ASIAKASVASTAAVA-KOULUTUKSEN YHTENÄISET PERUSTEET

Transkriptio

1 ASIAKASVASTAAVA-KOULUTUKSEN YHTENÄISET PERUSTEET Työryhmän raportti

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TYÖRYHMÄ JA TEHTÄVÄT ASIAKASVASTAAVAN ROOLI TERVEYSHYÖTYMALLISSA ERITYISOSAAMISEN VARMISTAVA KOULUTUS Osaamiskokonaisuudet ja opintojen laajuus Osaamiskuvaukset ja osaamistasot VERTAILTAVUUS, OSAAMISEN VARMISTAMINEN JA YHTEISTYÖ KIRJALLISUUS

3 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta käynnistynyt Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma tukee ja ohjaa perusterveydenhuollon käytäntöjen, hallinnon ja johtamisen, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä. Ohjelmassa painotetaan terveyshyödyn tuottamista, asiakkaan aseman vahvistamista ja henkilöstön saatavuuden, pysyvyyden sekä työhyvinvoinnin varmistamista. Toimenpideohjelman keskeinen toimenpide on pitkäaikaissairauksien ehkäisy- ja hoitomallin Terveyshyötymallin (Chronic Care Model) kansallinen käyttöönotto. Terveyshyötymalli kohdistuu eniten hoidontarpeessa olevien ihmisten aktiiviseen tunnistamiseen, ohjaamiseen ja vahvistamiseen. Periaatteena on siirtyä hajautetusta sairauskeskeisestä hoidosta kokonaisvaltaiseen, suunnitelmalliseen hoitoon. Keskeiset toimijat Terveyshyötymallin mukaisessa toiminnassa ovat voimaantuva asiakas ja proaktiivinen hoitotiimi. (STM 2009, STM 2010). Asiakkaan aseman vahvistamisessa tärkeimpänä toimenpiteenä on omahoidon tukeminen. Asiakas ja terveydenhuollon ammattilainen yhdessä tekevät asiakkaan elämäntilanteeseen parhaiten sopivan ja sitä tukevan hoitosuunnitelman. Asiakas ottaa vastuun omista ratkaisuistaan. Omahoito on asiakkaan itsensä toteuttamaa, ammattihenkilön kanssa yhdessä suunniteltua asiakkaan tilanteeseen räätälöityä, näyttöön perustuvaa hoitoa. (STM 2009, Routasalo & Pitkälä 2009.) Terveyshyötymallin käyttöönotto edellyttää perusterveydenhuollon ammatillisen henkilöstön kehittämistä, työnjaon uudelleen mallintamista ja uusien toimintamallien käyttöönottoa erityisesti moniammatillisessa yhteistyössä. Ammattilaisten tuesta eniten hyötyvän asiakkaan, ns. avainasiakkaan omahoidon tukemisesta ja palvelujen yhteensovittamisesta vastaa asiakasvastaava (case manager). Asiakasvastaava on sairaanhoitajatutkinnon (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, 3

4 kätilö, ensihoitaja(amk)) suorittanut ammattihenkilö, jolla on koulutuksen ja työkokemuksen tuottama erityisosaaminen. (Nenonen & Muurinen 2011.) 2 TYÖRYHMÄ JA TEHTÄVÄT Sosiaali- ja terveysministeriö nimesi syksyllä 2010 asiakasvastaavan koulutusta suunnittelevan työryhmän, jonka toimeksiantona oli asiakasvastaavan tehtäväkuvan edellyttämän koulutuksen kansallisten perusteiden laatiminen. Työryhmän tehtävänä oli 1) laatia osaamiskuvaukset ja niihin perustuvat osaamiskokonaisuudet, joiden pohjalta koulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut voivat laatia opetussuunnitelmat 2) määritellä asiakasvastaavan osaamistaso eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä niin, että osaaminen voidaan tarpeen mukaan lukea hyväksi suoritettaessa sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen edellyttämää koulutusta ja kliinisen asiantuntijan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. 3) määritellä yhtenäiset osaamisen varmistamismenettelyt, joita koulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut soveltavat 4) määritellä asiakasvastaavan tehtäväkuvan ja sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen edellyttämien koulutusten yhteiset opinnot niiden mahdollista hyväksilukemista varten ja 5) tehdä ehdotus ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen yhteistyön järjestämisestä koulutuksen vertailtavuuden varmistamiseksi. Työryhmän jäsenet: Taina Mäntyranta, neuvotteleva virkamies,stm,toimiva terveyskeskus-hankkeen ohjelmapäällikkö Marjukka Vallimies-Patomäki, neuvotteleva virkamies, STM Seija Muurinen, erikoistutkija, THL, Suomen sairaanhoitajaliitto ry 4

5 Eeva-Liisa Moisio,toimialajohtaja,Satakunnan AMK, Ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto Elina Eriksson, johtaja, Metropolia AMK Asta Heikkilä, yksikön johtaja, Seinäjoen AMK Marie Hjortell, koulutusohjelmavastaava, Novia AMK Katriina Laaksonen,Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja ad ,Suomen sairaanhoitajaliitto ry Mikko Nenonen, terveyspoliittinen asiantuntija, Suomen lääkäriliitto Aini Ojala, osastonjohtaja, Oulun AMK, työryhmän sihteeri Sirpa Luukkainen, lehtori, Mikkelin AMK/Terveysalan laitos,savonlinna, työryhmän puheenjohtaja Työryhmä aloitti työnsä Ryhmä on kokoontunut viisi (5) kertaa. Kokousten välissä työskentely on tapahtunut sähköpostitse. Työryhmä ja sen jäsenet ovat konsultoineet ja saaneet lausuntoja ja kommentteja laajasti työelämän ja terveysalan koulutuksen edustajilta työskentelyn eri vaiheissa. Työryhmän tuli luovuttaa loppuraportti viimeistään Kiitämme saaduista lausunnoista, kommenteista ja palautteista, jotka ovat olleet välttämätön edellytys ja merkittävä apu työryhmän työskentelyssä. Kiitos sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen koulutusta suunnittelevalle työryhmälle sekä POTKU- ja RAMPE hankkeiden toimijoille hyvästä yhteistyöstä ja arvokkaista kommenteista työskentelymme aikana. 5

6 3 ASIAKASVASTAAVAN ROOLI TERVEYSHYÖTYMALLISSA Pitkäaikaisia sairauksia sairastavat voidaan jakaa kolmeen ryhmään heidän tarvitsemansa tuen mukaan. Useimmilla (n %) omahoito toteutuu vähäisellä ammattilaisten tuella. Viidesosalla (n. 20 %) komplikaatioiden riski on korkea ja sairaudet eivät ole yhtä hyvässä tasapainossa. Heidän omahoidon toteutumisessa tarvitaan enemmän ammattilaisten tukea. Pitkäaikaisia sairauksia sairastavista henkilöistä pieni osa (n. 2-5 %) on monisairaita, moniriskisiä ja/tai paljon palveluja tarvitsevia asiakkaita. Nämä ns. avainasiakkaat hyötyvät eniten ammattilaisten tuesta. Kuvio 1. (Nenonen & Muurinen 2011.) Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan keskeinen tavoite on terveyshyödyn tuottaminen. Tavoitteena on muuttaa pitkäaikaissairauksia sairastavien asiakkaiden hoito-ongelmiin vastaaminen ennakoivaksi ja väestölähtöiseksi toiminnaksi. Asiakkaan odotetaan osallistuvan aktiivisesti oman 6

7 hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Terveyshyötyä tuottava toimintamalli edellyttää organisaatiorakenteiden ja toimintakulttuurin kehittämistä niin, että asiakkaalle on tarjottavissa monimuotoisia omahoidon tukikeinoja. Hoitotiimillä on käytössä ajantasaiset tiedot potilaasta, tuki päätöksenteolle sekä voimavarat korkealaatuisen hoidon toteuttamiseksi. (Vrt. Wagner 1998.) Kuvio 2. Kuvio 2. Pitkäaikaissairauksien terveyshyötymalli (POTKU - hanke 2010) Asiakasvastaavan toiminnassa keskitytään perusterveydenhuollon ns. avainasiakkaisiin. Asiakas voi olla yksilö, perhe tai yhteisö. Tarkoituksena on tuottaa intensiivistä ja koordinoitua tukea pitkäaikaissairauksia sairastavien, monisairaiden ja/tai paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävien asiakkaiden hoidossa. Lähestymistavalla pyritään kehittämään hoidon 7

8 koordinointia, ennakoimaan ongelmatilanteet ja minimoimaan niiden vaikutukset asiakkaan terveyteen ja hyvinvointiin sekä laajemmin terveyspalveluihin. Tavoitteena on lisätä asiakastyytyväisyyttä ja toiminnan kustannusvaikuttavuutta. (STM 2010.) Asiakasvastaava tunnistaa asiakkaat, jotka hyötyvät asiakasvastaavan palvelusta. Hän käynnistää vastuuasiakkaidensa hoitosuunnitelman laatimisen ja tukee asiakasta sen laatimisessa yhdessä lääkärin kanssa. Hän vastaa hoitosuunnitelman mukaisen hoidon toteutumisesta ja palveluiden yhteensovittamisesta. Keskeinen osa asiakasvastaavan toimenkuvaa on asiakkaan ja hänen läheistensä omahoidon valmiuksien vahvistaminen ja tukeminen. Asiakasvastaava on säännöllisesti yhteydessä asiakkaaseen ja seuraa aktiivisesti hänen tilannettaan sekä omahoidon toteutumista. Hän ylläpitää asiakkaan potilastietoja ja varmistaa lääkityksen ja hoidon ajanmukaisen kirjaamisen sekä säännöllisen arvioinnin. Asiakasvastaava toimii yhteystahona asiakkaiden, omaishoitajien, vertaisryhmien, lääkärin ja muiden asiakkaan hoitoon osallistuvien tiimin jäsenten, palvelujen maksajatahon ja muiden toimijoiden välillä. (Muurinen & Mäntyranta 2011a.) Asiakasvastaava-toimintamalli on terveyskeskuksen (perusterveydenhuollon) vastaanottotoiminnan malli, jossa asiakas huomioidaan kokonaisvaltaisesti osana yhteisöään. Toiminta ei rajoitu pelkästään terveystoimen toimialaan vaan siinä huomioidaan myös asiakkaan mahdollinen sosiaalipalvelujen tarve. Mallin mukaista työotetta voidaan soveltaa sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimintaympäristöissä ja palveluissa (esim. työterveyshuollossa tai kotihoidossa). Osana terveyshyötymallia asiakasvastaava tunnistaa yhdessä hoidosta vastaavan lääkärin kanssa sovittujen linjausten mukaisesti ne asiakkaat, joiden kyky hyötyä terveyshyötymallin mukaisesta toiminnasta ja asiakasvastaava-lähestymistavasta on suurin. käynnistää yhdessä asiakkaan ja muiden asiantuntijoiden kanssa hoitosuunnitelman laatimisen ja tukee asiakasta sen laatimisessa. valmistelee ensimmäisen käynnin lääkärin vastaanotolla. 8

9 vastaa hoitosuunnitelman mukaisesta hoidon toteuttamisesta, joka hyödyntää monipuolisen palveluvalikoiman, jota on kehitetty ja kehitetään osana terveyshyötymallin käyttöönottoa organisaatiossa. vastaa hoitosuhteen jatkumisesta terveyskeskuksessa, seuraa saavutettavaa terveyshyötyä ja toiminnan kustannusvaikuttavuutta yhdessä lääkärin kanssa sekä hyödyntää oppimista jatkuvasti toiminnan ja työnjaon kehittämisessä. Terveyshyötymallin mukaisessa asiakasvastaavan tehtävässä toimiminen edellyttää vähintään sairaanhoitajan tutkintoa (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, ensihoitaja AMK) ja viiden vuoden monipuolista työkokemusta, joka on hankittu pääosin perusterveydenhuollossa. ( Vrt. Muurinen & Mäntyranta 2011b.) 4 ERITYISOSAAMISEN VARMISTAVA KOULUTUS Asiakasvastaavan koulutuksen tavoitteena on erityisosaaminen, joka tarvitaan eri-ikäisten pitkäaikaissairaiden, monisairaiden ja/tai paljon palveluja tarvitsevien ja käyttävien asiakkaiden terveyshyötymallin mukaiseen toimintaan. Erityisosaamisen varmistava koulutus on ammattikorkeakoulun järjestämä 30 opintopisteen laajuinen koulutus, joka perustuu jäljempänä kuvattuihin valtakunnallisesti yhtenäisiin osaamiskuvauksiin ja niistä koostuviin osaamiskokonaisuuksiin. Osaamisen vähimmäisvaatimukset on määritelty osaamiskokonaisuuksien yhteydessä. Suomen tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys rakentuu eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) pohjalle. Viitekehyksessä on kahdeksan tasoa, joissa kuvataan suomalaisten tutkintojen edellyttämä osaaminen (oppimistulokset) eurooppalaisessa yhteistyössä sovituin kriteerein tietoina, taitoina ja pätevyyksinä. Suomalaiset, ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot sijoittuvat tasolle 6, ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tasolle 7 ja tieteelliset sekä taiteelliset jatkotutkinnot (lisensiaatti, 9

10 tohtori) tasolle 8. (OPM 2009.) Asiakasvastaavan erityisosaaminen edellyttää osaamiskokonaisuudesta riippuen EQF - tasojen 6-7 mukaista vähimmäisosaamista. Asiakasvastaavan erityisosaamisen varmistavan koulutuksen toteutustapa ratkaistaan perusterveydenhuollon organisaatioissa paikallisesti osana terveyshyötymallin käyttöönottoa. Koulutus toteutetaan tilaajan ja toteuttajan välisellä sopimuksella täydennyskoulutuksena, korkeaasteen oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuksena, erikoistumisopintoina tai muulla soveltuvalla tavalla. Asiakasvastaavan tehtävässä toimiminen edellyttää vähintään sairaanhoitajan tutkintoa ja viiden vuoden monipuolista työkokemusta, joka on hankittu pääosin perusterveydenhuollossa. Koulutukseen voivat kuitenkin osallistua muutkin vähintään kolmen vuoden monipuolisen perusterveydenhuollon työkokemuksen ja sosiaali- tai terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon tai vastaavan aiemman tutkinnon suorittaneet ammattihenkilöt, mikäli koulutuksen järjestäjän kanssa niin sovitaan. 4.1 Osaamiskokonaisuudet ja opintojen laajuus Asiakasvastaavan erityisosaamiseen johtava koulutus, yhteensä 30 opintopistettä (op) sisältää seuraavat osaamiskokonaisuudet ja laajuudet: asiakkuusosaaminen (7 op) yhteistyö- ja verkosto-osaaminen (4 op) kliininen osaaminen (15 op) eettinen ja yhteiskunnallisen osaaminen (4 op). 10

11 4.2 Osaamiskuvaukset ja osaamistasot Asiakkuusosaaminen (7 op) Koulutuksen käynyt sairaanhoitaja Osaa soveltaa pitkäaikaissairauksien terveyshyötymallia asiakastyössä valtakunnallisten strategioiden mukaisesti. Osaa tunnistaa eri-ikäiset pitkäaikaissairaat, monisairaat ja/tai paljon palveluja tarvitsevat hoidosta eniten hyötyvät asiakkaat ja väestöryhmät ajankohtaisilla seulonta- ja valintamenetelmillä. Osaa tukea asiakasta oman hoitosuunnitelmansa laatimisessa yhdessä lääkärin kanssa voimaannuttavan työotteen ja omahoidon periaatteiden mukaisesti. Osaa hoidon kokonaisvaltaisen koordinoinnin varmistaen optimaaliset palvelut asiakkaalle oikeaan aikaan. Osaa arvioida terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä yksilö ja väestötasolla ja arvioida niiden vaikutuksia yhdessä asiakkaan kanssa hänen jokapäiväiseen elämäänsä. Vähimmäisvaatimukset: Hallitsee pitkäaikaissairauksien ehkäisyn ja hoidon valtakunnalliset strategiat sekä Terveyshyöty-mallin keskeiset käsitteet ja periaatteet. (EQF 7) Tuntee pitkäaikaissairauksia sairastavien ajankohtaiset seulonta- ja tunnistamismenetelmät. (EQF 7) Osaa yhdessä potilaan kanssa laatia hoitosuunnitelman motivoivaa haastattelua hyödyntäen. (EQF 6) Tuntee paikallisen palvelujärjestelmän ja osaa koordinoida hoitoa asiakaskeskeisesti. (EQF 7) Osaa arvioida terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ja niiden vaikutuksen asiakkaan jokapäiväiseen elämään. (EQF 6) 11

12 Yhteistyö- ja verkosto-osaaminen (4 op) Koulutuksen käynyt sairaanhoitaja Osaa koordinoida hoitoa hyödyntäen moniammatillista osaamista ja uusia, rajoja ylittäviä toimintatapoja parhaan mahdollisen terveyshyödyn saavuttamiseksi. Osaa soveltaa asiakasvastaavan tehtävässä tarvittavaa tietoteknologiaa ja viestintätekniikkaa. Hallitsee neuvottelu- ja konfliktinhallintataidot niin, että osaa toimia vaativissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Osaa toimia aktiivisesti asiantuntijana verkostoissa ja hyödyntää verkostotyömenetelmiä asiakastyössä. Vähimmäisvaatimukset: Osaa koordinoida moniammatillista osaamista hoitosuunnitelman laatimisessa ja toteutumisessa. (EQF 6) Osaa käyttää teknologiaa tarkoituksenmukaisesti asiakastyössä. (EQF 6) Osaa käyttää erilaisia työmenetelmiä haasteellisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. (EQF 7) Osaa asiantuntijana viestiä suullisesti ja kirjallisesti ammattilaisille ja kansalaisille. (EQF 7) Kliininen osaaminen (15 op) Koulutuksen käynyt sairaanhoitaja Hallitsee keskeisten kansansairauksien tutkimisen ja hoidon periaatteet ja osaa soveltaa niitä asiakaskohtaisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Osaa monipuolisesti tutkia ja arvioida asiakkaan hyvinvoinnin tilaa, sairauksia ja niiden riskejä, osaa reagoida löydöksiin ja kykenee itsenäiseen toimintaan hoitosuunnitelmassa määritellyissä rajoissa yhdessä asiakkaan kanssa. 12

13 Osaa soveltaa pitkäaikaissairauksien ja niiden riskien ennaltaehkäisyn sekä varhaisen puuttumisen menetelmiä asiakaskohtaisesti. Osaa arvioida asiakkaansa hoitosuunnitelmassa määritellyn lääkityksen vaikuttavuutta. Osaa tunnistaa ja ohjata edelleen lääkehoidon kokonaisarviointia tarvitsevat asiakkaat. Hallitsee vaikuttavan asiakasohjaamisen menetelmät. Osaa yhdistää eri tietolähteitä ja tieteenalojen näyttöä ongelmanratkaisun, päätöksenteon ja hoidon toteutuksen tukena yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Osaa suunnata terveyden edistämisen toimia ja toimenpiteitä yksilö-, yhteisö-, väestötasolla terveyshyötyä tuottavalla tavalla. Vähimmäisvaatimukset: Tietää keskeisten kansansairauksien valtakunnalliset hoitosuositukset ja hoitoperiaatteet. (EQF 6) Osaa tutkia ja arvioida asiakkaan hyvinvoinnin tilaa ja reagoida poikkeaviin löydöksiin. (EQF 7) Tietää pitkäaikaissairauksien varhaisen puuttumisen menetelmät terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä riskien ehkäisyssä. (EQF7) Hallitsee keskeisten kansansairauksien hoidossa käytettävät lääkeaineryhmät ja niiden vaikutusmekanismit sekä yhteisvaikutukset. (EQF 7) Osaa käyttää vaikuttavan asiakasohjauksen menetelmiä. (EQF 6) Osaa käyttää eri tietolähteitä ja tieteenalojen näyttöä päätöksenteon tukena yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. (EQF 6) Osaa ohjata asiakkaan omahoitoa terveyshyötyä tuottavalla tavalla. (EQF 7) Eettinen ja yhteiskunnallinen osaaminen (4 op) Koulutuksen käynyt sairaanhoitaja 13

14 Osaa arvioida ja kehittää asiakasvastaavatoimintaan liittyvää osaamistaan ja ymmärtää tehtävään liittyvät vastuut ja eettiset kysymykset. Osaa lisätä väestön terveyshyötyä osallistumalla yhteiskunnallisesti vaikuttavaan toimintaan. Hallitsee tärkeimmät pitkäaikaissairauksiin liittyvät sosiaalietuudet ja palvelut (julkinen, yksityinen, kolmas sektori). Osaa edistää potilasturvallisuutta pitkäaikaissairaan asiakkaan hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Vähimmäisvaatimukset: Osaa arvioida omaa osaamistaan ja ymmärtää vastuunsa asiakasvastaavan toiminnassa. (EQF 7) Osaa käyttää erilaisia vaikuttamiskanavia väestön hyvinvoinnin edistämisessä paikallisella tasolla. (EQF 6) Tietää keskeisiin kansansairauksiin liittyviä sosiaalietuuksia ja osaa ohjata asiakkaan tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin. (EQF 6) Tietää potilasturvallisuuden periaatteet pitkäaikaissairaan asiakkaan hoidossa. (EQF 6) 5 VERTAILTAVUUS, OSAAMISEN VARMISTAMINEN JA YHTEISTYÖ Osaamista syntyy muodollisessa koulutuksessa ja muulla tavoin kuten työelämässä, järjestötehtävissä ja elämässä yleensä. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa (AHOT) tavoitteena on, että opiskelijoiden aiemmin opittu tulee tarkasteluun johdonmukaisesti, yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti. (OPM 2009.) Kansallisesti määritellyt osaamiskokonaisuudet ja osaamiskuvaukset ovat perusta koulutuksen vertailtavuuden ja yhtenäisen osaamisen varmistamiseksi. Tässä raportissa kuvatut osaamiskokonaisuudet, osaamiskuvaukset ja osaamisen vähimmäisvaatimukset ovat 14

15 valtakunnallisesti yhtenäisen opetussuunnitelman perusta asiakasvastaavan erityisosaamisen varmistavalle koulutukselle. Osaamisen varmistaminen mahdollista opintojen hyväksilukua varten tapahtuu AHOT -menettelyn kautta. Koulutuksessa ja muulla tavoin hankittu osaaminen todennetaan näytöillä. Yhtenäiset osaamiskokonaisuudet, osaamiskuvaukset ja osaamisen vähimmäisvaatimukset ovat perusta myös kansallisesti yhtenäisten näyttöjen kehittämiselle. Asiakasvastaavan koulutuksen suunnittelutyöryhmä esittää, että ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto huolehtii työryhmän tuotoksen tiedottamisesta ammattikorkeakouluille käynnistää yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa valtakunnallisesti yhtenäisten näyttöjen kehittämisen asiakasvastaavan erityisosaamisen tunnistamiseksi ja koordinoi asiakasvastaavan erityisosaamisen varmistavan koulutuksen seurantaa ja edelleen kehittämistä yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa. 15

16 6 KIRJALLISUUS Muurinen Seija, Mäntyranta Taina 2011a. Asiakasvastaava-toiminta Terveyshyötymallissa. Sosiaali- ja terveysministeriö. Toimiva terveyskeskusohjelma. Julkaisematon käsikirjoitus. Muurinen Seija, Mäntyranta Taina 2011b. Kokeneesta sairaanhoitajasta asiakasvastaava. Sairaanhoitaja 2011:84:1: Nenonen Mikko, Muurinen Seija Johtajuudella lisää terveyshyötyä. Premissi 2011:1: OPM Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Yliopistopaino. POTKU hanke PäijätPOTKUlla terveyshyötyä. WWW-dokumentti. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä. Päivitetty Luettu Routasalo, Pirkko, Pitkälä, Kaisu Omahoidon tukeminen. Opas terveydenhuollon ammattihenkilöille. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. STM Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriö. STM Toimiva terveyskeskus vahvistaa perusterveydenhuoltoa. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:4. Verkkojulkaisuna Wagner E.H 1998: Chronic Disease Management: What Will it take to improve Care for Chronic Illness? Effective Clinical Practice 1998:1: