Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilinpäätös ja toimintakertomus

Transkriptio

1 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Valtuusto

2

3 Sisältö sivu SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAJAN KATSAUS... 7 KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄ JA ORGANISAATIO... 9 Tehtävä... 9 Sairaanhoitopiirin organisaatio... 9 Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Johtokunnat Tarkastuslautakunta Hallituksen asettamat erityislainsäädäntöön perustuvat toimikunnat Hallituksen asettamat muut toimikunnat Sairaanhoitopiirin johtoryhmä Sairaanhoitopiirin johtajisto Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat vuonna Sairaanhoitopiirin tunnuslukuja vuonna OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä PALVELUTUOTANTO HENKILÖSTÖ KEHITTÄMISTOIMINTA OPETUS JA TERVEYSTIETEELLINEN TUTKIMUS ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TALOUS JA RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus ja rahoitusasemassa tapahtuneet muutokset KONSERNIN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Konsernitilinpäätös HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN JA TOTEUTUMISVERTAILUT Kuntayhtymän tavoitteet Tavoitteiden toteutumista koskevat tulokset Tulokset BSC näkökulmittain sairaanhoitopiiritasolla (ilman liikelaitosta) Liikelaitoksen sitovien tavoitteiden toteutuminen Käyttösuunnitelmien toteutuminen ja toiminta Tays Toimialue Toimialue ilman Mäntän sairaala Mäntän sairaala Toimialue

4 Toimialue Toimialue Toimialue Toimialue Toimialue Sairaanhoidon palvelualue Tukipalvelukeskus Hallintopalvelukeskus Valkeakosken aluesairaala Vammalan aluesairaala Yhtymähallinto Tuloslaskelman toteutuminen Rahoituksen toteutuminen Investointien toteutuminen Yhteenveto sitovien tavoitteiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Silmäkeskuksen taseyksikkö Kuvantamiskeskus ja apteekkiliikelaitos Liikelaitoksen vaikutus kuntayhtymän talouteen LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITTEET Jäsenkuntien peruspääomaosuudet Toiminta ja talousmittareiden raja arvot Tekstissä (sivut 9 136) esiintyvät kuviot ja taulukot Kuva 1. Sairaanhoitopiirin organisaatio vuonna Kuva 2. Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat vuonna Kuva 3. Toimintatuotot ja myyntituottojen jakauma vuonna Kuva 4. Toimintakulut ja materiaaliostojen jakauma vuonna Kuva 5. Toimintakulujen jakauma toimintayksiköittäin Kuva 6. Kuntien nettokustannukset erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon Kuva 7. sairaanhoitopiireittäin vuonna 2013, euroa/asukas Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien nettokustannukset erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon vuonna 2013, euroa/asukas Kuva 8. Sairaanhoitopiirin tilaajarenkaat ja kunnat vuonna Kuva 9. Toteutunut palvelutuotanto jäsenkunnittain vuonna 2014, euroa/asukas Kuva 10. Erikoissairaanhoidon palvelusopimusten toteuma (%) tilaajittain Kuva 11. Erikoissairaanhoidon palvelusopimusten toteuma (%) tuottajittain, kaikki sopimusasiakkaat Kuva 12. Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien prosentuaalinen osuus ammattiryhmittäin Kuva 13. Henkilöstön prosentuaalinen jakauma toimintayksiköittäin Kuva 14. Tuloskuntomittarin tulokset vuosina Kuva 15. Lääketieteen perus ja jatkokoulutustutkintojen määrät vuosina Kuva 16. Koulutus EVO:n määrä vuosina Kuva 17. Alueellisen eettisen toimikunnan lausunnot uusista tutkimuksista vuosina

5 Kuva 18. Tutkimustoiminnan rahoitusmäärät ja lähteet vuosina Kuva 19. Tohtoritutkintojen määrä Kaupin kampuksella vuosina Kuva 20. Sairaanhoitopiirikonserni Kuva 21. Tavoitteiden toteutuminen vuonna Kuva 22. Toimialue 1:n tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 (ilman Mäntän sairaalaa) Kuva 23. Toimialue 1 / Mäntän sairaalan tavoitteiden toteutuminen vuonna Kuva 24. Toimialue 2:n tavoitteiden toteutuminen vuonna Kuva 25. Toimialue 3:n tavoitteiden toteutuminen vuonna Kuva 26. Toimialue 4:n tavoitteiden toteutuminen vuonna Kuva 27. Toimialue 5:n tavoitteiden toteutuminen vuonna Kuva 28. Toimialue 6:n tavoitteiden toteutuminen vuonna Kuva 29. Toimialue 7:n tavoitteiden toteutuminen vuonna Kuva 30. Sairaanhoidon palvelualueen tavoitteiden toteutuminen vuonna Kuva 31. Tukipalvelukeskuksen tavoitteiden toteutuminen vuonna Kuva 32. Hallintopalvelukeskuksen tavoitteiden toteutuminen vuonna Kuva 33. Valkeakosken aluesairaalan tavoitteiden toteutuminen vuonna Kuva 34. Vammalan aluesairaalan tavoitteiden toteutuminen vuonna Kuva 35. Yhtymähallinnon tavoitteiden toteutuminen vuonna Taulukko 1. Sairaanhoitopiirin tunnuslukuja vuonna Taulukko 2. Sairaanhoitopiirin virat ja toimet ammattiryhmittäin ja toimintayksiköittäin vuonna Taulukko 3. Uudistamisohjelman yhteisten osaprojektien työpanosmuutokset mennessä Taulukko 4. Tuloslaskelma ja tuloslaskelman tunnusluvut Taulukko 5. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Taulukko 6. Tase ja sen tunnusluvut Taulukko 7. Kokonaistulot ja menot Taulukko 8. Konserniin kuuluvien yhteisöjen tilikauden yli /alijäämästä kuntayhtymälle kuuluvat osuudet Taulukko 9. Konsernin tuloslaskelma sen tunnusluvut Taulukko 10. Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Taulukko 11. Konsernitase ja sen tunnusluvut Taulukko 12. Toimialue 1:n tunnusluvut (mukaan lukien Mäntän sairaala) Taulukko 13. Toimialue 2:n tunnusluvut Taulukko 14. Toimialue 3:n tunnusluvut Taulukko 15. Toimialue 4:n tunnusluvut Taulukko 16. Toimialue 5:n tunnusluvut Taulukko 17. Toimialue 6:n tunnusluvut Taulukko 18. Toimialue 7:n tunnusluvut Taulukko 19. Sairaanhoidon palvelualueen tunnusluvut Taulukko 20. Tukipalvelukeskuksen tunnusluvut Taulukko 21. Hallintopalvelukeskuksen tunnusluvut Taulukko 22. Valkeakosken aluesairaalan tunnusluvut Taulukko 23 Vammalan aluesairaalan tunnusluvut Taulukko 24. Yhtymähallinnon tunnusluvut Taulukko 25. Tuloslaskelma ilman sisäisiä eriä Taulukko 26. Rahoitusosa Taulukko 27. Investointimenot Taulukko 28. Yhteenveto sitovien tavoitteiden toteutumisesta, joista hallitus vastaa valtuustolle

6

7 7 SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAJAN KATSAUS Valtuuston vuodelle 2014 asettamista kahdeksasta sitovasta tavoitteesta kolme eli palvelukokemus, palkkamenot ja tilikauden tulos toteutuivat hyvin. Käytännössä myös hoitoon pääsyssä kiireettömään hoitoon oltiin tavoitteessa. Sen sijaan hoitoon pääsy kiireellisessä hoidossa jäi jossain määrin alle tavoitteen, samoin hoidon tarpeen arviointi. Kehityskeskusteluissa tulos oli selkeästi alle valtuuston asettaman tavoitteen ja huonompi kuin edellisvuonna. Muissa kuin sitovissa tavoitteissa alle tavoitteen jäätiin palvelusopimusten toteutumisessa, terveyskeskusten tyytyväisyydessä, sisäisessä palvelukyvyssä, sairauspoissaolopäivissä, lyhyissä sairauspoissaolokerroissa. Sairaanhoitopiirin eri yksiköissä hoidettiin vuoden 2014 aikana yhteensä eri potilasta, joista erikoissairaanhoidon potilaita oli Koko konsernissa (Coxa ja TAYS Sydänkeskus mukaan lukien) potilaita hoidettiin yhteensä Erikoissairaanhoidon hoitopäiviä kertyi yhteensä (konsernitasolla ) sekä hoitojaksoja (konsernitasolla ). Avohoitosuoritteita oli yhteensä (konsernitasolla ). Sairaanhoitopiirin toimintatuotot olivat kertomusvuonna 742,1 milj. euroa ja toimintakulut 707,1 milj. euroa sekä toimintakate 35 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä oli 5,6 milj. euroa. Toimintavuonna sopimusasiakkaille annettiin noin 16 milj. euron laskutushyvitykset. Vuoden 2014 ylijäämä huomioon ottaen sairaanhoitopiirin taseessa on 15,6 milj. euroa kertynyttä ylijäämää. Toimintakatteeseen merkittävästi vaikuttanut kirjaus viime vuonna oli potilasvahinkovastuun kertaluonteinen lisäys (22,2 milj. euroa), josta valtakunnallisen ratkaisun mukaisesti osa (13,3 milj. euroa) kirjattiin tulosvaikutteisesti ja osa (8,9 milj. euroa) ilmoitetaan tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tästä huolimatta sairaanhoitopiirin tulos viime vuonna oli lähes tavoitteen mukainen. Talouden hyvään tasapainoon vaikutti keskeisesti se, että menokehitys on ollut suunnitellun mukaista erityisesti henkilöstö ja materiaalikuluissa. Ainoastaan ulkoisten palveluiden ostoissa tapahtui ylitys. Näihin menoihin on kirjattu sekä potilasvahinkovakuutuksen vastuulisäys että muualta hankittavien hoitopalvelujen ennakoitua selkeästi korkeampi taso. Sairaanhoitopiirin toimintakulujen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 2 prosenttia ja toimintatuottojen kasvu samoin 2 prosenttia. Jäsenkuntien palveluostojen laskutuksen kasvu vuoteen 2013 verrattuna oli 1,2 prosenttia. Vuoden 2014 aikana jatkettiin talouden ja kustannusten hallintaa osana normaalia talouden seurantaa sekä johtamista. Toiminnan ja talouden tasapainoisesta tilanteesta ansaitsevat erityiskiitoksen henkilöstö ja sitä edustavat järjestöt sekä sairaanhoitopiirin eri yksiköiden vastuulliset johtajat. Vuoden 2014 aikana sairaanhoitopiirin valtuusto käsitteli vuosittaisten toiminta ja taloussuunnitelman sekä tilinpäätöksen lisäksi kahta erityistä asiaa. Toinen oli ensihoitopäätöksen tarkistaminen ja toinen Taysin uudistamisohjelman 2020 hyväksyminen. Ensihoitopäätöksen tarkistamisella vakiinnutettiin jo aiemmin hyväksytty palvelutaso ja tehtiin joitain pieniä muutoksia kuntien väliseen kustannusjakoon. Taysin uudistamisohjelman hyväksymisen myötä tehtiin päätös Taysin etupihahankkeen toteuttamisesta. Päätös oli merkittävä tulevaisuusratkaisu sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan että koko Pirkanmaan erikoissairaanhoidon tulevaisuudelle. Taysin etupihahanke käynnistää noin runsaat kolme vuotta kestävän uudisrakentamisvaiheen, jonka aikana rakennetaan ns. D ja L siivet ja uudet tilat Sydänsairaalalle sekä maanalainen pysäköintilaitos. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä noin 210 milj. euroa. Myöhemmin tullaan tekemään erillinen päätös yliopistosairaalan vanhan osan peruskorjauksesta. Kertomusvuoden aikana jatkettiin Pitkäniemen alueen kehittämistä. Merkittävä uudelleenjärjestely kehitysvammahuollon osalta toteutui vuoden lopulla, kun Ylisellä sijaitsevat vaativan hoidon yksiköt siirtyivät uusiin tiloihin Pitkäniemen alueelle. Psykiatrian ja kehitysvammahuollon yhteiskäyttöön tulevien terapiatilojen suunnittelua jatkettiin. Samoin jatkettiin Pitkäniemen alueen käytön suunnittelua ns. vanhojen rakennusten osalta. Merkittävä uudelleenjärjestely kertomusvuoden aikana oli yliopistosairaalan sekä Vammalan ja Valkeakosken aluesairaaloiden keskinäisen työnjaon toteuttaminen. Taysin toimialueet ottivat entistä merkittävämmän vastuun (erityisesti lääkärityövoiman osalta) aluesairaaloiden toiminnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Samanaikaisesti on edistetty aluesairaaloiden paikallista yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Kampusjohtoryhmämalli otettiin käyttöön aluesairaalapaikkakunnilla vuoden 2015 alusta. Mäntän sairaalan osalta toteutettiin sairaalan toiminnan lakkauttaminen vuoden 2014 lopussa. Taysin hallintopalvelukeskus ja tukipalvelukeskus aloittivat toimintansa vuoden 2014 alusta. Uudistuksen myötä

8 8

9 9 KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄ JA ORGANISAATIO Tehtävä Kuntayhtymän tehtävänä on palveluyhteisönä toteuttaa laissa säädetty ja palvelusopimuksissa sovittu erikoissairaanhoito sekä huolehtia yliopistolliselle sairaalalle laissa säädetyistä muista tehtävistä. Lisäksi kuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan laissa säädetty kehitysvammaisten erityishuolto siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävän kuntayhtymän hoidettavaksi. Kuntayhtymä voi myös tuottaa valtuuston päättämille jäsenkunnille laissa säädettyjä perusterveydenhuollon ja yksittäisiä sosiaalihuollon palveluja sopimalla siitä kuntien tai kuntien muodostaman yhteistoiminta alueen kanssa. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa ja hallitsee Tampereen yliopistollista sairaalaa ja alueellisen vastuun periaatteella toimivia Valkeakosken aluesairaalaa ja Vammalan aluesairaalaa. Ylä Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen toiminta on päättynyt. Mäntän sairaalan kiinteistö on sairaanhoitopiirin omistuksessa. Kuntayhtymällä voi olla valtuuston perustamia liikelaitoksia, joiden toiminnasta määrätään tarkemmin liikelaitoksen johtosäännössä. Kuntayhtymä voi lisäksi olla mukana liikelaitoskuntayhtymässä ja osakkaana muissakin yhteisöissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaa. Sairaanhoitopiirin organisaatio VALTUUSTO HALLITUS Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Ulkoinen tarkastus YHTYMÄHALLINTO Johtoryhmä Johtajisto Perusterveydenhuollon vastuualue Tiedekeskuksen vastuualue Yleishallinnon vastuualue TAYS HALLINTOPALVELU- KESKUS Henkilöstö- ja opetuspalvelut va Talous- ja laskentapalvelut va Asiakaspalvelut va TAYS TAYS SAIRAANHOIDON PALVELUALUE Leikkaus- Leikkaus- ja anestesiatoiminnan toiminta va ja anestesia- Tehohoidon Tehohoito va TAYS TOIMIALUE 1 TAYS TOIMIALUE 2 TAYS TOIMIALUE 3 TAYS TOIMIALUE 4 Sisätautien vastuualue Keuhko-, iho- ja allergiasairauksien vast.alue Mäntän erikoissairaanhoidon vastuualue Kirurgian vastuualue Gastroenterologian vastuualue Syövänhoidon vastuualue Neuroalojen ja kuntoutuksen vastuualue Korva- ja suusairauksien vastuualue Silmäkeskuksen vastuualue TULES-vastuualue Naistentautien ja synnytysten vastuualue Lastentautien vastuualue Lastenpsykiatrian vastuualue Valkeakosken aluesairaala Vammalan aluesairaala Kuvantamiskeskusja apteekkiliikelaitos Johtokunta Johtokunta Johtokunta TAYS TUKIPALVELU- KESKUS Ruokapalvelut va Materiaalipalvelut va Sairaala- ja välinehuolto va Toimitilat va Tietohallinto ja teknologia va TAYS TOIMIALUE 5 TAYS TOIMIALUE 6 (Kehitysvammahuolto) TAYS TOIMIALUE 7 (Acuta) Aikuispsykiatrian vastuualue Nuorisopsykiatrian vastuualue Hoivapalvelut vastuualue Kuntoutuspalvelut vastuualue Perusterveydenhuollon vastuualue Erikoissairaanhoidon vastuualue TAYS Sydänkeskus Oy Fimlab Laboratoriot Oy Coxa Oy Hallitus Hallitus Hallitus Kuva 1. Sairaanhoitopiirin organisaatio vuonna 2014

10 10 Yhtymävaltuusto Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on valtuusto, johon sairaanhoitopiirin 23 jäsenkuntaa ja Tampereen yliopisto ovat valinneet edustajansa. Valtuutettuja on yhteensä 67, joista 65 edustaa jäsenkuntia ja 2 yliopistoa. Valtuuston puheenjohtajana toimi Arto Satonen Sastamalasta, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Kai Lindroos Mänttä Vilppulasta sekä toisena varapuheenjohtajana Tarja Ahonen Valkeakoskelta. Valtuuston sihteerinä toimi hallintopäällikkö Vuokko Ylinen. Toimintavuonna valtuusto kokoontui kolme kertaa. Pidettiin sääntömääräiset kevät ja syyskokoukset sekä syyskuussa ylimääräinen kokous. Valtuuston kokousten edellä pidettiin keskustelu ja tiedotustilaisuus ajankohtaisista asioista. Toimintavuoden aikana valtuusto piti lisäksi kaksi työseminaaria, joissa käsiteltiin Taysin uudistamisohjelman ja ensihoidon palvelutasopäätöksen valmistelua. Yhtymähallitus Sairaanhoitopiiriä johtaa valtuuston alaisena hallitus. Hallitukseen kuuluu 13 jäsentä, joista kaksi nimeää Tampereen yliopisto. Hallituksen esittelijänä toimi sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen ja sihteerinä hallintopäällikkö Vuokko Ylinen. Hallituksen suunnittelukokoukset ohjaavat osaltaan Taysin uudistamisohjelman päätöksentekoa. Hallituksen suunnittelukokouksen kokoonpano on sama kuin hallituksen. Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Muut jäsenet Yliopiston edustajat Ilpo Sirniö, Tampere Elina Sirén, Tampere Pekka Järvinen, Valkeakoski Tuula Petäkoski Hult, Lempäälä Tuukka Liuha, Lempäälä Tarja Soukko, Hämeenkyrö Reijo Ojennus, Parkano Armi Kärki, Pirkkala Peter Löfberg, Tampere Irene Roivainen, Tampere Sinikka Torkkola, Tampere Petri Lintunen Tarja Pösö Johtokunnat Aluesairaaloiden johtokuntien tehtävä on johtaa aluesairaaloiden toimintaa. Liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on ohjata ja valvoa liikelaitoksen toimintaa. Vuonna 2014 sairaanhoitopiirissä toimi Valkeakosken aluesairaalan johtokunta, puheenjohtajana Heikki Tyvi ja sihteerinä Päivi Rissanen; Vammalan aluesairaalan johtokunta, puheenjohtajana Pauli Pietilä ja sihteerinä Mika Ojanen sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus ja apteekkiliikelaitoksen johtokunta, puheenjohtajana Matti Höyssä ja sihteerinä Mirja Kaunonen. Johtokuntien kokoonpano löytyy sairaanhoitopiirin organisaatiokaaviosta ja myös osoitteesta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kuntayhtymässä ja kuntayhtymäkonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kuntayhtymän ja tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Muut jäsenet Yrjö Schafeitel, Tampere Pekka Anttila, Tampere Terttu Hiukkamäki, Urjala Jyrki Majakulma, Pirkkala Jaana Männikkö, Parkano Taina Niiranen, Parkano Kirsi Maarit Asplund, Tampere Esittelijänä ja sihteerinä lautakunnassa toimi tarkastusjohtaja Jarmo Paananen. Varsinaisesta tilintarkastuksesta vastasi KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy.

11 11 Hallituksen asettamat erityislainsäädäntöön perustuvat toimikunnat Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen tutkimustoimikunta Terveydenhuoltolain ( /1326) 61.3 :n mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on perustettava alueelleen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta, jossa on monitieteinen edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Toimikuntaan kuuluu 15 jäsentä. Puheenjohtajana toimi Kari Matti Hiltunen ja sihteerinä Aila Kätkä. Toimikunnan kokoonpano löytyy osoitteesta Alueellinen eettinen toimikunta Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen alueellinen eettinen toimikunta antaa lausuntoja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ja sen erityisvastuualueella tehtävistä ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvista lääketieteellisistä tutkimuksista. Toimikuntaan kuuluu 17 jäsentä. Puheenjohtajana toimi Amos Pasternack ja sihteerinä Kirsi Kohonen. Tietoa Alueellisesta eettisestä toimikunnasta löytyy osoitteesta Hallituksen asettamat muut toimikunnat Raimo Anttilan taidetoimikunta. Toimikuntaan kuuluu 7 jäsentä ja sihteeri. Puheenjohtajana toimi Elina Sirén ja sihteerinä Sari Haapalahti. Museotoimikunta Toimikuntaan kuuluu 7 jäsentä ja sihteeri. Puheenjohtajana toimi Sinikka Torkkola ja sihteerinä Minna Tölli. Yhteistyötoimikunta Toimikuntaan kuuluu henkilöstön edustajina 14 jäsentä ja työnantajan edustajina 7 jäsentä. Henkilöstön edustajana, puheenjohtajana toimi Matti Anttonen. Työnantajan edustajana, varapuheenjohtajana toimi Rauno Ihalainen. Sihteerinä toimivat Pekka Suonsivu, Minna Tölli ja Tapio Koskimaa vuoden 2014 aikana. Työsuojelutoimikunta Toimikuntaan kuuluu työnantajan edustajina kolme jäsentä ja henkilöstön edustajina 9 jäsentä, sekä asiantuntijäsenet. Puheenjohtajana toimi Eila Lammi ja sihteerinä Sirpa Repo. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä Johtoryhmän tehtävänä on avustaa sairaanhoitopiirin johtajaa sairaanhoitopiirin strategian toteuttamisessa ja sairaanhoitopiirin operatiivisessa johtamisessa. Johtoryhmään kuuluvat sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, hallintoylilääkäri, talousjohtaja, hallintopäällikkö, henkilöstön edustaja, Tampereen yliopiston edustaja, kehitysjohtaja, henkilöstön kehittämispäällikkö, tietohallintojohtaja ja viestintäpäällikkö. Sairaanhoitopiirin johtajisto Johtajiston tehtävänä on käsitellä yhtymätason strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen sekä erikoisalakohtaisen toiminnan suunnitteluun ja koordinointiin liittyviä asioita, toiminta ja taloussuunnitteluun liittyvät asiat sekä sairaanhoitopiirin toiminta ja talousseurannan kuukausiraportit (johtajan katsaus) ja välitilinpäätökset. Johtajistoon kuuluvat sairaanhoitopiirin johtoryhmän jäsenet, Taysin toimialueiden 1 7 johtajat, sairaanhoidon palvelualueen johtaja, hallintopalvelukeskuksen ja tukipalvelukeskuksen johtajat sekä Vammalan ja Valkeakosken aluesairaaloiden johtajat, Kuvantamiskeskus ja apteekkiliikelaitoksen toimitusjohtaja, henkilöstön edustaja sekä asiantuntijajäsenet. Puheenjohtajana toimi Rauno Ihalainen, henkilöstön edustajana Tanja Makkonen asti ja Kirsti Sammallahti alkaen. Sihteerinä toimi Liisa Korkka.

12 12 Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat vuonna 2014 Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien määrä ei muuttunut vuonna Jäsenkuntia oli 23 ja asukkaita vuoden lopussa yhteensä , missä lisäystä edellisvuoteen on Asukasluku* Kunta Akaa Hämeenkyrö Ikaalinen Juupajoki Jämsä Kangasala Kihniö Kuhmoinen Lempäälä Mänttä-Vilppula Nokia Orivesi Parkano Pirkkala Pälkäne Ruovesi Sastamala Tampere Urjala Valkeakoski Vesilahti Virrat Ylöjärvi SHP yhteensä * väestötietojärjestelmä Jäsenkuntia 23 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Tampere Orivesi Hämeenkyrö Sastamala Nokia Kangasala Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Akaa Urjala Jokilaakson sairaala (ei ole shp:n sairaala) Jämsä Kuhmoinen Tays/Tampere, Nokia, Kangasala Valkeakosken aluesairaala Vammalan aluesairaala Ylisen kuntoutuskeskus Nokia ja Ylöjärvi Pohjakartta Karttakeskuksen Kuva 2. Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat vuonna 2014

13 13 Sairaanhoitopiirin eräitä tunnuslukuja vuonna 2014 Taulukko 1. Sairaanhoitopiirin tunnuslukuja vuonna 2014 Sairaalat: Tampereen yliopistollinen sairaala (Tays) josta Mäntän sairaala Valkeakosken aluesairaala (Vals) Vammalan aluesairaala (Vas) Sairaanhoitopiiri yhteensä TAYS Sydänkeskus Oy Coxa Oy Jäsenkunnat: 23 Väestö : noin Palveluksessa oleva henkilöstö 1.10.: 6817 Erityisvastuualue: Väestö noin 1,1 milj. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymä Sairaansijat: somaattiset: Hoidettuja eri potilaita: ml. Sydänkeskus ja Coxa yht , josta esh:ssa pl. Sydänkeskus ja Coxa yht , josta esh:ssa Talous, milj. euroa: Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä 740,6 707,1 35,0 5,3 5,6 psykiatriset: Hoitopäivät esh somaattinen psykiatrinen Hoitojaksot esh somaattinen psykiatrinen Kuntalaskutettava avohoito, esh somaattinen psykiatrinen Päiväkirurgia, esh Maksutuotot 3,0 % Muut tuotot 2,5 % 100 % 90 % Erityisvelvoitemaksut Muut myynnit EVO-tuotot Ulkokuntamyynnit Jäsenkuntamyynnit Muut toimintakulut 2,2 % 100 % 90 % 80 % 70 % Muut tarvikkeet Hoitotarvikkeet Lääkkeet 80 % 70 % Palveluiden ostot 34,2 % 60 % 50 % 40 % Myyntituotot 94,5 % 60 % 50 % Kuva 3. Toimintatuotot ja myyntituottojen jakauma Materiaaliostot 14,6 % Henkilöstökulut 49,0 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 4. Toimintakulut ja materiaaliostojen jakauma Sair.hoidon palv. 4,9 % TA7 5,7 % Yhtymähallinto, vars. toim. 2,6 % VALS 3,7 % TA5 3,9 % VAS 2,5 % TA6 2,3 % Hallintopalv. keskus 1,5 % TA1 Mäntän sairaala 0,4 % Yhtymähallinto, erillisrahoitt.toim. 13,4 % TA3 12,9 % Yhtymähallinnon erillisrahoitteisen toiminnan kuluihin sisältyy 129,1 milj. euroa välitettävien palveluiden ja varastotarvikkeiden kustannuksia. TA1 ilman Mäntän sair. 8,4 % TA4 9,9 % TA2 9,2 % Tukipalv.keskus 9,3 % Kuvant.kesk.- ja apt.liikel. 9,7 % Kuva 5. Toimintakulujen (ml. sisäiset erät) jakauma toimintayksiköittäin

14 14 Sairaanhoitopiirin ja kuntien keskinäinen kustannusvertailu vuodelta 2013 Seuraavien kuvioiden tiedot pohjautuvat Suomen Kuntaliiton/Tilastokeskuksen antamiin tietoihin kuntien erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon nettokustannuksista asukasta kohden. Kuvioissa olevilla katkoviivoilla on kuvattu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon nettokustannukset yhteensä. (Lähde: Suomen Kuntaliitto ja Tilastokeskus) Itä-Savo Pohjois-Savo Länsi-Pohja 2250 ESH euroa/ asukas Vaasa Etelä-Savo Pohjois- Karjala Kymenlaakso Satakunta Etelä-Pohjanmaa Varsinais- Suomi PSHP Keski-Pohjanmaa Manner- Suomi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kanta- Häme Keski- Suomi Lappi Päijät-Häme Helsinki ja Uusimaa PTH euroa/ asukas Kuva 6. Kuviossa on esitetty kuntien nettokustannukset erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon sairaanhoitopiireittäin euroa/asukas vuonna ESH euroa/ asukas Pirkkala Urjala Mänttä-Vilppula Juupajoki Sastamala Ruovesi Parkano Tampere Kihniö Orivesi Virrat Pälkäne Akaa PSHP Nokia Ikaalinen Manner-Suomi Valkeakoski Jämsä Kangasala Hämeenkyrö Ylöjärvi Lempäälä Vesilahti Kuhmoinen PTH euroa/asukas Kuva 7. Kuviossa on esitetty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien nettokustannukset erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon euroa/asukas vuonna 2013.

15 15 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2014 toimintaa sopeutettiin koko vuoden yleiseen taloudelliseen tilanteeseen sekä kuntien supistuneisiin tilauksiin ja toiveisiin. Niinpä sairaanhoitopiirin tuottaman erikoissairaanhoidon kysyntä ei kasvanut edellisvuosien tapaan, vaan jäi vuoden 2013 tasolle. Erikoissairaanhoidon kysynnän kasvun pysähtyminen näkyi muutenkin palvelutoiminnassa. Erikoissairaanhoidon ulkoisten lähetteiden määrä väheni peräti kolmella prosentilla edellisvuodesta. Myös laskutettavien hoitopäivien määrä väheni kolmella prosentilla ja leikkaustoimenpiteiden määrä neljä prosenttia vuodesta Avohoitotapahtumien määrä kuitenkin oli yhä hieman kasvussa (2 %). Erikoissairaanhoidon hoitojaksot pysyivät vuoden 2013 tasolla, ja hoidossa olleiden potilaiden määrä kasvoi prosentilla. Kokonaisuutena palvelutuotannon volyymin kasvun voidaan arvioida pysähtyneen pitkästä aikaa. Osasyynä em. kehitykseen oli eräiden jäsenkuntien kanssa kesällä ja syksyllä tehdyt analyysit ja toimenpidesuunnitelmat kysynnän kasvun rajoittamiseksi. Poikkeuksena oli Acuta, jossa perusterveydenhuollon avohoitotapahtumien kasvu oli 3 prosenttia ja erikoissairaanhoidon avohoitotapahtumien määrän kasvu jopa 6 prosenttia. Jäsenkuntamyynti ylitti talousarvion noin 24 milj. eurolla eli 4,8 prosentilla. Palvelusopimusten ylitys kohdistui suurelta osin muista sairaanhoitopiireistä välitettävään palveluun sekä omien konserniyhtiöiden tuottamaan palveluun. Sairaanhoitopiirin kustannusten hallitsemiseksi aloitettiin Tampereen seutukunnan kuntien kanssa tiivis neuvottelumenettely prosessien kehittämiseksi ja kysynnän hillitsemiseksi. Työ onnistui hyvin Tampereen osalta, mutta kehyskuntien osalta tavoitteisiin ei päästy. Kokonaisuutena toimintakulut ylittyivät 4,0 prosentilla talousarvioon verrattuna. Ylitys tuli kokonaisuudessaan palveluiden ostoista. Syksyllä sovittiin aluesairaaloiden ns. kampus mallin mukaisesta toiminnan johtamisesta. Aluesairaaloiden ja Taysin välillä laadittiin yhteistyö ja työnjakosuunnitelma. Leikkaustoimintaan tehdään työnjako ja lääkärikuntaa sekä potilaita ohjataan sairaaloihin Taysin koordinoimana. Samoin aloitettiin valmistelu Kaivannon sairaalan siirtymisestä Taysin psykiatrian toimialueeseen vuoden 2015 alusta lähtien. Sairaalayhteistyötä tehtiin myös Tampereen kaupungin Hatanpään sairaalan kanssa. Taysin ja Hatanpään välillä suunniteltiin seitsemän toiminnallista ja rakenteellista yhteistyöhanketta. Joulukuussa 2013 sairaanhoitopiirin valtuuston päätti ponnen, että sairaanhoitopiirin tuli selvittää omistajaohjauksen toimivuus isojen investointien valmistelussa. Alkuvuodesta 2014 järjestettiin valtuustoseminaari sekä kunnallisjohtojen kanssa seminaarit. Virkamiesvalmisteluun sisällytettiin laajat taustakeskustelut sidosryhmien kanssa. Virkamiesvalmistelujen jälkeen järjestettiin uudet seminaarit valtuuston ja kunnallisjohtojen kanssa sekä kierrokset vanhoissa tiloissa. Valtuusto päätti kokouksessaan hyväksyä Taysin uudistamisohjelman ns. etupihahankkeen, jossa rakennetaan neljä rakennusta yhteyksineen toisiinsa sekä vanhaan sairaalaan. Niistä kaksi rakennetaan sairaanhoitopiirin rahoituksella. Ne sisältävät lasten ja nuorten somaattisen ja psykiatrisen hoidon keskuksen sekä tilat verisuonikirurgian ja toimenpideradiologian, raskauden ja synnytyksen sekä tuki ja liikuntaelinsairauksien hoitoon ja välinehuoltoon. Kolmannen lisärakennuksen rahoittaa TAYS Sydänkeskus Oy. Se sisältää sydänsairaalan. Neljännen lisärakennuksen rahoittaa sairaanhoitopiirin kiinteistöosakeyhtiö Vieritie. Se sisältää maanalaisen pysäköintilaitoksen. Nykyiset huonokuntoiset etupihan siipirakennukset puretaan. Urakointi tullaan tekemään projektinjohtourakkana. Urakoitsijakilpailutuksen voitti SRV Oyj. Sen kanssa on tehty ensimmäisen vaiheen sopimus, jonka puitteissa suunnitelmia tarkennetaan ja määritetään urakan tavoitehinta. Toisen vaiheen urakkasopimus sisältää rakentamisen ja voidaan allekirjoittaa vuoden 2015 kuluessa. Kaupin kampuksen kaavoituksen valmistelu eteni, mutta ei vahvistunut vielä 2014 kuluessa. Kaavan sisältöehdotus valmistui yhteistyössä viranomaistahojen kanssa, mutta keskustelut kaavoitukseen liittyvistä maksuista sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungin välillä siirtyivät vuoden 2015 puolelle. Kaava vahvistunee kevään 2015 kuluessa. Pitkäniemen ravintokeskus otettiin käyttöön loppuvuodesta Samoin kehitysvammahuollon vaativan kuntoutuksen tukiyksikkö valmistui joulukuussa. Toiminta siirtyi Ylisen tiloista vuodenvaihteessa Kehitysvammahuollon toiminnan siirtämiseksi Yliseltä Pitkäniemeen on välttämätöntä saada Pitkäniemen alueelle tilat toiminnallista terapiaa varten allaskuntoutusmah

16 16 dollisuuksineen. Uudistilaa käyttävät myös psykiatriset potilaat, joiden käytössä olevasta vanhasta huonokuntoisesta hissittömästä tilasta luovutaan. Hallitus piti tärkeänä terapiatalon rakentamista nopeasti. Toiminnallinen suunnitelma valmistui syksyllä Hankesuunnittelu käynnistettiin. Se valmistuu keväällä Mäntän sairaalan tilat tyhjenivät vuoden 2014 lopussa. Sairaalakiinteistöstä pyritään luopumaan mahdollisimman nopeasti. PSHP kuntayhtymäkonserniin kuuluvien kolmen potilashoidollisia ja diagnostisia palveluja tuottavan yhtiön Coxa Oy, Fimlab Oy ja TAYS Sydänkeskus Oy toiminnallinen ja taloudellinen kehitys oli tavoitteiden mukaista. Keski Suomen sairaanhoitopiiri tuli keväällä Fimlab Oy:n osakkaaksi ja siirsi laboratoriotoimintansa yhtiöön. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri saavutti tilinpäätösvuonna lähes tulostavoitteensa. Sairaanhoitopiirin ylijäämä oli 5,6 miljoonaa euroa, kun se talousarviossa oli 6,0 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiiri hyvitti vuoden aikana asiakkailleen yhteensä 16 miljoonaa euroa. Viimeisin hyvitys (6 miljoonaa euroa) annettiin vielä loppulaskutuksen yhteydessä tammikuussa 2015, jolloin ylijäämäk si oletettiin muodostuvan 12,4 miljoona euroa. Ilman viimeistä hyvitystä tulostavoite olisi toteutunut. Hyvitykseen päädyttiin jäsenkuntien enemmistön mielipiteen mukaisesti. Mikäli viimeistä hyvitystä ei olisi tehty, vaan olisi jätetty taseen ylijäämiin, olisi se helpottanut tulevien vuosien talouden suunnittelua. Vuoden 2015 talousarvio on rakennettu 7,4 miljoonan euron ylijäämälle. Vuoden 2016 ylijäämätavoite on 10,0 miljoonaa euroa ja vuoden 2017 peräti 14,0 miljoonaa euroa. Kasvava ylijäämätavoite perustuu PSHP:n uudistamisohjelman investointiohjelmaan, joka edellyttää myös investointien omarahoitusta. Ylijäämätason kasvattaminen tulee vaatimaan palvelujen myyntitason ylläpitoa sekä tiukkaa menokuria. Vuosina 2013 ja 2014 potilasvahinkovakuutuksen vastuukorotukset heikensivät huomattavasti ko. vuosien tulosta. Ylijäämätavoite ei mahdollista enää vastaavia kasvuja. Merkittävin huomio vuoden 2014 tilinpäätöksestä kuluvan vuoden talousarvioon on ehdottomasti toimintakulujen kehitysvaade. Vuoden 2015 talousarvion toimintakulut ovat 3,9 prosenttia vähemmän kuin oli vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Sairaanhoitopiirin talouden hallinnan työryhmä pyysi toimialueilta, palvelukeskuksilta sekä aluesairaaloilta heti vuoden 2015 alussa selvitystä siitä, miten ne aikovat päästä kulukehityksessä talousarvion edellyttämään tasoon. Selvityksen perusteella näyttää siltä, että talousarvion menotasoa ei voida saavuttaa perinteisellä kulukarsinnalla, vaan menotason saavuttaminen edellyttää päätöksiä merkittävistä toiminnan rakenteellisista järjestelyistä. Talouden hallinnan työryhmän helmikuun kokouksessa sovittiin niistä valmistelutoimenpiteistä, jotka tulee aloittaa, jotta talousarvio toteutuisi myös toimintakulujen osalta. Tulevien vuosien taloussuunnittelun uudistamiseksi on päätetty laajentaa vuonna 2014 aloitettua sopimusohjauspilottia koskemaan koko sairaanhoitopiirin organisaatiota. Kyse ei ole enää pilotista vaan ns. tuotantokäyttöön otettavasta prosessista. Vuoden 2016 talousarvion suunnitteluprosessityö on aloitettu jo joulukuussa 2014.

17 17 PALVELUTUOTANTO Erikoissairaanhoidon toiminnallinen näkökulma Tässä luvussa esitettyihin toiminnallisiin lukuihin sisältyvät myös TAYS Sydänkeskus Oy:n ja Coxa Oy:n tuottamat palvelut, jotka sairaanhoitopiiri on tilaajaasiakkailleen hankkinut. Lähtökohtana on palvelujen järjestämisvastuu. Erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä pysyi liki ennallaan vuoteen 2013 verrattuna, kasvua oli 0,3 prosenttia. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kysyntä oli 0,1 prosenttia edellisvuotta pienempi. Kysyntään on laskettu lähetteiden lisäksi myös ilman lähetettä ja erikoisalasiirtoina tulleet potilaat. Ulkoisten lähetteiden määrä laski 1,9 prosentilla, sisäisten määrä nousi 3,9 prosentilla ja ilman lähetettä tulleiden määrä nousi 2,6 prosentilla. Sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon toimintayksiköihin tuli vuonna 2014 yhteensä lähetettä, joista ulkoisia lähetteitä oli 76 prosenttia. Taysin kysyntä nousi edelleen 1,3 prosentilla. Valkeakosken aluesairaalan kysyntä väheni 5,8 prosentilla johtuen kirurgian ulkoisten lähetteiden vähenemisestä. Vammalan aluesairaalan erikoissairaanhoidon kysyntä laski edelleen 10,9 prosenttia, sielläkin liittyen operatiivisen toiminnan ulkoisten lähetteiden vähenemiseen. Mäntän sairaalan erikoissairaanhoidon toiminta ajettiin alas vuoden loppuun mennessä, jolloin kysyntä muodostui 55 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi. Kokonaisuutena tapahtui selvä kysynnän keskittyminen yliopistosairaalaan. Sydänkeskuksen kysyntä kasvoi 8,7 prosentilla johtuen erityisesti sairaanhoitopiirin ulkopuolisten, mutta myös terveyskeskusten lähetteiden lisääntymisestä. Coxan kysyntä kasvoi 3,9 prosentilla. Kokonaisuutena sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon toimipisteisiin terveyskeskuksista tulleiden lähetteiden määrä laski 3,0 prosentilla ja työterveyshuollon sekä yksityislääkäreiden lähetteiden määrä nousi 1,1 prosentilla. Yksityisen sektorin ja työterveyden lähetteiden osuus ulkoisista lähetteistä on noussut jo 27,6 prosenttiin. Tähän vaikutti todennäköisesti edempänä kuvatut jäsenkuntien kanssa neuvotellut sopeuttamistoimet, joiden kääntöpuolena yksityissektori näyttää edelleen vahvistavan asemaansa väylänä erikoissairaanhoidon konsultaatioon hakeutumisessa. Tilaajarenkaiden välillä terveyskeskuksista tulevien lähetteiden osuus vaihtelee jossain määrin joko terveyskeskusten resursoinnin tai potilaiden valintojen perusteella. Taysin erikoissairaanhoidon kysynnän nousu kohdistui erityisesti toimialueisiin 1,2 ja 7, joille tyypillistä on akuuttipotilaiden ja syövän hoito. Toimialueelle 3 kohdistunut pienentynyt sisäinen kysyntä vähensi hieman toimialueen kokonaiskysyntää. Samoin psykiatriaan kohdistui aiempaa vähemmän sisäisiä lähetteitä. Kysyntä lisääntyi selkeimmin sisätautien, keuhko iho ja allergiasairauksien, gastroenterologian, syövänhoidon ja silmätautien vastuualueilla. Tämä noudattaa jo vuodesta 2011 alkanutta kehitystä. Neuroalojen sekä korva ja suusairauksien kysyntä kääntyi laskuun. Palveluja tuotettiin edelleen enemmän kuin jäsenkuntien kanssa oli sovittu palvelusopimusneuvotteluissa. Muista sopimusasiakkaista Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilaus ylittyi erittäin paljon. Jäsenkuntien palvelusopimuksen toteuma ylittyi 5 prosentilla, vaikka muutos oli edellisvuoteen vain 1,2 prosenttia. Kysynnän ja palvelutuotannon sopeuttamiseksi vastaamaan tilausta käytiin useita neuvotteluita, joissa laadittiin yksityiskohtaiset sopeuttamisohjelmat lähetteiden määrän vähentämiseksi sekä tehtävien jakamiseksi sairaanhoitopiirin ja jäsenkuntien välillä. Neuvottelut olivat erityisen tiiviitä Tampereen kaupungin ja kehyskuntien kanssa. Vaikka palvelukysyntä tasaantui, sopeutustoimia voitiin kohdistaa lähinnä yksinkertaiseen poliklinikkatoimintaan ja peruspäiväkirurgiaan. Koska sopeutustoimien kohteena olevan toiminnan osuus kuntalaskutuksesta on alle 5 prosenttia, ei loppuvuoden toimilla voitu hallita laskutusta tavoitellusti. Käytännössä 71 prosenttia laskutuksesta syntyy 10 prosentista kaikkein kalleimmista ja vaikeahoitoisimmista potilaista. Sopeuttamistoimien vuoksi myös palvelutuotantoa hillittiin vuoden 2014 lopussa. Tämä johti selkeään heikkenemiseen lainsäädännön määräämän hoidon saatavuuden toteutumisessa. Vuoden lopussa yli kuusi kuukautta hoitoon odottaneita potilaita oli sairaanhoitopiirissä 62 ja heidän osuutensa kaikista odottaneista oli 1,3 prosenttia. Avohoitoon pääsyä yli 6 kuukautta odottaneiden määrä oli 32 eli 1 prosentti näistä potilaista on odottanut liian pitkään. Terveydenhuoltolaki velvoittaa myös, että ne potilaat, joiden hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin tarkastusta, pääsevät tähän tarkastukseen kolmen kuukauden kuluessa lähetteen hyväksymisestä. Pidempään odottaneiden potilaiden osuus oli 9,3 prosenttia ja tilanne on selvästi huonontunut edellisvuodesta. Kuulolaitesovituksia ja glaukooman hoitoa varten hankittiin edelleen ulkopuolisia palveluita. Kiireelliseen hoitoon pääsy on edelleen parantunut, vaikka ei vielä vuoden 2014 aikana toteutunut tavoitteen mukaisesti. 7,6 prosenttia kiireellisen hoidon tarpeessa olleista potilaista odotti yli 28 vuorokautta hoitoon pääsyä. Tilanne oli kuitenkin olennaisesti parantunut vuodesta 2011, jolloin vastaava luku oli 16,3 prosenttia. Paras tilanne kiireellisessä hoitoon pääsyssä isoista erikoisaloista oli syöpäsairauksissa. Lisäksi tilanne oli hyvä isoista erikoisaloista gastroenterologiassa, yleis

18 18 kirurgiassa, naistentaudeilla ja psykiatrian aloilla. Tilanne oli pysynyt huonona kaikilla tules vastuualueen erikoisaloilla sekä suusairauksissa. Sydänkeskuksen kiireellinen hoitoon pääsy oli tilaston valossa heikentynyt selvästi ja ongelmia on myös Vammalan ja Valkeakosken sairaaloiden kiireelliseen hoitoon pääsyssä. Palvelutuotanto painottuu aikaisempaan tapaan lisääntyvästi avohoitoon. Kuntalaskutettavien avohoitokäyntien määrä nousi 2,1 prosenttia. Kuntalaskutettavien ja sisäisesti laskutettavien käyntien yhteenlaskettu määrä nousi edellisestä vuodesta 1,6 prosentilla. Päiväkirurgisten toimenpiteiden tilastoitu määrä laski selvästi sekä tilastointikriteerien muutoksen että sovittujen toiminnan jarrutusten vuoksi. Erikoisalojen vuodeosastojaksojen määrässä ei tapahtunut muutosta, mutta hoitojaksojen lyheneminen jatkuu, jolloin nettohoitopäivien määrä väheni 3,5 prosentilla. Keskimääräinen erikoisalan osastohoitojakson pituus oli 4,4 päivää. Palveluita saaneiden eri henkilöiden määrä kasvoi 1 prosentilla. Sopeutustoimien vuoksi ensikäyntien määrä kääntyi 4,2 prosentin laskuun, mutta kokonaisuutena kutsupotilaiden kuntalaskutettavien käyntien määrä nousi 1,9 prosentilla. Erikoissairaanhoidon päivystyskäyntien määrä nousi 3,7 prosentilla. Ensiapu Acutan erikoissairaanhoidon päivystyskäyntien määrän nousu oli peräti 5,9 prosenttia. Leikkaussalitoimenpiteiden lukumäärä oli vuonna 2014 ja se väheni sairaanhoitopiirissä 2,5 prosentilla. Väheneminen johtui mm. elektiivisen kirurgian jarrutuksesta sopeutustoimien yhteydessä ja polvi ja olkapääkirurgian indikaatiomuutoksista. Päivystysleikkausten osuus kaikista leikkauksista oli 37 prosenttia. Valkeakosken aluesairaalan potilaille tehtyjen leikkaussalitoimenpiteiden määrä laski peräti 26 prosentilla. Vammalan aluesairaalan leikkausten määrä ei muuttunut olennaisesti. Taysin leikkaussalikapasiteettia täydennettiin vuokraamalla saleja Taysin käyttöön Coxasta. Sairaanhoitopiirin MRSA tartuntojen määrä on ollut valtakunnallisesti tarkastellen suurin ja alueellamme on pitkään ollut MRSA epidemia, johon on puututtu systemaattisella toimintatapojen muutoksella ja lisäresursoinnilla. Toimenpiteitä on kohdennettu myös alueellisesti. Vuonna 2014 alueellisesti tartuntojen määrä laski 17 prosentilla ja Taysissa 24 prosentilla. Tartuntojen määrä alueella laski kolmatta vuotta peräkkäin. Potilashotellin käyttöä vakiinnutettiin edelleen osaksi suunniteltua sairaalapotilaan hoitoa vuoden 2014 aikana. Hotellin käyttö vakiintui osaksi synnytyksen jälkeistä hoitoa ja loppuvuonna saavutettiin 20 päivittäisen yöpymisen taso. Erikoissairaanhoidon taloudellinen näkökulma Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon sopimusasiakkaiden laskutus oli 543,3 milj. euroa (toteuma aste sopimukseen verrattuna 105,2 prosenttia), josta jäsenkuntien osuus oli 497,9 milj. euroa (sopimusten toteuma 105,0 prosenttia) ja ulkoisten sopimusasiakkaiden asiakkaiden laskutus oli 44,2 milj. euroa. Laskutuksen kasvu jatkui edelleen varsin lineaarisena ja ero palvelusopimuksen ja toteuman välillä oli hyvin aikaisempien vuosien kaltainen. Kokonaiskasvua palvelumyynnissä edelliseen vuoteen nähden oli 2,0 prosenttia ja jäsenkuntalaskutuksessa 1,2 prosenttia. Jäsenkunnille tuotettujen erikoissairaanhoidon palveluiden laskutus Tampereen yliopistollisen sairaalan palvelulaskutus ylitti sopimuksen 4,3 prosentilla. Tampereen yliopistollisen sairaalan vastuualueiden tuottamien palvelujen toteutunut laskutus verrattuna tilaukseen vaihteli välillä 79,3 125,3 prosenttia. TAYS Sydänkeskus Oy:n tuottamien palvelujen toteuma oli 104,9 prosenttia, Valkeakosken aluesairaalan 96,8 prosenttia ja Vammalan aluesairaalan 100,6 prosenttia. Tekonivelsairaala Coxan laskutus suhteessa tilaukseen oli 103 prosenttia. Kaikkien jäsenkunta asiakkaiden laskutus verrattuna palvelusopimukseen ylittyi yhteensä 23,5 milj. eurolla. Suhteelliset ylitykset olivat seuraavat: Mänttä Vilppulan kaupunki 8,3 prosenttia, Jämsä Kuhmoinen yhteistoiminta alue 18,3 prosenttia, Tampereen ja Oriveden kaupungit 3,2 prosenttia, Kehyskuntien tilaajarengas 6,3 prosenttia, Lounais Pirkanmaan tilaajarengas 9,3 prosenttia, Kolmostien tilaajarengas 7,7 prosenttia, Virrat Ruovesi yhteistoiminta alue 3,0 prosenttia ja Juupajoen kunta 6,6 prosenttia. Etelä Pirkanmaan tilaajarenkaan laskutus palvelusopimukseen nähden alittui 0,1 prosentilla. Siirtoviivemaksujen määrä oli euroa, joka puolittui edellisvuodesta. Edellä mainituissa asiakaskohtaisissa laskutustoteumissa on otettu huomioon myös kalliin hoidon tasaus. Kalliin hoidon tasausmaksua jäsenkunnilta laskutettiin yhteensä 40,8 milj. euroa. Maksulla tasataan kuntien välillä vuotuisia yli euron suuruisia yksittäisten potilaiden hoitokustannuksia. Maksun määrä on noussut vuodesta prosentilla, mikä osoittaa osaltaan erittäin kalliiden hoitojen määrän lisääntymisen. Muille kuin jäsenkunnille tuotettujen erikoissairaanhoidon palveluiden laskutus Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelle ja muille sopimusasiakkaille myytyjen palveluiden laskutus oli kokonaisuutena sovittua korkeampi. Palvelusopimusten toteumat vaihtelivat ja olivat seuraavat: Vaasan sairaanhoitopiiri 103,9 prosenttia, Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymä 100,7 prosenttia ja Etelä

19 19 Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 115,8 prosenttia. Huittisten kaupungin toteuma oli 95,1 prosenttia. Terveydenhuoltolain perusteella mahdollisuus vapaaseen hoitopaikan valintaan erityisvastuualueella tuli voimaan toukokuussa Vuoden 2014 aikana sen perusteella hoitoon hakeutui noin 1200 potilasta, joiden hoidosta laskutettiin yhteensä 4,3 milj. euroa. Nousu edelliseen vuoteen oli erittäin merkittävä. Palvelusopimusten toteuma tilaajittain ja tuotantoyksiköittäin on esitetty kuvioissa 10 ja 11. Yksityiskohtaiset toteumatiedot on esitetty erillisessä tilasto osassa. Kanta Hämeen sairaanhoitopiirin palvelulaskutus nousi vuodesta ,0 prosentilla. Kanta Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa käytiin myös erilliset neuvottelut palveluiden käytön ja laskutuksen hallitsemiseksi. Muille kuin sopimusasiakkaille myydyt palvelut ylittivät budjetoidun kaikkiaan 2,5 prosentilla. Perusterveydenhuollon palvelut Sairaanhoitopiiri tuotti perusterveydenhuollossa ainoastaan päivystyspalveluita. Ensiapu Acutan toiminta jakautuu erikoissairaanhoidon palveluihin sekä perusterveydenhuollon palveluihin. Perusterveydenhuolto tuotti päivystyspalveluita sopimuspohjaisesti Tampereen kaupungille, Hämeenkyrön kunnalle, Ikaalisten kaupungille, Juupajoen kunnalle, Oriveden kaupungille, Pirkkalan kunnalle, Ruoveden kunnalle ja Ylöjärven kaupungille. Ensiapu Acutan perusterveydenhuollon käyntimäärät lisääntyivät edelleen 3,5 prosentilla ja palvelusopimusten toteuma tasauksen jälkeen oli yhteensä 8,8 milj. euroa ja sopimuksen toteumaprosentti oli 102,8. Valkeakosken aluesairaala ja Vammalan aluesairaala tuottivat alueensa väestölle myös yhteispäivystyspalveluja. Vammalan aluesairaalan perusterveydenhuollon päivystyksen toteuma oli 2,8 milj. euroa, joka ylitti tilauksen 11,9 prosentilla. Valkeakosken aluesairaalan päivystyspalvelujen toteuma oli 1,0 milj. euroa. Kehitysvammahuollon palvelut Taysin toimialueen 6 hoivapalvelujen ja kuntoutuspalvelujen vastuualueet tuottivat pitkäaikaista laitoshoitoa, lyhytaikaisia tutkimus ja kuntoutusjaksoja, asumispalvelua Uunilintukodissa Parkanossa sekä kehitysvammapoliklinikan palveluja. Osa hoitopaikoista on varattu lyhytaikaiseen kuntoutukseen, tutkimukseen ja hoitoon sekä kriisitilanteita varten. Kunkin asiakkaan palveluista sovitaan kuntien kanssa yksilöllisesti. Kehitysvammahuollon suunnitelman mukaisesti on myös vuonna 2014 vähennetty Pirkanmaalla laitospalveluja ja lisätty asumispalveluja kunnissa. Toimialue on laatinut suunnitelman Ylisen asumispalveluiden lopettamisesta ja palveluiden keskittämisestä Pitkäniemen alueelle. Keskeisenä osana suunnitelman toteutusta otettiin käyttöön uudet kehitysvammahuollon tukikeskuksen tilat Pitkäniemen alueella. Avohoitotapahtumat kasvoivat edellisestä vuodesta 3 prosentilla. Hoivapalveluissa tuotetut hoitopäivät vähenivät 20 prosentilla. Laitoshoidon määrä väheni suunnitelman mukaisesti. Toteutuneista hoitopäivistä laskettu asiakaspaikkaluku oli vuonna 2014 keskimäärin 171 paikkaa, kun vuonna 2013 se oli 214 paikkaa. Vähennys oli 43 paikkaa. Ulkokuntien käytössä oli keskimäärin 6,1 asiakaspaikkaa. Kehitysvammahuollon palveluja tuotettiin jäsenkunnille yhteensä 19,3 milj. euron arvosta, mikä oli noin euroa enemmän kuin oli suunniteltu. Ensihoito Vastuu ensihoitopalveluiden järjestämisestä tuli sairaanhoitopiirille vuoden 2013 alusta. Palveluiden järjestäminen perustuu sairaanhoitopiirin valtuuston hyväksymään palvelutasopäätökseen, jossa määritetään ne saavutettavuuskriteerit, jotka ensihoidon tulee täyttää. Ensihoidon käytännön toteuttamisesta vastasivat erikseen määritellyillä alueilla Pirkanmaan pelastuslaitos ja kilpailutetut yksityiset palveluntuottajat. Vuosi 2014 oli toinen palvelutasopäätöksen mukainen vuosi. Vuoden 2014 aikana Pirkanmaan ensihoitoyksiköillä on ollut kaikkiaan ensihoitotehtävää, eli keskimäärin 161 tehtävää päivässä. Vuonna 2014 toiminta alueeseen on liittynyt Kuhmoinen sekä Jämsä. Tehtävien määrä lisääntyi edellisvuodesta 7,5 prosentilla. Kokonaisuutena päätöksen mukainen palvelutaso saavutettiin vähäisin poikkeamin, mutta merkittäviä kuntakohtaisia eroja oli, mikä osoittaa tarvetta edelleen kehittää järjestelmän toimintaa. Ensihoidon kokonaislaskutus oli 19 milj. euroa, joka alitti ennakkolaskutuksen eurolla. Yhteistyö tilaajien kanssa Yhteistyötä tilaajien kanssa tehtiin usealla tasolla. Keskeisiä yhteistyöfoorumeita olivat tilaajarenkaiden pääneuvottelijoiden kokoukset, kunnallisjohtajien tapaamiset sekä kaupunkiseudun ja Tampereen kaupungin kanssa tapahtuneet omistajaohjauskokoukset. Pääneuvottelijakokousten lisäksi järjestettiin useita neuvotteluja palvelusopimuksen toteuttamiseen liittyvistä toiminnallisista ja yhteistyöjärjestelyistä sekä sairaanhoitopiiriettä toimialuetasoilla. Pääneuvottelijoiden kokouksissa käsiteltiin konkreettisia toiminnan yhteistyökysymyksiä ja palvelusopimukseen liittyviä asioita. Keskeinen teema kunnallisjohtajien kokouksissa oli palvelusopimuksen uudistamishanke, jonka mukaista sopimismenettelyä pilotoitiin toimialueella 2, sekä silmätautien ja aikuispsykiatrian aloilla. Kokemusten perusteella sairaanhoitopiirin hallitus päätti laajentaa uuden sopimusmenette

20 20 lyn koskemaan kaikkea sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon toimintaa. Tilaajakartan mukainen väestömäärä on yhteensä ja yhteensä Sopimuskumppaneita ovat myös: - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri - Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä - Vaasan sairaanhoitopiiri - Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ostaa palveluja, mutta ei ole sopimuskumppani Kehyskunnat as. Kolmostie as. Lounais- Pirkanmaa as. Sastamala Parkano Kihniö Punkalaidun Huittinen as as. Mänttä-Vilppula as. Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki as. Orivesi Hämeenkyrö Tampere Nokia Pirkkala Virrat Lempäälä Vesilahti Kangasala Pälkäne Valkeakoski Akaa Urjala Etelä-Pirkanmaa as. Jämsä as. Kuhmoinen Pohjakartta Karttakeskuksen Kuva 8. Sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon palvelusopimusmenettelyn mukaiset sopimuskumppanit vuonna 2014 Ruovesi Kihniö Mänttä-Vilppula Sastamala Virrat Urjala Pälkäne Parkano Juupajoki Akaa Orivesi Valkeakoski Ikaalinen Hämeenkyrö Kangasala Nokia Lempäälä Ylöjärvi Vesilahti Tampere Pirkkala Kuhmoinen Jämsä PSHP 1257,8 1251,6 1142,8 1141,0 1131,8 1131,4 1115,9 1113,8 1098,5 1096,6 1093,1 1080,3 1074,2 1025,9 960,5 944,3 915,0 910,9 903,1 887,1 826,2 787,4 765,2 949, Kuva 9. Toteutunut erikoissairaanhoidon palvelutuotanto jäsenkunnittain vuonna 2014 euroa/asukas. Kalliin hoidon leikkaus ja tasausmaksu huomioitu, mutta ei erityisvelvoitemaksua.