Uutta virtaa ja vanhoja viisauksia työelämäyhteistyöhön

Transkriptio

1 Uutta virtaa ja vanhoja viisauksia työelämäyhteistyöhön Päivi Tynjälä, Hannu L. T. Heikkinen, Maarit Virolainen & Anne Virtanen Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos

2 Wanted Työelämäläheinen oppimisen ekosysteemi tutkimuskohteeksi Ilmiantopyyntö ammattikorkeakouluille keväällä 2018 Eri ammattikorkeakouluista ja aloilta yhteensä 11 ilmiantoa Hyvin eri tyyppisiä keskenään, mm: Opintojakso, isompi (monta opintojaksoa integroiva) kokonaisuus, tutkintoon johtava koulutusohjelma Kestoltaan viikosta useampaan vuoteen Eri vaiheissa opintoja (opintojen ensimmäisenä lukukautena opintojen viimeisenä lukukautena) Jokaisen ilmiannon/käytännön opettajat (n=35), opiskelijat (n=88) ja työelämäedustajat (n=17) haastateltu yksilö- tai ryhmähaastatteluina maalislokakuun 2018 aikana Aineisto analysoitu seuraavaa työssä oppimisen kokonaismallia (Tynjälä 2013) hyödyntäen laadullisella sisällönanalyysilla.

3 Työssä oppimisen kokonaismalli (Tynjälä 2013; pohjana Biggs 1997) Sosiokulttuurinen ympäristö Organisationaalinen oppiminen Käytännön yhteisöt Työkokemuksesta oppimisen mallit Tulokset Taustatekijät Oppijaan liittyvät Aikaisemmat tiedot, taidot, osaaminen, kokemukset Kyvyt Sitoutuminen ja toimijuus Motivaatio Itseluottamus Elämäntilanteet Konteksti Organisaatiorakenne HRD Henkilöstön asiantuntijuus Johdon tuki Yhteistyöilmapiiri Orientaatio oppimiseen ja innovatiivisuuteen Verkostot Tulkinta: Esim. Minulla on vahvaa osaamista Ilmapiiri työpaikalla on huono Prosessi Toiminnot: Itse työn tekeminen Reflektointi Yhteistyö ja vuorovaikutus kollegoiden ja asiakkaiden kanssa Osallistuminen verkostoihin Haasteellisiin tehtäviin tarttuminen Osallistuminen muodolliseen koulutukseen KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖ TEORIAN JA KÄYTÄNNÖN KYTKENTÄ Tavoitteellinen osaamisen kehittäminen Asteittain etenevä ongelmanratkaisu Oppimistulokset Tehtävästä suoriutuminen Ymmärryksen syveneminen Henkilökohtainen kehittyminen Tiimityöskentelyn kehitys Roolisuoritusten paraneminen Tietojen ja taitojen kehittyminen Päätöksenteko- ja ongelmanratkaisu-taitojen kehittyminen Identiteetin vahvistuminen Toimijuuden vahvistuminen Huonojen työkäytäntöjen omaksuminen Organisaation kehittyminen Laadun paraneminen Tuottavuuden paraneminen Työilmapiirin paraneminen

4 I Opiskelijoiden oppimisen taustatekijät, prosessi ja tulokset 1/3 TAUSTATEKIJÄT: Opiskelijaan liittyvät taustatekijät: Ikään/opiskeluvuoteen liittyvät tekijät Opiskelumuotoon totuttautuminen (ks. Häkkinen ym. 2019; Virtanen ym. 2019) Työkokemukseen / aiempiin opintoihin liittyvät tekijät Molemmat tuovat perspektiiviä opintoihin (mm. oleellinen, suhteuttaminen, soveltaminen) Alakohtaisia? Muun muassa on aloja, joiden opiskelijoilla on alusta lähtien runsaasti alansa työkokemusta Kontekstiin liittyvät taustatekijät (AMK / työelämä) AMK:ssa yhdessä tekeminen 1) opettajajohtoisesti, 2) yhdessä opettajan/opettajien kanssa Työpaikoista puhutaan hyvin myönteiseen sävyyn (mm. sitoutuneita, saatavilla, reagointiherkkiä, innostuneita, tyytyväisiä)

5 I Opiskelijoiden oppimisen taustatekijät, prosessi ja tulokset 2/3 PROSESSI: Opiskelu ja oppiminen tapahtuu ryhmissä Kurssin/kokonaisuuden aikana voi olla erilaisia ryhmiä (yleensä oma ydintiimi on sama) a) Opettajajohtoinen ryhmien jako, b) Omavalintainen ryhmiin jakautuminen (kiinnostus, tehtävä tms.) Yksin tehdään, ryhmä tärkeänä tukena vs. Koko luokka opettaja mukaan lukien tekee yhdessä Myös muita opetuksen ja oppimisen muotoja, etenkin jos kokonaisuus tapahtuu pidemmällä aikavälillä (mm. oppimispäiväkirja) Tehtävän/toiminnan aitous/konkreettisuus (toimeksianto, projekti) Vastuu (tehtävän tekemisestä, oppimisesta?) opiskelijalla/opiskelijoilla

6 I Opiskelijoiden oppimisen taustatekijät, prosessi ja tulokset 3/3 TULOKSET: Motivoivia (aitous/konkreettisuus/todellinen tarve; vastuun saaminen) Ryhmässä tekemisestä oppiminen (mm. muilta oppiminen, erilaisten näkökulmien näkeminen/oppiminen, oman alansa asiantuntijana toiminen, ryhmätyöskentelyssä kehittyminen, palautteen saaminen ja antaminen) Oman alan käytännöstä oppiminen, oman alan työelämän rytmin oppiminen Verkostoimista, erilaisten yritysten ja organisaatioiden näkemistä Substanssiosaamista

7 II Opettajien toiminta opiskelijoiden oppimisen tukijana - Taustatekijät, prosessi ja tulokset 1/3 TAUSTATEKIJÄT: Opettajaan liittyvät taustatekijät: Vankka ammatillinen koulutus taustalla Työkokemusta myös AMK:n ulkopuolelta Vahvasti mukana erilaisessa hanketyöskentelyssä, varsinkin viime vuosina Kontekstiin liittyvät taustatekijät (AMK/työelämä): Sekä ammattikorkeakoulun että työelämän myönteinen suhtautuminen Esim. ammattikorkeakoulussa oli parhaillaan kehittämiskohteena yhteisopettajuuden kehittäminen, pohjautui ammattikorkeakoulussa aiemmin kehitteillä olleen käytännön pohjalle, johdon puolto kokeilulle Esim. työelämässä muutoinkin jatkuvaa kehittämistyötä samaan teemaan liittyen, työelämä valmis kehittämään samaa käytäntöä edelleen

8 II Opettajien toiminta opiskelijoiden oppimisen tukijana - Taustatekijät, prosessi ja tulokset 2/3 PROSESSI: Opettamisesta ei niinkään puhuta: opiskelijoiden oppimisen mahdollistaja, järjestäjä, organisoija, valmentaja, ohjaaja, verkostoituja, OPS-palastelija, pedagoginen osaaja (Tynjälä 1999; Töytäri ym. 2019) 1) Opettajajohtoisesti, 2) Yhdessä opiskelijoiden (ja kollegan/kollegoiden) kanssa Kohti isompia kokonaisuuksia, kohti monialaisia kokonaisuuksia, kohti jatkuvia oppimisympäristöjä Monipuolisia arviointimuotoja ja -käytäntöjä (mm. palautteen antamista ja saamista kesken oppimisprosessin formatiivinen arviointi, kehittävä arviointi, itse- ja vertaisarviointi) Yhteisöllisen oppimisen ohjaaja ja asiantuntija

9 II Opettajien toiminta opiskelijoiden oppimisen tukijana - Taustatekijät, prosessi ja tulokset 3/3 TULOKSET: Työelämä lähenee; suhde työelämään syvenee, tulee jatkuvammaksi ja vuorovaikutukselliseksi Rohkeutta, uskallusta, epävarmuuden sietoa, luottamuksen syntymistä/syvenemistä opiskelijoihin (vastuun antaminen) Pedagogista ketteryyttä Opiskelijoiden keskeyttäminen/tippuminen vähentynyt

10 III Työelämäedustajien toiminta opiskelijoiden oppimisen mahdollistajana - Taustatekijät, prosessi ja tulokset 1/3 TAUSTATEKIJÄT: Työelämäedustajaan liittyvät taustatekijät: Sekä monipuolinen (ammatillinen) koulutus että työkokemus Ymmärrys/kiinnostus työelämän kehittämisestä ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyössä (mm. yhteiskuntavastuu tulevaisuuden työntekijöiden koulutuksesta) Kontekstiin liittyvät taustatekijät (AMK / työelämä): Ymmärrys/kiinnostus työelämän kehittämisestä ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyössä Hyötyajattelu: yhteistyöstä hyötyä yrityksen/organisaation kehittymiselle

11 III Työelämäedustajien toiminta opiskelijoiden oppimisen mahdollistajana - Taustatekijät, prosessi ja tulokset 2/3 Tutkimustekninen asia Haastateltu työelämäedustaja isosta/keskisuuresta yrityksestä/organisaatiosta: ei osallistu juurikaan opiskelijan ohjaukseen Haastateltu työelämäedustaja pienestä yrityksestä/organisaatiosta: osallistuu opiskelijan ohjaukseen näissä käytännöissä Ohjaten, rajaten, työelämän asiantuntijana Oppilaitoksen rooli jäänyt vähäiseksi vs. opettajat valtavan isossa roolissa opiskelijoiden ohjauksessa työelämässä

12 III Työelämäedustajien toiminta opiskelijoiden oppimisen mahdollistajana - Taustatekijät, prosessi ja tulokset 3/3 Tyytyväisyys käytäntöön liittyvään yhteistyöhön ja sen tuloksiin Hyöty; sellaisenaan tai antaa ideoita/ajatuksia jatkokehittelyä varten Innostuneita jatkamaan yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa Apua myös rekrytoinnissa Rahoittajat ym maininnat tarvittaessa tähän

13 Nostoja me ollaan mun mielestä kaikki opettajia. Sellaisia moderneja, nykyaikaisia opettajia, niin kuin kuuluukin. Sellaisii kuin kaikkien pitäisi olla, ainakin viiden vuoden sisällä, ammattikorkeakouluissa. (Opettaja) Me ei sinänsä opeteta heille mitään, vaan me tehdään heidän kanssa yhdessä. (Opettaja)

14 Yhteystiedot Professori Päivi Tynjälä Professori Hannu L. T. Heikkinen Tutkijatohtori Maarit Virolainen Yliopistotutkija Anne Virtanen

15 Pohtikaa yhdessä tulosten perusteella, mitä jatkossa pitäisi tehdä työelämäyhteistyön kehittämiseksi.

16 Opiskelijat Taustatekijät Prosessin piirteitä Tuloksia -ikä, työkokemus, ala -ryhmissä ja yksin -aikaisemmin: opejohtoista + työskentelyä yhteistyötä -reflektiota Konteksti: positiivisia -aitous, vastuu työelämäkokemuksia Opettajat -ammatillinen koulutus + työkokemusta -hankekokemusta Konteksti: myönteinen suhtautuminen yhteistyöhön amk:ssa ja TE:n kanssa Työelämä -vahva koulutus + työkokemus -kiinnostus yhteistyöhön Konteksti: hyöty organisaatiolle oppimisen mahdollistaja -opejohtoinen + yhdessä tekeminen -isommat kokonaisuudet -monipuolinen arviointi -ohjaus ja rajaus -opettajan rooli vaihtelee -ryhmätyön oppimista -oman alan käytäntöjä -verkostoja -substanssiosaamista -työelämäsuhteen syveneminen -opiskelijoiden vastuuttaminen -pedagoginen ketteryys -opiskelijoiden keskeyttäminen vähentynyt -tyytyväisyys yhteistyöhön -hyöty organisaatiolle -innostus jatkaa -rekrytointi

17 Lähteet Biggs, J Student approaches to learning and studying. Melbourne: Australian Council for Educational Research. Häkkinen, P., Virtanen, T., Virtanen, A., Pöysä-Tarhonen, J., Näykki, P. Niilo-Rämä, M. & Järvelä, S Preservice teachers perceptions of their strategic learning skills and collaboration dispositions. Hyväksytty julkaistavaksi lehdessä Journal of Education for Teaching. Tynjälä, P Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä. Tynjälä, P Toward a 3-P Model of Workplace Learning: A Literature Review. Vocations and Learning, 6 (1), Töytäri, A., Tynjälä, P., Vanhanen-Nuutinen, L., Virtanen, A., & Piirainen, A Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluopettajan osaamishaasteena. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 21 (1), Virtanen, A., Niilo-Rämä, M., Pöysä-Tarhonen, J. & Häkkinen, P Pitkittäistutkimus luokanopettajaopiskelijoiden suhtautumisesta yhdessä työskentelyyn. Hyväksytty julkaistavaksi lehdessä Kasvatus 4/19.