Paola Suhosen. Ilmastokriisi. EU:n maatalous L AU TA S E L L A. lautasella kohtaavat lähiruoka ja kansainväliset maut s. 9. istui pöytään s.

Transkriptio

1 ILMASTO L AU TA S E L L A Paola Suhosen lautasella kohtaavat lähiruoka ja kansainväliset maut s. 9 Ilmastokriisi istui pöytään s. 6 7 EU:n maatalous päästökuurille s. 3

2 2 Lisätietoja: Vaikka ravinnosta aiheutuu Suomessa ja yleisemminkin EU:n alueella noin neljännes yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä, siihen on puututtu paljon vähemmän kuin esimerkiksi asumisen ja liikkumisen päästöihin. EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet pakottavat tarkastelemaan kriittisesti paitsi lautastemme sisältöä myös ruuan elinkaarta pellosta pöytään ja mahdollisesti biojäteastiaan. Huomiota pitää kiinnittää ainakin seuraaviin: Liha ja maitotuotteet YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) julkaiseman selvityksen mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. FAO:n mukaan eläintuotanto on vastuussa 18 prosentista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Ruoan haaskaaminen Suomalaisissa kotitalouksissa kymmenesosa syötäväksi kelpaavasta ruoasta päätyy roskiin. Tämän hävikin pienentäminen olisi - kenties - kaikkein helpoin tapa vähentää ruuan ympäristökuormitusta. Tomaatti ja kurkku, kun ne kasvatetaan lämmitetyissä ja valaistuissa kasvihuoneissa tai lennätetään Suomeen. Ruuan matka autolla kaupasta kotiin aiheuttaa usein suuremman hiilikuorman kuin pakkausten valmistus ja ruuan matka kauppaan. Ruuan prosessointi ja valmistus esimerkiksi, kaurapuuron ilmastopäästöistä suuri osa syntyy puuron keittämisestä. Riisin viljely aiheuttaa maailman kasvihuonekaasupäästöistä 1,5 %. Maukas, jokaisen ulottuvilla oleva ratkaisu on kasvisvoittoinen kausiruoka: kesällä ja syksyllä vihanneksia, talvella juureksia, säilykkeitä, ituja ja versoja, läpi vuoden sopivasti palkokasveja ja viljaa. Ilmastomyötäiseen ruokatalouteen siirtymistä ei pidä kuitenkaan jättää yksittäisen kuluttajan harteille. EU:n asettamiin ja myöhemmin tiukkeneviin tavoitteisiin pääseminen vaatii ohjaavia toimia. Ruokavalintoja voidaan kääntää hiilineutraaliin suuntaan muutoksilla maataloustuissa, ruuan verotuksessa, kaavoituksessa ja julkisissa hankinnoissa. Kun työpaikka- ja kouluruokaloiden tarjonta suunnitellaan ilmastovaikutukset huomioiden, vaikuttaa se valtavan volyyminsa lisäksi makutottumuksiin sekä mielikuviin siitä, mikä on normaalia. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n johtaja Rajendra Pachauri suosittelee aloittamaan vähintään yhdellä lihattomalla päivällä viikossa. Tuore brittitutkimus kehottaa rajoittamaan lihansyönnin neljään annokseen viikossa. Pienimmät ympäristövaikutukset ovat suomalaisilla juureksilla ja perunalla sekä Suomessa ulkona kasvatetuilla hedelmillä ja marjoilla, kertoo puolestaan FIN-MIPS Kotitalous -tutkimus. Viime aikoina esiin nousseet tutkimustulokset ja käyty keskustelu ovatkin nostaneet ilmastonäkökulman mukaan kriteereihin, joilla määritellään normaali, terveellinen ja tavoiteltava ruokavalio. Kaupankin käytännöt ovat muuttumassa, hyviä esimerkkejä ovat Jounin kauppa ja Euroopan vähittäismarkkinoita käsittelevä foorumi. Tämä lehti keskittyy Suomessa syötävän ruuan ilmastovaikutuksiin. Ulkopuolelle olemme rajanneet ruuan tuotannon muut ympäristövaikutukset, ilmastonmuutoksen seuraukset ruuantuotantoketjulle sekä ruuan tuotantoon liittyvät globaalit kytkennät ja oikeudenmukaisuuskysymykset. Julkaisuun on käytetty ulkoasiainministeriön valtionavustusta kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen. Lisätietoa aiheesta, kuten kaikkien juttujen lähdeviitteet, joidenkin juttujen laajemmat versiot, kirjoittajien esittelyjä ja reseptejä löydät osoitteesta: ARVOSTETAAN RUOKAA JA NAUTITAAN SIITÄ! Tule norpan puolelle Suomen luonnonsuojeluliitto on kaikille avoin ympäristöjärjestö, jonka paikallistoiminta kattaa koko maan. Luonnonsuojeluliitto perustettiin jo vuonna 1938 rakkaudesta luontoon! Tämän päivän kovimpia haasteitamme ovat ilmasto- ja energiapolitiikka, kestävän elämäntavan edistäminen, luonnon monimuotoisuuden suojelu ja vesiemme puhtauden vaaliminen. Luonnonsuojeluliitto osallistuu lainsäädännön valmisteluun ja ympäristöpoliittiseen keskusteluun sekä kansallisella että EU-tasolla. Pääosa liiton toiminnasta tapahtuu kuitenkin aktiivisten jäsenten voimin lähes 200 paikallisyhdistyksessä ja 15 luonnonsuojelupiirissä. Suurin kotimainen luonnonsuojelujärjestö saa voimansa jäsenistöstään. Meitä on jo yli jäsentä. Toimintamme rahoitus tulee jäsenmaksuista, omasta varainhankinnasta sekä hankeavustuksista ja valtiontuesta, kustakin kolmannes. Päätöksentekomme on demokraattista ja avointa. Meitä kuunnellaan, ja meillä on vaikuttavuutta sitä enemmän mitä useampia joukkoomme kuuluu. Matti Nieminen, Suomen luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö TEESIT HYVÄN RUUAN PUOLESTA Näiden teesien tarkoituksena on kuvata sitä, kuinka voimme siirtyä ympäristö- ja eläinystävällisempään ruuantuotantoon ja -kulutukseen. Teesit on koottu ympäristö- ja eläinoikeusjärjestöjen yhteisessä Hyvän ruuan verkostossa. HYVÄÄN RUOKAAN PÄÄSEMISEKSI ON SAATAVA luomu vallitsevaksi viljelytavaksi ylikalastus ja kalankasvatuksen päästöt kuriin elintarvikkeiden kuljetus, jalostus ja varastointi ekotehokkaiksi pakkaukset vähän kuormittaviksi ja merkinnät tuotteen ympäristövaikutuksista kaupat taajamissa jalankulkumatkan päähän ja tarjolle kestäviä vaihtoehtoja ympäristöystävällinen ruuan valmistus ja säilytys kunniaan. TÄHÄN PÄÄSEMISEKSI ON laitettava maataloustuet ympäristö- ja eläinystävälliseen ruuantuotantoon luotava ohjauskeinoja, jotka suuntaavat kulutuksen ympäristö- ja eläinystävälliseen ruokaan asetettava julkisten ruokahankintojen ehdoksi ympäristöystävällisyys lisättävä tutkimusta ja aktiivista tiedon levitystä ympäristöystävällisestä ruuasta. Teesit perusteluineen ladattavissa osoitteesta: VIISI FAKTAA RUUASTA JA ILMASTOSTA Max Liimatainen 1 Ravinto aiheuttaa neljänneksen kotitalouksien kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä. 2 Sianlihantuotanto aiheuttaa noin yhdeksän kertaa suuremmat ilmastopäästöt kuin kasviproteiinin tuotanto. 3 Lihan kulutus maailmassa on lisääntynyt 75 prosenttia viimeisen 20 vuoden aikana gramman emmentaljuustoannoksen valmistus ja kuljetus aiheuttavat yhtä paljon kasvihuonekaasuja kuin noin kahden kilometrin ajo isohkolla henkilöautolla. 5 Luomuviljely vaatii keskimäärin kolmanneksen vähemmän energiaa kuin keinolannoitteita käyttävä viljely. Annukka Berg ja Leo Stranius Marraskuu 2008 Julkaisija: Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) Päätoimittaja: Toimituskunta: Annukka Berg, Elli Kotakorpi, Liisa Niemi, Leo Stranius, Kristiina Tiainen Avustajat: Riku Cajander, Johanna Jämsä, Liisa Kiuru, Tommi Kauppinen, Inka Kanerva, Matti Liimatainen, Päivi Mattila, Kaija Niitepõld, Pirita Oksanen, Kevin Pollard, Minna Suihkonen, Pentti Taskinen Taitto: Nina Kairisalo painos: Voiman 9/2008 välissä painos: Luonnonsuojelijan 1/2009 välissä painos erikseen 8000 Paino: Hämeen Paino Oy, Forssa/ Art-Print Oy, Kokkola Kannen kuva: Riku Cajander Kirjoittajat vastaavat itse artikkeliensa sisällöstä, eivätkä tekstit edusta julkaisijan virallista kantaa. Julkaisuun on käytetty Ulkoasiainministeriön valtionavustusta kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen. Yhteystiedot: rasanen@sll. fi

3 Lisätietoja: 3 EU:n ilmasto- ja energiapaketti pakottaa vähentämään myös maatalouden päästöjä Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2008 ilmasto- ja energiapaketin, jonka tavoitteet on asetettu vuoteen Esityksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 20 prosenttia, uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvatettava 20 prosenttiin, ja energiatehokkuutta on parannettava 20 prosenttia. Euroopan unionin on tarkoitus hyväksyä ilmasto- ja energiapaketti hyvissä ajoin ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta, joka pidetään joulukuussa Maatalous tuottaa noin seitsemän prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, joten maataloudessakin on odotettavissa merkittäviä muutoksia. Maatalouden päästövähennyksiä voidaan saada aikaan peltopinta-alaan, maanmuokkaukseen ja lannoitukseen liittyvillä toimenpiteillä sekä jätteiden käsittelyä kehittämällä. Lisäksi voidaan vaikuttaa maatalouden energiankäyttöön maatiloilla ja työkoneissa. Näiden muutosten aikaan saamiseksi maatalouden tukipolitiikkaan tarvitaan isoja uudistuksia. Päästövähennystavoitteet kovenevat pian Komissio on esittänyt 20 prosentin päästövähennysvelvoitteita, vaikka EU on sitoutunut 30 prosentin vähennyksiin, kun kansainvälinen ilmastosopu löytyy. Käytännössä tämä sopu löytyi jo joulukuussa 2007, kun teollisuusmaat Balin ilmastokokouksessa sopivat prosentin päästövähennyksistä vuoteen 2020 mennessä. EU:n ilmasto- ja energiapaketti onkin vain poliittinen välitavoite. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan päästöjä on teollisuusmaissa vähennettävä prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mikäli lämpeneminen halutaan pitää alle katastrofaalisen kahden asteen. Globaalit päästöt pitää saada kääntymään laskuun viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Edessä pitäisi olla suhteellisen nopea siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Uusiutuvan energian käytön tavoite Suomelle helppo Komission esityksessä uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvattamisesta Suomi sai helpon tavoitteen. Esitys on vain 9,5 prosentin lisäys vuoteen 2020 mennessä. Suomea kevyempiä uusiutuvan energian lisäystavoitteita saivat vain Itä-Euroopan uudet jäsenmaat ja Ruotsi, jonka osuus nousee peräti 49 prosenttiin. Uusiutuvien osuus on Suomessa nykyään korkeahko (28,5 %), vain koska metsäteollisuus käyttää jäteliemiä ja -puuta. Ilman metsäteollisuutta uusiutuvien osuus olisi Suomessa alle kymmenesosa, josta suuri osa on vanhaa vesivoimaa. Potentiaalia on paljon käyttämättä niin bioenergiassa kuin tuulivoimassakin. Maataloudessa on hyviä mahdollisuuksia biokaasun hyödyntämiseen. Ruuantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä Päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla eli liikenteessä, rakentamisessa, palveluissa, maataloudessa, pienteollisuudessa ja jätehuollossa hiilidioksidipäästöjä on komission esityksen mukaan Suomessa vähennettävä 16 prosenttia vuoden 2005 tasosta. On selvää, että ruuantuotantoon tulee muutoksia. YK:n maatalousjärjestö FAO:n mukaan eläintuotanto tuottaa 18 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. Eläintuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen enem- män kuin kaikki maailman liikenne yhteensä. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto on esittänyt haittaveroa tai jotain muita taloudellisia ohjauskeinoja liha- ja maitotuotteiden käytön vähentämiseksi. Lisäksi Luonnonsuojeluliitto on painottanut, että julkisissa hankinnoissa, esimerkiksi kouluruokailussa, tulisi siirtyä ilmastoystävälliseen ruokavalioon. Näin päästöt myös maataloustuotannossa voidaan saada kääntymään laskuun. Leo Stranius Kirjoittaja työskentelee Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaavana. Materiaali virtaa kauppakassiin Ruoka-MIPS Suomalainen elintarviketuotanto on profiloitunut puhtaaksi ja turvalliseksi. Koska tuotteeseen kohdistettu mielikuvamainonta on usein tehokkaampaa kuin faktatiedon tarjoaminen, tukeudutaan päivittäistavaroiden brändäyksessä harvoin ympäristövaikutuksiin. Ehkä juuri markkinoinnin lainalaisuuksien takia elintarvikkeiden ympäristövaikutuksia ei tunneta kovin hyvin. Ympäristövaikutuksia on aiemmin tutkittu Suomessa pääasiassa elinkaaritarkastelun avulla, joka on yksityiskohtaisuudessaan luotettava mutta ei edistä kokonaiskuvan hahmottumista. Juuri loppuun saatetussa FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushankkeessa pyritään kokonaiskuvaan käyttämällä karkeampaa arviointitapaa. MIPS-tutkimuksen elintarvikkeita käsittelevässä osassa Suomessa tuotetut elintarvikkeet jaetaan 23 pääryhmään. Elintarvikeryhmistä valitaan edelleen yleisimmät tuotteet, joiden ympäristövaikutukset lasketaan. Lisäksi laskentaan otetaan vertailun vuoksi mukaan myös Brasiliassa kasvatettu soija. Kaikkien tuotteiden elinkaari huomioidaan aina kylvöstä kaupan hyllyyn saakka. MIPS mittaa käytettyjen luonnonvarojen määrää Ympäristövaikutusten laskentaan käytetään MIPS (Material input per service unit) -menetelmää, joka mittaa tuotteen valmistuksen yhteydessä tarvittujen prosessien kokoluokkaa. Samat tekijät elintarviketuotannossa aiheuttavat sekä huomattavimmat materiaalipanokset että suurimmat kasvihuonekaasupäästöt. MIPS on saksalaisessa Wuppertal-instituutissa 1990-luvun alussa kehitetty ekotehokkuuden mittari. Taustalla on ajatus, että mitä vähemmän ihminen ottaa luonnosta käyttöönsä materiaaleja, sitä vähemmän aiheutuu erilaisia ympäristövaikutuksia. Elintarvikkeiden tuotanto vaatii erilaisia materiaaleja. Kun materiaalien tarvetta katsotaan kokonaisuutena, puhutaan tuotannon materiaalipanoksista. MIPS mittaa massamääräisesti kuuteen kategoriaan jaotellut materiaalipanokset tuotekilogrammaa kohti. Tuotteen materiaalipanosten suuruusluokan ilmaisee pähkinänkuoressa TMR (Total material requirement) -luku. MIPS-menetelmän avulla laskettujen kokonaismateriaalipanosten ja ilmastonmuutosta nopeuttavien kasvihuonekaasupäästöjen välillä on yhteys. Samat tekijät elintarviketuotannossa aiheuttavat sekä huomattavimmat materiaalipanokset että suurimmat kasvihuonekaasupäästöt, ja molemmilla mittaustavoilla elintarvikeryhmät asettuvat samaan järjestykseen. Siksi saatuja TMR-lukuja voi lukea suuntaaantavina, kun vertaillaan eri elintarvikkeiden ilmastotaakkaa. Tutkimuksen sato Tutkimuksen mukaan suurimmat materiaalipanokset ovat piilossa naudanlihan, juuston ja kasvihuonevihannesten takana. Kaupan hyllyllä vähiten piiloteltavaa on suomalaisilla juureksilla ja perunalla sekä Suomessa ulkona kasvatetuilla hedelmillä ja marjoilla. Hieman yllättäen myös brasilialainen soija menestyy vertailussa hyvin, mikä viittaa kuljetusten pieneen osuuteen materiaalipanoksissa. Soijan selkeä vahvuus vaihtoehtoisena proteiinin lähteenä laittaa suomalaisen lihantuotannon ahtaalle. maito voi soijaöljylevite rypsiöljylevite juusto naudanliha sianliha kirjolohen liha broilerin liha kananmunat soija olut ruokaperuna sokeri vehnäleipä ruisleipä sekaleipä ohraleipä tomaatti kurkku, tuotannon keskiarvo kurkku, ympärivuotinen kasvihuonetuotanto omena lakka mansikka Jatkojalostus nostaa elintarvikkeiden ilmastotaakkaa. Valkosipulikermaperunoiden tuottaminen on vaikeampaa kuin perunoiden nostaminen maasta. Pitkälle prosessoidut tuotteet TMR-LUKU KG/KG 12,5 25,0 37,5 50,0 voivatkin olla toinen syy sille, miksei päivittäistavaroiden kohdalla tulla puhuneeksi ympäristövaikutuksista. Miksi kukaan lanseeraisi mustikkametsän? Tommi Kauppinen

4 4 Lisätietoja: Ilmastokriisi istui pöytään Ostatko luomua ja vältätkö ylipakattuja tuotteita? Hyvä niin, mutta ruokasi ilmastokuormitukseen vaikuttaa yllättävän paljon myös se, miten kuljet kauppamatkasi ja valmistat ruokasi. Eniten vaikutusta on kuitenkin usein sillä, pistätkö suuhusi lihaa tai juustoa vai mieluummin kasvispohjaisia ruokia. Ravinnosta aiheutuu Suomessa noin neljännes yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä. Suomalaisten ruokailutottumukset ovat kehittyneet monin tavoin ihmisten, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin kannalta epäedulliseen suuntaan. Esimerkiksi lihankulutus henkeä kohden on lisääntynyt puolessa vuosisadassa yli 30 kiloa, vaikka samaan aikaan työn fyysinen kuormittavuus on pienentynyt. Vuonna 2007 suomalainen söi lihaa keskimäärin 76 kiloa. Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala. Kotimaisten elintarvikkeiden markkinaosuus maassamme myydystä ruuasta on yhä noin 85 prosenttia. Samoin alan käyttämistä raaka-aineista 85 prosenttia on kotimaisia. Suomen maatiloilla, marketeissa ja kotikeittiöissä vaikutetaan siis siihen, istuuko ilmastokriisi päivällispöytäämme pysyvästi. Tervetuloa matkalle pellolta pöytään ja biojäteastiaan. Maatalouden päästöt kuriin Suuri osa ruuan ilmastovaikutuksista syntyy jo pelloilla ja navetoissa. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä maatalous aiheuttaa noin seitsemän prosenttia. EU on asettanut Suomelle tavoitteeksi, että päästökauppasektorin ulkopuolisilla aloilla, kuten maataloudessa, kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää 16 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tulevina vuosina päästövähennystavoitteet kiristyvät entisestään. Ruuantuotannolla ja maataloudella on merkittävä rooli ilmastonmuutoksessa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) julkaiseman selvityksen mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. FAO:n mukaan eläintuotanto on vastuussa 18 prosentista maailman kasvihuonepäästöistä. Lehmät ovat yksi merkittävä ruuantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Märehtijöiden ruuansulatuksessa syntyy metaania, joka on yli 20 kertaa hiilidioksidia ärhäkkäämpi kasvihuonekaasu. Välillisiä kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat esimerkiksi rehujen kasvatukseen käytetyt typpilannoitteet sekä sademetsien kaataminen rehupeltojen tieltä. Muuten maatalouden ilmastopäästöihin vaikuttavat muun muassa maanmuokkauksen tavat, lannoitteiden käyttö sekä jätteiden käsittely. Päästöjen vähennysmahdollisuuksia on myös maatilojen ja työkoneiden energiankäytössä. Esimerkiksi keräämällä eläinten jätöksistä metaanit talteen vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja saadaan oivaa polttoainetta maatilan energiantarpeisiin. Hypermarketteja ja ruokakuljetuksia KOLUMNI BIOJÄTTEEKSI VAI TORTILLAN TÄYTTEEKSI? En olisi vielä pari vuotta sitten tullut ajatelleeksi, että perheen yhteinen ruokahetki onkin kolmanneksi pahin saastuttaja, kun kulutuksen eri osa-alueita verrataan toisiinsa. Aiempina vuosikymmeninä pakkausjätteestä ja ruoan ylipakkaamisesta on puhuttu paljon, nykyisin taas esimerkiksi liharuoan haitat ovat saaneet enemmän palstatilaa. Minäkin olen nykyisen trendin mukaisesti siirtynyt ruokavaliossani kasvispainotteiseen suuntaan. Kokonaan lihasta en aio luopua, mutta ympäristöja terveysnäkökohtien vuoksi syön nykyään enemmän kasviksia. Ruokaa kannattaa laittaa kerralla isompi määrä, ettei ihan joka päivä tarvitse seistä hellan ääressä. Usein käy kuitenkin niin, ettei moneksi päiväksi valmistettu ruoka enää kolmantena päivänä maistukaan. Tällöin minulla on suuri kiusaus loppusijoittaa papumuhennoksen jämä pakastimeen, josta se aikanaan pakastinta sulattaessa päätyy biojätteeseen. Ky- se on tietoisesta itsepetoksesta: ruokaa pakastimeen dumpatessani oikeasti tiedän, että lykkään pakastamisella vain epämiellyttävää ruoan poisheittämistä. En ole paheeni kanssa yksin: suomalaisissa kotitalouksissa peräti kymmenen prosenttia syötäväksi kelpaavasta ruoasta päätyy roskiin. Tämän hävikin pienentäminen olisi ehkä helppo tapa vähentää ruoan ympäristökuormitusta. Mitä järkeä on ylipäätään ensin käyttää aikaa ja rahaa ruoan valmistamiseen ja sitten heittää se menemään? Ruoan poisheittämisen välttäminen on perinteinen hyve, jonka soisi tulevan uudelleen muotiin. Mutta mitä tehdä sekalaiselle purkistolle, joka kertyy pakastimeen vuoden mittaan? Kaikista yksinkertaisin ratkaisu olisi välttää koko pakastamista. Tuore ruoka maistuu aina paremmin kuin pakastettu. Parasta olisi siis tuunata papumössöä hieman ja tehdä siitä kolmantena päivänä vaikkapa tortillan täytettä pakastimen täyttämisen sijaan. Elli Kotakorpi Esikypsennetyn pullan ympäristövaikutus on kymmenkertainen tavalliseen pullaan verrattuna. Ruokamme näkee yhä enemmän maailmaa. Euroopan unioni kuuluu maailman suurimpiin ruuan tuojiin. Tuontiruuan osuus EU:ssa on kasvanut niin, että meillä syödään muualla tuotettua ruokaa enemmän kuin koskaan. Britti tutkimuksen mukaan ruoka matkaa tänään 65 prosenttia pidempiä matkoja kuin kaksi vuosikymmentä sitten. Samantyyppisiä elintarvikkeita kuljetellaan jopa edestakaisin. Esimerkiksi vuonna 2006 olutta vietiin Suomesta 33,2 miljoonaa litraa ja tuotiin maahan 36,4 miljoonaa litraa. Paitsi että ruokakassimme sisältö matkaa yhä pidempiä matkoja, se myös myydään meille todennäköisesti yhä suuremmista kaupoista. Isojen markettien määrä kasvaa Suomessa, ja hypermarketit, eli Prismat, Citymarketit ja Euromarketit, myyvät jo neljänneksen suomalaisten käyttämistä päivittäistavaroista. Kaupan kasaantuminen jättimyymälöihin on omiaan lisäämään yksityisautoilua. Päivittäistavarakaupan ketjuuntuminen on vaikuttanut siihen, että ne tekevät ostonsa yhä keskitetymmin. Tämä saattaa hankaloittaa esimerkiksi pienten tai paikallisten tuottajien mahdollisuuksia saada tuotteensa lähimarketin hyllylle. Toisaalta jonkin ketjun sitoutuminen ekotehokkuuteen, kestävämpien elintarvikkeiden valikoimien lisäämiseen tai tuotteiden ympäristömerkintöjen parantamiseen voi saada aikaan suuria vaikutuksia koko maassa. Ruuan elinkaaressa kaupan ympäristöjälki on suurehko erityisesti kylmä- ja pakastetuotteiden osalta: pakasteiden määrä kasvaa jatkuvasti. Yhä enemmän myydään pakasteina niitäkin elintarvikkeita, jotka ovat aiemmin olleet kuivatuotteita. Esimerkiksi esikypsennetyn pullan ympäristövaikutus on kymmenkertainen tavalliseen pullaan verrattuna. Stoppi ruuan tuhlaukselle Uunivuokaa vaiko mikroevästä? Ruuan valmistus on merkittävien valintojen paikka. Esimerkiksi kaurapuuroannoksen keittäminen sähköliedellä on kaurapuuroketjun eniten ilmastonmuutosvaikutuksia aiheuttava vaihe. Puuron kypsentäminen mikroaaltouunissa vähentäisi hiilidioksidipäästöjä huomattavasti. Joidenkin arvioiden mukaan syötäväksi kelpaavaa ruokaa heitetään kotitalouksissa hukkaan jopa 10 prosenttia. Siis joka kymmenes kauppakassi kaadetaan pienen mutkan kautta kodin jäteastiaan. Kaupassa ruokahävikki on vain pari prosenttia. Ruokajätettä syntyy Suomessa noin kiloa henkilöä kohden. Biojätteen lajittelu on tärkeää, sillä sekajätteen joukossa kaatopaikalle päätyvä eloperäinen aines tuottaa metaania. Erilliskerätyn biojätteen mädätyslaitoksissa metaani voidaan kuitenkin kerätä talteen ja käyttää polttoaineena. Mädätyksen oheistuotteena saatava humus kelpaa maanparannusaineeksi. Jyväskylän yliopistossa on laskettu, että kaikesta jäteperäisestä biokaasusta voitaisiin saada niin paljon energiaa, että se riittäisi tyydyttämään neljänneksen Suomen liikenteen energiankulutuksesta. Tällöin mädätettäväksi pitäisi saada paitsi keittiöiden myös elintarviketeollisuuden ja maatalouden biojätteet. Annukka Berg ja Leo Stranius

5 Lisätietoja: 5 Nina Kairisalo Sademetsäkantokuva: (c) Greenpeace/Ngo, Dang Ilmastokalorit esiin ja hintoihin Miten kauppakassin sisältö saataisiin ilmaston kannalta keveämmäksi? Yksi selvä vastaus on maataloustukien parempi suuntaaminen. Kaikkiaan suomalainen maatalous sai vuonna 2007 tukea lähes puolet sen koko tuotannon omasta arvosta: EU:n maksamat ja kansalliset tuet nousivat yhteensä miljoonaan euroon. Vaikka eläinperäisten tuotteiden on todettu kuluttavan usein selvästi enemmän luonnonvaroja kuin kasvisperäisten, sianlihan tuotanto sai tukea 281 miljoonaa euroa ja naudanlihan tuotanto 196 miljoonaa euroa. Maidon tuotantoa tuettiin 486 miljoonalla eurolla. Maataloustukien muutokset voisivat vaikuttaa siihen, mitä ruokaa on tarjolla ja mitä se maksaa. Jos ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja esimerkiksi proteiinilähteiksi olisi enemmän ja ne olisivat halvempia, ohjaisi se ihmisten valintoja parempaan suuntaan. Kaupan hyllyjen välissä samoilevalla kuluttajalla on myös oikeus tietää, minkälaiset hänen ostoskorinsa ilmasto- ja muut ympäristövaikutukset ovat. Varsinkin nykytilanteessa, jossa tuotteen ilmastovaikutus ei sisälly sen hintaan, tämä tieto olisi tärkeä. Ruokapakkauksiin voitaisiin esimerkiksi liimata tieto tuotteen aiheuttamien ilmastopäästöjen määrästä ainesosien ja ravintoarvojen tapaan. la pohjolassa tuotetuista kasvihuonevihanneksista voitaisiin periä erillistä valmisteveroa alkoholin ja polttoaineiden tapaan. Päiväkodeissa, kouluissa ja sairaaloissa tarjottava ruoka voisi olla kasvispainotteisempaa, sesongin mukaista ja lähempänä tuotettua. Esimerkiksi Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n johtaja Rajendra Pachauri on suositellut, että ihmiset aloittaisivat pitämällä viikossa yhden lihattoman päivän. Tällä hetkellä suomalainen syö kasviksia vain noin puolet EU:n keskiarvosta. Vihannesten ja hedelmien käyttö on Suomessa huomattavasti WHO:n asettamaa 400 gramman päivätavoitetta alhaisempaa. Tulevaisuuden hiilivapaassa Suomessa lihansyönti näyttää vanhanaikaiselta tai kuuluu vain pyhäpäiviin. Pöytään katetaan ekotehokkaan maanviljelyn ja elintarviketeollisuuden tuotteita ikkunalaudalla kasvatettujen versojen ja oman maan perunan kera. Ruuan toimitusketju on optimoitu siten, että ruokaa ei heitetä hukkaan. Biojätepöntöstä ravinteet palautetaan peltoon ja kaasut tuleksi perunakattilan alle. Annukka Berg ja Leo Stranius Pihvi, juusto ja kasvihuonetomaatti verolle Tuotantotietojen ja -tukien lisäksi elintarvikkeiden kysyntään voidaan vaikuttaa verotuksella ja julkisilla hankinnoilla. Runsaasti luonnonvaroja kuluttavista elintarvikkeista, kuten juustosta, lihasta ja talvel-

6 6 Lisätietoja: Ruokapakkausten ilmastomerkinnät Jounin kauppa tarjoaa ekologisia ostosreissuja Ilmastotietoisuuden lisääntyminen on kasvattanut pakkauksiin liitettävien ilmastomerkintöjen suosiota. Suomessa Raisio on pakkausten päästömerkinnässä edelläkävijä. Elovena-kaurahiutaleista löytyy merkki, joka ilmoittaa vapautuneen hiilidioksidin määrän kaurahiutaleiden tuotantoketjussa pellolta kauppaan. Oman pakkauksiin liitettävän ilmastomerkkinsä ovat kehittäneet muun muassa ruotsalainen Krav-luomumerkintä, brittiläinen Tesco-kauppaketju ja ranskalainen Casino-kauppaketju. Kuluttajan kannalta ongelmallista on se, ettei merkkejä ole kehitelty yhtenäisiksi, vaan jokaisella yrityksellä on omansa. Lisäksi ilmastomerkkien laskentatapoihin liittyy ongelmia. Esimerkiksi Casino-kauppaketju on ottanut merkissään huomioon ainoastaan pakkauksesta, kuljetuksesta ja jätevaiheesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Merkissä ei lasketa ollenkaan itse tuotteen valmistamisesta aiheutuneita päästöjä. Raisio puolestaan keskittyy ainoastaan hiilidioksidiin, vaikka suuri osuus kaurahiutaleiden ilmastovaikutuksista johtuu peltojen typpioksiduulipäästöistä. Raision merkissä arveluttavaa on myös se, että kaurahiutaleilla väitetään olevan negatiivinen ilmastotase. Tällä tarkoitetaan, että kauraan sitoutuu kasvuvaiheessa enemmän hiilidioksidia kuin tuotteesta vapautuu. Todellisuudessa sitoutunut hiilidioksidi vapautuu ruuansulatuksessa ja pellolle jääneistä korsista nopeasti takaisin ilmakehään. Valtioneuvoston kanslia julkisti syyskuussa Suomen ympäristökeskuksen kanssa yhteistyössä tehdyn selvityksen tuotteiden ympäristömerkeistä. Tutkimusten mukaan ihmiset olisivat halukkaita vertaamaan tuotteiden ilmasto-ominaisuuksia. Ilmastomerkin etuna olisi selkeä viesti. Johanna Jämsä Jounin kauppa energian lähteinä käytetään uusiutuvaa sekä kaupan kylmälaitteista vapautuvaa energiaa Yllästunturin juurella sijaitsevassa Jounin kaupassa on tehty ostoksia kolmen sukupolven ajan. Tässä ajassa pienestä Lapin kylästä on kehittynyt vilkas matkailukeskus. Myös kaupan puitteet ovat nykyään toiset kuin silloin, kun ensimmäinen kauppias Jouni myi toppasokeria kotitalonsa alakerrassa. Energiaremontin myötä Äkäslompolon K-market astui ilmastoaikaan. Elokuun lopulla vietettiin avajaisia uudessa Jounin kaupassa arviolta vieraan voimin. Uuden rakennuksen lämmitys- ja jäähdytysenergia otetaan maasta ja ilmasta. Kylmälaitteiden liika lämpö viedään kesällä lämpökaivoon, josta lämpöpumpun avulla otetaan talvella lämpöä. Järjestelmä on Suomessa ainutlaatuinen siksi, että kaikki energialähteet on yhdistetty yhdeksi täydelliseksi kokonaisuudeksi, ja energian lähteinä käytetään uusiutuvaa sekä kaupan kylmälaitteista vapautuvaa energiaa. Investoinnin kustannukset eivät ole merkittävästi suuremmat kuin perinteisemmässä tekniikassa. Jounin kauppa kuuluu Keskon ketjuun, ja kaupalla on K- ympäristödiplomi. Diplomin vaatimukset esimerkiksi ympäristöjohtamisesta ja -koulutuksesta eivät kuitenkaan riitä kaup- Parempia valintoja kaupan hyllylle EU:n vähittäiskauppiaita patistellaan kestävyysaloitteisiin pias Sampo Kaulaselle, vaan uuteen ja vanhaan rakennukseen on tilattu lisäksi erillinen ympäristöohjelma. Ohjelmassa tullaan selvittämään, miten kauppias voisi tarjota kuluttajille mahdollisuuden tehdä ostoksia entistä paremmalla omatunnolla. Kaulanen on lähtenyt kehittämään Jounin kaupan ympäristömyötäisyyttä henkilökohtaisista syistä. Hän kertoo luonnon hyvinvoinnin kiinnostavan hyvinkin paljon. Ratkaisuilla haetaan myös kannattavuutta, kun energian hinta on jatkuvassa nousussa. Ihmiset ovat olleet kiinnostuneita. Palaute on ollut pääasiassa hyvää, summaa Kaulanen. Liisa Kiuru MYRSKYN KEITTOA Millä keinoin Britannian maatalous- ja ruokasektorilla voidaan päästä välttämättömiin 70 %:n kasvihuonekaasupäästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä siihen vastaa Surreyn yliopistossa syyskuussa 2008 valmistunut raportti Cooking up a storm. Raportti on yhtä aikaa helposti omaksuttava ja tieteellisen tarkka. Se paneutuu kattavasti ruokaketjun eri vaiheisiin unohtamatta ruuan sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia. Taustatutkimukset ja esitetyt keinot kattavat niin maanviljely- ja ruuanjalostustekniikan kuin ruokavalion ja poliittiset päätöksetkin. Raportti on suunnattu tiedeyhteisön lisäksi kaikille tavallisista tallaajista poliittisiin päättäjiin ja kansalaisjärjestöaktiiveista maanviljelijöihin. Raportin mukaan ruuan kulutuksen osalta on vaikuttavinta pienentää eläintuotteiden kulutus alle kolmannekseen nykyisestä - ei yli puolta kiloa lihaa eikä yli litraa maitoa, tai sataa grammaa juustoa, henkeä kohden viikossa. Kaiken kaikkiaan tärkeimmäksi raportti nostaa hallituksen sitoutumisen 70 %:n päästövähennykseen. Hallituksen on tuettava muutosta ja huolehdittava sen etenemisestä kaikilla tasoilla ja kaikissa yhteyksissä kansainvälisestä politiikasta koulumaailmaan ja maataloustukiin. Raportti näkee, etteivät yksittäiset sektorit, kuten maatalous, kykene toteuttamaan muutosta ilman hallituksen tukea. Kevin Pollard Mitä jos lähimarketissasi luomuomenat loistaisivat paraatipaikalta kauniisti aseteltuina? Jaksaisitko noukkia pakastepitsasi, vaikka altaassa olisikin kansi päällä? Mitä ajattelisit, jos käyttämäsi kauppaketju liimaisi tuotteidensa kylkeen ympäristöjalanjäljen? Tällaisia kysymyksiä pohditaan todennäköisesti vähittäismarkkinoita käsittelevässä foorumissa, joka on osa EU:n uutta kestävän kulutuksen ja tuotannon toimintasuunnitelmaa. Tavoitteena on, että foorumissa mukana olevat suuret vähittäiskaupan yritykset sitoutuvat pienentämään toimitusketjujensa ekologista jalanjälkeä, edistämään kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden kysyntää sekä informoimaan kuluttajia tehokkaammin. Kullakin yrityksellä on omat tavoitteensa, joiden toteutumista seurataan. Foorumi kootaan vuoden 2008 loppuun mennessä. Suomalaisen vähittäiskaupan piirissä erilaisia ympäristöaloitteita on jo ehditty tehdä. Vaikka hypermarketeista voi muuten olla monta mieltä, raisiolaisen Kauppakeskus Myllyn Prisma-market on esimerkki tehokkaasta kierrätystoiminnasta. Siellä syntyneestä jätteestä 90 prosenttia lajitellaan kahdeksaan eri jakeeseen. Vain 10 prosenttia päätyy kaatopaikalle. Kierrätys vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja siten myös ilmastopäästöjä. Yksi vähittäiskaupan kestävän kehityksen edelläkävijämaista on Iso- Britannia. Siellä supermarketit haluavat hallituksen määrittelevän, miten ruokasektorin pitäisi osallistua kestävän kehityksen talkoisiin. Ilmastoinnostus alkaa tarttua myös Yhdysvalloissa: esimerkiksi Wal-Mart-ketju esitteli viime keväänä Las Vegasissa uudenlaisen liikkeen prototyypin. Se käyttää lähes puolet vähemmän energiaa tavalliseen Wal-Martiin verrattuna. Annukka Berg

7 Lisätietoja: 7 Entä luomu? Ympäristön kannalta mielekkäästä ruuantuotantorakenteesta tarvitaan tutkimusta Tällä hetkellä Suomen valkuaisrehuomavaraisuus on vain %. Tuontivalkuainen on lähes aina soijaa. Omavaraisuutta voitaisiin nostaa rypsin, härkäpavun ja rehuherneen viljelyä lisäämällä. Pellon kasvukunnon ylläpitämiseksi nurmea tai palkokasveja on tarpeen viljellä osana viljelykiertoa. Luomun edut ovat merkittävämmät muualla kuin ilmastonmuutoksen torjunnassa: vähemmän vesistöjä rehevöittäviä päästöjä, torjunta-ainejäämiä sekä luonnon monimuotoisuutta ja lajistoa heikentäviä vaikutuksia. Karkeasti voidaan sanoa, että luomuviljelyn ilmastopäästöt ovat kasvituotannossa pienemmät ja eläintuotannossa suuremmat kuin tavanomaisessa viljelyssä. Luomuviljelyn suurin etu ilmastovaikutusten osalta on maaperään sitoutuneen eloperäisen hiilen eli humuksen 30 % suurempi määrä. Keinolannoittein viljellyillä alueilla maaperän veden ja ravinteiden pidätyskyky heikkenee humuksen vähenemisen takia. Osa ylimääräisestä typestä, riippumatta sen alkuperästä, muuntuu typpioksiduuliksi, jonka kasvihuonevaikutus on 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi. Luomukasvien ja -eläinten energiankulutus on lähes kaikkien tutkimusten mukaan sekä pinta-alaa että tuoteyksikköä kohti merkittävästi pienempää kuin tavanomaisen tuotannon. Britanniassa käytetään väkilannoitteiden valmistamiseen noin 170 litraa fossiilisia polttoaineita peltohehtaaria kohti vuodessa. Teollisten lannoitteiden osuus ruuantuotannon ja -jalostamisen kasvihuonekaasupäästöistä vaihtelee noin prosentista reiluun pariinkymmeneen prosenttiin. Ilmastopäästöt tuotettua yksikköä, kuten kaurakiloa, kohti ovat luomutuotannossa pienemmät, kertoo suurin osa tehdyistä tutkimuksista. Poikkeuksena ovat liha ja maitotuotteet. Luomueläimet kasvavat hitaammin ja tuottavat maitoa vähemmän eläintä kohden, eikä tuotantotavalla ole vaikutusta nautojen metaanipäästöihin. Riisi metaania Elina Innanen Riku Cajander Riisin viljely on merkittävä ilmaston lämpenemistä kiihdyttävä ruuan tuotantomuoto. Riisiä viljellään etupäässä vesittämällä peltoja. Osa pelloista on ollut alun perin luhtasoita ja ruovikoita, osa kuivempaa maata. Maan ollessa veden peitossa tapahtuu mätänemistä, josta syntyy metaania. Metaanin kasvihuonevaikutus on yli 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi. Riisiä tuotetaan maailmassa yli 600 miljoona tonnia vuodessa. Suomessa riisiä kulutetaan vuosittain 30 miljoona kiloa. Maailman riisin viljelystä syntyy 1,5 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä eli miljoonaa tonnia metaania vuodessa. Vertailun vuoksi: Suomen metaanipäästöt vuonna 2006 olivat 0,2 miljoonaa tonnia. Max Liimatainen Ilmastonmuutoksen torjumiseksi olisi parasta metsittää turvepellot ja viljellä moninkertaiset määrät suoraan ihmisravinnoksi kelpaavia hernettä, härkäpapua ja öljynsiemenhamppua. Jossain määrin voitaisiin viljellä myös nurmea, valkuaisrehukasveja ja mahdollisesti peltoenergiaa. Ympäristön kannalta järkevän ruuan tuotantostrategian selvittämiseen tarvittaisiin perusteellista tutkimusta. Perinnebiotooppien ja alkuperäiskarjan säilyttämisen sivutuotteena hieman lihantuotantoa Suomen oloihin on kehittynyt kolme maatiaislehmärotua: itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjat. Yhteensä näitä on nykyään alle prosentti Suomen naudoista. Lisäksi omana rotunaan voidaan pitää suomalaista ayshire-lehmää. Mikäli jokaista rotua säilytettäisiin geneettisesti monimuotoisena säilyvä populaatio, riittäisi näistä jokaiselle suomalaiselle maitoa 10 litraa ja lihaa 0,4 kiloa vuodessa. Maatiaislammasrotuja on kolme: kainuunharmas sekä suomen- ja ahvenanmaanlampaat. Mikäli jokaista rotua säilytettäisiin geneettisesti monimuotoisena säilyvä populaatio, riittäisi näistä jokaiselle suomalaiselle lihaa 0,1 kiloa vuodessa. Kuiva soijapapu sisältää 38 % proteiinia, mikä on kaksi kertaa niin paljon kuin sianlihassa ja kolme kertaa niin paljon kuin kananmunassa. Soijapapu sisältää merkittäviä määriä kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Tästä huolimatta maailman soijasadosta 85 % syötetään tuotantoeläimille. Suomeen tuotiin 200 miljoonaa kiloa soijaa vuonna 2005; tästä 96 % käytettiin eläinten rehuksi. Käytännössä ainoastaan luomueläinten valkuaisrehu on jotain muuta. Tämäkin johtuu siitä, että rehusoijaa ei myydä luomuna. Maailman soijakaupasta 90 % on geenimuunneltua soijaa. Lisäksi saataisiin alle 0,1 kiloa lihaa henkeä kohden alkuperäisistä kanakannoista ja jätteitä syövistä sioista. Perinnebiotooppeja oli vuosituhannen vaihteessa noin hehtaaria. Perinnemaisemien hoitotyöryhmän mietintö asetti tavoitteeksi hehtaaria vuonna 2010 ja pitkällä aikavälillä hehtaaria hehtaaria voitaisiin laiduntaa sopivasti edellä mainitulla eläinmäärällä sekä olemassa olevilla hevosilla. Pinta-alan kasvaessa olisi jo suotavaa käyttää osaa niityistä niiden alkuperäiseen tarkoitukseen: talvirehun keräämiseen hehtaarin tavoitteen toteutuessa voitaisiin jokaiselle suomalaiselle tuottaa naudan ja lampaan lihaa sekä maitoa edellä mainittuihin laskelmiin verrattuna kaksin-, korkeintaan nelinkertaisesti. Tarkemmat laskelmat löytyvät osoitteesta Hyvä paha soija Soijanviljely on karjankasvatuksen ohella pääsyitä sademetsien tuhoutumiseen. Soijantuotantoa kasvattaa eniten rehuteollisuuden kysyntä. Brasiliassa uhan alla ovat metsäsavanni sekä sademetsien reuna-alueet, Pohjois-Argentiinassa ja Paraguayssa atlanttiset sademetsät, Argentiinassa, Boliviassa ja Paraguayssa chaco-savanni. maailman soijasadosta 85 % syötetään tuotantoeläimille Amazonian Brasiliassa sijaitsevia metsiä on tuhottu 1970-luvulta lähtien lähes kaksi kertaa Suomen kokoinen alue. Vuonna 2007 Amazonian metsäkato kiihtyi entisestään. Hakkuiden lisäämisen syynä on pitkälti soijan ja naudanlihan maailmanmarkkinahintojen nousu. Sademetsien tuhoutuminen aiheuttaa muiden ympäristöongelmien ohella noin viidenneksen maapallon kasvihuonekaasupäästöistä. Lähellä tuotettu ei välttämättä ole lähiruokaa Mikäli ruoka matkaa kaupasta kotiin autolla, aiheuttaa se usein suuremman hiilikuorman kuin pakkausten valmistus ja ruuan matka kauppaan. Lähiruoka on iskostunut ympäristötietoisen kuluttajan iskusanaksi. Alkuperäisen idean mukaan lähiruuan kaikki tuotantopanokset, myös lannoitteet ja rehut, tulevat läheltä. Nykyisessä maataloudessa lannoitteet, polttoaineet ja rehut tulevat kuitenkin harvoin tilalta tai lähiympäristöstä. Esimerkiksi suomalaisen sian valkuaisrehu on tuontisoijaa. Paradoksaalisesti siis naapurissa kasvanut sika on enemmän kaukoruokaa kuin soijapihvi. Vaikka tuotantopanokset eivät tule läheltä, on ruuan lähellä tuottamisessa omat etunsa: lisäaineiden käyttöä on mahdollista vähentää, kesä- ja talvikauden ruokien suosiminen on helppoa ja ruoka on mahdollista saada kuluttajalle tuoreena. Tuotteita ei myöskään tarvitse pakata kestämään monien päivien kuljetusmatkoja ja uudelleentäytettävien pakkausten käyttö helpottuu. Suomessa nämä ruuan lähellä tuottamisen tarjoamat mahdollisuudet toteutuvat harvoin. Yhtenä syynä lienee keskittynyt tukkujärjestelmä. Myös tuotanto-olosuhteiden seuraaminen ja niihin vaikuttaminen on sitä helpompaa, mitä lähempänä ruoka tuotetaan. Kuljetusten osuus ruuan ilmastovaikutuksista on kuitenkin pieni. Ruuan kotimaisten kuljetusten ja pakkausten osuus on MTT:n FOODCHAIN-tutkimuksen mukaan 1 8 % elintarvikkeiden tuotantoketjujen ilmastovaikutuksista. Suomen maanteiden tavarakuljetuksista 14 % on elintarvikkeita ja rehuja. Elintarvikekuljetuksilla lienee siis vaikutusta luonnonvarojen kulutukseen myös teiden rakentamisen kautta. Matkan pituus ei ole kuitenkaan merkittävin kuljetuksen hiilikuorman kasvattaja. Enemmän vaikuttaa se, kuljetetaanko kuivatavaraa vai pakastetta ja miten kuljetetaan: laivan rahtina, kumipyörillä vai lentäen. Mikäli ruoka matkaa kaupasta kotiin autolla, aiheuttaa se usein suuremman hiilikuorman kuin pakkausten valmistus ja ruuan matka kauppaan. Selkeintä ja vähiten ympäristöä kuormittavaa lähiruokaa ovat lähimetsien luonnonantimet, oman pihan vihannekset sekä ikkunalaudalla kasvatettavat idut ja versot.

8 8 Lisätietoja: Paola Suhosen LAUTASELLA KOHTAAVAT LÄHIRUOKA JA KANSAINVÄLISET MAUT MITEN SINUSTA TULI KASVISSYÖJÄ? Suomalaisuudesta ammentavan IVANAhelsinki-vaatemerkin luoja Paola Suhonen on ollut kasvissyöjä teini-ikäisestä lähtien. Kasvissyönti istuu luontevasti nuoren suunnittelijan vauhdikkaaseen arkeen kotona ja maailmalla. Kun olin 14-vuotias, aloin tiedostaa eläinoikeusasioita ja kasvissyönti tuli luonnollisesti mukaan kuvioihin. Nuorempana söin jonkin aikaa täysin vegaanista ruokaa, mutta aikuisen iän myötä jyrkkyys on tasoittunut, ja olen löytänyt itselleni luontevimman ruokavalion. Kuitenkin esimerkiksi liivate on sellainen, jota ehdottomasti en käytä. Se ällöttää. Aiemmin olin niinkin aktiivinen, että kirjoitin Valiolle kirjeitä, joissa kritisoin liivatteen käyttöä esimerkiksi kevytjogurteissa. KUVAILISITKO TYYPILLISEN RUOKAOSTOSKASSISI SISÄLTÖÄ? Valitettavan harvoin on tässä elämäntilanteessa aikaa laittaa itse ruokaa. Enemmän tulee syötyä ulkona, esimerkiksi lounaalla töissä. Yksin asuessa ei usein tule kokkailtua vain itselle, mutta silloin tällöin laitan kyllä toki ystäville illallisia. Jos jotain peruselintarvikkeitani pitäisi kuitenkin nimetä, niin ehdottomasti luomumaito, avokadot ja leipä löytyvät ostoskassistani useimmin. MERKITSEEKÖ RUUAN SUOMALAISUUS SINULLE JOTAIN? Ehdottomasti. Käyn ostoksilla mielelläni toreilla ja erityisesti Hakaniemen hallissa, joka on lähellä kotiani. Pidän lähiruoka-ajatuksesta ja siitä, että saan oikeaa palvelua. Hakaniemen hallin myyjiltä ostaessani konkreettisesti tiedän, mistä ruokani on peräisin. MIKÄ ON LEMPIRUOKAASI, JA MISSÄ SITÄ SAA MAISTELLA? Nepalilaista ruokaa tulee syötyä usein. Työhuoneeni lähellä on hyviä nepalilaisia ravintoloita, ja niiden listalta löytyy paljon vaihtoehtoja kasvissyöjälle. Avokado kaikissa muodoissaan on myös suosikkini salaateissa, leivän päällä, keittona tai pastan seassa. Ja peruna! Sitä ehdottomasti kaipaan, sillä harvoissa ravintolaruuissa käytetään perunaa. Onnekseni työhuoneeni lähellä on Kahvila Suomi, josta saa muun muassa perinteistä perunamuusia. MITEN KASVISSYÖNTI VAIKUTTAA TAVALLISEEN ELÄMÄÄSI? Ei mitenkään. Tuntui ihan hassulta, että kasvissyönnistäni tuli haastattelupyyntö, sillä itse en siihen edes kiinnitä huomiota. Nykyään joka paikasta saa kasvisruokaa, eikä kukaan pidä erikoisena, ettei syö lihaa. Kun nuoruudessani aloitin kasvissyönnin, sain perustella ja selitellä valintaani jatkuvasti. MATKUSTAT PALJON TYÖSI VUOKSI. OLETKO ULKOMAILLA KOHDANNUT HANKALUUKSIA KASVISSYÖNTISI VUOKSI? Itse asiassa olin juuri kuvausmatkalla Siperiassa, ja siellä sain pitkästä aikaa muistutuksen, että kasvisruokavalio ei kuitenkaan ole aina itsestäänselvyys. Trans-Siperian junassa matkustaessa lihapadat porisivat joka puolella, ja kasvissyöjä joutui elämään sipseillä ja suklaalla. Olisi pitänyt varautua ja ottaa omia ruokia mukaan. TEKSTI: KRISTIINA TIAINEN, KUVA: RIKU CAJANDER Markku Kuortti nostaa verkkoja kotijärvestään Särkilompolosta. Kuva: Anneli Kuortti Muoniossa lähellä kalavesiä ja marjamaita elää Markku Kuortti, Suomen luonnonsuojeluliiton liittovaltuuston puheenjohtaja. Kun mie haen järvestä puolen kilometrin tai kilometrin päästä verkoilta kalat ja nurkan takaa pottumaalta perunat ja sipulit ja pätkään ne samaan kattilaan puuhellalle, niin ei siinä ekologinen jalanjälki paljon kasva, kertoo Markku. Tai sitten, jos en keitä, mie savustan tai paistan, suolaan tai teen purkkikalaa. Vanha perinteinen säilytystapa on jääkala. Mul on kesät talvet verkot järvessä. Perunat ja juurekset säilyvät talven kellarissa. Kauppaan vain ohikulkumatkoilla Syödäänhän me aika paljon poroa, kotipaliskunnan poroja. Naapurin poromiehiltä ostamme. Tiedän, että ne ovat mettäporoja eivätkä mitään tarhassa ruokittuja melassiporoja. Viettäneet kesät talvet Mustavaarassa tai muissa vielä jäljellä olevissa vanhan mettän sirpaleissa jäkälä- ja luppomailla. Metsähallitus aikoi hakata Mustavaarassa talvella Muoniolaisten enemmistö, Markku etunenässä, nousi puolustamaan Mustavaaraa. Hakkuukiista ratkesi poikkeuksellisella tavalla: paikalliset matkailuyrittäjät vuokrasivat alueen, ja metsä saa olla rauhassa ainakin seuraavat 10 vuotta. Ostoruuan Markku hankkii ohikulkumatkoilla. Poron kuivalihaa teen maalis-huhtikuussa kuivaamalla lihaa auringossa ja tuulessa kuukauden, vähän toista. Karessuvannon teurastamosta ostan keväällä paisteja ja lapoja ja panen kuivumaan. Markku ostaa poroa myös tuttujensa pitämästä Sodankylän lihankäsittelylaitokses- Teksti:, kuvat: Anneli Kuortti Kalaa, poroa, pottua ei siinä ekologinen jalanjälki paljoa kasva Etelän kaupungeissa kasvissyönti ja pyöräily lähikauppaan ovat luonnon ystävän helppoja ratkaisuja. Pitkien etäisyyksien Lapissa pieneen hiilikuormaan pääsee toisin: suuri osa ruuasta haetaan suoraan luonnosta tai omalta kasvimaalta, ja kaupassa käydään vain, kun sinnepäin on muutakin asiaa. ta, kun sinnepäin sattuu. Kaupasta haemme leivät, maidot, jauhot, suolat ja sellaset. Sokeria ja kahvia menee mulla kans paljon, kertoo Markku. Marjat ja sienet kuivuriin Marjoja sekä sieniä Markku ja vaimonsa Anneli keräävät ja syövät paljon. Kuivattuja sieniä on varastossa kolmeksi tai neljäksi vuodeksi. Eihän koskaan tiedä, milloin tulee huono sienivuosi. Se on erinomainen keino tämä kuivaus. Sankolliset mustikoita ja korvasieniä meni kolmen sentin paksuisen A-nelosen tilassa tyttärelle Ankaraan ja toiselle Ankaran kautta Lontooseen. Lapissa ei sienten tai hauen syönti ole yleistä, mitä Markku hieman moitiskelee. Mutta muuten on monen naapurin ruokatalous samanlainen, varsinkin kun Markku jakaa ylimääräisiä kalojaan heille. Mutta on muoniolaisissa erojakin. Markku kertoo kalakaveristaan: Sen kanssa oli sopu jako, kun se on Jerisjärveltä. Siellä ovat suurta herkkua hauen poskilihat sekä hauen ja siian suolet, pestyinä ja paistettuna. Niissä on kuulemma hyvin paistetun mustekalan maku. Vanha perinteinen säilytystapa on jääkala. YMPÄRISTÖNSUOJELU JA ETIIKKA OSAKSI KOULURUOKAILUA Kasvisruokailu on helppo tapa pienentää koulujen ekologista jalanjälkeä. Kampanja kannustaa kouluja tarjoamaan terveellisempää ja eläinystävällisempää kouluruokaa päivittäin. Kouluruokailun avulla on luontevaa antaa tietoa ravitsemuksesta, tuotantoeläinten oloista ja kestävästä kehityksestä. Opetussuunnitelmissa esitetään vain harvoin näistä näkökulmista lähteviä käytännön toimenpiteitä, kuten valkuaiskasvien osuuden lisäämistä ruokavaliossa. Eläinoikeusyhdistys Faunan, Vegaaniliiton ja Helsingin yliopiston Maan ystävien Kouluruoka-kampanja kytkee ruokavalinnat eettisiin ja ympäristökysymyksiin. Keväällä 2008 alkanut kampanja esittää, että maukkaan ja ravitsemuksellisesti täysipainoisen vegaaniruoan osuutta kouluruokailuissa lisätään tuntuvasti. Vegaaninen kasvisruoka sopii valtaosalle väestöä. Kampanja esittää, että maukkaan ja ravitsemuksellisesti täysipainoisen vegaaniruoan osuutta kouluruokailuissa lisätään tuntuvasti. Elina Vaskelainen

9 Tilaa Linnut-lehti nyt tekstiviestillä: TUTUSTUMISTARJOUS 29 euroa! Monimuotoista metsänhoitoa Tiesitkö, että... talousmetsiä voi hoitaa myös ilman avohakkuita? metsänsä vapaaehtoisesta suojelusta voi saada korvauksen? TALVITARJOUS! Tarjoamme mennessä hoitopalvelusopimuksen tehneille metsäsuunnitelmasta alennusta 15%! Metsäpalveluyritys Innofor Finland Oy toimii valtakunnallisesti. Varaa vaikka heti ilmainen tapaaminen metsäammattilaistemme kanssa: Linnut Lähetä viesti: BLTILAA välilyönti LINNUT29 välilyönti OMA NIMI JA OSOITTEESI numeroon BirdLife Suomen julkaisema Linnut on Suomen suosituin lintuharrastuslehti. Lehti on tarkoitettu jokaiselle linnuista kiinnostuneelle. Tilaamalla tuet BirdLife Suomen tärkeää linnustonsuojelutyötä. Viestin hinta on 0,60 euroa. Lehden tilausmaksu maksetaan erillisellä laskulla, jonka BirdLife Suomi lähettää saatuaan viestin. Tekstiviestitilaus toimii DNA, Elisa, GoMobile, Kolumbus, Saunalahti, Sonera, Tele Finland, Zeroforty ja ÅMT -liittymissä, jotka sallivat maksulliset palvelut ja joissa niiden käyttöä ei ole estetty. Linnut-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kestotilauksena vuosikerran normaali hinta on jäsenille 32 euroa, muille 37 euroa. Määräaikaistilauksen hinta on jäsenille 34 euroa, muille 39 euroa. Tutustumistarjouksena voi tehdä vain kestotilauksen, jonka ensimmäisen tilausjakson hinta on kaikille 29 euroa ja joka sisältää lehden neljä seuraavaa numeroa. Tilaus jatkuu normaalihintaisena kestotilauksena, kunnes se peruutetaan. Peruutuksen voi tehdä milloin vain. Tilauksen voit tehdä joko tekstiviestillä tai soittamalla numeroon (09) (klo 10 15). Tarjous on voimassa rajoitetun ajan toimi heti! Kuikka. JARI PELTOMÄKI/LINTUKUVA.FI 10 +pk Tilaa netissä: tilaakirja Mitä tehdä eläimille? Voimmeko järjestää eläimille paremman elämän tinkimättä omastamme? Miten pystyisimme siirtymään eläinystävällisempään yhteiskuntaan? salla tuomivaara Tutkija salla tuomivaara pohtii tuoreessa pamfletissaan eläinystävällisen maailman mahdollisuutta. Hän kirjoittaa siitä, miksi eläinten aseman parantaminen ei edisty, vaikka eläinten hyvää kohtelua kannattavat lähes kaikki. Tuomivaara kertoo, millaisin konkreettisin teoin voisimme muuttaa eläinsuhdettamme eettisesti hyväksyttävämpään suuntaan. Vihreä Lanka Oy:n pamflettisarja isbn

10 10 Lisätietoja: Söisikö ilmastonpuolustaja näin? Max Liimatainen Laadimme talvisen ruokalistan kuvitteelliselle henkilölle, joka aloittelee ilmastovastuullista ruokailua. Pyysimme siitä kommentteja ravitsemusasiantuntija Annikka Marniemeltä Kuluttajaliitosta sekä Päivi Mattilalta, joka on yksi Härkäpapua sarvista -kirjan kirjoittajista ja perehtynyt erityisesti ruuan ympäristövaikutuksiin. Ohjeissa on paljon tuttua, mutta paljon unohdettujakin raaka-aineita. Näillä leveysasteilla voidaan helposti viljellä yli sataa erilaista kasvia ja lisäksi villivihannesten, marjojen ja sienten keruumahdollisuudet ovat Suomessa loistavat. Valinnan varaa ei siis ilmastovastuullisen ruoka-aineksista puutu! Ilmastoa rapauttavat tuotantomuodot, kuten talviajan kasvihuonetuotanto, tulisi saada loppumaan, kommentoi Päivi ruokalistaa. Todellisessa elämässä ruokaa kannattaisi tietysti laittaa kerralla useammalle aterialle. Osoitteesta löytyy yksi ruokapäivä lisää sekä reseptejä ja kirjavinkkejä ilmastovastuullisen ja terveellisen ruokavalion koostamisen avuksi. Päivä 1 Aamupala Lounas Välipala Päivällinen Iltapala Päivä 2 Aamupala Lounas Välipala Päivällinen Iltapala Annikka Marniemi 4 viljan puuroa Hampunsiemenrouhetta 2 rkl Kauramaitoa, rikastettu B12-vitamiinilla Omenasosetta, itse tehtyä tai muuten kotimaista D-vitamiinilisä Papusalaattia: härkäpapuja, selleriä, ituja, sipulia, perunaa ja rypsiöljyä. Ruisleipää, päällä kasvipohjaista margariinia ja seitanleikettä Pakastemansikoita ja -mustikoita, joukkoon kaurajogurttia Porkkana Pala luomuruisleipää, päällä kasvimargariinia ja suolakurkkuja Lasillinen omenatuoremehua, itse tehtyä Maa-artisokkapataa: maa-artisokan lisäksi sipulia, kaurakermaa ja persiljaa Päälle auringonkukansiemeniä 2 rkl Lisäkkeenä ohraa Pari palaa ruisleipää, päällä levitettä Porkkana-mukulaselleriraastetta Ituja Mustikkamuffiini Vispipuuro: kotimaisista mannaryyneistä ja puolukkasurvoksesta Kauramaitoa Kalsiumtabletti Kauratuorepuuro: kaurahiutaleita, omenaa, kanelia ja rusinoita Kauramaitoa Puuron päälle vehnänalkiorouhetta Yrttiteetä kotimaisista yrteistä D-vitamiinilisä Hernekeitto: herneitä, sipulia, porkkanaa, lanttua Ruis- tai näkkileipää ja levitettä Jälkiruoaksi kauramaitoon tehtyä pannukakkua Kuningatarhilloa, itse poimituista marjoista tehtyä Kauramaitoa Ruisleipää, päällä kotimaisista kuivatuista herneistä tehtyä hummusta Pala lanttua Kotimainen talviomena, säilytetty kylmässä/kellarissa Mustaherukkatee, mustaherukan lehdistä valmistettu Punajuuri-papupihvit: punajuurta, härkäpapuja, perunaa, öljyä ja mausteita Sienikastike: kuivattuja suppilovahveroita, sipulia ja kaurakermaa Perunamuusia Hapankaalisalaattia Punaherukkapiirakkaa ja kaurajäätelöä Samosapiirakat: sisällä kauden kasviksia Puolukkaglögiä Päivi Mattila Liedellä toteutettuna pataruoka on energiatehokas vaihtoehto. Uunissa valmistettaessa sähkönkulutus kasvaa yli kaksinkertaiseksi. Monet kaupan kasvismaidot sisältävät B12- vitamiinia, joten jos niitä käyttää päivittäin ei B12:ta tarvitse ottaa purkista ainakaan päivittäin. B12-vitamiinin tarve on korkeintaan 2,0 μg /v Härkäpapuja kannattaa kokeilla! Niitä viljellään Suomessa ne ovat ekologista ja terveellistä syötävää. Kasvikunnan tuotteista rautaa saadaan erityisesti täysjyväviljatuotteista, mutta rautalisä saattaa silti olla tarpeen. Kaikilla, myös kerrostaloasukkailla, pitäisi olla kellari käytössään esimerkiksi juureksia varten. Idätys on perustaito, joka kaikkien pitäisi osata se ei ole vaikeampaa kuin kukkien kastelu! Idättäminen ei kuluta energiaa ja idut on talvipakkasillakin mainiota tuoreravintoa. Kalsiumia saa kasvikunnan tuotteista esim. seesaminsiementahnasta, vihreistä lehtivihanneksista ja tietysti rikastetuista kasvismaidoista. Suositusten mukaan täysjyväviljatuotteita pitäisi syödä lähes joka aterialla. On harmi, että punajuuri on monille tuttu vain etikkasäilykkeinä niissä juures ei pääse edukseen. Kypsennetyn riisin lmastovaikutus on 10-kertainen perunaan nähden. Hyvälaatuisia kasviöljyjä voi tämän tyyppisessä ruokavaliossa huoletta käyttää ruuanvalmistuksessa ja esim. leivän kostukkeena Kalsiumlisä kannattaa ottaa päivittäin, jos suosii vegaanista ruokaa. Pohjolan kauramaito on soijamaitoa viisaampi valinta. Kasvihuonekurkut kuuluvat satokauteen. Talvella on ilmasto-vastuullista valita suolakurkkuja leivän päälle. Auringonkukan siemenissä, pellavansiemenissä ja -rouheessa on runsaasti hyvänlaatuisia rasvoja, mutta ne saattavat sisältää myös munuaisille haitallista kadmiumia, joten niiden käytössä kannattaa muistaa kohtuus. Erilaiset siemenet ja pähkinät tuovat kuitenkin arvokkaita ravintoaineita ruokavalioon niitä kannattaa syödä vaihdellen. Kaupunkiviljelyn soisi yleistyvän. Toivottavasti tulevaisuudessa kaupunkien puistoissa kasvaa myös esim. omenapuita. Leipoessa kannattaa tehdä kerralla suurempi määrä. Puuron valmistamiseen ei aina tarvitse käyttää liettä! Keittoaika lyhenee ja sulavuus paranee, jos herneitä idättää 1 5 vrk. Itäviä herneitä on syytä huuhdella kahdesti päivässä Papulevitteitä voi valmistaa myös täkäläisistä pavuista. Ruokaisat salaatit ovat ekotehokkaita ja nopeita valmistaa. Kannattaa kokeilla erilaisia muunnelmia! Öljyistä kannattaa valita kotimaista luomurypsiöljyä. Myös ruokahamppu on loistava omega-3-rasvahappojen ja proteiinin lähde, siitä voi tehdä vaikka mitä. Hapattaminen on helppo oppia, ja makuihin jää koukkuun, kun tekotavat oppii. Kauramaitoa ja -jogurttia voi valmistaa myös itse! Ohra, speltti ja tattari ovat ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja riisille. Kaurapohjaiset tuotteet ovat hyvä vaihtoehto maitotuotteille, jotka aiheuttavat paljon metaanipäästöjä. Kaikkia suomalaisia suositellaan ottamaan D-vitamiinilisää lokakuusta maaliskuun loppuun asti. Ruokavalio kaipaisi lisää tuoretuotteita hyviä, vaihtoehtoja ovat esim. kotimainen lanttu ja porkkana. Lisäksi kotimaiset marjat ovat tärkeä osa ilmastonystävän ruokavaliota. Intialaisen keittiön ohjeita voi toteuttaa hyvin myös täkäläisillä Kestävän raaka-aineilla. ruokakulttuurin lounaita pitäisi tarjota myös lounasravintoloissa, harva kokkaa itse. Liraus kauramaitoa tai -kermaa pehmentää perunamuusin makua. Sesonkituotteet, luomu ja paikalliset raakaaineet ovat avainsanoja ilmastovastuulliselle ruokakulttuurille. Valmista ja lämmitä ruokasi tehokkaasti Säilykkehernekeitton valmistuksessa kuluu energiaa teolliseen prosessointiin, pakkauksiin ja kuljetuksiin. Kotona valmistetun hernekeiton ilmastonmuutosvaikutukset nousevat lähes tasoihin, koska annosta kohti kuluu suurempi määrä energiaa. Laskelmissa eivät ole mukana tehtaan välilliset päästöt, kuten tehtaan rakentaminen ja huolto tai työntekijöiden automatkat. Paras hyötysuhde on lounasravintoloissa, joissa olematon kuljetusmatka ja suuruuden ekonomia kohtaavat. Mitä pienempiä eriä ja lyhyempiä aikoja ruokaa kypsennetään, sitä energiataloudellisempia ovat mikroaaltouuni ja vedenkeitin. Sitä ei ole tutkittu, kuinka suuri hyöty on suhteessa laitteiden valmistukseen kuluviin luonnonvaroihin. MTT:n tutkijan Juha-Matti Katajajuuren mukaan keittiössä ilmastokuorma vähenee tuntuvasti, kun valmistetaan enemmän ruokaa kerralla, jopa silloin kun ruoka pakastetaan ja lämmitetään uudestaan mikroaaltouunissa. Monipuolisella kasvisruokavaliolla jaksaa kuntoilla Tiesitkö, että esimerkiksi Paavo Nurmi ja Carl Lewis olivat kasvissyöjiä aktiiviuransa aikana, ja että Ironman-kilpailun useita kertoja voittaneet triathlonistit Ruth Heidrich ja Dave Scott ovat vegaaneja? Myös omat MM-kisoissa menestyneet suunnistajamme Liisa Anttila ja Heli Jukola sekä thai-nyrkkeilijä Harri Nieminen luottavat kasvisruoan voimaan. Liisa-Maija Harju