Susifoorumi , Mustasaari,

Transkriptio

1 Susifoorumi , Mustasaari, Rannikko-Pohjanmaan alueella havaintomäärät ja lajikohtaisten havaintojen jakaantuminen suurpetohavaintojen osalta on muuttunut ratkaisevasti. Tuskin koskaan on keskustelu suurpedoista on ollut niin jokapäiväistä kuin nyt. Susihavainnot ovat arkipäiväistyneet. Susikannan painopiste on siirtynyt idästä länteen tiheämmän asutuksen alueille. Kannan tiheys on saavuttanut tason, jolleei löydy sosiaalista hyväksyntää. Ihmisen ja suden kohtaamistilanteet ja jälkihavainnot ovat lisääntyneet ja tulevat varmasti edelleen lisääntymään talvella Aiemmassa sudenhoitosuunnitelmassa kuviteltiin kyettävän ennakoimaan ja ohjaamaan susikannan sijoittumista. Tämä ei onnistunut käytettävissä olevilla keinoilla. Ihmistenkokema tarve päivittäisten rutiinien muuttamiseksi, huoli riskeistä ja jopa pelko turvallisuudesta susialueilla on todellinen.keskustelu uhkan tai onnettomuuden realisoitumisesta ei ole merkityksellistä, jos kyetään keskustelemaan vain yleisellä tasolla ja todennäköisyyksistä. Jokainen tapaus on merkityksellinen sen kokevalle ihmiselle. Haittojen torjunta, karkoittaminentai lopetuspäätöksen toimeenpano, eivät voi perustua vain vapaaehtoisten tarjoamaan työpanokseen.

2 Vatuullisetviranomaiset ja lainsäätäjät eivät ole ymmärtäneet tilanteen vakavuutta paikallisesti susialueilla. Hyvin harva haluaa elää susireviirin naapurissa, mutta myös hyvin harva haluaa suden hävittää täydellisesti. Olemme kuulleet useissa tilaisuuksissa kevään aikana mitä ei saa tehdä suden aiheuttamien haittojen minimoimiseksi. Se ei ole vastaus ongelmaan. Haluamme tietää mitä ongelman ratkaisemiseksi tullaan tekemään ja kuka toimenpiteistä on vastuussa aikatauluineen. Kuinka yhteiselo suden kanssa sujuu siten, että sille löytyy sosiaalinen hyväksyntä? Ekologisen kestävyyden tulee haitallisten lajien kohdalla olla alisteinen sosiaaliselle kestävyydelleja tämä periaate on jo käytössä poronhoitoalueella. Tämä näkemys on saatava laajennettua koko maahan. Poliisilain perusteella tehtävä haitallisen yksilön lopetuspäätös on poikkeustilanne tilanne mihin on jouduttu, koska kannan säätely paikallisesti tai käytettävissä olevat keinot eivät ole olleet riittäviä. Olemme luoneet ongelman itse. Meitä sääteleviä sopimuksia ja kansallista lainsäädäntöä on pyrittävä ja kyettävä muuttamaan siten, että haitallisten yksilöiden säätely on joustavampaa ja päätöksenteko paikallista. Päätösten toteuttaminen on oltava mahdollista ilman lainvoimaisuutta. Todellisen paikallisen uhkan realisoituessa toimintatavan ja mallin on oltava selkeä ja ymmärrettävä. Viranomaisten päätöksien sisältö ja linja on oltava johdonmukainen ja ennakoitavissa. Tähän tarvitaan koulutusta ja lainopillista neuvontaa hakijoille sekä on löydettävä tapa saada myös selkeä linjaus vaadittavasta näytöstä hallinto-oikeuksista. Arvio toimenpiteiden onnistumisesta.

3 Kaikessa tiedottamisessa ja keskustelussa on pyrittävä korostamaan, että kysymys ei ole metsästyksestä tai harrastustoiminnasta, vaan uhkaavasti käyttäytyvien yksilöiden poistamisesta ja todellisten haittojen pienentämisestä. Ihmisten pelko on todellista. Paikallisten asukkaiden mielipiteelle on annettava nykyistä suurempi painoarvo. Ihmiset odottavat todellisia päätöksiä. Keskustelu ei voi jatkua ikuisesti. Näkemys susikannan hoitamisesta alueellisesti on muuttunut ratkaisevasti. Päivitettävään hoitosuunnitelmaan on sisällytettävä keskeisenä elementtinä myös paikallinen sosiaalinen hyväksyntä ja varmistettava toimenpiteiden vaikuttavuus. Tilanteen muuttuessa on päätös tarvittavista toimenpiteistä tehtävä nopeasti. Suurpetopolitiikan onnistumista on kyettävä mittaamaan seurannalla. Myös paikallistasolla.

4 Sakari Mykrän johtopäätöksiä Rinnakkainelo haitallisten lajien kanssa vaatii paikallisyhteisön mukaanottoa päätöksentekoon (Väitös: FM Sakari Mykrä, , ympäristötiede) Kokemustiedon ja tutkimustiedon kertyminen vaikuttaa asenteiden kautta lajin asemaan hyöty/haitta -luokittelussa joko muuttaen tai vahvistaen. Arkensa lajin kanssa jakava paikallinen väki on kokemusperäisen tiedon myötä kannanhoidon kannalta merkittävämpi kuin muut. Haitallisen lajin kannanhoidon sosiaalisen kestävyyden jäädessä toteutumatta paikalliset kykenevät omaehtoiseen kannanhoitoon. Ekologisen kestävyyden tulee haitallisten lajien kohdalla olla alisteinen sosiaaliselle kestävyydelle. Sosiaalista kestävyyttä ei voi rakentaa pakolla, vaan paikalliset tulee aidosti osallistaa lajeja koskevaan päätöksentekoon. Sosiaalinen kestävyys voi toteutua vain, jos paikallistasolla kansalaisilla vallitsee aito tunne oman arkisen tilansa hallinnasta.

5