Opetuksen, oppimisen ja arvioinnin muodot sekä geneeristen taitojen oppiminen eri tieteenaloilla

Transkriptio

1 Opetuksen, oppimisen ja arvioinnin muodot sekä geneeristen taitojen oppiminen eri tieteenaloilla Anne Virtanen & Päivi Tynjälä Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Peda-forum -päivät Vaasa

2 Johdanto Geneeristen taitojen (generic skills) tarve ja arvostus työelämässä ja koulutuksessa Osaamistarvekartoitukset (mm. Kilpeläinen & Lautanen 2014) Tutkintojen tuottama osaaminen (Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys 2009) 2000-luvun taitojen viitekehykset (ATC21S; Binkley ym. 2012; OECD 2005; P21) Koulutuksen laadun arviointi (Kallioinen 2010; Smith & Bath 2006; Trembley, Lalancette & Roseveare 2012) Geneeristen taitojen opettaminen ja oppiminen Erilliset kurssit, integroidut kurssit, itsestään opintojen ohessa Opetuksessa ja oppimisessa käytetyillä pedagogisilla tavoilla ja ratkaisuilla keskeinen rooli Vuorovaikutteisesti ja yhdessä työskennellen (Anthony & Garner 2016; Kember 2009; Kember ym. 2007; Tynjälä ym. 2016; Virtanen & Tynjälä 2013) Monipuoliset arviointimenetelmät (Boud 2000; Crisp 2012; Kearney 2013; Virtanen, Postareff & Halikari 2015)

3 Kovien ja pehmeiden tieteenalojen opetuskäytännöt (mm. Braxton, 1995; Becher & Trowler, 2001; Donald, 2002; Lueddeke, 2003; Neumann ym., 2002; Smeby, 1996) Kovat tieteenalat: Tiedon rakentuminen hierarkista ja kumulatiivista Opetussuunnitelmat rakentuvat kumulatiivisesti ja atomistisesti (kurssit rajattuja aihekokonaisuuksia); opiskelija oppii ja hallitsee tietyt perusasiat ennen opinnoissaan etenemistä Opetusmuotoina luennot, niihin liittyvät harjoitukset ja laboratoriotyöskentely; opetus opettajakeskeistä ja ohjattua, opettajat tiedon siirtäjän roolissa Opiskelijoiden pala palata kertyvää tietoa testataan muistamista vaativien kokeiden avulla Pehmeät tieteenalat: Tiedon rakentuminen holistista ja kertautuvaa Opetus rakentuu kehämäisesti etenevänä prosessina, samojen asioiden äärelle palataan niitä syventäen ja käsitteellistäen; tavoitteena opiskelijan ymmärtäminen ja kriittisen pohtimisen oppiminen; opiskelijoiden odotetaan esittävän asioista omia henkilökohtaisia näkemyksiä ja toimivan itsenäisesti Opetus pienissä ryhmissä vaatien opiskelijoilta osallistumista; jos luentoja, ne on suunnattu pienemmille ryhmille Opiskelijoiden arviointi perustuu useimmiten useaan lähteeseen (osallistuminen, essee, projektityö): kehittyneisyyden ja ymmärtämisen tason testaaminen; jos tenttejä, niissä testataan kurssisisältöjen soveltamista, analyysia ja synteesiä

4 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset Pehmeillä tieteenaloilla käytetään lähtökohtaisesti enemmän sellaisia opetuksen, oppimisen ja arvioinnin muotoja, jotka viimeaikaisen geneeristen taitojen oppimisen tutkimuksen mukaan näyttävät parhaiten tukevan geneeristen taitojen oppimista. Tutkimus eri tieteenalojen opetuksen, oppimisen ja arvioinnin muodoista on kuitenkin melko vanhaa; uutta tietoa tarvitaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää, 1) mitä opetuksen, oppimisen ja arvioinnin muotoja eri tieteenaloilla käytetään opiskelijoiden arvioiden mukaan ja 2) mitä geneerisiä taitoja eri tieteenalojen opiskelijat arvioivat oppivansa yliopistokoulutuksensa aikana.

5 Aineisto ja analyysimenetelmä Aineisto Jyväskylän yliopiston ensimmäisen, kolmannen ja viidennen vuoden perustutkinto-opiskelijat keväällä 2013 (N=4283, n=1390) Ensimmäisen vuoden opiskelijoista vain läsnä oleviksi ilmoittautuneet Internet-lomake; linkki lomakkeeseen sähköpostitse Vastaajien iän keskiarvo 25 vuotta; 28 % miehiä ja 72 % naisia Laaja kysely: kuusi osaa, 54 kysymystä; tässä hyödynnetään kysymyksiä pääaineen tyypillisimmästä opetus- ja arviointimenetelmästä sekä viittä geneeristen taitojen oppimista kartoittavaa väittämää (tarkemmin tulosten yhteydessä) Analyysi Tilastolliset analyysit (SPSS) Frekvenssi-, prosentti- ja keskiarvojakaumat ANOVA; vaikutusvoimat/efektikoot: etan neliö (η ²) välillä pieni, kohtalainen, tätä isompi suuri

6 TULOKSET Koulutuksen tutkimuslaitos

7 Yliopisto-opiskelijoiden arviot pääaineensa yleisimmästä opetusmenetelmästä Yleisin opetusmenetelmä Kaikki n=1390 HUM n=346 IT n=135 KK n=93 KAS n=231 LiiTerv n=146 MaLu n=237 YHT n=202 Luento Luennot + harjoitukset Seminaarit Muu ryhmäopetus Itsenäinen opiskelu Verkko-opetus Muu 454 (33) 600 (43) 58 (4) 165 (12) 105 (8) 4 (0) 4 (0) 91 (26) 135 (39) 14 (4) 87 (25) 19 (6) 26 (19) 100 (74) 4 (3) 3 (2) 53 (57) 38 (41) 44 (19) 89 (39) 19 (8) 57 (25) 21 (9) 46 (31) 55 (38) 19 (13) 18 (12) 7 (5) 64 (27) 165(70) 7 (3) 130 (65) 18 (9) 4 (2) 2 (1) 46 (23) Yhteensä

8 Yliopisto-opiskelijoiden arviot pääaineensa yleisimmästä arviointimenetelmästä Yleisin arviointimenetelmä Kaikki n=1390 HUM n=346 IT n=135 KK n=93 KAS n=231 LiikTerv n=146 MaLu n=237 YHT n=202 Kirjatentti Luentokuulustelu Essee Oppimispäiväkirja Portfolio Muut kirjalliset työt Harjoitustyöt Ryhmätyöt Suulliset esitykset Aktiivisuus opetustilanteissa Muu Yhteensä 455 (33) 508 (36) 134 (10) 41 (3) 4 (0) 90 (7) 71 (5) 56 (4) 2 (0) 13 (1) 16 (1) (19) 111 (32) 66 (19) 6 (2) 38 (11) 29 (8) 21 (6) 5 (2) 4 (1) (32) 64 (48) 2 (1) 19 (14) 4 (3) 2 (1) (28) 53 (57) 2 (2) 2 (2) 2 (2) 3 (3) 4 (4) (38) 12 (5) 40 (18) 18 (8) 3 (1) 32 (14) 13 (6) 23 (10) (47) 26 (18) 8 (5) 9 (6) 13 (9) 6 (4) 4 (3) 8 (5) 3 (2) (16) 194 (82) 4 (2) (63) 48 (24) 16 (8) 6 (3) 3 (2) 202

9 Yliopisto-opiskelijoiden arviot geneeristen taitojen oppimisestaan yliopistokoulutuksen aikana Geneeriset taidot Kaikki n=1390 HUM n=346 IT n=135 KK n=93 KAS n=231 LiiTerv n=146 MaLu n=237 YHT n=202 Merk. ANOVA (η²) Ajatteluni on kehittynyt opintojen seurauksena (.80) 4.31 (.79) 3.96 (.92) 4.10 (.91) 4.48 (.68) 4.27 (.76) 4.19 (.81) 4.30 (.78) p< Olen oppinut tarkastelemaan asioita kriittisesti. Opinnot ovat kehittäneet yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojani (.83) 3.74 (.98) 4.21 (.80) 3.98 (.87) 3.75 (.94) 3.42 (1.00) 3.91 (.99) 3.60 (1.00) 4.31 (.68) 4.12 (.80) 4.38 (.66) 3.82 (.91) 3.95 (.66) 3.49 (1.06) 4.18 (.85) 3.38 (1.06) p< p< Olen oppinut kehittämään uusia ideoita (.94) 3.69 (.97) 3.61 (.97) 3.58 (.95) 3.92 (.84) 3.75 (.86) 3.44 (.96) 3.52 (.95) p< Opinnot ovat kehittäneet ongelmanratkaisutaitojani (.98) 3.49 (.96) 3.81 (.89) 3.53 (1.01) 3.74 (.88) 3.60 (.84) 3.87 (.82) 3.39 (1.07) p<

10 Yhteenveto Kasvatustieteiden, liikunta- ja terveystieteiden ja humanistisessa tiedekunnissa käytettiin muita tiedekuntia monipuolisemmin erilaisia opetuksen, oppimisen ja arvioinnin muotoja, ja juuri näiden tiedekuntien opiskelijat arvioivat oppineensa eniten lähes kaikkia kysyttyjä geneerisiä taitoja. Geneeristen taitojen oppimista tuetaan ennen kaikkea monipuolista pedagogiikkaa käyttämällä (myös Tynjälä & Virtanen 2017). Tieteenalojen väliset erot opetuksen, oppimisen ja arvioinnin muodoissa eivät ole uutta; tämä tutkimus vahvistaa, että ne ovat yhä olemassa lukuisista hyvistä kokeiluista, piloteista ja käytännöistä huolimatta. Huomioitavaa: Opetuksen, oppimisen ja arvioinnin muodot, samoin kuin geneeristen taitojen oppimistulokset on esitetty suorina jakaumina, ts. yhteyttä näiden osa-alueiden välillä ei ole tarkasteltu. Vastausprosentti 33 % Lisätutkimusta tarvitaan sekä tällaisesta laajemmasta näkökulmasta sekä myös tieteenalakohtaisista käytänteistä

11 Kiitos mielenkiinnostasi! Yliopistotutkija Anne Virtanen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY Sähköposti: Professori Päivi Tynjälä Koulutuksen tutkimuslaitos, JY Sähköposti: