Jyväskylän koulutuskuntayhtymä TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN YHTEINEN OSA

Transkriptio

1 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN YHTEINEN OSA Vahvistettu Rehtorin päätös 1/10/2010 1

2 Opetussuunnitelman käyttäjille ja lukijoille Opetussuunnitelmaperusteista koulutusta ohjaavan opetussuunnitelman yhteinen osa perustuu lainsäädäntöön ja Opetushallituksen antamiin määräyksiin tutkintojen perusteista. Opetussuunnitelman yhteinen osa ohjaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opetus- ja kasvatustyötä sekä yhdensuuntaistaa toimintakulttuureja ja varmistaa opiskelijan tasa-arvoiset mahdollisuudet hyödyntää ammattiopistojen opiskelutarjontaa ja ohjauspalveluita. Opetus- ja kasvatustyön lähtökohtana ovat lisäksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymän visio ja strategiset päämäärät. Opetussuunnitelman yhteinen osa määrittelee toiminnan keskeisiä periaatteita ja ohjaa toiminnan kehittämistä. Opetussuunnitelma on tärkeä tiedon lähde henkilökunnalle, opiskelijoille, heidän huoltajilleen sekä työelämän edustajille ammatillisen koulutuksen järjestämisestä ja painotuksista Jyväskylän seudulla opetussuunnitelmien yhteisen osan linjaukset mahdollistavat laajan yhteistyön lukioverkon kanssa. Opetussuunnitelman yhteinen osa ohjaa myös ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta soveltuvin osin. Opetussuunnitelman yhteisestä osaa on työstetty yhteistyössä maakunnallisten toimijoiden kesken ja se on ollut henkilöstön kommentoitavana koko valmisteluajan Optima-alustalla. Opetussuunnitelma koostuu kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja varten laaditusta yhteisestä osasta ja tutkinnoittain eriytyvistä osista. Lisäksi ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien ja niiden valinnaisten lisäosien sekä vapaasti valittavien tutkinnon osien osuus on kuvattu omassa opetussuunnitelmassaan. Ammattiopiston tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien yhteinen osa ja opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen laatukäsikirja varmistavat opiskelijan näkökulmasta mm. yksilöllisten opinpolkujen toteutumisen, valinnaisuuden ja yhtenäiset menettelytavat esim. osaamisen tunnustamisessa, työssäoppimisessa, ammattiosaamisen näytöissä ja oppimisen ja osaamisen arvioinnissa sekä ohjauspalveluissa. Johdon ja opettajien näkökulmasta yhteinen osa, tutkintokohtaiset osat ja laatukäsikirja yhdessä linjaavat selkeät ja yhtenäiset kehykset opetuksen ja ohjauksen suunnittelulle ja toteuttamiselle. Ammatillinen koulutus antaa edellytykset elinikäiseen oppimiseen. Tärkeää on oman osaamisensa arviointitaito, itsenäinen ongelmanratkaisukyky sekä kyky suhtautua tietoon kriittisesti ja oppia jatkuvasti uutta aiempia kokemuksia hyödyntäen. Opiskelija on itse vastuussa oppimisestaan. Opettajalla on pedagoginen ja opetettavan asian sisällöllinen asiantuntemus. Hän toimii myös opiskelijan ohjaajana ja tukijana opinto-ohjaajien ja muiden ammattilaisten rinnalla. Ammatillisen kasvun rinnalla tuetaan nuoren opiskelijan kasvua aikuisuuteen. Kirsti Kosonen rehtori Jyväskylän ammattiopisto Matti Valta rehtori Jämsän ammattiopisto 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Opetussuunnitelman käyttäjille ja lukijoille 2 1 KESKEISET ARVOT JA TOIMINNAN KEHITTÄMISSTRATEGIAT 4 2 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Elinikäisen oppimisen avaintaidot 5 3 KOULUTUKSEN JA OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Opetussuunnitelmien yhteinen osa Opetussuunnitelmien tutkintokohtainen osa Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Opetussuunnitelman vahvistamiskäytäntö Opetuksen järjestäminen 10 4 OPINTOJEN TARJONTA JA VALINTA YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN OPPILAITOSTEN KANSSA 12 5 OPINTOJEN TARJONTA YHTEISTYÖSSÄ TYÖELÄMÄN KANSSA Työssäoppiminen 13 6 OPINTO- OHJAUS- JA TUKIPALVELUT 14 7 ERITYISOPETUS Erityisopetuksen järjestäminen Henkilökohtainen opetuksen järjestämissuunnitelma 15 8 OPISKELIJA-ARVIOINTI Arvioinnin tehtävä ja tavoitteet Arvioinnista tiedottaminen Opiskelijan osaamisen tunnustaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi Ammattiosaamisen näytöt Arvioinnin kohteet ja kriteerit Arvosanasta päättäminen Arviointiaineiston säilyttäminen Arvioinnin uusiminen ja opintojen etenemisen arviointi Arviointi erityisopetuksessa Arvioinnin ja osaamisen tunnustamisen oikaiseminen Todistukset 22 9 MAAHANMUUTTAJIEN JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 24 3

4 1 KESKEISET ARVOT JA TOIMINNAN KEHITTÄMISSTRATEGIAT Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toimintaa ohjaavat Jyväskylän koulutuskuntayhtymän visio, perustehtävä ja strategiat sekä koulutuksen järjestäjien maakunnalliset yhdessä sovitut linjaukset ja painotukset. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä mahdollistaa ammatillisen perustutkinnon suorittaneille opiskelijoille valmiudet työskennellä ammattilaisena tai itsenäisen ammatin harjoittajana. Lisäksi opiskelijoille mahdollistetaan valmiudet jatkaa edelleen opintojaan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Opiskelijoille on järjestetty valinnanmahdollisuuksia opintojensa suorittamisessa, suuntaamisessa, laajentamisessa ja syventämisessä. Opiskelussa korostuvat opiskelijoiden henkilökohtaiset valinnat ja yksilölliset opinpolut. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ensisijaisena tavoitteena on tukea ja ohjata opiskelijoita suorittamaan koko perustutkinnon. Opiskelijan opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta häntä tuetaan tarvittaessa suorittamaan perustutkinnon osia kerrallaan. Joustavilla järjestelyillä yhteistyössä työelämän kanssa laaditaan opiskelijalle suunnitelma koko tutkinnon suorittamisesta. Vuosittain laadittavassa talousarviossa määritellään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä niiden mittarit, joiden avulla ohjataan ja kehitetään toimintaa. 2 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Jyväskylän koulutuskuntayhtymän koulutustehtävänä on toteuttaa Jyväskylän ja Jämsän ammattiopistoissa humanistisen ja kasvatusalan, kulttuurialan, luonnontieteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan, tekniikan ja liikenteen alan sekä yhteiskuntatieteiden ja liiketalouden ja hallinnon alan ammatillista koulutusta. Opetussuunnitelmaperusteista nuorten ammatillista peruskoulutusta Jyväskylän ammattiopistossa järjestävät tekniikan ja liikenteen, hyvinvoinnin ja kulttuurin sekä kaupan ja palvelujen yksiköt. Jämsän ammattiopistossa opetussuunnitelmaperusteista nuorten ammatillista peruskoulutusta järjestävät palvelujen ja hyvinvoinnin sekä tekniikan, liikenteen ja metsän yksiköt. Lisäksi Jyväskylän ja Jämsän ammattiopistoissa järjestetään ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Jyväskylän ammattiopistossa yhteisten opintojen yksikössä järjestetään ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osien opetus. Opiskelijapalveluyksikössä vastataan opiskeluhuoltopalveluista sekä opiskelijoiden opinto-ohjauksesta. Jämsän ammattiopistossa vastaavat palvelut järjestetään opiskelijapalveluiden ja yhteisten opintojen yksikössä. Myös Jyväskylän aikuisopisto järjestää opetussuunnitelmaperusteista koulutusta. 4

5 Ammattiopistot muodostavat ammattiopistoissa omat tulosalueensa, joista vastaavat rehtorit. Opetusta toteuttavilla ammatillisilla yksiköillä on omat koulutus- ja toimialojen erilaisuudesta ja työelämästä syntyneet kulttuurit. Opetuksen toteuttamisessa tilat ja laitteet ovat ammattiopistojen toimintaperiaatteiden mukaisesti yhteiskäytössä. Jyväskylän kuntayhtymän hallitus päättää vuosittain opetusministeriön päättämän koulutuksen järjestämisluvan pohjalta perustutkinnoista ja aloituspaikoista tutkinnoittain. Aloituspaikoissa huomioidaan paikalliset ja alueelliset koulutustarpeet. Koulutuksella vastataan työelämän alakohtaisiin sekä paikallisiin ja alueellisiin ammattitaitovaatimuksiin. Lisäksi yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa toteutetaan koulutusta, joka vastaa kansainvälistyvän työelämän vaatimuksiin. Yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa varmistetaan alueellisesti koko ikäluokan kouluttaminen. Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä luodaan jokaiselle opiskelijalle sukupuolesta, asuinpaikasta, iästä, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta tasaarvoiset opiskelumahdollisuudet. Opetuksessa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä ja opiskelutapoja, joiden avulla edistetään opiskelijoiden yksilöllisten oppimistavoitteiden saavuttamista ja valinnan mahdollisuuksia. Eri tutkinnoissa mahdollistetaan sukupuolesta riippumatta opiskelijalle tasa-arvoiset mahdollisuudet edetä koulutus- ja urasuunnitelmansa mukaisesti. Erilaisten oppimisympäristöjen avulla mahdollistetaan tasapuolisesti opiskelijoiden työelämään sijoittumisen, ammatillisen osaamisen ja liikkuvuuden sekä jatko-opintoväylien toteutuminen. Opiskelijoiden opintojen arvioinnissa ja osaamisen tunnustamisessa käytetään yhtenäisiä ohjeita, jotka on kirjattu tähän Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien yhteiseen osaan. Seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisemiseen on toimenpide-ehdotukset ammattiopistojen kriisisuunnitelmassa. 2.1 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla mahdollistetaan opiskelijoille valmiuksia, joita jatkuva oppiminen, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotto sekä työelämän muuttuvat olosuhteet edellyttävät. Avaintaidot ovat tärkeä osa opiskelijoiden ammattitaitoa selviytyä erilaisista tilanteista. Avaintaidot lisäävät opiskelijoiden ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. Niiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Elinikäisen oppimisen avaintaidot on kuvattu alakohtaisesti jokaisen perustutkinnon perusteissa. 5

6 Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat 1. Elinikäinen oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö 3. Ammattietiikka 4. Terveys, turvallisuus ja työkyky 5. Aloitekyky ja yrittäjyys 6. Kestävä kehitys 7. Estetiikka 8. Viestintä- ja mediaosaaminen 9. Matematiikka ja luonnontieteet 10. Teknologia ja tietotekniikka 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit 3 KOULUTUKSEN JA OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Opetussuunnitelmaperusteista nuorten ammatillista peruskoulutusta järjestetään Jyväskylän ja Jämsän ammattiopistoissa ammatillisena peruskoulutuksena ja oppisopimuskoulutuksena. Koulutusta toteutetaan tämän opetussuunnitelman liitteenä olevien asiakirjojen sekä laatukäsikirjan mukaisesti. Opetussuunnitelmia uudistettaessa kuullaan työelämän, opiskelijoiden, henkilöstön ja muiden sidosryhmien kehittämisehdotuksia. 3.1 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Keski-Suomen maakunnan koulutuksen järjestäjät, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä sekä Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ovat laatineet koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmat yhteistyössä. 3.2 Opetussuunnitelman yhteinen osa Tässä laaditussa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien yhteisessä osassa on määritelty kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuskuntayhtymän keskeiset arvot. Lisäksi tätä asiakirjaa noudatetaan soveltuvin osin ammatillisen peruskoulutuksen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa. 3.3 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa laaditaan valtakunnallisten perustutkinnon perusteiden ja tämän opetussuunnitelman pohjalta. Tutkinnon osien sisältöjen painotuksissa ja valinnaisten tutkinnon osien tarjonnassa huomioidaan alueellisen työelämän tarpeet. Tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin ammatillisten tutkinnon osien osuutta. Ammattitaitoa täydentävien 6

7 pakollisten tutkinnon osien ja niiden valinnaisten lisäosien sekä vapaasti valittavien tutkinnon osien osuutta on kuvattu tarkemmin omassa opetussuunnitelmassaan. Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman sisältörakenne on seuraava: 1. Johdanto 2. Toimiala 3. Perustutkinnon rakenne ja muodostuminen - Tutkinnon rakenne (tutkinnon osittain) - Toteuttamissuunnitelma (opintojen eteneminen, ajoittaminen ja järjestäminen koulutusohjelmittain / tutkintonimikkeittäin / tutkinnon osittain koko koulutuksen ajalle) 4. Ammatilliset tutkinnon osat (90 opintoviikkoa) 5. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (20 opintoviikkoa) 6. Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 opintoviikkoa) 7. Arviointi Arviointisuunnitelma (arvioinnin periaatteet mm. suunnitelma tutkinnon osien arvioinnista ja osaamisen arviointimenetelmistä) 8. Opinnäyte 9. Opintokortti- ja todistusmallit 3.4 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Jokaiselle opiskelijalle taataan mahdollisuus kykyjen ja erityisten tarpeiden mukaiseen opetukseen ja itsensä kehittämiseen. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) tavoitteena on erilaisten valintojen kautta ohjata ja sitouttaa opiskelijaa tavoitteelliseen opiskeluun ja ammattiuransa suunnitteluun. Opiskelija etenee opinnoissaan opetussuunnitelman tutkintokohtaisen osan mukaan. Opiskelija saa yksilöllisyyttä opintoihinsa valinnaisista tutkinnon osista ja niiden opinnoista sekä opintojen erilaisista suoritustavoista. Opiskelija laatii opintojen alkuvaiheessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) yhteistyössä luokanvalvojan ja opinto-ohjaajan kanssa. Suunnitelman ajan tasalla pitämisestä vastaavat luokanvalvoja ja opinto-ohjaaja yhdessä opiskelijan kanssa (Laatukäsikirja). Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laaditaan kirjallisena. Se koostuu opiskelijan ammatillisen perustutkinnon rakenteen ja sisällön kuvauksesta. Suunnitelma 7

8 perustuu opiskelijan lähtökoulutustasoon, aikaisempiin opintoihin, työkokemukseen, osaamisen tunnustamiseen sekä opiskelijan valinnaisuuksiin ja koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehtoihin. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti opiskelijan tavoitteiden ja valintojen pohjalta opintojen edetessä. Opetussuunnitelmien tutkintokohtaiset osat laaditaan siten, että ne mahdollistavat opiskelijoille yksilölliset valinnat. Ammattiopistoissa opiskelija voi suunnata opintojaan mm. seuraavalla tavalla: - kahden tutkinnon opinnot - yrittäjyysopinnot - kansainvälisyys- ja kulttuuriopinnot - huippuosaaminen (kilpailutoiminta) - ammatillisuus ja kädentaidot - työssäoppimalla opiskelu - tietoyhteiskuntavalmiudet - urheilijoiden ammatillinen koulutus 3.5 Opetussuunnitelmien vahvistamiskäytäntö Keski-Suomen maakunnan koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelman vahvistaa kuntayhtymän hallitus. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien yhteinen osa sisältää kaikkien koulutusalojen yhteiset linjaukset. Opetussuunnitelman vahvistavat rehtorit. Opetussuunnitelmien tutkintokohtaiset osat laaditaan yhdessä Jyväskylän ammattiopiston ja Jämsän ammattiopiston yksiköissä ja rehtorit vahvistavat ne. (Laatukäsikirja). Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat näyttötoimikunnat hyväksyvät koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmien yhteisen osan ja opetussuunnitelmien tutkintokohtaisten osien ne kohdat, joissa kuvataan ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Opiskelijalle laaditaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Suunnitelmaa päivitetään opintojen aikana (Laatukäsikirja). 8

9 Opetussuunnitelmat perustuvat seuraaviin asiakirjoihin: Laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98, A 811/98) Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (L 601/2005) Asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/2005) Valtakunnalliset voimassaolevat opetussuunnitelmien perusteet Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen opetussuunnitelma 2010 Koulutus ja tutkimus vuosina (OPM) Jyväskylän koulutuskuntayhtymän strategiat (valtuusto) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma (hallitus) Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tasa-arvosuunnitelma (rehtori) Opetussuunnitelmaperusteinen laatukäsikirja (rehtori) Opinto - ohjaussuunnitelma (rehtori) Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia (rehtori) Erityisopetuksen suunnitelma (rehtori) Opiskelijahuoltosuunnitelma (rehtori) Kriisisuunnitelma (rehtori) Jyväskylän ammattiopiston pelastussuunnitelmat Jämsän ammattiopiston pelastussuunnitelma (rehtori) Jyväskylän ammattiopiston päihteiden käytön ehkäisysuunnitelma rehtori) Jyväskylän ammattiopiston kansainvälistymisstrategia (rehtori) Jyväskylän ammattiopiston kestävän kehityksen suunnitelma (rehtori) Työssäoppimisen ohjeistus (maakunnallinen) Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opetuksen järjestämissuunnitelma Toimintaa ja opetusta ohjaavat toteuttamissuunnitelmat: Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien yhteinen osa (rehtori) Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa (rehtori) Ammattitaitoa täydentävien ja valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelma Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen opetussuunnitelma (rehtori) Opinto-ohjauksen suunnitelmat Vuosisuunnitelma (opettaja- ja opiskelijaryhmäkohtaiset) Työjärjestykset (jaksottaiset, opiskelijaryhmä- ja opettajakohtaiset) Opiskelijakohtaiset asiakirjat: Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Opintokortti Tutkintotodistus (päättö- ja näyttötodistus) 9

10 3.6 Opetuksen järjestäminen Opetuksen järjestäminen suunnitellaan opiskelijoille koko tutkintoajalle. Tällä varmistetaan opiskelijoille koko tutkinnon suorittamismahdollisuus. Tutkinnon osien oppimisjaksot toteutetaan ajallisesti siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa tarvittaessa työelämän edellyttämä ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa kerrallaan mahdollisimman lyhyessä ajassa. Lisäksi suunnittelussa huomioidaan, että opiskelijat voivat syventää ja laajentaa ammattiosaamistaan. Opiskelijoille mahdollistetaan opintojen suorittaminen muista perustutkinnoista. Opiskelijalle laaditaan suunnitelmat tutkinnon tai tutkinnon osien suorittamisesta. Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman osaan kuvataan tutkinnon osittain oppimisjaksojen opintojen opetusjärjestelyt mm. lähi-, etä-, monimuoto- ja verkkoopetuksen järjestelyt. Opetusjärjestelyissä huomioidaan se, että opiskelijan työmääräksi muodostuu viikoittain 40 tuntia. Opetusjärjestelyillä mahdollistetaan opiskelijoille valinnaisuus ja yksilöllinen eteneminen. Lisäksi opetussuunnitelman tutkintokohtaiseen osaan kuvataan tutkinnon osittain opiskelijan oppimista tukevat oppimistehtävät. Opetus järjestetään ammattiopiston ja yhteistyökumppaneiden tiloissa. Järjestelyillä varmistetaan opiskelijoille mm. koneiden, laitteiden sekä tieto- ja viestintätekniikan käytön monipuolinen hallinta. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on, että opintovuosi on 40 opintoviikkoa. Opetus järjestetään niin, että peruskoulun suorittanut opiskelija voi suorittaa 120 opintoviikon opinnot kolmessa vuodessa. Opiskelijan opiskeluaika on 2 4 vuotta sen mukaan, millainen opiskelijan aikaisempi koulutus on ja millaisia valintoja opiskelija tekee. Vuosisuunnitelma Vuosisuunnitelman pohjana ovat tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien yhteinen osa ja tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien osa. Vuosisuunnitelmasta ilmenee eri opiskelijaryhmien opintojen eteneminen. Lukuvuodessa on noin 190 koulutyöpäivää. Koulutuksen järjestäjät päättävät lukuvuoden jakamisesta jaksoihin. Lukuvuosi jaetaan Jyväskylän ammattiopistossa kuuteen 6 7 viikon mittaiseen työjärjestysjaksoon. Jämsän ammattiopistossa lukuvuosi jaetaan viiteen 7 8 viikon mittaiseen työjärjestysjaksoon. Lisäksi Jämsän ammattiopistossa on luonnonvara - ja ympäristöalalla kesäajan työjärjestysjakso. Koulutuksen järjestäjät päättävät vuosittain työjärjestysjaksojen vaihtumisajankohdista ja yhteistoiminta-ajoista (Laatukäsikirja). Työjärjestykset Työjärjestykset laaditaan jokaiselle työjärjestysjaksolle vuosisuunnitelman pohjalta (Laatukäsikirja). Työjärjestyksissä mainitaan opiskelijaryhmän, opintojakson, opettajan ja lähiopiskelussa käytettävän tilan tunnisteet. Lisäksi työjärjestyksissä kuvataan opetuksen ajallinen toteuttaminen. 10

11 Ammatilliset tutkinnon osat Ammatillisia tutkinnon osia ja niitä tukevaa työssäoppimista on opintoviikkoa. Tutkinnon osat koostuvat kaikille pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista. Ammatillisista tutkinnon osista muodostetaan yhden tai useamman jakson laajuisia opetuskokonaisuuksia. Ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat määritellään opetussuunnitelman tutkintokohtaisissa osissa. Opintojen tarjonnassa huomioidaan alueelliset työelämän tarpeet. Ammatillisiin tutkinnon osiin on sisällytetty vähintään 1,5 opintoviikkoa opintoohjausta, 20 opintoviikkoa työssäoppimista, 5 opintoviikkoa yrittäjyysopintoja ja 2 opintoviikon laajuinen opinnäyte. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määritellään näiden opintojen laajuus ja sijoittuminen tutkinnon osissa. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) Ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia on yhteensä 20 opintoviikkoa, joista 16 opintoviikkoa on pakollisia tutkinnon osia ja 4 opintoviikkoa pakollisten tutkinnon osien valinnaisia lisäosia. Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista muodostetaan yhden opintoviikon laajuisia opintojaksoja. Opintojaksojen teemat, sisällöt, oppimistehtävät ja toteutus sekä oppimisen ja osaamisen arviointi kuvataan ammattitaitoa täydentävien ja valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat arvioidaan kunkin perustutkinnon perusteissa olevia arviointikriteereitä noudattaen. Vapaasti valittavat tutkinnon osat Vapaasti valittavia tutkinnon osia on yhteensä 10 opintoviikkoa. Ne tukevat opiskelijan yksilöllisyyttä, osaamisen laajentamista tai syventämistä ja persoonallisuuden kasvua sekä koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita. Jyväskylän ja Jämsän ammattiopistoissa tarjottavista vapaasti valittavista tutkinnon osista muodostetaan yhden opintoviikon laajuisia opintojaksoja. Opintojaksojen teemat, sisällöt, oppimistehtävät ja toteutus sekä oppimisen ja osaamisen arviointi kuvataan ammattitaitoa täydentävien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. 11

12 4 OPINTOJEN TARJONTA JA VALINTA YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN OPPILAITOSTEN KANSSA Jyväskylän ja Jämsän ammattiopistot tarjoavat omien opiskelijoiden yksilöllisten valintamahdollisuuksien lisäksi myös muiden oppilaitosten opiskelijoille mahdollisuuden ottaa opintoja Jyväskylän ja Jämsän ammattiopistoista. Opiskelija voi halutessaan valita opintoja toisista ammatillisista oppilaitoksista, lukiosta, ammattikorkeakoulusta tai avoimesta korkeakoulusta. Opiskelija voi halutessaan suorittaa ammatillisen tutkinnon sekä ylioppilastutkinnon, syventää joko ammatillista tietopuolista osaamistaan tai parantaa yleisiä opintovalmiuksiaan. Toisesta oppilaitoksesta valittavia opintoja ovat vapaasti valittavia tutkinnon osia 10 opintoviikkoa, muita ammatillisia valinnaisia tutkinnon osia 10 opintoviikkoa sekä ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia 20 opintoviikkoa. Kansainvälisyys ja monikulttuurillisuus ovat koulutuksen tavoitteita, jotka integroidaan opetukseen. Kansainvälisyyden edistäminen on maakunnan keskeinen kehittämisalue. Yrittäjien, järjestöjen, kehittäjätahojen edustajien, opiskelijoiden ja oppilaitosten edustajien maakuntayhteistyönä rakennetaan kansainvälisyyskoulu, joka mahdollistaa opiskelijoiden kansainvälisyyden jatkuvan kehittämisen. Kansainvälisyyskoulun tavoitteena on tukea opiskelijoiden mahdollisuutta painottaa opinnoissaan kansainvälistä osaamista ja kulttuurienvälistä ammatillista vuorovaikutusta. Opinnot koskevat kaikkia ammatillisen koulutuksen opiskelijoita. Pakollisina opintoina muihin valinnaisiin tutkinnon osiin tarjotaan kansainvälisyysopintoja 10 opintoviikkoa. Opinnoista 4 opintoviikkoa on teoreettisia opintoja ja 6 opintoviikkoa kansainvälistä työssäoppimista. Jyväskylän ja Jämsän ammattiopistot tarjoavat yhteistyössä ammattikorkeakoulun tai yliopiston kanssa opiskelijoille opintoja, jotka tukevat heidän opiskeluvalmiuksia korkeakouluissa. Opiskelijat voivat perustutkinnon aikana opiskella Jyväskylän ammattikorkeakoulussa avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Opiskelijat voivat valita valinnaisiin tutkinnon osiin sekä vapaasti valittaviin tutkinnon osiin opintoja, jotka syventävät ja laajentavat heidän henkilökohtaisia valmiuksia. Lisäksi heillä on mahdollisuus suorittaa orientaatio-opintoja, jotka valmentavat heitä korkeakouluopintoihin. 5 OPINTOJEN TARJONTA YHTEISTYÖSSÄ TYÖELÄMÄN KANSSA Koulutuksen järjestämisessä huomioidaan paikalliset ja alueelliset koulutustarpeet. Yhteistyössä työelämän kanssa vastataan työelämän alakohtaisiin sekä paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin suunnittelemalla ja toteuttamalla paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia. Tutkintokohtaisessa opetussuunnitelman osassa kuvataan tarkemmin paikallisesti tarjottavien tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat. 12

13 5.1 Työssäoppiminen Työssäoppiminen on tutkinnon tavoitteiden mukaista ohjattua ja arvioitua opiskelua työpaikalla. Työssäoppimisen jakso tai osa siitä voidaan suorittaa myös ulkomailla, kun se vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja siitä sovitaan etukäteen. Työssäoppimista ohjaava opettaja hankkii työssäoppimispaikan yhdessä opiskelijan kanssa. Työssäoppimispaikan soveltuvuudesta opiskelijan opiskeluun vastaa työssäoppimista ohjaava opettaja. Työssäoppimisesta tehdään työpaikan kanssa puitesopimus, jonka yksikön puolesta allekirjoittaa yksikön johtaja. Jokaisesta työssäoppimisjaksosta tehdään koulutussopimus, jonka allekirjoittavat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Koulutussopimukseen tai opiskelijan henkilökohtaiseen suunnitelmaan kirjataan tutkinnon osasta johdetut henkilökohtaiset opiskelijan ammatillisen kasvun ja kehittymisen tavoitteet sekä sovitaan jaksoon kuuluvasta ammattiosaamisen näytöstä. Ennen työssäoppimisjaksoa opiskelijat perehdytetään työssäoppimisen sekä ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin, arviointiin, sopimusten sisältöihin, työyhteisökäyttäytymiseen ja muihin mahdollisiin työssäoppimiseen liittyviin tehtäviin, kuten oppimistehtäviin, oppimispäiväkirjoihin ja raportteihin. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määritellään tutkinnon osiin sisältyvän työssäoppimisen laajuus ja tavoitteet tai sisällöt, jotka opiskellaan työssäoppimisena. Työssäoppimista sisältyy kaikkiin tutkintoihin vähintään 20 opintoviikkoa. Yksiköt vastaavat työpaikkaohjaajien ja ohjaavien opettajien kouluttamisesta ja työssäoppimisjaksojen arvioinnista sekä ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista. Opiskelijan oppimisen arvioinnista päättävät työssäoppimisen ohjaava opettaja sekä työnantajan nimeämä työpaikkaohjaaja yhdessä. Työssäoppimisjakson oppimisen arvioinnista käydään arviointikeskustelu opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan kesken. Työssäoppimisen arviointi on oppimisen arviointia ja siitä kirjataan opintokorttiin suoritusmerkintä. Opiskelijan osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä. Osaamisen arvioinnista päättävät työssäoppimisen ohjaava opettaja sekä työnantajan nimeämä työpaikkaohjaaja yhdessä. Osaamisen arvioinnista käydään arviointikeskustelu opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan kesken. Arvioinnin oikaisemisessa sovelletaan samoja periaatteita kuin muutoinkin arvioinnissa. Työssäoppimisessa noudatetaan maakunnallisen työssäoppimisen aineiston sopimuksia ja ohjeita. Yksiköissä pidetään rekisteriä hyväksytyistä työssäoppimis- 13

14 paikoista. Rekisteristä ilmenevät ne perustutkinnot, koulutusohjelmat ja tutkinnon osat, joiden opiskeluun työpaikka soveltuu (Laatukäsikirja). 6 OPINTO-OHJAUS JA TUKIPALVELUT Ohjaus- ja tukipalveluilla taataan opiskelijalle riittävät, yhdenvertaiset ja tasalaatuiset palvelut. Opinto-ohjauksella mahdollistetaan opiskelijalle riittävän tiedon saanti koulutuksesta ennen sen aloitusta ja sen aikana. Opintoohjaussuunnitelman mukaan tavoitteena on, että opiskelija oppii arvioimaan valmiuksiaan ja kehittämään vahvuuksiaan sekä sijoittuu työelämään tai jatkoopintoihin. Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia opiskeluympäristössään, suunnitella opintonsa ja sitoutuu opiskeluun. Opinto-ohjaus käsittää kolme tavoitealuetta: oppimisen ja opiskelun, ammatillisen suuntautumisen sekä henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjauksen. Oppimisen ja opiskelun ohjauksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija uuteen opiskeluympäristöönsä sekä tukea häntä opintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Oppimisen ja opiskelun ohjaus edistää opetuksen ja oppimistavoitteiden saavuttamista. Ammatillisen suuntautumisen ohjauksen tavoitteena on tukea yksilöllisiä koulutus- ja uravalintapolkuja, jotka edistävät opintojen jälkeistä työllistymistä tai jatkoopintoihin hakeutumista. Tavoitteena on tukea opiskelijaa ammatillisessa suuntautumisessa, ohjata opiskelija koulutuspoluille ja auttaa valintojen teossa. Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjauksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan elämänhallintataitoja, itsetuntemusta ja itseluottamusta. Opinto-ohjaussuunnitelmissa määritellään opinto-ohjauksen tavoitteet, työnjako, arviointi ja käytännön toimet vuositasolla. (Laatukäsikirja). Opiskelijahuollolla edistetään opiskelijan oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalista hyvinvoinnin ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Opiskelijahuoltopalvelut toteutetaan eri osapuolien sekä ulkopuolisten verkostojen (mm. sosiaalitoimi, maahanmuuttajapalvelut) moniammatillisena työnä, jolla pyritään tukemaan opiskelijan opiskelun edellytyksiä. Opiskelijahuoltopalveluita ohjaa ammattiopiston opiskelijahuoltosuunnitelma. Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyöllä tuetaan opiskelijan opiskelun edellytyksiä sekä hänen terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuun huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta nuoresta. 14

15 Yksiköt vastaavat yhteistyön toteuttamisesta mm. järjestämällä huoltajille kotiväeniltoja opiskelijan opintojen alkaessa sekä opintojen aikana. Luokanvalvojat tiedottavat yksiköiden sopimalla tavalla opiskelijan opintomenestymisestä opiskelijan huoltajille. Luokanvalvojat, opinto-ohjaajat sekä muut opiskelijan asioita hoitavat henkilöt ottavat yhteyttä tarvittaessa opiskelijan huoltajiin. 7 ERITYISOPETUS 7.1 Erityisopetuksen järjestäminen Erityisopetuksen tavoite on turvata opiskelijalle opinnoissaan hänen oppimisedellytystensä mukaiset tukitoimet ja riittävä ohjaus. Opetuksen lähtökohtana on koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat ensisijaisesti samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Tällä mahdollistetaan se, että kaikilla opiskelijoilla on tasavertaiset mahdollisuudet hakea opiskelemaan haluamalleen koulutusalalle. Tarvittaessa toteutetaan ryhmämuotoista ja yksilöllistä erityisopetusta. Lisäksi opiskelu järjestetään toisin, jos se on kohtuutonta ottaen huomioon opiskelijan aikaisemmat opinnot ja olosuhteet. Erityisopetuksen ja erityisen tuen laatu varmistetaan osaavan henkilöstön, riittävien ja tarkasti kohdennettujen resurssien sekä tasalaatuisen erityisen tuen tarpeen tunnistamisen avulla. 7.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämissuunnitelma Lähtötasoselvityksen sekä jatkuvan seurannan perusteella tunnistetaan ne opiskelijat, jotka ovat erityisten tukitoimien tarpeessa. Erityisopetusta tarvitsevalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhdessä opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajan kanssa (Laatukäsikirja). Suunnitelma laaditaan Primus-järjestelmään. Suunnitelmassa määritellään yksilölliset oppimisen tavoitteet, mahdolliset mukautetut tavoitteet sekä tarvittavat tukitoimet. Suunnitelman toteutumista seurataan ja tarkennetaan oppilaitoksessa sovittujen käytänteiden mukaan. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämissuunnitelman laadintaohjeet ovat erityisopetuksensuunnitelma liitteenä. 15

16 8 OPISKELIJA-ARVIOINTI 8.1 Arvioinnin tehtävä ja tavoitteet Arvioinnilla ohjataan sekä kannustetaan opiskelijaa myönteisesti omien tavoitteidensa saavuttamiseen ja kehitetään hänen itsearviointitaitojaan. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä arvioidaan monipuolisesti. Arviointimenetelmät ovat monipuolisia sekä vertais- ja itsearviointia tukevia. Opiskelijan tietoja ja taitoja sekä niiden kehittymistä arvioidaan koulutuksen aikana ja koulutuksen päättyessä. Opiskelijan arviointi on laadullista. Arvioinnissa verrataan opiskelijan osaamista kokonaisuutena suhteessa tutkinnon osille laadittuihin kriteereihin. Keskeistä on opiskelijan arviointitaitojen kehittyminen. Arviointi on avointa, oikeudenmukaista ja kannustavaa. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kaikilla osapuolilla on tiedossa arvioinnin perusteet. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa opiskelijoiden kohtelemista arvioinnin yhteisten sääntöjen mukaisesti. Kannustavuus tarkoittaa sitä, että opiskelijaa ohjataan tiedostamaan se, mitä hän jo osaa ja mitä hänen tulisi vielä oppia päästäkseen tavoitteisiinsa. Arviointi on opettajien, työpaikkaohjaajien ja opiskelijoiden yhteistyötä. 8.2 Arvioinnista tiedottaminen Opiskelijan arvioinnista tiedotetaan sekä opiskelijoille että heidän huoltajilleen opiskeluun perehdyttämisen yhteydessä, nintrassa ja kotiväenilloissa. Jokaisen tutkinnon osan alussa ja työjärjestysjakson alussa opiskelijoiden kanssa keskustellaan tutkinnon osan ja oppimisjakson arvioinnista. Ennen opintojen alkamista opiskelijalle tiedotetaan arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta: arvioinnin tehtävistä, kohteista, kriteereistä, arvosanan muodostumisesta, osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista, arvosanasta päättämisestä, arvioinnin uusimisesta, arvosanojen korottamisesta, arvioinnin oikaisemisesta, arvosanojen tallentamisesta sekä opintokortin ja tutkintotodistuksen sisällöstä. Opiskelijalla on mahdollisuus tutustua arvioinnin perustana olevaan aineistoon sen jälkeen, kun hän on saanut tietoonsa arviointipäätöksen. 8.3 Opiskelijan osaamisen tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen on opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden laatimisen sekä tarvittavan ohjauksen ja tuen määrittämisen lähtökohtana. 16

17 Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisen tunnustamista niistä aikaisemmin suoritetuista opinnoista tai muutoin hankitusta osaamisesta, jotka vastaavat tutkinnon osien sisältöjä ja tavoitteita. Aikaisemman osaamisen arvioinnilla ja tunnustamisella korvataan kaikkia opetussuunnitelman mukaisia tutkinnon osia tai niihin liittyviä opintoja. Osaamista tunnustettaessa verrataan opiskelijan aikaisemmin hankittua osaamista opetussuunnitelman tavoitteisiin. Osaamisen tunnistamiseksi käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija, opettaja tai opettajat. Jos opiskelijalla ei ole osaamisen tunnustamiseksi todistusta tai muuta dokumenttia, järjestetään osaamisen varmistamiseksi arviointi, joka voi olla esimerkiksi koe, arviointikeskustelu tai näyttö. Aikaisemman osaamisen tunnustamista anotaan opinnoista vastaavalta opettajalta oppimisjakson alussa. Osaamisen tunnustamisen arvioi opettaja tai opettajat yhdessä ja päätöksen tekee koulutuspäällikkö. Hyväksytty aikaisempi osaaminen kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan ja opintokorttiin. Opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus valita hyväksyttyjen opintojen tilalle muita osaamista laajentavia tai syventäviä tutkinnon osien opintoja. Osaamisen tunnustamisen menettelyohjeista tiedotetaan nintrassa ja opiskelijoiden perehdyttämistilanteissa. Ammatillisia opintoja koskevat osaamisen tunnustamisen periaatteet määritellään tutkintokohtaisen opetussuunnitelman osassa (Laatukäsikirja). Ammatillisen tutkinnon osan tai siihen liittyvien opintojen tunnustamisen yhteydessä tulee varmistaa, että opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tutkinnon osan arvosanan antamiseksi ammattiosaamisen näyttö. Jos opiskelija on suorittanut tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön aikaisemmin muussa oppilaitoksessa, tulee opiskelijan toimittaa näyttöä koskevat dokumentit opettajalle, jolloin ammattiosaamisen näyttö arvosanoineen voidaan merkitä tutkintotodistukseen. Osaamisen tunnustamisen päätökseen liitetään aina oikaisuvaatimusohje. Osaamisen tunnustamiseen tyytymätön opiskelija voi hakea arvioinnin oikaisua, joka on tarkemmin kuvattu kohdassa 8.4. Opiskelija-arviointi. Arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arviointi suoritetaan ammatillisen koulutuksen arviointikäytänteiden mukaisesti. Arvosana-asteikko muunnetaan tarvittaessa annetun voimassa olevan perustutkinnon perusteiden ohjeistuksen mukaisesti. 8.4 Oppimisen ja osaamisen arviointi Opiskelijan arviointi on kriteeriperusteista. Opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan aina ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteisiin sekä niiden perusteella laadittuihin 17

18 arviointikriteereihin. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan tutkinnon osittain opiskelijan oppimisen ja osaamisen arviointi. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että opiskelija tietää mitä hän osaa ja mitä hänen tarvitsee vielä oppia. Oppimista arvioidaan menetelmillä, joilla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden saavuttamisessa. Oppimisen arvioinnissa käytetään arviointimenetelminä mm. palautekeskusteluja, kirjallisia tehtäviä, oppimispäiväkirjoja, portfolioita, toiminnallisia harjoitustöitä ja projektitöitä. Oppimisen arvioinnilla kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän arvioi oppimistaan. Opiskelijan oppimista arvioidaan koko opiskelun ajan antamalla suullista ja kirjallista palautetta hänen oppimisen etenemisestä. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä numeerista arviointia, vaan annetun palautteen avulla vahvistetaan opiskelijan valmiuksia. Oppimisen arvioinnin perusteella opettaja keskusteltuaan opiskelijan kanssa tekee tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen sekä hänen ohjaamisen ja tukemiseen. Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin perusteella annetaan opiskelijalle todistukseen tuleva arvosana ammatillisen koulutuksen arviointiasteikolla. Opiskelijan osaamisessa arvioidaan hänen ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden saavuttamista. Opiskelija osoittaa osaamisensa mahdollisimman monipuolisesti. Osaamisen arviointi arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä sekä tarvittaessa muulla osaamisen arvioinnilla. Muun osaamisen arvioinnin arviointimenetelmistä määritellään tutkintokohtaisen opetussuunnitelman osan arviointisuunnitelmassa. Arvioinneista keskustellaan opiskelijan kanssa ja huomioidaan hänen itsearviointinsa. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määritellään suoritukset, jotka edellytetään opiskelijalta tutkinnon osien arvosanan saamiseksi tutkintotodistukseen. Samoin selvitetään arvosanan muodostumisen periaatteet, arvosanan antamisen ajankohta, arviointimenetelmät ja arviointiin osallistujat. 8.5 Ammattiosaamisen näytöt Näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat Jyväskylän ammattiopiston ja Jämsän ammattiopiston näyttötoimikunnat. Näyttötoimikunnat hyväksyvät opetussuunnitelmien tutkintokohtaisiin osiin laaditut ammat- 18

19 tiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelmat ennen tutkintojen aloittamista. Näyttötoimikunnat hyväksyvät arvioitsijat. Kuntayhtymän hallitus nimeää näyttötoimikunnat, joiden puheenjohtajina toimivat työelämän edustajat. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu ja toteutus Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan opettajien ja työelämän edustajien kanssa yhdessä. Ammattiosaamisen näyttöjen järjestäminen kuvataan opetussuunnitelmien tutkintokohtaisen osan arviointisuunnitelmassa. Opetussuunnitelmien tutkintokohtaisessa osassa selvitetään tutkinnon osien ammattiosaamisen näyttöjen toteutus, toteutusympäristöt sekä arvioijat. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelmat laaditaan valtakunnallisten perustutkinnon perusteiden pohjalta ja niissä huomioidaan lisäksi tässä tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien yhteisessä osassa mainitut asiat. Näyttötoimikunnat hyväksyvät opetussuunnitelmien tutkintokohtaisiin osiin laaditut ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelmat ennen tutkintojen aloittamista. Näyttötoimikunnat hyväksyvät arvioitsijat. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioitsijoina ovat työpaikkaohjaajat ja/tai opettajat. Ammattiopistoissa toteutettavissa ammattiosaamisen näytöissä arvioitsijana on opettaja ja/tai työelämän edustaja /tai kuntayhtymän ammattihenkilö, siten kun opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa on määritelty. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan koko koulutuksen ajaksi ja ne toteutetaan pääsääntöisesti työpaikoilla työssäoppimisen yhteydessä. Ammattiosaamisen näytöt annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden ammatillisten tutkinnon osien tavoitteissa määritellyn työelämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman pohjalta. Suunnitelman hyväksyvät ohjaava opettaja sekä arviointiin osallistuva työpaikkaohjaaja tai kuntayhtymän ammattihenkilö. Yksiköt huolehtivat siitä, että opiskelijalle on järjestetty ohjausta ja tukea ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen. Kouluttaminen ja tiedottaminen Yksiköt vastaavat henkilöstönsä sekä arviointiin osallistuvien työelämän edustajien koulutuksesta. Yksiköt vastaavat ammattiosaamisen näyttöjen tiedottamisesta opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville henkilöille. Ammattiosaamisen näytöistä tiedotetaan opiskelijoille nintran opinto-oppaassa ja opintoihin perehdyttämisen yhteydessä. 19

20 Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi Ammattiosaamisen näytöissä arvioidaan ammatillisten tutkinnon osien keskeistä, työn tekemisen kannalta oleellista osaamista. Ammatillisten tutkinnon osien ammattiosaamisen näyttöjen arviointi (arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit) perustuu perustutkintojen perusteissa annettuihin määräyksiin. Ammattiosaamisen näytöt ovat osa opiskelijan arviointia, ja ne vaikuttavat ammatillisten tutkinnon osien arvosanojen muodostumiseen tutkintotodistuksen osana. Tutkintokohtaisessa opetussuunnitelman osassa määritellään ammatillisten tutkinnon osien arvosanan määräytyminen ammattiosaamisen näytöllä ja mahdollisella muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointitiedon keräämiseen osallistuvat opiskelija, ohjaava opettaja sekä arviointiin osallistuva työelämän edustaja tai kuntayhtymän ammattihenkilö näyttötoimikunnan päätöksen mukaisesti. Ammattiosaamisen näytön jälkeen pidetään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija, opettaja sekä työelämän työpaikkaohjaaja tai kuntayhtymän ammattihenkilö. Ammattiosaamisen näytöissä on keskeistä, että opiskelija arvioi itse omaa osaamistaan. Arviointikeskustelun aikana luodaan perusteet arvosanapäätökselle sekä tallennetaan arvioinnin perustana oleva arviointiaineisto. Ammattiosaamisen näytön arvosana annetaan tutkinnon osittain. Jos näytöt on annettu useassa näyttötilanteessa, tulee jokaisen osanäytön arviointi huomioida annettaessa arvosanaa. Ammattiosaamisen näytön arvosanasta päättävät näyttötoimikunnan hyväksymässä tutkintokohtaisessa ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelmassa määritelty opettaja ja/tai työpaikkaohjaaja. Opettaja tallentaa näytön arvosanan tutkinnon osittain ja arviointikohteittain näyttöjen arviointilomakkeeseen sekä opiskelijahallinto-ohjelmaan kahden viikon kuluessa jakson opintojen päättymisestä. Näytöt, jotka eivät kata koko tutkinnon osan osaamista (osanäyttö), tallennetaan arviointikohteittain ilman kokonaisarvosanaa näyttöjen arviointilomakkeeseen ja opiskelijahallinto-ohjelmaan kahden viikon kuluessa jakson opintojen päättymisestä. Kun osanäytöt kattavat koko tutkinnon osan, päättävät tutkinnon osaa opettaneet opettajat yhdessä tutkinnon osan arvosanasta. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näytön mukautetun arvosanan arviointi tallennetaan opiskelijahallinto-ohjelmaan edellisten arviointiohjeiden lisäksi myös sanallisesti. Tutkinnon osan arvosanasta päätettäessä noudatetaan opetussuunnitelman tutkintokohtaisen osan arviointisuunnitelmaa. Arvosanan päättävät tutkinnon osaa opettaneet opettajat yhdessä. Arvosanaa ei voi antaa, ennen kuin ammattiosaamisen näyttö on hyväksytysti suoritettu. 20

21 Kaikki ammattiosaamisen näyttöjen arvosanan perustana oleva materiaali säilytetään yksikön nimeämässä paikassa puoli vuotta opiskelijan valmistumisen jälkeen. Jos opiskelija ei saa ammattiosaamisen näytöstä hyväksyttyä arvosanaa tai opiskelija haluaa korottaa ammattiosaamisen näytöstä saamaansa arvosanaa, menetellään samalla tavalla kuin arvosanan uusimisessa (kohta 8.9). 8.6 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Arvioinnin kohteet ovat perustutkinnon perusteiden mukaiset. Ammatillisissa tutkinnon osissa arviointi kohdistuu työprosessin, työmenetelmien, välineiden ja materiaalin sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintaan. Arviointikriteerit on kuvattu perustutkintojen perusteissa. Valinnaisissa tutkinnon osissa, joita ei ole määritelty perustutkintojen perusteissa, arviointikriteerit on laadittu opetussuunnitelmien tutkintokohtaisiin osiin. Opiskelijan hyväksytyt tutkinnon osat ja aikaisemmin hankittu osaaminen arvioidaan asteikolla kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1). Vapaasti valittavat tutkinnon osat voidaan opiskelijan valinnan mukaan jättää ilman arvosanaa. Vapaasti valittavat tutkinnon osat arvioidaan suoritusmerkinnällä. 8.7 Arvosanasta päättäminen Opiskelijan osaamisen arvioinnista päättävät opintojen opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättävät näyttötoimikunnan hyväksymät opettajat ja työelämän edustajat tai heidän sijaisensa yhdessä tai erikseen. Arvosanat merkitään opiskelijahallinto-ohjelmaan kahden viikon kuluessa jakson opintojen päättymisestä. 8.8 Arviointiaineiston säilyttäminen Arviointiin liittyvä ammattiosaamisen ja muun arvioinnin aineisto säilytetään Jyväskylän koulutuskuntayhtymän asiakirjojen arkistointiohjeistuksen mukaisesti. Arvioinnin perusteena oleva aineisto säilytetään opiskelijan valmistumisen jälkeen puoli vuotta. 8.9 Arvioinnin uusiminen ja opintojen etenemisen arviointi Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut hyväksyttävästi tutkintoon tutkinnon osia tai niihin kuuluvia opintoja eikä ammattiosaamisen näyttöjä tai joka haluaa korottaa arvosanaa, järjestetään mahdollisuus uusintaan tai arvosanan korottamiseen. Toisen uusintapyynnön yhteydessä opiskelijalle laaditaan suunnitelma opintojen suorittamisen uusimisesta. Opiskelijaa ohjataan hankkimaan työkokemusta tai hänet ohjataan uudelleen opintojaksolle tai hänelle järjestetään tukiopetusta. 21

22 Yksiköt määrittävät arvosanojen uusinta- ja korotustilaisuuksien ajankohdat Arviointi erityisopetuksessa Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille laaditaan arviointikriteerit mukautetuin tavoittein. Erityisopiskelijalla, jolle on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämissuunnitelma, on oikeus pyytää mukautettua arviointia. Tavoitteille laaditaan arviointikriteerit asteikolla (tyydyttävä, hyvä, kiitettävä), jolloin mukautettu K3 on alle tutkinnon perusteiden T1 arvosanan. Mukautetuista ammattitaitovaatimuksista tai tavoitteista on alaviitemerkintä päättö- ja näyttötodistuksissa. Erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa voidaan opiskelijan pyynnöstä arvioida ammattiosaamisen näytöt näyttötodistukseen sanallisesti. Mikäli ammattiosaamisen näyttö arvioidaan mukautetuin arvosanoin, on numeerisen arvosanan lisäksi tallennettava sanallinen arviointi. Opiskelijalle annetaan tutkintotodistuksen sijasta todistus suoritetuista opinnoista, jos hänen opintosuorituksensa jäävät puutteelliseksi. Todistuksen liitteeksi annetaan selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa Arvioinnin ja osaamisen tunnustamisen oikaiseminen 8.12 Todistukset Kun opiskelija on saanut tiedon arvioinnista ja osaamisen tunnustamisesta, hänellä on oikeus pyytää opintojen etenemistä tai tutkinnon opintojen suorittamista koskevan arvioinnin oikaisua. Opiskelija voi pyytää oikaisua suullisesti tai kirjallisesti arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai rehtoreilta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedonsaannista. Jos opiskelija on tyytymätön arvioinnin oikaisupyynnön päätökseen, hän voi esittää kirjallisen oikaisupyynnön Jyväskylän koulutuskuntayhtymän näyttötoimikunnille. Kirjallinen oikaisupyyntö toimitetaan rehtoreille 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut päätöksen uusinta-arvioinnista. Näyttötoimikuntien päätös on lopullinen. Opintonsa päättävälle opiskelijalle annetaan tutkintotodistus tai todistus suoritetuista opinnoista ja opintokortti. Opiskelijoiden tutkintotodistus koostuu päättötodistuksesta ja näyttötodistuksesta. Opiskelijan muualla suorittama tutkinnon osan kokonaan korvaavat opinnot tai muutoin hankittu osaaminen merkitään opiskelijan päättötodistukseen arvosanoineen. Opiskelijan aiemmin muualla suorittamat koko tutkinnon osan kattavat ammattiosaamisen näytöt merkitään näyttötodistukseen arvosanoineen. Näissä tapauksissa todistukseen liitetään viitteeksi arvioinnin antaneen oppilaitoksen nimi. Ammattiopistossa käytetään yhtenäisiä todistuslomakkeita ja yhtenäistä todistusten ja opintokorttien kirjoittamistapaa. Opintokortin allekirjoittaa koulutuspäällikkö. 22

23 Rehtori ja hänen määräämänsä opettaja allekirjoittavat päättötodistukset (Laatukäsikirja). Näyttötoimikuntien puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistukset. Kesken ammatillisen tutkinnon suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään suoritetut opinnot ja ammattiosaamisen näytöt arvosanoineen. Opiskelijalle annetaan pyynnöstä todistus suoritetuista tutkinnon osista ja niiden opinnoista, ammattiosaamisen näytöistä ja aikaisemmin hankitusta osaamisesta. Todistukseen liitetään tieto opiskelijan ammattipätevyydestä. Opiskelijalle annetaan pyynnöstä kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistus tai todistuksen liite, jossa on riittävät tiedot oppilaitoksesta, tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Opiskelijalle annetaan pyynnöstä todistus (opintokortti) hänen suorittamistaan opinnoista, ammattiosaamisen näytöistä ja aikaisemmin hankitusta osaamisesta myös opiskelun aikana. Opintokorttiin merkitään opintokokonaisuuksiin osallistuminen, vaikka opiskelijalla ei ole arvosanaa. Todistukseen kirjataan lisäksi, mitä opintosuorituksia tutkintotodistuksen saaminen opiskelijalta edellyttää. 9 MAAHANMUUTTAJIEN JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden opiskelutulokset arvioidaan samalla tavalla kuin muidenkin opiskelijoiden. Maahanmuuttajaopiskelijoiden oman äidinkielen säilyttämistä ja kehittämistä tuetaan: tavoitteena on toimiva kaksikielisyys. Opiskelija voi halutessaan korvata ruotsin kielen yhden opintoviikon opinnot suomi toisena kielenä -opinnoilla. Äidinkielen arviointi sekä toisen kotimaisen kielen arviointi Suomi toisena kielenä Suomi toisena kielenä -opinnot järjestetään opiskelun alkuvaiheessa. Lisäksi opiskelijalle järjestetään tukitoimia niissä opinnoissa, joissa opiskelijan kielellinen valmius niitä tarvitsee. Tällöin tutkintotodistukseen merkitään ruotsin kohdalle seuraava viite: Koulutus on järjestetty valtioneuvoston asetuksen (616/2001) mukaisesti. Ylioppilastutkintoa suorittaville opiskelijoille suomi toisena kielenä -opetusta järjestetään 6 opintoviikkoa, jotka järjestetään yhdessä lukioiden kanssa. 23