulomakkeet ovat liitteenä (Liite 1 & Liite 2). Työntekijät saivat kyselylomakkeen tekovaiheessa kommentoida kyselylomaketta, ja muutin kyselyä työntekijöiden antaman palautteen pohjalta. Kyselylomaketta käsiteltiin myös tutkimuksen tukiryhmässä. Tässä vaiheessa kyselystä tuli yksinkertaisempi ja hieman lyhyempi. Saamani palautteen pohjalta haastattelut olivat kestäneet 10 minuutista 40 minuuttiin. Alun perin aineistoa oli tarkoitus kerätä vain Kaarelan toimipisteen puolelta, mutta laajensin aineistonkeruun myös Lassilan toimipisteeseen. Syy aineistonkeruun laajennukseen oli se, että Kaarelan toimipisteestä en olisi välttämättä saanut riittävän suurta aineistoa. Lisäksi näin koko Läntinen perhekeskus pystyi osallistumaan
16 14 tutkimukseen. Luovutin kyselylomakkeen Kaarelan toimipisteen työntekijöille 16.3 ja Lassilan työntekijöille kaksi viikkoa myöhemmin. Viimeinen haastattelu palautui Haastatteluja suoritettiin yhteensä 20.; Kaarelan toimipisteessä 9 ja Lassilan toimipisteessä 11. Vastaajista aikuisia oli 16 ja heistä äitejä 12. Kahdessa tapauksessa sekä äiti että isä osallistuivat haastatteluun yhdessä. Osallistujista alle 18-vuotiaita on kolme: Kaarelassa kaksi ja Lassilassa yksi. Heistä kaksi oli 17-vuotiaita ja 1 alle 15-vuotias. Lisäksi yksi vastaaja oli yli 18-vuotias jälkihuollossa oleva nuori. Olen analyysissä laskenut hänet lapseksi, vaikka hän ikänsä puolesta olisi aikuinen. Tein näin siksi, että hän on ollut lapsena lastensuojelun varsinainen asiakas, kun taas toiset aikuiset olivat haastattelussa vanhemman roolissa. Kaikki vastaajat vastasivat aikuisille tarkoitettuun haastatteluun ja lisäksi yksi vastaaja vastasi osaan lasten lomakkeen kysymyksistä. Kukaan ei vastannut pelkästään lapselle tarkoitettuun lomakkeeseen. Kaarelassa yksinasuvia lapsia (toinen yli 18-vuotias) vastasi kaksi. Yksilapsisia perheitä oli kaksi kuten myös kaksilapsisia. Kolmilapsisia perheitä oli yksi ja nelilapsisia kaksi. Lassilassa yksilapsisia perheitä oli seitsemän ja kaksilapsisia perheitä yksi. Nelilapsisia perheitä, joissa kaikki lapset eivät välttämättä olleet asiakkaina, oli kolme. Kahdessa näistä perheistä on kolme yli 10-vuotiasta lasta äidin edellisestä suhteesta ja nuorimmat alle 3- vuotiaat ovat äidin uudesta suhteesta. Kaarelassa lapsista alle vuoden ikäisiä on kaksi, 1-5- vuotiaita nolla, 6-11-vuotiaita kaksi, vuotiaita neljä, vuotiaita neljä ja yksi yli 18-vuotias. Seitsemän lapsen iästä ei ole tietoa. Lassilassa lapsista alle vuoden ikäisiä on yksi, 1-5-vuotiaita kolme, 6-11-vuotiaita kolme, vuotiaita seitsemän ja vuotiaita neljä. Yhden lapsen iästä ei ole tietoa. Yhteensä kysely käsitteli 38 lasta. Asiakkuuksien kestot olivat vaihtelevia ja ne on esitetty Taulukossa 1. Taulukko 1. Asiakkuuksien kestot Kaarelassa ja Lassilassa. Kaarela Lassila 0-4 kuukautta kuukautta- 1 vuosi vuosi - 3vuotta vuotta - 6 vuotta 0 0 yli 5 vuotta 2 3
17 15 Työntekijöiden pysyvyys on myös vaihteleva. Lassilassa viiden vastaajan työntekijäpari oli asiakkuuden ajan pysynyt samana ja kuudessa ainakin toinen työntekijä on vaihtunut. Kaikki Lassilan asiakassuhteet, joissa työntekijäpari on pysynyt samana, ovat kestoltaan alle 3 vuotta. Kaarelassa seitsemän vastaajan kohdalla työntekijäpari oli pysynyt samana lukuun ottamatta loma-aikoja. Kaarelassa kaikki asiakassuhteet, joissa työntekijät olivat pysyneet samoina, oli asiakassuhteen kesto 3 vuotta tai alle. Aineiston analysointi on suoritettu laadullisesti. Lomakehaastattelu mielletään usein kvantitatiiviseksi menetelmäksi, mutta sitä on mahdollista käyttää myös laadullisessa tutkimuksessa (Tuomi & Sarajärvi 2002, 74-75). Aineiston analysoinnissa olen käyttänyt sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysillä tarkoitetaan kirjoitettujen, nähtyjen tai kuultujen sanojen analyysiä ja sitä voidaan pitää väljänä teoreettisena viitekehyksenä (Tuomi & Sarajärvi 2002, 91). Analysoinnissa olen käyttänyt tekstin teemoittelua. Teemoittelussa aineisto pilkotaan ja ryhmitellään aihepiirien mukaan (Tuomi & Sarajärvi 2002, 93). Jokainen kysymys on teemoiteltu erikseen. Aloitin analyysin teon lukemalla lomakkeita ja muodostamalla itselleni kokonaiskuvaa aineistosta. Järjestin aineiston haastattelijan toimipisteen mukaan, jotta vertailu Kaarelan ja Lassilan välillä olisi mahdollista. Pyrin olemaan mahdollisimman objektiivinen enkä antamaan ennakkokäsitysteni vaikuttaa siihen, millaisiin teemoihin huomioni kiinnittyi. Teemoittelussa kokosin ensin yhden kysymyksen vastaukset yhteen kirjoittamalla ne sanatarkasti Microsoftin excel-tiedostoon. Tämän jälkeen siirsin samaa aihetta käsittelevät asiat vierekkäin samaan kategoriaan, minkä jälkeen pelkistin alkuperäiset vastaukset. Tämän jälkeen loin kategorioille nimet eli teemat. Analyysissa olen myös nostanut esiin aineistosta noussutta kokonaiskuvaa. Teemoittelun analyysiyksikkönä ovat yksittäiset sanat ja lauseet. Lähes kaikki vastaukset ovat olleet yksittäisiä sanoja tai lauseita. Teemoittelua ohjasivat myös tutkimuskysymykset ja kunkin kysymyksen kohdalla kysymyksen sisältö. 6 TULOKSET Kaarelan ja Lassilan toimipisteen tulokset olivat hyvin samansuuntaisia. Tulokset käsitellään jatkossa yhdessä, ellei muuta ole mainittu.
18 Työparityö ja sen tekijät Lastensuojelussa työparityötä käytetään eri asiakkuuden vaiheessa, vaikka työparityö keskittyy tutkimuksessa tiettyihin asiakasprosessin vaiheisiin. Työparityötä käytettiin pääosin lastensuojelutarpeen selvityksessä ja suunnitelmallisessa lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä. Lassilassa pelkkä lastensuojelutarpeen selvitys tehtiin kahdessa perheessä, pelkkää suunnitelmallista avohuollon sosiaalityötä yhdessä perheessä ja lopuissa kahdeksassa perheessä sekä lastensuojelutarpeen selvitystä että suunnitelmallista avohuollon sosiaalityötä. Oletuksenani on, että suunnitelmallinen avohuollon työskentely on näissä tapauksissa alkanut suoraan tehdyn lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen. Kaarelassa työskentelyn vaihe oli yhdessä haastattelussa lastensuojelutarpeen selvitys, kolmessa haastattelussa suunnitelmallinen avohuollon sosiaalityö ja kolmessa haastattelussa sekä lastensuojelutarpeen selvitys että suunnitelmallinen avohuollon sosiaalityö. Kahdessa Kaarelan haastattelussa perheessä oli edellisten lisäksi työskennelty sijoituksen aikana. Työntekijöille oma työnkuva ja ammattinimike on usein selvä asia. Asiakkaista 55 % tiesi, kumpi työntekijöistä on sosiaalityöntekijä ja kumpi on sosiaaliohjaaja. Asiakkaat olivat pääosin saaneet tiedon sosiaalityöntekijästä ja sosiaaliohjaajasta työntekijöiltä itseltään. Osat asiakkaat kertoivat työntekijöiden kertoneen asian mutta asiakkaat olivat tämän jo unohtaneet. Toisaalta joidenkin asiakkaiden mielestä työntekijän ammattinimikkeellä ei ole merkitystä. Nuorista 50 % tiesi, kumpi työntekijä on sosiaalityöntekijä ja kumpi on sosiaaliohjaaja eli nuorten tieto oli samalla tasolla aikuisten tiedon kanssa. Tämän kysymyksen kohdalla haastattelija sai kertoa asiakkaalle kumpi työntekijä on kumpi, sillä muuten haastattelujen suorittaminen loppuun ei olisi ollut mielekästä. Asiakkaat, ketkä eivät erottaneet työntekijöitä eivät osanneet arvella millaisia eroja ammattinimikkeiden taustalla voisi olla. Sen sijaan ne asiakkaat, jotka kertovat tunnistavansa työntekijät arvele ivat hyvin mitä keskeiset erot ammattiryhmien välillä ovat. Asiakkaat arvelivat ammattinimikkeiden ja työntekijöiden erojen liittyvän vastuuseen ja päätösvaltaan sekä käytännön asioihin kuten kotikäyntien tekoon. Asiakkaat kokivat tai osasivat nimetä työparityössä enemmän hyötyjä kuin haasteita. Suurimpana hyötynä esiin nousi kahden työntekijän kautta tuleva laajempi ja kokonaisvaltaisempi näkökulma asiakkaan asioihin. Tämä tapahtuu työntekijöiden
19 17 erilaisten näkökulmien ja persoonien kautta. Tällöin eri näkökulmat eivät luo asiakkaalle sekavaa kuvaa, vaan päinvastoin auttavat hahmottamaan kokonaisuutta. Asiakkaista se, että lapsi ja aikuinen saavat omat työntekijät, oli työparityön tuoma etu. Asiakkaat siis käsittävät työparin jakautuvan lapselle ja aikuiselle omiksi työntekijöiksi, eikä niinkään toimivan yhdessä. Myös se, että työntekijät olivat tavoitettavissa paremmin ja tiedonkulku oli sujuvampaa, olivat työparityön tuoma etu. Hyvää suhdetta työntekijöiden ja asiakkaiden välillä korostettiin myös vastauksissa. Vain neljäsosa vastaajista nimesi työparityön haasteita. Niitä olivat vaivaantuneisuus, aikataulujen vaikeus sekä työntekijöiden erimielisyys ja ristiriitaiset ohjeet. Kuitenkin haasteiden määrä hyötyihin oli vähäinen. Kukaan nuorista ei vastannut kysymykseen työparityön haasteista. 6.2 Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työnkuvat Asiakkaat hahmottivat sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työnkuvat erilaiseksi. Keskeisiä asioita sosiaaliohjaajan työssä olivat lapsen/nuoren tapaaminen ja kotikäynnit. Sosiaaliohjaaja myös miellettiin lähityöntekijäksi eli työntekijäksi, jota tavataan useammin ja joka on yleisesti ottaen aktiivisempi. Sosiaaliohjaajan työtapa oli ohjauksellinen, ja keskustelut olivat olennainen osa työskentelyä. Sosiaalityöntekijän työkuva määrittyi eri asioiden kautta. Sosiaalityöntekijä liitettiin vahvasti vastuuseen ja päätöksentekoon sekä palveluiden koordinoimiseen. Vastuusta huolimatta sosiaalityöntekijä oli asiakkaille kaukaisempi kuin sosiaaliohjaaja. Sosiaalityöntekijä hoiti aikuisten asioita. Asiakkaat kuvasivat työntekijöiden välillä olleen myös työnjakoa kirjoittamisessa, mutta kirjoitusvuorot jakaantuivat työntekijöiden kesken. Sosiaalityöntekijän työnkuva on määritelty tarkemmin kuin sosiaaliohjaajien. Toisaalta asiakkaat eivät olleet aina huomanneet työntekijöiden välillä ollenkaan työnjakoa. Tarkastelen sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän välistä työnjakoa työparityössä alla olevan taulukon (Taulukko 2) avulla. Toimipisteiden kesken tuloksissa on pieniä eroja. Sekä sosiaaliohjaaja että sosiaalityöntekijä tapaavat lapsia, joskin Lassilassa sosiaaliohjaajat tapaavat lapsia myös yksin. Asiakkaat kokevat pystyvänsä keskustelemaan molempien työntekijöiden kanssa, vaikka sosiaaliohjaajien vuorovaikutustaitoja yleensä julkisessa keskustelussa korostetaan. Enemmistö koki voivansa pitää yhteyttä molempien työntekijöiden kanssa. Sosiaalityöntekijöiden omaksi toiminta-alueeksi profiloitui päätösten tekeminen ja lastensuojelun menettelytavoista kertominen. Kaikki nuoret
20 18 vastasivat sosiaalityöntekijän tekevän päätökset. Lisäksi kaikki nuoret kertoivat tavanneensa molempia työntekijöitä, pitävänsä mielellään yhteyttä molempien kanssa ja pystyvänsä keskustelemaan molempien kanssa. Nuorten vastaukset ovat samansuuntaisia aikuisten vastausten kanssa, mutta aikuisten vastauksissa on enemmän hajontaa. Taulukko 2. Sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän välinen työnjako (Kaarela/Lassila). Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Molemmat Ei kukaan Ei tietoa otti teihin yhteyttä 4/5 1/1 2/4 0/0 2/1 sopi tapaamiset 2/4 3/1 3/5 0/0 1/1 johti tapaamisia 5/6 0/3 3/2 0/0 1/0 teki päätökset 5/8 0/0 2/2 1/1 1/0 kertoi lastensuojelusta ja sen 6/6 0/2 3/3 0/0 0/0 menettelytavoista tapasi lapsia 0/0 0/3 8/7 0/0 1/1 olisitte mielummin pitänyt yhteyttä 1/3 2/0 5/6 0/2 1/0 pystyitte keskustelemaan paremmin 1/1 ½ 6/7 0/1 1/0 6.3 Ammattiryhmien vahvuudet ja kehittämistarpeet Lassilan ja Kaarelan välillä on eroja siinä, mitä ja miten työntekijöiden työskentelyä, vahvuuksia ja kehittämistarpeita kuvataan. Lassilassa sosiaaliohjaajien työtä kuvataan hyvänä, asiakkaan huomioon ottavana sekä helppona tilaisuutena keskustella. Kaarelassa työskentelyä kuvataan asiakkaan huomioon ottavana, luottamuksellisena ja positiivisia asioita antavana. Työskentelyn kuvauksessa myös määritellään sosiaaliohjaajan persoonallisuuden piirteitä. Kun huomioidaan molemmat toimipisteet, keskeinen sosiaaliohjaajan työtä määrittelevä tekijä on asiakkaan huomioiminen ja kuunteleminen.
21 19 Sosiaaliohjaajien hyviä puolia nousi aineistosta esiin hyvin. Näitä olivat Lassilassa työskentely lasten kanssa, asiakkaiden ymmärtäminen ja kuunteleminen sekä asiakkaiden neuvominen. Nämä tekijät olivat melko tasavahvoja. Lisäksi useiden vastaajien mielestä sosiaaliohjaajat olivat hyviä työsään, mutta he eivät eritelleet vastaustaan tarkemmin. Kaarelassa nousi esiin myös vahvuus nuorten kanssa toimimisessa, mutta keskeisimpänä tekijänä olivat työntekijöiden lähestyttävyys ja hyvät vuorovaikutustaidot. Sosiaaliohjaajien persoonalliset ominaisuudet nousivat myös esiin Kaarelan, mutta eivät Lassilan puolella. Asiakkaan tukeminen on keskeinen teema, joka ilmenee molempien toimipisteiden puolella, mutta vahvemmin Kaarelassa. Tämä ilmenee esimerkiksi hyvän palveluohjauksen ja neuvomisen kautta. Asiakkaat vastasivat vaihtelevasti kysymyksiin sosiaaliohjaajien kehitettävistä ominaisuuksista. Lassilassa asiakkaat toivoivat työskentelyn tehokkuutta ja enemmän tapaamisia. Kaarelassa kehitettävät asiat ovat yksittäisiä, eivätkä ne suoraan liity työntekijän kykyyn tai taitoihin tehdä työtään vaan enemmän henkilökohtaisiin taitoihin esimerkiksi urheilussa. Kaarelassa 66 % ja Lassilassa 45 % eivät osanneet nimetä asiaa, jossa sosiaaliohjaajan olisi kehityttävä. Sosiaalityöntekijän työskentely määrittyy eri tavoin kuin sosiaaliohjaajien. Sosiaalityöntekijän työskentelyn kuvauksessa oli myös enemmän vastakkaisia mielipiteitä kun taas sosiaaliohjaajien kohdalla kuvaukset olivat pääosin yhteneväisiä. Kaarelassa työskentelyä kuvattiin toisaalta ahdistavana, mutta toisaalta asiakasta tukevana ja yhteistyökykyisenä. Lassilassa työskentelyä kuvattiin pääosin hyvänä, vaikka erottelua siitä, mikä teki työskentelystä hyvän, ei ollut niin paljoa. Sosiaalityöntekijän työ oli selkeää ja asiallista, sekä etäisempää kuin sosiaaliohjaajan työ. Vuorovaikutustaidot kuten kuunteleminen ja keskusteleminen eivät nousseet vahvasti esiin. Sosiaalityöntekijän hyvät puolet olivat erilaisia kuin sosiaaliohjaajien, sillä sosiaalityöntekijöiden persoonan kuvaukset olivat vähäisiä. Lassilassa keskeisinä hyvinä tekijöinä nousivat sosiaalityöntekijän vuorovaikutustaidot ja selkeys. Lisäksi sosiaalityöntekijä teki työnsä asiallisesti ja ammattitaitoisesti. Kaarelassa ammattitaitoisuus, vuorovaikutustaidot, toiminta ja palvelujärjestelmän tunteminen olivat keskeisiä sosiaalityöntekijän hyviä ominaisuuksia.
22 20 Sosiaalityöntekijöiden kehittymiskohtiin asiakkaat osasivat vastata paremmin kuin sosiaaliohjaajien kehittymiskohtiin. 33 % Kaarelan asiakkaista ja 54 % Lassilan asiakkaista ei osannut kertoa, missä sosiaalityöntekijöiden olisi kehityttävä. Kaarelassa keskeisimpänä kehitettävänä asiana nousi esiin sosiaalityöntekijöiden asiakkaan huomioon ottaminen. Tämä ilmenee niin suhtautumisessa asiakkaaseen kuin työntekijän tavoitettavuudessa. Lassilassa kehittymiskohteet olivat yksittäisempiä kuin Kaarelassa, mutta asiakkaiden huomioiminen ja tiukempi ote nousivat esiin. 6.4 Osallistuminen ja työn kehittäminen Asiakkaiden osallisuus toteutuu asiakkaiden mukaan lastensuojelun sosiaalityössä melko hyvin. Osallisuudella asiakkaat ymmärtävät oikeuden, luvan ja mahdollisuuden puhua. Tällöin osallisuus määrittyy toiminnan eli puheen ja työskentelyyn osallistumisen kautta. Osallisuus ei aina ollut suurta asiakassuhteen alussa, jolloin asiakkaat kuvasivat että on hyvä että joku muu hoitaa hommat. Asiakkaiden mukaan työskentelyyn sai vaikuttaa myös konkreettisen toiminnan kautta. Asiakkaiden mielestä tällainen tekijä oli tapaamisten aikataulut. Asiakkaiden mukaan osallistumisen lisääminen ei aina ole tarpeellista tai mahdollista. Kuitenkin osallisuuden vahvistamiseksi asiakasta voisi kuunnella enemmän ja tapaamisten tulisi olla tiiviimmällä aikataululla. Se tarkoittaako tiiviimpi aikataulu enemmän tapaamisia vai vain esimerkiksi selvityksen läpiviemistä nopeammin, ei käy ilmi tuloksista. Sosiaalityön ja työparityön kehittäminen olivat kysymyksistä e, joihin asiakkaat vastasivat vähiten. Hyvin monet asiakkaat eivät nähneet työparityössä kehitettävää. Kuitenkin viisi kohtaa nousi melko yhtenäisinä esiin. Asiakkaat toivovat lisää tapauskohtaisuutta ja aitoutta tapaamisiin ja vuorovaikutukseen. Tähän liittyy asiakkaiden toive siitä, että heitä kuunneltaisiin enemmän. Tämän voi liittää myös osallistumisen lisäämiseen, sillä asiakkaat kokivat osallisuuden olevan heidän kuuntelemistaan, jolloin kuuntelemista lisäämällä voidaan parantaa asiakkaiden osallisuutta. Asiakkaat toivoivat työntekijöiden tapaavan enemmän lapsia. Työtä voidaan myös kehittää selittämisen lisäämisellä. Asiakkaiden mukaan asioita ei voida selittää liian hyvin ja liian montaa kertaa. Asiakkaat toivoivat työskentelyyn myös lisää avoimuutta. Avoimuuden määrittely liittyy siihen, että asiakkailla oli pelko siitä että työpari puhuu heidän asioistaan. Sosiaalityön kehittämiseen liittyi myös teema, jonka olen nimennyt konkreettisuudeksi. Asiakkaat toivoivat apua
23 21 kodin askareisiin ja esimerkiksi koulutaksipalvelua. Sosiaalityön keinoin näihin vastaaminen ei ole mahdollista. 6.5 Tulosten hyödyntäminen Tulosten palauttaminen on tärkeää käytäntötutkimuksessa, sillä jotta työkäytäntöjä voidaan kehittää, on tieto saatava takaisin sinne mistä sitä on kerätty jotta sitä voidaan jatkossa hyödyntää. Tuloksia hyödynnetään toimipisteen ja tutkimuksen tukiryhmän kautta. Alustavista tuloksista on kerrottu Kaarelan toimipisteen kehittämispäivässä Työntekijät olivat odottaneet tuloksia ja niistä käytiin kehittämispäivässä keskustelua. Tuloksista nousseiden huomioiden pohjalta Kaarelan työntekijät suuntasivat seuraavaa kehittämistehtäväänsä, joka päätettiin Tulosten pohjalta syntyi myös keskustelua asiakkaiden mielipiteiden keräämisestä jatkossa ja siitä, miten asiakkaiden mielipiteiden avulla voidaan suunnata tulevia kehittämistehtäviä. Lisäksi tulokset on esitelty Lassilan kahdelle tiimille heidän kehittämispäivissään. Myös Lassilan tiimit valitsivat miten halusivat jatkaa työskentelyä valitsemansa aiheen ympäriltä. Niin Lassilan kuin Kaarelan tiimit valitsivat jatkotyöskentelykohteeksi työskentelyn avoimuuden. Kaarelan toimipisteen erityissosiaalityöntekijän ja myös omien havaintojeni mukaan työparityö on saatu yhdeksi luonnolliseksi työmuodoksi. Lastensuojelutarpeen selvitysten tekoon valitaan nykyään työpari, tapauksesta riippuen joko sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. Tulokset voidaan palauttaa työntekijöille ainoastaan toimipistetasolla, vaikkakin joistain vastauksista voidaan otoksen pienen koon perusteella päätelle ketä työntekijää palaute koskee. Yksittäiselle työntekijälle ei voida antaa suoraa palautetta työstään, koska tähän ei asiakkailta ole pyydetty lupaa vaan tulosten on korostettu olevan luottamuksellisia. Tulosten palautusta asiakkaille ei ole mietitty. Toimipisteessä asiasta on käyty keskustelua, mutta en tällä hetkellä tiedä keskustelun lopputulosta. Tuloksia levitetään eteenpäin myös tutkimuksen tukiryhmän kautta. Ryhmässä erityisesti lastensuojelun puolella kehittämishanke ja käytännöt työt tukivat toisiaan ja tuottivat tärkeää tietoa. Tukiryhmän kokouksessa on päädytty ehdottamaan ammattilehti Talentiaan juttua aiheesta Tutkimus ja kehittämishankkeen toteutus lastensuojelusta ja jutun teemaksi työparityötä. Juttua työstetään syksyn 2010 aikana.
LASTENSUOJELUN PRAKSIS
LASTENSUOJELUN PRAKSIS vastaa lastensuojelun haasteisiin Kehrä Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät Kehittävä sosiaalityöntekijä 30.9.2011 Tiina Muukkonen Lastensuojelun haasteet niistä on runsaudenpula
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma lastensuojelun näkökulmasta. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.-16.9.2009
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma lastensuojelun näkökulmasta Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.- Suunnitelman sisältö 1. Johdanto 2. Lasten ja nuorten hyvinvointityön periaatteet 3. Lasten
LisätiedotLastensuojelun edunvalvonnan kuntakartoitus 2016. Pilvikki Harju Sosiaalityön opiskelija 11.5.2016
Lastensuojelun edunvalvonnan kuntakartoitus 2016 Pilvikki Harju Sosiaalityön opiskelija 11.5.2016 Kysely viranhaltijoille Tarkoituksena kartoittaa lastensuojelun edunvalvonnan tilannetta Lapin ja Länsi-Pohjan
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?
Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua? Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Round Table -keskustelu Marjo Piironen ja Liisa Timonen Marjo Piironen ja Liisa
LisätiedotVanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen
Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen Mäntykangas 2 Kysely toteutettiin strukturoidulla lomakkeella
LisätiedotPalvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet kuntoutuksen toteutuksessa. 2015 Pirjo K Tikka
Palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet kuntoutuksen toteutuksessa 2015 Pirjo K Tikka Esityksen sisältö perusrakennemallin muutokset mitä muutokset tarkoittavat palvelun toteuttamisen kannalta
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 06 Västankvarns skola/ toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 06. Vuoden 06
LisätiedotMielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.
Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja
LisätiedotLastensuojelun edunvalvonnan tarpeen arvioiminen lastensuojeluprosessissa. 18.9.2013 Marjukka Heikkilä
Lastensuojelun edunvalvonnan tarpeen arvioiminen lastensuojeluprosessissa 18.9.2013 Marjukka Heikkilä LSL 22 Lapselle tulee lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen
LisätiedotMonitoimijaisella yhteiskehittelyllä kohti asiakaslähtöistä toimintatapaa kokemuksia Sabir-hankkeesta
Monitoimijaisella yhteiskehittelyllä kohti asiakaslähtöistä toimintatapaa kokemuksia Sabir-hankkeesta Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29-30.9.2011 Sosiaalityöntekijä Helena Boxström Projektipäällikkö
LisätiedotMalminkartanon kehittämishetki 7.6.2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen
Malminkartanon kehittämishetki 7.6.2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen 1 Kehrä II 2011-2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisen Tavoitteet : yhteistyössä
LisätiedotAsiakkaiden osallisuus mitä. Asta Niskala ja Annikki Paajanen 31.10.12 Oulu
Asiakkaiden osallisuus mitä se tarkoittaa kehittämistyössä? i t ä? Asta Niskala ja Annikki Paajanen 31.10.12 Oulu Tavoitteena kehittämishankkeissa jo koko 2000 luvun ajan Asiakkaiden osallisuuden kehittäminen
LisätiedotKolme pientä opinto-ohjaajaa ja suuren suuri lukio
Kolme pientä opinto-ohjaajaa ja suuren suuri lukio Järki päätti ottaa selvää, keitä koulussamme hiihtelevät ja opoiksi itseään kutsuvat ihmisolennot todellisuudessa oikein ovat ja mistä he tulevat. Opinto-ohjaajat
LisätiedotSosiaalialan osaaminen Lapissa Sociopolis -hanke
Sosiaalialan osaaminen Lapissa Sociopolis -hanke 26.5.2016, Rovaniemi, Pohtimolampi Heli Arola, Lapin ammattikorkeakoulu Tarja Kemppainen, Lapin yliopisto Toteuttajat: Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu
LisätiedotMiksi kysyttäisiin sosiaalityön asiakkailta?
Miksi kysyttäisiin sosiaalityön asiakkailta? Asiakaslähtöinen kehittäminen Valtion ja kansalaisyhteiskunnan tavoitteiden yhteen sovittamista Viranomaisammattilaisten ja kansalaisasiakkaiden jaettua asiantuntijuutta
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotOULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ TIETOTEKNIIKAN OSASTO OHJELMISTOKEHITYKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO
OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ TIETOTEKNIIKAN OSASTO OHJELMISTOKEHITYKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO TUOTEKEHITYSPAINOTTEISET OPINNOT JA YRITYSYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET EERO NOUSIAINEN eero.nousiainen@oamk.fi
LisätiedotLapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö
Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)
LisätiedotAiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen (AHOT) sosiaalityön yliopistokoulutuksen kysymyksenä
Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen (AHOT) sosiaalityön yliopistokoulutuksen kysymyksenä Sosiaalityön kevätseminaari 20.5.2013, Kangasala Sanna Lähteinen AHOT-hanke (2012) AHOT korkeakouluissa -hanke,
LisätiedotElämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen
Elämänkatsomustieto Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä
LisätiedotMIELENTERVEYSTYÖN OMAISSEMINAARI 10.10.2008
MIELENTERVEYSTYÖN OMAISSEMINAARI 10.10.2008 KAIJA RAY projektivastaava, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry. SANNA LUODEMÄKI projektisuunnittelija, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto
LisätiedotOpettajankoulutuslaitos, Rauma. VERME-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi
Opettajankoulutuslaitos, Rauma VERME-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi Miksi VERME? Kukaan ei ole valmis koulutuksesta valmistuttuaan. Eikä koskaan. Oppiminen jatkuu
LisätiedotTerveiset Ylä-Kainuun lastensuojelun sosiaalityöstä lukioille ja ammattikouluille
Terveiset Ylä-Kainuun lastensuojelun sosiaalityöstä lukioille ja ammattikouluille 2 Hyvä yhteistyökumppani! PÄRE- projekti on laatinut yhteistyössä Kainuun ammattiopiston, lukion ja Ylä-Kainuun lastensuojelun
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotLapset puheeksi työtapa Porin perusturvan perussosiaalityössä
Lapset puheeksi työtapa Porin perusturvan perussosiaalityössä 11.05.2016 / Porin perusturva, sosiaali- ja perhepalvelut /aikuissosiaalityön päällikkö Krista Virtanen Haluatko onnelliseksi porilaiseksi?
LisätiedotKESKIÖSSÄ LAPSI Mitä ja miten voimme tehdä yhdessä? Koonnut: Projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari, LasSe
KESKIÖSSÄ LAPSI Mitä ja miten voimme tehdä yhdessä? Koonnut: Projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari, LasSe KOTI Kehitysympäristö KOULU HARRASTUKSET VARHAISKASVATUS VAPAA-AIKA Lastensuojelun taustalla
LisätiedotSosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa
Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa Terveydenhuollon atk-päivät 30.5.2006 Mikkeli, Johanna Kallio, kehittämissuunnittelija,
LisätiedotULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU 27.4.2012 KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS Johdanto...1 1 Toimenpide-ehdotusten toteutuminen ja kv-henkilöstöpalveluiden kehittyminen...2
LisätiedotLearning cafen yhteenveto. Helsinki 23.1.2014
Learning cafen yhteenveto Helsinki 23.1.2014 Miten ohjaamme asiakkaita ammatilliseen kuntoutukseen? Tieto tulleista muutoksista (palveluntuottajat), tiedon jakaminen sidosryhmille/ammattilaisille ja asiakkaille
LisätiedotEmpatiaosamäärä. Nimi: ********************************************************************************
Empatiaosamäärä EQ Nimi: ******************************************************************************** Luen jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai eri sen kanssa. 1. Huomaan
LisätiedotLapin yliopisto Käytännön opetus, korvaavuudet ja perusopintojen yhdentämien. Heli Valokivi Sosiaalityön kevätseminaari 16.5.2015
Lapin yliopisto Käytännön opetus, korvaavuudet ja perusopintojen yhdentämien Heli Valokivi Sosiaalityön kevätseminaari 16.5.2015 SSOS0100 SOSIAALITYÖN PERUSOPINNOT (25 op) yhteistyössä UEFin kanssa / Layn
LisätiedotPalvelut kunnille. Lapsiperheiden kotipalvelu Lasten ja nuorten ammatillinen tukihenkilötyö Perhetyö. Kotineuvola Oy
Palvelut kunnille Lapsiperheiden kotipalvelu Lasten ja nuorten ammatillinen tukihenkilötyö Perhetyö Kotineuvola Oy MLL:n Hämeen piirin Kotineuvola Oy:n työntekijät ovat: Sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan
LisätiedotSamanaikaisen innovatiivisuuden ja tehokkuuden edistäminen. Olli-Pekka Kauppila, Mira Halonen & Ville Koiste Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Samanaikaisen innovatiivisuuden ja tehokkuuden edistäminen Olli-Pekka Kauppila, Mira Halonen & Ville Koiste Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Taustaa: uutta luovan innovatiivisuuden ja olemassa olevan
LisätiedotLASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT SISÄINEN ASIAKASKYSELY YHTEISTYÖSTÄ PPK verkosto SYYSKUU 2009 (toimijoiden välinen yhteistyö )
LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT SISÄINEN ASIAKASKYSELY YHTEISTYÖSTÄ PPK verkosto SYYSKUU 2009 (toimijoiden välinen yhteistyö ) A. TYÖYKSIKKÖ: vastausten määrä yhteensä n=42 eos= 3 vastaajien määrä = n (suluissa
LisätiedotPeruskoulujen tasa-arvo hanke
Peruskoulujen tasa-arvo hanke Peruskoulujen tasa-arvo hanke Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, joka kohdennetaan koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin Hankekokonaisuus,
LisätiedotEsiopetuksen arvot. Arvokysely tammikuu 2015
Esiopetuksen arvot Arvokysely tammikuu 2015 Yleistä kyselystä - Toteutettu Savonlinnan esiopetusyksiköissä - Aikuisille kysely netissä - Lapset keskustelivat ryhmissään aikuisen johdolla (valitsivat 12:sta
LisätiedotKuvastin ASIAKASPEILI
Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä
LisätiedotKehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Täydellisesti integroitu järjestelmä Integraation hyödyt mahdollista saavuttaa, jos lähtökohtana asiakas, ei hallinnonala
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan
LisätiedotAsukkaiden ääni Siun sotessa. Kuntalaiset keskiöön- seminaari 26.2.2015/Heli Aalto
Asukkaiden ääni Siun sotessa Kuntalaiset keskiöön- seminaari 26.2.2015/Heli Aalto 1 Asukkaiden osallisuus Siun sotessa Järjestämislaki 30 - tuottamisvastuussa olevan on kerättävä alueensa asukkaiden näkemyksiä
LisätiedotLapsen osallisuus prosessissa Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa
Lapsen osallisuus prosessissa Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Milja Laakso Asiantuntija, Lastensuojelun edunvalvojatoiminta Pelastakaa Lapset ry Maakunnallinen
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016
Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen ja kehitystyön prosessi lähti liikkeelle osana laajempaa laadun
LisätiedotMUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa!
Kysely Välkky-projektissa keväällä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa! Aika ja paikka: 11.3.2011, MTC Oy, Pori Kouluttajat: Timo Martelius
LisätiedotMitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala
Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala Lasta ei voida ohjelmoida kokemaan sitä mitä aikuiset toivovat hänen kokevan.
LisätiedotMoniammatillisen asiantuntijaryhmän perustelut. 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain (417/2007) 14 :n mukaan
Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä Keski-Suomessa 2016 Moniammatillisen asiantuntijaryhmän perustelut 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain (417/2007) 14 :n mukaan "Kunnan tai useamman
LisätiedotTutkimus järjestäytymisestä
Tutkimus järjestäytymisestä Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen taustaa: Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen ammatilliseen järjestäytymiseen liittyen Tutkimus toteutettiin
LisätiedotVäli- ja loppuraportointi
Väli- ja loppuraportointi Hyvän raportin merkitys hankkeen tulosten kuvaamisessa Sari Ahvenainen ESR-koordinaattori 25.5.2011 Uudenmaan ELY-keskus Väliraportti (1/8) Miksi väliraportti tehdään? - Tarkoituksena
LisätiedotOnnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen
Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen Mikä on liikkumissuunnitelma ja miksi se kannattaa tehdä? Liikkumissuunnitelma antaa konkreettisen suunnan Liikkumissuunnitelma
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä pilotti Yhteenveto webropol-seurannasta (keskeisimpiä osioita)
Sosiaalityö päivystyksessä pilotti Yhteenveto webropol-seurannasta (keskeisimpiä osioita) Integraatio - työryhmä 27.1.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke Tavoitteet:
LisätiedotPohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake
NOSACQ-50- Finnish Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake Kyselylomakkeen tarkoitus on kartoittaa sinun käsityksesi työturvallisuudesta tällä työpaikalla. Vastauksiasi käsitellään tietokoneella
LisätiedotKOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ. Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki
KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ ARVIOIVISTA MENETELMISTÄ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke Tavoitteena on saada tietoa lievästi
LisätiedotPerustason moniammatillinen tiimi mielenterveys- ja päihdeasiakkaalle
Perustason moniammatillinen tiimi mielenterveys- ja päihdeasiakkaalle Hanna Ahola, projektikoordinaattori 040 585 4630 hanna.ahola@turku.fi Lähtökohdat Terveyspalvelujen käyttö painottuu voimakkaasti osalle
LisätiedotT&K- HANKKEISIIN ja OPINNÄYTETÖIHIN SOVELTUVIA ANALYYSIMENETELMIÄ
T&K- HANKKEISIIN ja OPINNÄYTETÖIHIN SOVELTUVIA ANALYYSIMENETELMIÄ Mitä analyysilla tarkoitetaan? Analyysin tekemiseen tarvitaan analysoitava kohde ja siinä olevia analysoitavia yksiköitä. Ne voivat olla
LisätiedotSosiaaliohjaaja sosiaalityöntekijän työparina lastensuojelun avohuollossa
Anne Kurppa Sosiaaliohjaaja sosiaalityöntekijän työparina lastensuojelun avohuollossa Metropolia Ammattikorkeakoulu Sosionomi (ylempi AMK) Sosiaalialan koulutusohjelma Opinnäytetyö 1.11.2012 Tiivistelmä
LisätiedotLASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Jyväskylä 7.5.2014
LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Jyväskylä 7.5.2014 Jokainen lapsi tarvitsee tuekseen yhden turvallisen aikuisen. Äidin, isän, sijaisäidin, sijaisisän, valmentajan, kerhonohjaajan, kummin, naapurin
LisätiedotLastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää 10.9.2010 Antti Väisänen Terveys- ja
Lastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää 10.9.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Sosiaalitalous
LisätiedotJoukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa?
Tuomo Alasoini Joukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa? Teknologinen kehitys muuttaa työtä vauhdilla. Digitaaliset alustat tarjoavat uusia mahdollisuuksia jakaa työtä ja tehdä työtarjouksia ihmisille,
LisätiedotINVESTOINNIT EHKÄISEVIIN PALVELUIHIN NÄKYVÄT LASTENSUOJELUSSA
INVESTOINNIT EHKÄISEVIIN PALVELUIHIN NÄKYVÄT LASTENSUOJELUSSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 30.10.2008 Paasitorni, Helsinki Maire Ahopelto Perusturvajohtaja, Utajärven ja Vaalan kunnat 18.5.2008 saakka,
LisätiedotOrientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta
TAMK Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK) 16ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2016 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena
LisätiedotKoordinaattorin puheenvuoro
Koordinaattorin puheenvuoro Ikääntyneen hyvä arkiavustusohjelman keskustelutilaisuus 9.12.2011 Pirkko Karjalainen toiminnanjohtaja Tästä lähdettiin Hanketta valmisteltiin Ray:n aloitteesta kevään 2011
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/31. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/31. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/31
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/31 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/31 Kukaan
LisätiedotMikä luo nuorelle turvallisuuden tunnetta kodin ja viranomaisten välissä
Mikä luo nuorelle turvallisuuden tunnetta kodin ja viranomaisten välissä Vesa Heiskanen Puolueeton vyöhyke Punaisen Ristin brändi Avoimuus ja läpinäkyvyys avoimet prosessit auttavat nuorta ja vanhempia
LisätiedotERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET
ERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET OULUN VARHAISKASVATTAJA MESSUT -2010 Riitta Kaivola / Piia Roos 19.11.2010 KUNNIOITUS Kaskela, M & Kekkonen, M. 2007.
LisätiedotEskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa
Eskarista ekalle eskariope mukana ekaluokan alussa Taustaa: Kemi mukana Kelpo-kehittämistoiminnan 1. aallossa lv. 2008-2009 alkaen Tavoite: Esi- ja perusopetuksen nivelvaiheen kehittäminen ja yhteistyön
LisätiedotErikoistutkija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL johanna.hietamaki@thl.fi
Lapsen oikeus tulla kuulluksi Sosiaalityöntekijän näkökulma Johanna Hietamäki Erikoistutkija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL johanna.hietamaki@thl.fi 7.10.2015 Lapsen oikeus tulla kuulluksi Sosiaalityön
LisätiedotRaportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena
Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena Tiivistelmät, väli- ja loppuraportit Auli Vuorela ESR-koordinaattori Uudenmaan ELY-keskus 6.5.2013 Raportteja, raportteja, raportteja Loppuraportti
LisätiedotPalvelusetelin uudet. Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799
Hyrrä hankkeen palveluseteliseminaari, Joensuu 11.2.2010 Palvelusetelin uudet mahdollisuudet d Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet
LisätiedotArviointi johtamisen tukena
Arviointi johtamisen tukena Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus 26.11.2014 27.11.2014 1 Mitä näet tässä kuvassa? 27.11.2014 2 Arviointi on kuin valokuva Se näyttää yhdistyksen tai järjestön tilan
LisätiedotVASU2017 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistaminen
VASU2017 KOONTI KYSELYSTÄ HUOLTAJILLE VASU2017 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetushallitus valmistelee parhaillaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteita, ja niiden mukaan laadittava
LisätiedotTyönantajahaastattelujen satoa. Kirsi Klemelä Turun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Työnantajahaastattelujen satoa Kirsi Klemelä Turun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Työnantajien edustajien haastattelut Tavoitteena oli kartoittaa työnantajien ja henkilöstönkehittäjien näkemystä
LisätiedotKokemuksia Sihteerin ammattitutkinnosta. Paula Turunen
Kokemuksia Sihteerin ammattitutkinnosta Paula Turunen 2 Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Kuulumme Raision seudun koulutuskuntayhtymään Olemme seuraavien alojen erikoisosaaja Turun seudulla: liiketalous
LisätiedotVoiko kohtaamista johtaa?- myönteisen vuorovaikutuksen luominen hoivakontakteissa. Mainio Vire Oy Laura Saarinen
Voiko kohtaamista johtaa?- myönteisen vuorovaikutuksen luominen hoivakontakteissa Mainio Vire Oy Laura Saarinen Yrityksen arvopohja luo jo suunnan kohtaamiselle Yrityksemme arvot on luotu yhdessä henkilökuntamme
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,
LisätiedotOulun korkeakouluopiskelijoiden kansalaisuuskäytännöt ja sosiaalinen media:
Oulun korkeakouluopiskelijoiden kansalaisuuskäytännöt ja sosiaalinen media: Osallistuminen ja vaikuttaminen kyselyn tulokset Tässä esitettävän Osallistuminen ja vaikuttaminen - kyselyn vastaukset on saatu
LisätiedotEsitelmä saattohoidosta 22.9.2015
Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015 Esitelmä Lapin sairaanhoitopiirin asiakasraadille Lapin keskussairaalassa tapahtuvasta saattohoidosta Tarja Huumonen Diakonissa-sairaanhoitaja AMK Saattohoito Saattohoidolla
LisätiedotSosiaalityön aika ja asiakastutkimus
Sosiaalityön aika ja asiakastutkimus Sosiaalityön asiakkaat toimijoina Rovaniemi 20.8.2013 Mikko Mäntysaari, Jyväskylän yliopisto Tarja Pösö, Tampereen yliopisto Esityksen rakenne Miksi aika sosiaalityön
LisätiedotSosnetin peruskoulutuksen työvaliokunta. Sosiaalityön koulutusyksiköiden kevätseminaari Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia, Jyväskylä 20.5.
Sosnetin peruskoulutuksen työvaliokunta Sosiaalityön koulutusyksiköiden kevätseminaari Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia, Jyväskylä 20.5.2014 AHOT korkeakouluissa -hanke (ESR), Sosiaalialan osahanke
LisätiedotKokemustietoa hyödyntävä traumahoidollinen vertaisryhmä
Kokemustietoa hyödyntävä traumahoidollinen vertaisryhmä SANNA LAINE SOSIAALITYÖNTEKIJÄ (YTM) KOULUTETTU KOKEMUSASIANTUNTIJA MUOTIALAN ASUIN- JA TOIMINTAKESKUS RY Missä ja miten pilotti toteutettiin A-Klinikkasäätiön
LisätiedotLuovissa saat olla oma itsesi. Opintoja omien tavoitteiden mukaan. Luovuus
Lyhyesti Luovista Luovissa saat olla oma itsesi Luovi on valtakunnallisesti toimiva ammatillinen erityisoppilaitos. Luovin henkilöstö huomioi jokaisen opiskelijan yksilönä. Luovilaiset ymmärtävät, että
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt www.jedu.fi
Työelämän pelisäännöt www.jedu.fi 1 Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Kalajoki Alavieska Oulainen Haapavesi Siikalatva Ylivieska Pyhäntä Nivala Kärsämäki Sievi Haapajärvi
LisätiedotKERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE
KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Valmennusryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia tuli vanhemmille
LisätiedotKriittisen polun hallinta CRIPMAN (CRItical Path MANagement) Pekka Maijala & Jaakko Paasi
Kriittisen polun hallinta CRIPMAN (CRItical Path MANagement) Pekka Maijala & Jaakko Paasi CRIPMAN CRIPMAN on tuotteen arvoverkoston tai sen osan toiminnan optimoinnin ja kehittämisen menetelmä. Kriittisen
LisätiedotVarhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 2015. Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa
Varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 2015 Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa Kirkolliskokouksen päätös Kirkkojärjestys 23 luku 3 Lapsen edun edistämiseksi kirkollisen viranomaisen
LisätiedotSelvitys kotihoidon yöpäivystyksen aloittamisesta uudelleen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 28 18.2.2015 Asianro 269/05.05.01/2015 71 Selvitys kotihoidon yöpäivystyksen aloittamisesta uudelleen Päätöshistoria Sosiaali-
LisätiedotTIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tikkakosken varhaiskasvatuspalvelut 41160 Tikkakoski SISÄLLYS 1. TIKKAKOSKEN VARHAISKASVATUSPALVELUT 2 2. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMIVA ARKI......3 3. HYVINVOIVA
LisätiedotErityistä tukea tarvitsevat asiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollossa
Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollossa SHL 3 erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä ja asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:
TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet: arvioi oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista. täsmentää
LisätiedotYKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU
YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU Mertanen / Martikainen 1 Esimerkkinä yksilölliset aamutoimet Mertanen / Martikainen 2 Kyse on ajattelu- ja toimintatavasta Henkilö saa osallistua oman elämän suunnitteluun
LisätiedotLastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa
Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö
LisätiedotKysely työturvallisuusasenteista
Kysely työturvallisuusasenteista Kyselyllä kartoitetaan työmaiden työturvallisuutta ja työntekijöiden asenteita työturvallisuutta kohtaan. Toivon, että vastaat kyselyn rehellisesti omien mielikuviesi mukaan.
LisätiedotAsteen verran paremmin
yhdessä paremmmin Asteen verran paremmin Humap361 perustuu moderniin systeemiseen johtamisajatteluun, jonka lähtökohtana on yhteistyösuhteiden ja koko työyhteisön kehittäminen. me lupaamme Vastuullinen
LisätiedotMitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut?
Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut? Terveysosasto, kuntoutusryhmä, suunnittelija Leena Penttinen ja Tutkimusosasto, johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä 30.9.2014 TK2-hankkeen
LisätiedotArvioidaan työskentelyn asennetta, vastuullisuutta, omaaloitteisuutta,
OPS:n perusteet Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu
LisätiedotLAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ
Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina
LisätiedotMiten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää?
Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää? Nykytilan haasteita, mahdollisen kehittämisen aikataulu ja vaihtoehtoja OKM/KTPO 2.6.2016 Tulevat haut ja kehittämisen aikajanaa
LisätiedotLÄHEISET MUKAAN KUTSUVA DOKUMENTOINTI ROVANIEMEN KAUPUNGISSA
Rovaniemen kaupunki Lastensuojelun alkuarviointitiimi Ennaltaehkäisevä lastensuojelu LÄHEISET MUKAAN KUTSUVA DOKUMENTOINTI ROVANIEMEN KAUPUNGISSA ESIMERKKEJÄ EFFICAN ASIAKIRJARAKENTEISTA Lähemmäs 2013-2016
LisätiedotMATALAN KYNNYKSEN TOIMINTAA NUORILLE YHTEISTYÖNÄ
MATALAN KYNNYKSEN TOIMINTAA NUORILLE YHTEISTYÖNÄ Nuorten syrjäytyminen ja palveluiden ulkopuolelle jääminen on kestoteema. Syrjäytymisen inhimillinen puoli ja sen pitkäaikaisvaikutukset ja nuorten syrjäytymisen
LisätiedotRiittävätkö lastensuojelun keinot. 20.9.2012 Hilkka Karttunen Lastensuojelun palvelupäällikkö
1 Riittävätkö lastensuojelun keinot 20.9.2012 Hilkka Karttunen Lastensuojelun palvelupäällikkö 2 Lastensuojelu / väkivalta 2010 2011 2012 /8 Ls. ilmoitukset 2925 2512 1887 Ennakolliset ls. ilmoitukset
LisätiedotTyöterveyshuollon muutokset 1.6.2012
Työterveyshuollon muutokset 1.6.2012 Päivärahan hakuajan lyheneminen Lausunto 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen Elise Kivimäki 17.1.2012 Hallitusohjelmasta lainmuutokseksi Hallitusohjelman mukaan työterveyshuoltoa
LisätiedotTutkimusdatanhallinnan suunnittelu ja DMPTuuli-työkalu
Tutkimusdatanhallinnan suunnittelu ja DMPTuuli-työkalu KIRJASTON NEUVOTTELUKUNNAT MARI ELISA (MEK) KUUSNIEMI, TUULIN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, TUTKIMUKSEN PALVELUT, HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTO Tutkimusprojektin
Lisätiedot