UUDISRAKENTAMINEN HANKESUUNNITELMA. Uusi Päiväkoti Projektinumero: PKOTI

Transkriptio

1 Projektinumero: PKOTI Tilaaja: Iisalmen kaupunki / Sivistyspalvelukeskus PL IISALMI Hanke: Uusi Päiväkoti UUDISRAKENTAMINEN Iisalmen kaupunki, Tekninen keskus, Tilapalvelu PL 10, 74101

2 Sivu 1/32 UUSI PÄIVÄKOTI Uusi Päiväkoti - uudisrakennuksen hankeohjelman laatimisesta on vastannut työryhmä, johon ovat kuuluneet: Kaarina Mäyrä Kauko Korolainen Kari Hyvärinen Elina Puustinen Teija Itkonen-Brilli Antti Sarvela Sinikka Hyvärinen Kirsi-Tiina Ikonen Juhani Räisänen Pirjo Pykäläinen Riikka Ollinaho Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Sivistyspalvelukeskus Sivistyspalvelukeskus Tekninen keskus Tekninen keskus, pj Tekninen keskus, siht. Hankeohjelman laadinnassa ovat asiantuntijoina olleet: Jyrki Könttä Hannele Kelavuori Pentti Karppanen Seppo Tiikkainen Ahti Kurki tekn. keskus, kunnallistekniikka tekn. keskus, kaavoitus tekn. keskus, LVI tekn. keskus, kustannuslaskelmat tekn. keskus, vuokralaskelmat Hankeohjelman laadintaa on edeltänyt päiväkotihankeselvitys. Ao. selvitystyöryhmän ovat muodostaneet Polvi Iivo, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Sarvela Antti, teknisen lautakunnan puheenjohtaja, Räisänen Juhani, teknisen palvelukeskuksen johtaja, Pykäläinen Pirjo, kaupunginarkkitehti, Ikonen Kirsi-Tiina, sivistystoimenjohtaja, Hyvärinen Sinikka, päivähoidon johtaja ja Miettinen Marjatta, johtava perhepäivähoidon ohjaaja. Asiantuntijoina nykyisten kiinteistöjen osalta ovat olleet Tilapalvelusta tilapäällikkö Ahti Kurki ja kunnossapitoinsinööri Kari Hyyryläinen. Selvityksessä kartoitettiin mm. olemassa olevien päiväkotirakennusten kunto ja laskennallinen käyttöikä. Lisäksi tutkittavana oli useampia rakennuspaikkavaihtoehtoja ja laajennus- ja peruskorjausvaihtoehtoja, joita selvityksessä vertailtiin päätöksenteon pohjaksi. Ao. selvitysten jälkeen on Touhulan ryhmäperhepäiväkodin toiminta lakannut sisäilmaongelmien vuoksi ja akuutein päiväkotipaikkaongelma ratkaistu kunnostamalla Kilpijärven koulun pihassa oleva ns. Kopsula päiväkotikäyttöön, kunnes uusi päiväkoti valmistuu. Päiväkotiselvitystä on käsitelty kaupungin luottamuselimissä v Kaupunginvaltuustossa selvitystä käsiteltiin , jonka pohjalta on päädytty uuden n. 100-paikkaisen päiväkodin rakentamiseen. Samalla on edellytetty,

3 Sivu 2/32 että päiväkodin suunnittelu käynnistetään välittömästi ja hanke toteutetaan mahdollisimman pikaisesti. Iisalmessa Kaarina Mäyrä Kauko Korolainen Kari Hyvärinen Elina Puustinen Teija Itkonen-Brilli Antti Sarvela Sinikka Hyvärinen Kirsi-Tiina Ikonen Juhani Räisänen Pirjo Pykäläinen Riikka Ollinaho

4 Sivu 3/32 Sisällysluettelo: YHDYSHENKILÖT TOIMINNAN KUVAUS Kuvaus tilaajan toiminnasta Toiminta Henkilökunta Nykyiset toimitilat ja niiden puutteet Tilojen käyttö PERUSTELUT HUONETILAOHJELMALLE Tilojen yhteiset perustelut Tilasuunnittelun yleiset tavoitteet HUONETILAOHJELMA Huonetilaohjelman kuvaus Erityiset tilakohtaiset vaatimukset Järjestelmävaatimukset Kestävän kehityksen tavoitteet Energiatehokkuus Sisäilmavaatimukset SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA Tontti Tonttialueen käyttösuunnitelma Maaperätutkimus Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset Tontin hallintaoikeus ja rakennusluvan edellytykset TOTEUTTAMISAIKATAULU Toteutusmuoto PERUSTAMISKUSTANNUKSET JA NIIDEN RAHOITUS Perustamiskustannukset Perustamiskustannukset yhteensä ja niiden rahoitus KÄYTÖN AIKAISET KUSTANNUKSET Rakennuksen ylläpitokustannukset Elinkaarihankkeen kustannukset Liitteet Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: RT : Päiväkotien suunnittelu : Lainsäädäntö (s.18) Ohjeellinen huonetilaohjelma (s.20) Malli päiväkodin energiatodistukseksi (s.22) Tontin käyttösuunnitelmat (s.23)

5 Sivu 4/32 Liite 5: Liite 6a: Liite 6b: Liite 7: Liite 8: Liite 9: Liite 10: Rakentamisen alustava aikataulu (s.24) Tavoitehintalaskelman perustamiskustannukset, B-energialuokka (s.25) Tavoitehintalaskelman tilaluettelo, B-energialuokka (s.26) Tavoitehintalaskelman perustamiskustannukset, A-energialuokka (s.29) Perustamiskustannukset/ Energiakustannukset (s.30) Vuokralaskelma A-energialuokka (s.31) Vuokralaskelma B-energialuokka (s.32)

6 Sivu 5/32 YHDYSHENKILÖT Tilaaja / Rakennuttaja: Iisalmen kaupunki / Sivistyspalvelukeskus Riistakatu Iisalmi Puh: ,fax: (017) Päivähoidonjohtaja Sinikka Hyvärinen puh. (017) tai Rakennuttajatehtävät: Iisalmen kaupunki / Tekninen keskus / Tilapalvelu PL Iisalmi Puh. (017) 27231, fax. (017) Kaupunginarkkitehti Pirjo Pykäläinen, puh Rakennuttajainsinööri Seppo Tiikkainen, puh Toimistoarkkitehti Riikka Ollinaho, puh Hankesuunnittelu hoidetaan kaupungin omana työnä ja pää- ja arkkitehtisuunnittelun osalta tehdään päätös suunnittelusta joko omana työnä tai konsulttityönä hankesuunnitelman ja alustavien luonnosten valmistuttua. Rakenne-, LVIA- ja sähkösuunnittelijat valitaan myöhemmin alustavien luonnosten valmistuttua.

7 Sivu 6/32 1. TOIMINNAN KUVAUS 1.1 Kuvaus tilaajan toiminnasta Lasten päivähoidossa Iisalmessa on 11 kunnallista päiväkotia, 64 kunnallista perhepäivähoitajaa sekä 5 yksityistä päiväkotia, 2 yksityistä ryhmäperhepäiväkotia ja 10 yksityistä perhepäivähoitajaa. Lapsia on hoidossa n Lisäksi koululaisten iltapäivätoiminnassa on n. 140 lasta. Väestöennusteen mukaan alle kouluikäisten lasten (0-6v) ikäluokat pienenevät vuoteen 2020 mennessä 34 lapsella, joten näin pieni ikäluokkien väheneminen ei merkittävästi vaikuta päivähoidon kysyntään. Sen sijaan päivähoidon tarpeeseen vaikuttavat vuosittain vaihtelevasti työllisyys, opiskelijat, pätkätöiden määrä ja muu perheen elämä. Päivähoidossa hoidossa olevien lasten määrä ei ole vuosittain vähentynyt vaan päinvastoin lisääntynyt. Päivähoidon tarjontaan vaikuttaa myös perhepäivähoitajien eläköityminen ja sitä kautta päivähoitopaikkojen väheneminen. Perhepäivähoitajien vakansseihin on vaikea saada uusia työntekijöitä. Lisäksi perhepäivähoitajien muuttuva työaika asettaa omia haasteita perhepäivähoitoryhmiä muodostettaessa. Päivähoidon toimintaa säätelevät lasten päivähoidosta annettu laki (36/1973, päivähoitolaki ) sekä sitä täydentävä asetus (239/1973, päivähoitoasetus ) ja Lasten päivähoidosta annettu asetus (806/1992). Esiopetuksen ja perusopetuksen iltapäivähoidon osalta toimintaa säätelee perusopetuslaki. Lisäksi päivähoitoa määrittävät sosiaalihuollon lait. Liite 1: RT ohjekortti Päiväkotien suunnittelu : Lainsäädäntö 1.2 Toiminta Tavoitteeksi on asetettu n. 100 hoitopaikkaa sisältävän päiväkodin rakentaminen. Hoitotarpeen pohjalta on päädytty hoitopaikkojen osalta seuraavanlaiseen jakaumaan: - 2 pienten kokopäiväryhmää a 12 lasta, 24 paikkaa - 1 sisarusryhmä, 20 lasta - 2 isojen kokopäiväryhmää a 21 lasta, 42 paikkaa - 1 x integroitu ryhmä (erityisryhmä), 12 paikkaa yhteensä 98 paikkaa Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on lisätä ja ylläpitää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvoivan lapsen perustarpeista on huolehdittu ja hän voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Näin lapsella on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla sekä erilaisissa tilanteissa. Nykyisen varhaiskasvatuksen sisällöt ja tavoitteet määritellään

8 Sivu 7/32 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Stakes 2005) sekä Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2010). Varhaiskasvatukselle asettavat tulevaisuudessa haasteita vuorohoidon lisääntyminen, perheiden tukeminen kasvatuskumppanuuden hengessä sekä moniammatillinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten määrä suhteessa ikäluokkiin kasvaa ja se asettaa omia reunaehtoja toiminnan suunnittelulle ja ryhmien muodostamisille. 1.3 Henkilökunta Henkilökunnan ja lasten määrän välinen suhdeluku on lakisääteinen. Lasten päivähoidosta annetussa asetuksessa (806/1992, 6 ) säädetään, että yhtä hoito- ja kasvatusvastuussa olevaa henkilöä kohden saa hoidossa olla lapsia enintään seuraavasti: Alle 3-vuotiaat: korkeintaan 4 lasta/1 hoito- ja kasvatusvastuullinen henkilö 3 vuotta täyttäneet: korkeintaan 7 lasta/1 hoito- ja kasvatusvastuullinen henkilö 3 vuotta täyttäneet osapäivähoidossa olevat: korkeintaan 13 lasta/1 hoito- ja kasvatusvastuullinen henkilö Lasten ja hoito- ja kasvatusvastuullinen henkilöstön määrän suhdelukua mietittäessä on otettava lisäksi huomioon, onko hoidettavina erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia, ja onko päiväkodissa heitä varten erityinen avustaja. Muun henkilökunnan tarpeeseen vaikuttavat päiväkodin koko, ruoanvalmistustapa, siivousjärjestelyt sekä mahdolliset muut käytännön tekijät. Edellisessä kappaleessa esitettyjen ryhmien mukaiset hoitopaikat edellyttävät työntekijöitä seuraavasti: 1 päiväkodin johtaja 2 x 3-6vuotiaiden ryhmä = 4 lastentarhanopettajaa + 2 lastenhoitajaa 2 x alle 3vuotiaiden ryhmä = 2 lastentarhanopettajaa + 4 lastenhoitajaa sisarusryhmä = 2 lastentarhanopettajaa + 1 lastenhoitaja integroitu ryhmä (erityisryhmä) = 1 erityislastentarhanopettaja + 1 lastentarhanopettaja + 1 lastenhoitaja + 2 avustajaa 2 palveluvastaavaa ryhmäavustajia/ erityisavustajia Työntekijöitä siis yhteensä 23 henkilöä, minkä lisäksi vaihteleva määrä ryhmäavustajia (2-4 kpl) ryhmien kokoonpanosta riippuen Nykyinen henkilöstörakenne Nykyisestä henkilöstöstä voidaan siirtää 5 lastentarhanopettajaa ja 4 lastenhoitajaa, 1 palveluvastaava ja 2 avustajaa (edellytyksenä, että Kopsulan toiminta lakkaa uuden päiväkodin valmistuttua), joten lisähenkilökuntaa ao. päiväkotiin tarvitaan siis 5 lastentarhanopettajaa, 4 lastenhoitajaa, 1 palveluvastaava sekä päiväkodin johtaja.

9 Sivu 8/ Nykyiset toimitilat ja niiden puutteet Nykyiset päivähoitotilat ja niiden kunto on kuvattu päiväkotiselvityksessä. Päiväkotiselvityksessä todettiin säilyviksi seuraavat päiväkodit: Malminrannan päiväkoti, Paloisten päiväkoti, Heinäkelkan päiväkoti, Ahjolan päiväkoti, Lumilinnan päiväkoti, Peltosalmen päiväkoti, Lippuniemen päiväkoti, Kirkkopuiston päiväkoti, Sointulan päiväkoti. Päiväkotiselvityksen mukaan Touhulan ja Mustolan ryhmäperhepäiväkodit ja Kankaan päiväkoti ovat tiloiltaan sopimattomia päivähoitokäyttöön, eikä niitä kannata enää peruskorjata päivähoitopaikoiksi, ne suljetaan sitä mukaa kun uusia tiloja saadaan käyttöön. Päiväkotiselvityksessä käytiin läpi, mitkä olemassa olevat muussa käytössä tai tyhjillään olevat kiinteistöt ja vapaat tontit sopisivat päiväkotikäyttöön. 1.5 Tilojen käyttö Päiväkoti on avoinna pääsääntöisesti , mutta mikäli vuorohoidon (iltahoidon) tarve tulevaisuudessa lisääntyy, on päiväkoti mahdollisesti avoinna pitempäänkin eli esim. klo saakka. 2. PERUSTELUT HUONETILAOHJELMALLE 2.1 Tilojen yhteiset perustelut Päiväkotiselvityksestä ilmenee, että uuden päiväkodin rakentaminen on välttämätöntä, jotta suurimmalle osalle päivähoitoa tarvitsevista voidaan turvata päivähoitopaikka. Suurehko päiväkoti on sekä rakentamisen että toiminnan kannalta edullisin, mutta toisaalta liian iso ei ole inhimillisesti hyvä ratkaisu, joten suuresta tarpeesta huolimatta on päädytty n. 100-paikkaisen päiväkodin rakentamiseen. Myös kesällä 2011 aloittavat yksityiset päiväkodit (42-paikkainen ja 21-paikkainen) ydinkeskustassa tulevat helpottamaan kaupungin päiväkotipaikkojen rakentamispaineita. 2.2 Tilasuunnittelun yleiset tavoitteet Mitoituksesta päätettäessä ja tilaohjelmaa laadittaessa tulee pyrkiä antamaan liikkumavaraa erityyppisille ratkaisumalleille (monikäyttöisyys ja muunneltavuus). 1 Tilaohjelma on pyritty tekemään riittävän joustavaksi ja mitoitukseltaan yleispäteväksi, jotta suunnittelussa voidaan varautua rakennuksen elinkaaren aikana mahdollisesti tapahtuviin toiminnallisiin muutoksiin. Lasten määrä, ikäryhmät tai vaatimukset erityistä tukea tarvitsevien lasten suhteen saattavat muuttua. Kotialueisiin tai kotipesäajatteluun perustuvan tilaryhmittelyn tulee olla joustava ja tarjota mahdollisuuksia toiminnan organisoimiseen eri tavoin vaihtelevan kokoisille lapsiryhmille ja erilaisille pedagogisille näkemyksille. 1 RT

10 Sivu 9/32 3. HUONETILAOHJELMA Päiväkodin tilasuunnittelun lähtökohtana ovat päiväkodin toiminnalle asetetut tavoitteet ja lasten ja henkilökunnan määrä. Päiväkodin tilat voidaan jakaa lasten toimintatiloihin, henkilökunta- ja huoltotiloihin. Tässä hankesuunnitelmassa on tarvittavat tilat määritelty tilaohjelmaan hyötyaloina, jonka ulkopuolelle jäävät mm. liikenne- ja tekniset tilat. Aikaisemman kokemuksen perusteella on laskettu tarvittavan vähintään 7m 2 lasten toimintatilaa (kotialue/ kotipesätilat, pienryhmä- ja yhteistilat) yhtä hoitopaikkaa kohden. Alla olevissa taulukoissa on esitetty RT-ohjekortin (RT elokuu 2010) mukaiset tilatarpeet erikokoisille päiväkodeille. 3.1 Huonetilaohjelman kuvaus Huonetilaohjelma muodostuu hoidettavien ryhmien mukaan eli tilat jaetaan kuuteen kotialueeseen, jonka lisäksi tarvitaan yhteisiä tiloja, joita ovat sali/ monikäyttötila, henkilökunnan tilat, keittiö- ja siivous yms. tilat sekä tarvittavat liikenne- ja tekniset

11 Sivu 10/32 tilat. Yli 1200 krs-m 2 rakennuksissa on väestönsuojan rakentamisvelvoite. Väestönsuojaan voi sijoittaa päiväkodin tiloja. Kotialueiden ohjeelliset mitoitukset perustuvat hoidettavien lasten ikään ja ryhmäkokoihin, mutta mahdollistavat helposti tarpeen vaatiessa muuttamisen eri-ikäisten tarpeisiin. Ohjeelliset tilatarpeet ovat lähes samankokoisia eri ryhmillä, sillä alle 3- vuotiaat tarvitsevat pinta-alallisesti enemmän tilaa lasta kohti, mutta vastaavasti ao. ryhmät ovat lukumäärältään pienempiä. Integroidun ryhmän tilatarpeet ovat mitoituksellisesti hieman muita ryhmiä väljemmät, mutta sellaisenaan sopivia myös erilaisille ryhmäkokoonpanoille. Ohjeellinen huonetilaohjelma on esitetty liitteessä 2. Yhteensä rakennuksen huonetilaohjelman sisältämien tilojen hyötyohjelma-ala on hym 2. Hankkeen tavoitebruttoala on 1542 brm 2 ja tavoitetilavuus 6078 rm Erityiset tilakohtaiset vaatimukset Erityisiä tilakohtaisia vaatimuksia asetetaan integroidun ryhmän osastolle ja yhteisille tiloille sekä piha-alueelle. Suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon liikkumis- ja toimintaesteettömyys rakennuksessa ja sen ympäristössä. 3.3 Järjestelmävaatimukset Rakennus varustetaan puhelin-, atk-, kaapeli-tv-, paloilmoitus-, rikosilmoitus-, ja äänentoisto- ja kulunvalvontajärjestelmillä. 3.4 Kestävän kehityksen tavoitteet Uudet energiansäästötavoitteet sekä kestävän kehityksen mukaiset suunnitteluratkaisut ajatellen rakennuksen koko elinkaarta asettavat haasteita rakennussuunnittelulle ja kustannusten hallintaan. Tavoitteena on rakentaa järkevästi ja taloudellisesti pitkäikäinen rakennus, jota kannattaa hoitaa hyvin ja tarvittaessa myös korjata. Lisäksi rakentamisratkaisuilla pyritään rakennuksen kokonaisenergiankulutustason (sekä lämpö-, että sähköenergian) merkittävään pienentämiseen. Suunnittelussa tuleekin asettaa etusijalle rakennuksen koko elinkaaren aikaiset kustannukset. Kestävän kehityksen mukaista on sijoittaa uudisrakennus tontilla siten, että se hyödyntää tontin maasto-olosuhteet mahdollisimman hyvin ja ottaa huomioon ilmaston ja ilmansuunnat. Rakenteet ja rakennusmateriaalit tulee valita siten, että ne täydentävät valittua kokonaisratkaisua ja kuluttavat mahdollisimman vähän luonnonvaroja. Materiaaleina tulee suosia ympäristöystävällisiä ja korkealaatuisia vaihtoehtoja, joista ei vanhetessa haihdu haitallisia aineita ympäristöön. Materiaalien kierrätettävyys on myös etu, jolloin rakennusprosessissa tai purkutöissä ei synny vaikeasti hävitettävää jätettä.

12 Sivu 11/32 Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet tulee tutkia ja jos mahdollista hyödyntää suunnitteluratkaisuja tehtäessä. Mm. lämmöntalteenottojärjestelmien käytöllä, rakennuksen suuntauksella ja tilojen harkitulla aukotuksella voidaan säästää energiaa. 3.5 Energiatehokkuus Ympäristöministeriön asetus energiatehokkuudesta astui voimaan Asetuksessa annetaan yksityiskohtaiset ohjeet rakennuksen energiatodistukseen sisällytettävän energiatehokkuusluvun määrittämiseksi. Energiatehokkuusluku (ET-luku, kwh/brm 2 /vuosi) sisältää rakennuksen tarvitseman vuotuisen lämmitys-, laitesähköja jäähdytysenergiamäärän. Luokkia on 7, vähän kuluttavasta A-luokasta paljon kuluttavaan G-luokkaan. Eri käyttötarkoituksen mukaisissa rakennuksissa luokitusten energiankulutuksen rajat vaihtelevat, päiväkodeissa A-luokassa on energiankulutus <140 kwh/brm 2 /vuosi, B-luokassa kwh/brm 2 /vuosi ja energiatehokkuuden kannalta huonoimmassa G-luokassa > 501 kwh/brm 2 /vuosi. Tiukemmat energiavaatimukset lisäävät rakennuksen investointikustannuksia, mutta ovat käyttökustannuksiltaan edullisempia. Tilapalvelun näkemys on, että B-luokka saavutetaan normaalilla laadukkaalla suunnittelulla ja rakentamisella, mutta A-energialuokkaan pääseminen edellyttää erikoisratkaisuja vaipan, rakenteiden ja/tai talotekniikan osalta. Päiväkodin energiatehokkuuden tavoitteeksi asetetaan A-luokka ja vähimmäisvaatimukseksi B-luokka. Malli päiväkodin energiatodistukseksi on liitteenä 3. Laskelma perustuu Haahtelan tavoitehintalaskelmalla tehtyyn ylläpitokustannusten arvioon, jossa tulevan päiväkodin energiankulutukseksi on saatu 147 kwh/brm 2 /vuosi, mikä vastaa energiatehokkuusluokkaa B (A<140, B= ). 3.6 Sisäilmavaatimukset 2 RT Hankesuunnitelmassa määritellään ja valitaan sisäilmastoa, siihen vaikuttavien rakennustöiden puhtautta ja rakennusmateriaalien päästöjä koskevat tavoitearvot. Koska kaupungin tavoitteena on rakentaa turvallinen ja terveellinen toimintaympäristö rakennuksen käyttäjille, tulee se toteuttaa Terveen talon kriteerien mukaisella rakentamisella. Kriteerit ja ohjeet on sovitettu rakentamisprosessiin siten, että rakentamisen eri osapuolet voivat asettaa todennettavissa olevat vaatimukset ja tavoitetasot terveen talon sisäilmastolle, suunnitteluratkaisuille, rakentamiselle ja sen valvonnalle sekä käytölle ja huollolle. Kriteereissä kuvataan yksityiskohtaisesti, miten tavoitteet muutetaan rakennusprosessin toimenpiteiksi. 2 Terveen talon kriteerienmukaisella rakentamisella voidaan tuottaa rakennuksia, joiden käyttäjät ovat tyytyväisiä olosuhteisiin ja joissa viihtyvyys, työssä jaksaminen ja tuottavuus ovat korkealla tasolla. 2 Päiväkodin suunnittelussa ja rakentamisessa tulee noudattaa Terveen talon toteutuksen kriteereitä ja ohjeita sekä varmentaa niiden toteutuminen rakentamisen ja

13 Sivu 12/32 rakennuksen vastaanoton aikana. Päiväkodin sisäilmaluokan tulee vastata vähintään sisäilmaluokan S2 vaatimuksia, minkä lisäksi rakentamisessa tulee käyttää M1- luokan rakennusmateriaaleja niissä materiaaleissa, jotka ovat luokiteltuja. Laatuluokka S3 vastaa maankäyttö- ja rakennuslain (RT YM , LVI YM-00365, KH YM-10488) sekä terveydensuojelulain 309/2006 (RT STM-21319, LVI STM , KH STM-10460) vähimmäisvaatimuksia ja laatuluokassa S1 on mm. jäähdytysjärjestelmä sekä säädettävä valaistus. S1- ja S2-luokan laatutavoitteiden saavuttaminen edellyttää P1-luokan rakennustöitä. Suunnittelun edetessä tulee suunnittelijoiden esittää ratkaisut, joilla rakennuttajan valitsemiin sisäilmastoluokkiin päästään. Suunnittelijoiden pätevyyksien tulee vastata asetettuja vaatimuksia, esim. rakennesuunnittelijalta tulee vaatia myös veden- ja kosteudenhallintasuunnitelma. 4. SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA Toimintojen sijoittumisen vaihtoehdoista on tehty vertailuja päätöksenteon pohjaksi. Päiväkotiselvitystyöryhmässä vertailtiin useita mahdollisia paikkoja uutta päiväkotia varten ja todettiin, että saavutettavuuden kannalta päiväkodin tulisi sijaita keskustaalueella. Parhaana vaihtoehtona pidettiin Kankaan aluetta, josta on mahdollista erottaa tontti päiväkodille. Kaupungin kaavoitusyksikkö ja kunnallistekniikan suunnitteluyksikkö tekivät vaikutusten arvioinnin sekä Kankaan että Ahjolan kentän alueista. Kaavoituksen kannalta on tutkittu myös muita vaihtoehtoisia ratkaisuja sekä tehty ao. vaihtoehdoista vertailutaulukko. Esitetyistä vaihtoehdoista valittiin Ahjolan kentän alue. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan vahvistanut uuden päiväkodin paikaksi em. alueen. 4.1 Tontti Ahjolan kentän alue on rakentamatonta aluetta Koljonvirrantien ja Parkatintien kulmauksessa. Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1986 alue on virkistysaluetta. Keskustaseudun osayleiskaavassa alue on osoitettu merkinnällä Uusi työpaikkaalue. Alue on varattu paljon tilaa vaativan erikoiskaupan, logistiikan sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden ja varastoinnin tarpeisiin. Alueelle saa sijoittaa pienehkön päivittäistavarakaupan. Ympäristöministeriössä vahvistettavana olevassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa (2030) alue on keskustatoimintojen aluetta. Asemakaavan muutostyö ao. alueelle on käynnistynyt. Tontin koko määräytyy tarvittavan rakennuksen alasta, paikoitukselle ja huoltoajolle tarvittavista aluevarauksista sekä vapaasta piha-alueesta, jota tulee olla lasta kohti 20 m 2.

14 Sivu 13/ Tonttialueen käyttösuunnitelma Päiväkodin tonttia sivuavia katualueita levennetään nykyisestä uusia liikennejärjestelyjä varten. Ajoneuvoliittymä tontille tulee hoitaa Pekankadulta, josta voi olla kaksi liittymää huoltoajoa, henkilökunnan paikoitusta ja lasten saattoliikennettä varten. Pekankatu on kokoojakatu. Toimintojen sijoittuminen tonttialueelle on osoitettu oheisessa viitesuunnitelmassa. Varsinainen paikoitusalue on järkevintä sijoittaa tontin pohjoisosaan, pysyvien autopaikkojen tarve on 30 ap. Lasten saattoliikenteelle on osoitettu rakennuksen Pekankadun puolelle pysäköimispaikkoja sekä yksisuuntainen ajoväylä. Huoltoliikenne tulee pystyä järjestämään siten, ettei siitä ole haittaa lasten liikkumisille. Käyttösuunnitelmassa on otettava huomioon ilmansuunnat ja kaupunkikuva päiväkotirakennuksen ja piharakennusten sijoittelussa. Rakennuksien sijoitus vaikuttaa myös leikkialueiden sijaintiin ja pienilmastoon. Ilmansuunniltaan tontti on haastava, sillä etelä- ja länsi-puolilla sijaitsevat liikennemelua aiheuttavat pääkadut ja toisaalta taas leikkipiha-alueiden tulisi olla suojaisia ja sijaita aurinkoiseen ilmansuuntaan.

15 Sivu 14/ Maaperätutkimus Ahjolan kentän alueelta on teknisen keskuksen mittausosasto tehnyt pohjatutkimuksen huhtikuussa reiän kairaussyvyydet vaihtelivat 4.3 metristä 9.4 metriin, päättymistapa kivi, lohkare tai kallio. Maalajit ovat kairauksen mukaan enimmäkseen moreenia, osin silttiä. Vuonna 1980 on alueen pohjoisosassa tehty pohjatutkimus, jossa on kairattu 2.2 metrin syvyyteen. Siinä on havaittu savea, silttiä, savisilttiä ja silttihiekkaa. Tulosten pohjalta voidaan olettaa perustustavaksi normaali matalaperustus, mutta tarkka perustustapa selviää vasta rakennesuunnittelijan suunnitelmien pohjalta. 4.4 Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset Päiväkodin tontilla on otettava huomioon liikennemelu. Koljonvirrantie on kaupungin sisääntuloväylä ja Parkatintie 2-luokan pääkatu. Vuonna 2002 laaditun meluselvityksen mukaan Ahjolan kentän alueella valtioneuvoston melutason ohjearvot ylittyvät osittain. Hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla piha-alueilla saa melutaso olla päiväaikana korkeintaan 55 db. Melua voidaan torjua esim. rakennusten sijoittamisella siten, että piha-alue jätetään tontin melulta suojaisimpiin osiin. Alueen pohjoispuolella on puustoa Koljonvirrantien ja Pekantien varrella. Keskellä aluetta on Parkatintien suuntainen kuusirivi. Päiväkodin alueesta on tekeillä meluselvitys kahden vaihtoehtoisen tonttialueen käyttösuunnitelman mukaan. Meluselvitys valmistunee kesäkuun loppuun mennessä. Meluselvityksen pohjana olevat tontin käyttösuunnitelmat ovat liitteenä Tontin hallintaoikeus ja rakennusluvan edellytykset Ahjolan kentän alueesta Iisalmen kaupunki omistaa pohjoisosan ~4800 m 2 ja Ylä- Savon seurakuntayhtymä eteläosan ~6200 m 2. Koska alue on voimassa olevassa asemakaavassa virkistysaluetta, päiväkodin toteuttaminen alueelle vaatii asemakaavan muutoksen, jonka laatimisaikataulu on noin 1 vuosi. Kaupungin kaavoitusyksikkö on aloittanut asemakaavan muutoksen suunnittelun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä ja se esitellään yleisessä keskustelutilaisuudessa Kaavaehdotus on nähtävillä syksyllä 2011 ja asemakaava valmistunee keväällä Alueen eteläosan ostohanke seurakuntayhtymältä on vireillä ja toteutunee syksyllä TOTEUTTAMISAIKATAULU Rakennussuunnittelu on tarkoitus käynnistää heti hankeohjelman valmistuttua. Päiväkodin rakentamisen alustava rakennusaikataulu on liitteenä 5. Tavoitteena on rakentamisen aloittaminen elokuussa 2012, jolloin päiväkoti voisi valmistua aikaisintaan kesäkuun loppuun 2013.

16 Sivu 15/ Toteutusmuoto Valittava toteutusmuoto vaikuttaa merkittävästi hankkeen toteutusaikatauluun. Erilaisia toteutusmuodon vaihtoehtoja on tutkinut erillinen työryhmä, jonka ovat muodostaneet Juhani Räisänen, Pirjo Pykäläinen, Antti Sarvela ja Seppo Tiikkainen. Työryhmä käytti RAKLI ry:n julkaisemaa Urakkamuodon ja urakoitsijan valintaopasta apunaan täyttämällä ao. ohjelman laskentalomakkeet ja painottamalla tavoitteissa sekä suunnittelun että toteuttamisen laatua. Työryhmä päätyi suosittamaan hankeryhmälle, että päiväkodin rakentaminen toteutetaan jaetulla kokonaishintaisella urakalla. 6. PERUSTAMISKUSTANNUKSET JA NIIDEN RAHOITUS 6.1 Perustamiskustannukset Tonttikustannukset Tonttikustannukset ovat n euroa (alueen eteläosan osto Ylä-Savon seurakuntayhtymältä). Rakennuskustannukset Hankkeen rakentamiskustannukset energialuokan B rakennukselle ovat huhtikuun 2011 kustannustasossa tavoitehintalaskelman mukaan yhteensä ALV 0% ja energialuokan A rakennukselle Tavoitehintalaskelman perusta-

17 Sivu 16/32 miskustannukset ja tilaluettelo B-energialuokassa on esitetty liitteissä 6a ja 6b sekä perustamiskustannukset A-energialuokassa liitteessä 7. A- ja B-energialuokkien maksimienergiakulutusten teoreettinen ero on 40 kwh/brm 2 /v, mikä nykyisellä energianhinnalla tekee euroa/v, ts. huomioimatta energian hinnan nousua lisäinvestoinnin kuoletus tapahtuu n vuodessa. Huomattava on myös, että laskennallisesti laskelman mukaisen päiväkodin energiankulutus poikkeaa vain vähäisessä määrin A-energialuokan rakennuksesta (energiakulutus 147 kwh/brm 2 /v), jolloin lisäinvestoinnin kuoletusaika on pidempi. Laskelma on esitetty liitteessä 8. Muut perustamiskustannukset Irtaimiston hankintabudjetti on euroa. Katualueiden liikennejärjestelyjen kustannusarvio on noin euroa. Liikennejärjestelyjen kustannukset eivät ole lisänä päiväkodin kustannusarviossa, sillä ao. liikennejärjestelyt jouduttaisiin joka tapauksessa rakentamaan myöhemmin. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Iisalmen liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuodelta 2001 on esitetty Parkatintielle Pekankadun/Tiirankadun risteykseen liikennevalot perusteluina risteyksen onnettomuusalttius. Toimenpidesuosituksena on silloin päätetty ko risteykseen turvasaarekkeiden rakentaminen sivusuunnille. Kesällä 2011 valmistuvassa uudessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa on esitetty liikennevalot ko risteykseen. 6.2 Perustamiskustannukset yhteensä ja niiden rahoitus Perustamiskustannukset Hankkeen perustamiskustannukset B-energialuokassa ovat kokonaisuudessaan seuraavat: Rakennuskustannukset euroa ALV 0% Irtaimisto euroa ALV 0% Tontin osto seurakuntayhtymältä n euroa ALV 0% Yhteensä n euroa ALV 0% Lisäksi on otettava huomioon liikennejärjestelyjen kustannusarvio noin euroa ja päiväkotitontin kaupungin omistaman osan teoreettinen kustannus, joka on noin euroa laskettuna lähialueen vastaavien palvelutonttien hintatason mukaisesti. Perustamiskustannusten rahoitus Päiväkotihankkeen rahoitus sisältyy kaupungin investointisuunnitelmaan vv , liikennejärjestelyjen osalta on alustavasti suunniteltu ao. investointia v ohjelmaan.

18 Sivu 17/32 7. KÄYTÖN AIKAISET KUSTANNUKSET 7.1 Rakennuksen ylläpitokustannukset Rakennuksen ylläpitokustannukset ovat huhtikuun 2011 kustannustasossa yhteensä noin ALV 0% (A-energialuokka) vuodessa. Ylläpitokustannuksiin sisältyvät isännöinti-, huolto-, energia-, vesi- ja jätevesi-, kunnossapito ja muut tavanomaiset vuosittaiset ylläpitokustannukset, mutta ei siivousta. Päiväkodin sisäinen vuokra, jossa on huomioitu myös pääomavuokra, tulee olemaan ao. investointikustannuksilla laskettuna n /kk, n /v. Pääomavuokra on määritelty Haahtelan vuokranmäärityslaskennalla kuten kaikki kaupungin sisäiset vuokrat ja 1,5 %:n pääoman korolla. Liitteistä 9 ja 10 ilmenevät ao. ylläpitokustannukset, jotka perustuvat todellisiin vastaavissa rakennuksissa Iisalmessa toteutuneisiin kustannuksiin. 7.2 Elinkaarihankkeen kustannukset Vertailun vuoksi on tehty laskelmia elinkaarihankkeena toteutettavasta päiväkotirakennuksesta vastaavalla tilaohjelmalla ja kustannusarviolla. Laskelmissa on tarkasteltu eripituisilla kuoletusajoilla pääomavuokran suuruutta toteutettaessa hanke elinkaarihankkeena. Ylläpitokustannukset ovat samat kuin omalla rakentamisella toteutetussa päiväkodissa. Tarkastelut on tehty sekä A- että B-energialuokan rakennukselle erilaisilla korkovaihtoehdoilla ja pääoman kuoletusajoilla. Vertailun vuoksi on laskelmiin liitetty Haahtelan vuokranmääritysohjelmalla vastaavilla korkoprosenteilla tehdyt pääomavuokrien suuruudet. Kyseiset laskelmat ovat hankeohjelman liitteinä 9 ja 10.

19 Sivu 18/32 RT Päiväkotien suunnittelu : LAINSÄÄDÄNTÖ LIITE 1 Päivähoidon lähtökohdat ja tavoitteet Lastenpäivähoidosta säädetään lastenpäivähoidosta annetussa laissa (36/1973, jäljempänä päivähoitolaki) sekä sitä täydentävässä asetuksessa (239/1973, jäljempänä päivähoitoasetus). Lasten päivähoidolla tarkoitetaan päivähoitolain 1 :n mukaan lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. Päivähoitoa voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten varatussa tilassa. Päivähoidon kasvatustavoitteista on säädetty lain 2 a :ssä seuraavasti: Päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tulee omalta osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö. Lapsen iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti päivähoidon tulee yleinen kulttuuriperinne huomioon ottaen edistää lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sekä tukea lapsen esteettistä, älyllistä, eettistä ja uskonnollista kasvatusta. Uskonnollisen kasvatuksen tukemisessa on kunnioitettava lapsen vanhempien tai holhoojan vakaumusta. Edistäessään lapsen kehitystä päivähoidon tulee tukea lapsen kasvua yhteisvastuuseen ja rauhaan sekä elinympäristön vaalimiseen. Lain 11 :n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja toimintamuodossa kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päivähoitoasetuksen 5 :nmukaan päiväkodin toiminta kalenterivuoden aikana ja aukioloaikana vuorokaudessa on järjestettävä paikallisen tarpeen mukaan. Jokaisella lapsella on oikeus saada päivähoitopalveluja kunnes hän tosiasiallisesti siirtyy perusopetuslain mukaiseen perusopetukseen. Kunnan on huolehdittava siitä, että lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat saada lapselle kunnan järjestämän päiväkoti- tai perhepäivähoitopaikan. Lain 2 :n 2 momentin mukaan lasten päivähoito on pyrittävä järjestämään siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Lain 6 :n mukaan päivähoidon tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla lapselle ja lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopiva. Vanhemmilla ei kuitenkaan ole oikeutta valita sitä, onko lapsen hoitopaikka päiväkodissa vai (ryhmä)perhepäiväkodissa. Päivähoitoa on kuitenkin mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa muodossa. Lain 11 :n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla suomen-, ruotsin- tai saamenkielellä. Päivähoitoasetuksen 1 a :n mukaan päivähoidon kasvatustavoitteisiin kuuluu myös suomen- tai ruotsinkielisten, saamelaisten, romanien ja eri maahanmuuttajaryhmien lasten oman kielen ja kulttuurin tukeminen yhteistyössä kyseisen kulttuurin edustajien kanssa. Päivähoitolain 4 a :n mukaan kunnan käytettävissä tulee olla lasten päivähoidossa esiintyvää tarvetta vastaavasti myös erityislastentarhanopettajan palveluja. 7a :n mukaan erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen kuntoutuksen yhteensovittamiseksi on lapselle laadittava kuntoutussuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien ja tarpeen mukaan kunnan muun sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja koulutoimen kanssa.

20 Sivu 19/32 Lapsella on perusopetuslain nojalla oikeus maksuttomaan esiopetukseen peruskoulun aloittamista edeltävänä vuonna. Vanhemmat päättävät osallistuuko lapsi esiopetukseen vai ei. Esiopetusta toteutetaan perusopetuslain mukaisesti. Opetusministeriö huolehtii esiopetukseen liittyvistä asioista yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Kunnan velvollisuus on järjestää kaikille alueen esiopetusikäisille maksutonta esiopetusta 700 tuntia vuodessa joko päivähoidon tai koulun tiloissa. Henkilökunnan määrä Henkilökunnan ja lasten määrän välinen suhdeluku on lakisääteinen. Lasten päivähoidosta annetussa asetuksessa (806/1992,6 ) säädetään, että yhtä hoito- ja kasvatusvastuussa olevaa henkilöä kohden saa hoidossa olla lapsia enintään seuraavasti: Alle 3- vuotiaat: korkeintaan 4 lasta/1 hoito- ja kasvatusvastuullinen henkilö 3 vuotta täyttäneet: korkeintaan 7 lasta/1 hoito- ja kasvatusvastuullinen henkilö 3 vuotta täyttäneet osapäivähoidossa olevat: korkeintaan 13 lasta /1 hoito- ja kasvatusvastuullinen henkilö. Näistä suhdeluvuista voidaan poiketa vain päivähoitoasetuksen 6 5 ja 6 momentissa säädetyin edellytyksin. Lasten ja hoito- ja kasvatusvastuullinen henkilöstön määrän suhdelukua mietittäessä on otettava lisäksi huomioon, onko hoidettavina erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia, ja onko päiväkodissa heitä varten erityinen avustaja. Muun henkilökunnan tarpeeseen vaikuttavat päiväkodin koko, ruoanvalmistustapa, siivousjärjestelyt sekä mahdolliset muut käytännön tekijät. Lapsiryhmistä ja ryhmäkoosta ei laissa ole määräyksiä.

21 Sivu 20/32 LIITE 2 OHJEELLINEN TILAOHJELMA / UUSI PÄIVÄKOTI / hym 2 huom. KOTIALUE 1 (alle 3v. 12 lasta) kuraeteinen* 10 voi myös olla yhteinen 2 osastoa eteinen 15 vaunuvarasto 6 pesuhuone, wc 9 ryhmähuoneet 2 kpl 70 ryhmä- ja lepo välinevarasto 3 pienryhmätila 15 yhteinen 2 osastoa 128 KOTIALUE 2 (alle 3v. 12 lasta) kuraeteinen* 10 voi myös olla yhteinen eteinen 15 vaunuvarasto 6 pesuhuone, wc 9 ryhmähuoneet 2 kpl 70 ryhmä- ja lepo välinevarasto 3 pienryhmätila yhteisenä toisen osaston kanssa 113 KOTIALUE 3 (3-6v, 21 lasta) kuraeteinen 8 voi myös olla yhteinen 2 osastoa eteinen pesuhuone, wc 9 ryhmähuoneet 2 kpl 70 ryhmä- ja lepo välinevarasto 3 pienryhmätila 15 yhteinen 2 osastoa KOTIALUE 4 (3-6v, 21 lasta) kuraeteinen 8 voi myös olla yhteinen 2 osastoa eteinen pesuhuone, wc 9 ryhmähuoneet 2 kpl 70 ryhmä- ja lepo välinevarasto 3 pienryhmätila yhteisenä toisen osaston kanssa KOTIALUE 5 (sisarusryhmä < 20 lasta) kuraeteinen 8 voi myös olla yhteinen 2 osastoa eteinen pesuhuone, wc 9 ryhmähuoneet 2 kpl 70 ryhmä- ja lepo välinevarasto 3 pienryhmätila 15 voi olla yhteinen toisen yksikön kanssa KOTIALUE 6 (integroitu ryhmä, 12 lasta) invamitoitus! kuraeteinen 12 eteinen pesuhuone, wc 15 ryhmähuoneet 2 kpl 75 ryhmä- ja lepo

22 Sivu 21/32 välinevarasto 3 pienryhmätila (äänieristetty) 15 voi olla yhteinen apuvälinevarasto YHTEISET TILAT verstas, kädentaitotila 20 + kerho/ iltakäyttö pikkukeittiö 12 + kerho/ iltakäyttö Sali/ monitoimitila kerho/ iltakäyttö Sali/monitoimitilan varasto 10 eteinen/ iltakäyttö 5 inva-wc (sis. suihku) 5 + kerho/ iltakäyttö johtajan huone 12 henkilökunnan wc 2 henkilökunnan työhuone 25 ruokailu- ja neuvotteluhuone 27 henkilökunta, sis. pienoiskeittiö henkilökunnan sos.tilat 35 sis. keittiöhenk.k. sos.tilat jakelukeittiö 22 siivoustilat 10 keskusvarasto 5 kodinhoitohuone/ liinavaatevar HYÖTYALA KYLMÄT TILAT JA RAKENTEET leikkivälinevarastot 6 kpl 42 katokset 6 kpl 60 talovarasto 5 jätekatos/ tila 15 VÄESTÖNSUOJA suoja-ala 27+98=125, 125x0,75 94 YLEISTÄ SUUNNITTELUUN Henkilökunnan sosiaalitilat, varastotiloja, verstastiloja yms. voi sijaita väestönsuojassa, ts. vss-tiloja tulisi hyödyntää mahd. mukaan. Osa ryhmätiloista, eteistiloista yms. (kotialue) voi olla yhteistä toisen yksikön kanssa, mutta kussakin yksikössä on oltava myös oma kotipesä, joka on vain ao. yksikön käytössä. Perinteisesti on kotialueen ryhmätilat jakaantuneet ryhmä- ja lepohuoneisiin, mutta ao. alueet voidaan jakaa useammiksikin tiloiksi, kunhan sekä rauhallisen levon mahdollisuus että ryhmä- ja pienryhmätoiminta turvataan. Sali-tilat kannattaa suunnitella siten, että mahdollistetaan myös ulkopuolinen käyttö (iltapäiväkerho/ iltakäyttö).

23 Sivu 22/32 LIITE 3

24 Sivu 23/32 TONTIN KÄYTTÖSUUNNITELMAVAIHTOEHDOT LIITE 4

25 Sivu 24/32 RAKENTAMISEN ALUSTAVA AIKATAULU LIITE 5

26 Sivu 25/32 B- energialuokka, kustannusarvio LIITE 6 a

27 Sivu 26/32 LIITE 6 b

28 HANKESUUNNITELMA Sivu 27/32

29 HANKESUUNNITELMA Sivu 28/32

30 Sivu 29/32 A- Energialuokka, kustannusarvio LIITE 7

31 Sivu 30/32 Perustamiskustannukset/ Energiakustannukset LIITE 8 investointi kulutus ALV 0 % kwh/brm 2 /v A-energialuokka < 140 B-energialuokka B max- A max 40 kwh/brm 2 /v x 1542 = kwh/v, kaukolämmön hinta ~ 0,05 / kwh 3084 /v = nykyisellä energianhinnalla lisäinvestoinnin kuoletus kestää n. 23 v

32 Sivu 31/32 LIITE 9

33 Sivu 32/32 LIITE 10