Yli 90 % kärsii ongelmista

Transkriptio

1 Yli 90 % kärsii ongelmista HEVOSET & ASSOSIATIIVINEN OPPIMINEN Miten hevonen oppii? Miten oppimisteoriaa voi hyödyntää arkielämässä? Mistä ongelmat yleensä johtuvat? Miten niitä voi ratkoa? Ryöstäminen Pukittelu Pystyyn hyppiminen Vastustelu Pureminen Potkiminen Uhkailu Hidastelu Pelokkuus Headshaking Esteille kieltäminen Kuolaimen vastustaminen Apuihin reagoimattomuus Täydellinen turtuminen Stereotypiat UK 2010 MISTÄ ONGELMAT JOHTUVAT? Sairaus tai muu fysiologinen syy On suljettava pois Pito-olosuhteet Sosiaalinen eristäminen Epäsopiva ruokinta Liian vähäinen tai vääränlainen liikunta Käsittelymenetelmät Plk Pelkotilat Kipu Epämukavuuden tunne PITO-OLOSUHTEET Vapaalla Perustäysihoitotallissa 1

2 PITO-OLOSUHTEISIIN LIITTYVIÄ ONGELMIA Ruokailu Kutominen Imppaaminen Vatsahaava Hiekan syöminen Ähkyt Liikkuminen Ontumiset Liika innokkuus Onnettomuudet Ylipaino Vatsahaava Kehän kiertäminen Muut stereotypiat Eristäminen Opittu avuttomuus Aggressiivinen käytös Eroahdistus Arkuus Stressi MITEN OLOSUHTEITA VOI PARANTAA? Vapaa heinä Laiduntaminen Tekeminen eli aikabudjetin muuttaminen Tuotantoeläimet stressaavat vähemmän kun niille antaa tekemistä Ongelmanratkaisua, virikkeitä ja aktivointia Kaverit Vatsahaavan riskitekijät 1) Harjoittelun intensiteetti 2) Aikataulutettu ruokinta (ei vapaa) 3) Tallissa seisottaminen 4) Väkirehupainotteinen ruokinta Reese, Andrews (2009), Nutrition and Dietary Management of Equine Gastric Ulcer Syndrome, Veterinary Clinics of North America: Equine Practice 1: Kaikilla näillä on todettu edullisia vaikutuksia hevosten hyvinvointiin KÄSITTELYYN LIITTYVIÄ ONGELMIA VASTUSTELU JA KÄYTÖSONGELMAT Pakoreaktiot Konfliktit Hyvinvointiongelmat Huonontunut oppimiskyky 1. Hevonen yrittää paeta -Pelottavaa asiaa -Fyysistä kipua -Epämiellyttävää tilannetta 2. Hevonen ei ymmärrä mitä siltä pyydetään 3. Hevonen yrittää puolustautua Hawson, McLean, McGreevy (2010), The roles of equine ethology and applied learning theory in horse-related human injuries, Journal of Veterinary Behavior (2010) 5, Hockenhull, Greighton (2010), Equipment and training risk factors associated with ridden behaviour problems in UK leisure horses, Journal of veterinary behavior 1: 52. 2

3 YRITTÄÄKÖ HEVONEN EHKÄ KERTOA JOTAIN? Yhteistyöhaluttomuus Usko kun hevonen kertoo Hevonen ei valehtele Opittu avuttomuus Masennuksen kaltainen tila, jos epämiellyttävää ärsykettä ei voi välttää Viitteitä työperäisestä stressistä Kouluhevosilla eniten stereotypioita? Liikkuminen eniten kontrolloitua KÄSITTELYSTÄ JOHTUVIA ONGELMIA Hausberger et al. (2009), Could Work Be a Source of Behavioural Disorders? A Study in Horses. ELÄIMET TEKEVÄT ASIOITA 1. Saavuttaakseen jotain hyvää säilyäkseen hengissä 2. Välttääkseen jotain ikävää välttääkseen tulemasta syödyiksi ASSOSIATIIVINEN OPPIMINEN Eläin muodostaa assosiaation kahden tai useamman asian välille Oppimista tapahtuu koko ajan, ei voi kytkeä pois päältä 3

4 HEVOSEN KOGNITIIVISET KYVYT RANKAISU JA VAHVISTE Tyhmä? Vai viisas? Rankaisu Vahviste Hevoset oppivat erottamaan valokuvista jopa identtiset kaksoset. Lisäksi ne viettivät enemmän aikaa sen henkilön kanssa, joka oli esiintynyt valokuvissa, joiden katsomisesta hevosta oli palkittu. Stone, 2010: Human facial discrimination in horses: can they tell us apart?, Animal Cognition 13. Rankaisun tarkoituksena on vähentää käytöstä saada se tapahtumaan harvemmin Se on jonkin miellyttävän estämistä Tai jonkin epämiellyttävän aiheuttamista Vahvisteen tarkoituksena on vahvistaa käytöstä saada se tapahtumaan useammin Se on jonkin epämiellyttävän ill estämistä Tai jonkin miellyttävän aiheuttamista ASIOIDEN KANNATTAVUUS MIETI TILANNE HEVOSEN KANNALTA Lenkkeilyinto laantuu jos polvi kipeytyy joka kerta Lottoan joka viikko vaikka voiton mahdollisuus on aika pieni Vältän tiettyjen ihmisten seuraa, koska se tietää ongelmia Teen työni kohtuullisesti jotta en menettäisi saavutettuja tt etuja En tee ylitöitä jos en koe sitä kannattavaksi Traikussa saa parhaita herkkuja ja sillä mennään kivoihin paikkoihin Mitkä asiat painavat vaakakupeissa? Traikussa on pimeää ja meluisaa 4

5 KUKA MÄÄRITTELEE VAHVISTEEN JA RANKAISUN? Onko porkkana aina vahviste? Onko komentaminen tai läpsiminenaina rankaisu? Vahvisteen voi testata. Hevonen meni koppiin, sai kauroja, meni seuraavalla kerralla nopeammin kaura on toimiva vahviste Rankaisun voi testata. Hevonen kielsi esteelle, sitä lyötiin raipalla. Seuraavalla kerralla hevonen kielsi uudestaan raipalla lyöminen ei ole toimiva rankaisu. KUMPI ON VAHVISTE JA KUMPI RANKAISU? Rankaisu = paikalla seisomisesta rankaistiin Lääkäri tuli Hevonen seisoi käytävällä Se rokotettiin Vahviste= puremista vahvistettiin Hevosta harjattiin mahan alta Se uhkasi purra Sille huudettiin ja sitä läimäytettiin Apu on negatiivinen vahviste = oikeaa käytöstä vahvistaa paineen hellittäminen. Onko tärkeämpää antaa apu oikeaan aikaan vai lopettaa se oikeaan aikaan? Mitä ristiriitaiset avut aiheuttavat? Mitä tapahtuu jos apu jää päälle? USKALLA KÄYTTÄÄ POSITIIVISTA VAHVISTETTA! Eläinkokeissa PV ylivoimaisesti yleisin menetelmä koska se on tehokkain Kädestä syöttämisellä ja näykkimisellä ei ole yhteyttä (kouluta hevonen luopumaan) Hevonen on erittäin ruokaorientoitunut Houkuttelu ei ole sama asia kuin palkitseminen Palkitsemalla koulutettu hevonen on turvallinen, se työskentelee vapaaehtoisesti pelkoreaktiot vähenevät Käytännössä: kengitys, klippaaminen, lastaus, pesu, ratsastusliikkeet 5

6 MIKSI FYYSISTÄ RANKAISUA TULEE VÄLTTÄÄ? Hankaluuksilla tai kivulla uhkailu lisää pelkoreaktioita Hevonen, joka pelkää käsittelijää, ei ole turvallinen Toimiakseen rankaisun tulisi olla ajoitettu sekunnilleen oikein käytännössä vaikeaa Ongelmat eivät juuri koskaan johdu pomottamisesta t tai niskuroinnista, i i vaan pelosta sekä epämukavuuden välttämisestä LÄHESTYMISTAPOJA ONGELMATILANTEISIIN Mikä aiheutti käytöksen mitä tapahtui juuri ennen? Mitä hevonen teki? Mitä palautetta se sai? Lisääntyikö vai vähenikö käytös palautteen ansiosta? Mitkä seikat ylläpitävät käytöstä edelleen? Onko käytös yleistynyt muihin tilanteisiin? KÄSITTELY VAIKUTTAA USKOTTUA ENEMMÄN ANALYSOI KÄYTÖSTÄ Mikäli ihmisiin liittyy negatiivista odotusarvoa tai hevonen ei pidä käsittelystä, voi syntyä stressi stressi voi kroonistua voi aiheuttaa terveys- tai käytösongelmia Mitä positiivisemmassa valossa esiinnyt, sitä positiivisempia mielikuvia hevosella on sekä sinusta että ihmisistä yleensä. Seurauksia on mahdollista muuttaa Karkeasti yli 50 % vuorovaikutuksesta pitäisi olla + Carol Sankey, Marie-Annick Richard-Yris, Helene Leroy, Severine Henry, Martine Hausberger, (2010), Positive interactions lead to lasting positive memories in horses, Equus caballus, Animal Behaviour (in press) 6

7 ESIMERKKI Poku on puoliveriratsu. Se on alkanut purra omistajaansa, kun omistaja kiristää satulavyötä. Viime aikoina pureminen on yleistynyt muihinkin tilanteisiin. Poku on ori, sillä on ratsateltu 3-vuotiaasta. Pokun omistaa kasvattaja, joka on hyvin ylpeä pojastaan. Kasvattaja on vanhempi rouva, joka pelkää Pokua, eikä luota tähän enää. ESIMERKKI Polle on ravuri, joka on kilpaillut koelähdön jälkeen kaksi kertaa. Toisella kerralla hevonen meni radalla paniikkiin. Sillä on aiemmin todettu vatsahaava, joka on nyt hoidettu kuntoon. Se saa olla aiempaa enemmän tarhassa. Hevonen on hyvässä kunnossa ja juoksee harjoituksissa hyvin. AVAIMIA HYVÄÄN YHTEISTYÖHÖN Pito-olosuhteet kuntoon korreloiko hinta hyvinvoinnin kanssa? Käsittely asialliseksi onko taustalla pelko? Palkkioiden ja rankaisujen pohtiminen arkielämässä Älä ota käytöstä henkilökohtaisesti eläin vain käyttäytyy 7