VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS
|
|
- Eeva-Kaarina Keskinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo
2 Vieraslajien seuranta ja tiedonvälitys Miksi tarvitsemme kansallisen vieraslajistrategian Miksi tarvitsemme vieraslajien seurantaa Miten vieraslajien haittavaikutukset minimoidaan Kansainvälinen ja kansallinen lajitiedon välitys European Strategy on Invasive Alien Species Vieraslajimääritelmä suomeksi
3 Miksi tarvitsemme vieraslajistrategian ja toimintaohjelman? Koska Suomessa on useita haitallisia vieraslajeja, ja niitä tulee koko ajan lisää globalisaation ja ilmastonmuutoksen edetessä. Koska haitalliset vieraslajit muodostavat uhan luonnon monimuotoisuudelle aiheuttamalla muutoksia geeni-, laji-, elinympäristö- tai ekosysteemitasolla. Koska vieraslajien torjunta ei ole kenenkään vastuulla, olemme menettämässä tilanteen hallinnan. Ilman mittavaa kansallista vieraslajistrategiaa ja toimintaohjelmaa emme pysty ehkäisemään uusien haitallisten vieraslajien saapumista emmekä pitämään kurissa jo saapuneita haitallisia lajeja. The Brown Tree Snake
4 Miksi tarvitsemme vieraslajien seurantaa? Tietomme Suomen vieraslajeista ja niiden kantojen kehityksestä on hyvin puutteellinen. Useat nykyisistä haitallisista vieraslajeista tuotiin kauan sitten, ja Suomessa voi olla lajeja, joiden haitallisuutta emme ole vielä todenneet. On myös odotettavissa, että uusia haitallisia lajeja ilmenee, koska ilmastonmuutos on jo nyt edistänyt niiden leviämistä. Ajantasainen tieto nykyisten ja tulevien lajien esiintymistä ja leviämisestä on edellytys tehokkaalle torjunnalle. Seurannan avulla vieraslajit voidaan löytää mahdollisimman aikaisin.
5 Lajeja, joiden leviämistä on seurattava ja rajoitettava Jättipalsami Jättiputket Komealupiini
6 Miten vieraslajien haittavaikutukset minimoidaan? Ehkäisemällä lajien saapuminen Hävittämällä haitalliset lajit Valvomalla haitallisten lajien kantojen kehitystä ja rajoittamalla niiden leviämistä
7 Lajien saapumisen ehkäiseminen Haitallisten lajien saapuminen Suomeen tulee ehkäistä mahdollisimman aikaisin, ennen kuin ne saapuvat tai muodostavat pysyvän kannan. Tarvitaan tehokkaita tiedonvälityskanavia, jotta torjuntatoimet käynnistetään ajoissa. Varoitusjärjestelmä Early warning Kansainvälinen NOBANIS Kansallinen tiedonvälitys kaikille toimijoille Suomessa sekä valtakunnalliselle että alueellisella tasolla.
8 Saapumisen valvonta on useiden vastuulla Tulli Kasvintarkastus Eläintarkastus Puutarhat Muut tavaraliikenne Painolasti Uusien lemmikkieläinten hankinta ja niiden karkaaminen tai tahallinen vapauttaminen luontoon Linnunsiementulokas, Turun sanomat Stowaway plants IAS NO
9 Levinneisyys EU: Harmonia axyridis harlekiinileppäkerttu Myynnissä Vantaalla Harmonia axyridis (DAISIE) GISD 100
10 Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä NOBANIS, DAISIE, GISIN NOBANIS GISP 100 worst aliens Lähde kuva ja kartta Kuva oikealla:
11 On laadittava luetteloita haitallisista lajeista Tarvitaan kattava luettelo Suomessa esiintyvistä vieraslajeista kaikista eliöryhmistä. Luettelemalla osoitetaan lajit, joiden katsotaan jo nyt muodostavan uhan luonnollemme. Tarvitaan erillinen luettelo lajeista, joiden tuonti Suomeen on kielletty- nk. musta lista. On laadittava luettelo lajeista, joita on tulossa, ja joita on pidettävä silmällä nk. Early warning luettelo.
12 Tietomme vieraslajien esiintymistä on puutteellista ja hajallaan Tietoja vieraslajeista on useilla tahoilla, museoilla, ympäristöhallinnolla, kunnilla, järjestöillä ja kansalaisilla. Lajihavaintoja, johon kuuluvat myös vieraslajit, on kerätty Luonnontieteellisen keskusmuseon toimesta ja tiedot on julkaistu mm. kasviatlaksessa. Ongelmana on, että meillä ei ole kattavaa kuvaa edes haitallisimpien lajien esiintymistä Suomessa. Kasviatlas - "jättiputki" Kasviatlas - jättipalsami
13 Tehokasta tiedonvälitystä tarvitaan, koska Haitalliset vieraslajit koskettavat useita hallinnonaloja ja toimijoita. Torjunnan tehostaminen edellyttää tietoa vieraslajeista monille eri tahoille.
14 Vieraslajitiedon tehostamiseksi tarvitsemme helppokäyttöisen internetpohjaisen tiedonvälitys- ja hallintajärjestelmän, josta eri toimijat näkevät helposti mitä kannattaa pitää silmällä ja miten eri kannat ovat kehittyneet eri puolilla maata, jonne kansalaiset voivat ilmoittaa havaintojaan, jolla viranomaiset ja muut toimijat voivat tiedottaa mitä tulisi pitää silmällä, josta media ja muut kiinnostuneet saavat helposti tarvitsemaansa tietoa haitallisista vieraslajeista.
15 Vieraslajitiedon keruu ja välitys käyttäjille Hajallaan olevat vieraslajitiedot tulisi kerätä On luotava ainakin yksi paikka, josta tiedot haitallisista vieraslajeista ja niiden torjuntamenetelmistä ovat saatavilla. Kannattaa hyödyntää olemassa olevia tiedonkeruu- ja tiedonvälitysjärjestelmiä mm. (Hatikka, Luonnontila). Hatikka
16 IAS-lajeihin liittyviä selvitys- ja tutkimustarpeita Tarvitaan tietoa siitä, mitkä haitalliset lajit esiintyvät Suomessa. Tarvitaan menetelmiä haitallisten lajien vaikutusten arvioimiseksi. Tarvitaan työkaluja, joilla voidaan ennustaa haitallisten lajien leviämistä ja niiden aiheuttamia haittavaikutuksia Selvitetään nykyiset torjuntamenetelmät ja tarvittaessa kehitetään uusia menetelmiä, joilla saadaan estettyä haitallisten lajien saapuminen Suomeen. Tarvitaan menetelmiä, joilla hävitetään haitalliset lajit, sekä keinoja ehkäistä lajien leviäminen ja haittavaikutukset. Tarvitaan taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointeja.
17 Vieraslajien torjuntaa edellyttää, että Laaditaan kansallinen vieraslajistrategia EU:n vieraslajistrategian pohjalta. Viranomaisten ja muiden toimijoiden vastuut selvitetään ja työnjaosta sovitaan. Ajankohtaiset tiedot haitallisista vieraslajeista on saatava helppokäyttöisessä internet-pohjaisessa tietokannassa. Selvitetään onko tarve laatia luettelo nk. musta lista lajeista, joiden tuonti Suomeen on kielletty niiden aiheuttamien ekosysteemivaikutusten ansiosta. On laadittava ohjeita maahantuojien ja myyjien kanssa siitä mitä lajeja voidaan myydä ja millä ehdoilla. Ennen kuin saa tuoda ja ottaa käyttöön uusia lajeja on maahantuojan laadittava selvitys, ettei niillä ole haitallisia ekosysteemivaikutuksia. Tämän tulisi koskea myös biologisen torjunnan eliöitä ja bioenergiakasvien käyttöönottoa.
18 Kansallinen koordinaatio puuttuu Toiminnalle on oltava selkeät tavoitteet ja sille on oltava selkeä vastuunjako. Tarvitaan vastuutaho, joka koordinoi toimintaa. Viranomaisten ja muiden toimijoiden vastuunjako on selvitettävä. Tarvitaan riittävät toimintaedellytykset, valtuudet, ja voimavarat eri toimijoille.
19 SYKEn rooli vieraslajien torjunnassa Vieraslajien vaikutukset uhanalaisiin lajeihin ja elinympäristöihin ja ekosysteemeihin Vieraslajien aiheuttamien uhkien ja niiden haitallisuuden arviointiin tarvitaan luontoyksikön asiantuntemusta ja tietoaineistoja, joiden avulla voidaan tukea ja laatia ohjeita viranomaisille ja kansalaisille vieraslajien torjunnan ja haittojen ehkäisyn järjestämisessä Vieraslajikysymykset sisältyvät luontoyksikön harjoittamaan kansainväliseen yhteistyöhön esim. NOBANIS-projektiin, jossa yksikkö on Suomen kansallinen yhteistyötaho
Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
Helsingin vieraslajilinjaus Ympäristölautakunta
Helsingin vieraslajilinjaus 2015-2019 Ympäristölautakunta 14.4.2015 VISIO haitallisten vieraslajien leviämistä on rajoitettu uusien lajien asettuminen on estetty vieraslajeista aiheutuvat haitat on minimoitu
Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu
Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen
Vieraslajit hallintaan
Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015
HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta
Ympäristövaliokunta Kuuleminen 10.11.2015 HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö
Helsingin vieraslajitietokanta. Niina Salojärvi ja Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Helsingin vieraslajitietokanta Niina Salojärvi ja Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskus 15.4.2015 TAUSTAA Kuntien tehtäviksi määritetään kansallisessa vieraslajistrategiassa seuraavia osa-alueita:
Viestintämateriaalien analyysiä. Elina Nummi ja Kaisa Pajanen
Viestintämateriaalien analyysiä Elina Nummi ja Kaisa Pajanen elina.nummi@hel.fi kaisa.pajanen@hel.fi Kansallinen vieraslajistrategia 3. Käynnistetään vieraslajeja koskeva viestintä ja koulutus 3.1 Laaditaan
28.4.2012. Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?
Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt Tuuli Ylikotila Rakennusvirasto Puutarhakarkulaiset kuriin Mitä tehdä Pirkanmaalla? 26.4.2012 Sisältö Määritelmiä
TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA
TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA Etelä-Savon kalastusaluepäivä Mikkeli 2.2.2017 Jorma Kirjavainen, ELY-Kalatalouspalvelut/ Järvi-Suomi 2017 2 Täplärapu tuotiin Suomeen v 1967 Pohjois-Amerikasta =>nyt 566
Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR
Haitallisten vieraslajien torjunnasta Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Helsingin LUMO- ohjelman seurannan seminaari 3.6.2014 LUMO- toimintaohjelma 2008-2017 5.1 Yleiset tavoitteet ja toimenpiteet
HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö
HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta 9.2.2016 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit
Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla
Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla Vieraslajien hallinta teemapäivä, SYKE 8.11.2016 Maaret Väänänen, suojelubiologi Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla
Jättiputkitiedon hallinta ja seuranta. Kellari Terhi Ryttäri ja Erja Huusela-Veistola 13:15-14:30
Jättiputkitiedon hallinta ja seuranta Kellari Terhi Ryttäri ja Erja Huusela-Veistola 13:15-14:30 Esittäytymiskierros Jättiputki4 ryhmä, läsnäolijat: Sukunimi Etunimi Yritys / Organisaatio X Flemming Lise-Lotte
Vieraat valloittajat - kuntien rooli vieraslajien torjunnassa. Annemarie Hietala. Metsä- ja viherpäivät 24.5.2012 Helsinki
Vieraat valloittajat - kuntien rooli vieraslajien torjunnassa Annemarie Hietala Metsä- ja viherpäivät 24.5.2012 Helsinki Sisältö 1. Vieraslajien aiheuttamat haitat 2. Kansallinen vieraslajistrategia 3.
Littoistenjärven lammikkikartoitus
Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:
HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö
HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta 8.12.2015 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit eivät kuulu
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (8) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/2017 1 (8) 691 Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle ehdotuksesta haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi HEL 2017-005005 T 00 01 06 829/04.08.00/2017 Päätös
Vieraslajilainsäädäntö - käytännön soveltamistilanteita
Vieraslajien hallinta teemapäivä SYKE 8.11.2016 Vieraslajilainsäädäntö - käytännön sveltamistilanteita Kuva: Länsi-Sav Maa- ja metsätalusministeriö lainsäädäntöneuvs Pekka Kemppainen Sveltajan 5 muistisääntöä
Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen
Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,
Vieraslajit ja kasvintuhoojat
Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet seminaari 15.2.2016 Sinikka Rantalainen Mikä on vieraslaji Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja
Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.
Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia. Vieras vai tulokas? VIERASLAJI Ei kuulu alkuperäiseen lajistoon Ylittänyt ihmisen avustuksella meren, vuoriston tai
Vieraslajien torjunta väylänpidossa - tavoitteet ja ohjeet
Vieraslajien torjunta väylänpidossa - tavoitteet ja ohjeet Anne-Mari Haakana, Liikennevirasto Vieraslajiasioiden neuvottelukunnan kokous 27.11.2017 Joka kesäisiä keskustelua ja kyselyjä aiheuttavia teemoja
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen
Avoimet luontohavainnot
Avoimet luontohavainnot Ekologiset yhteydet -seminaari 9.3.2012 Luonnontieteellinen keskusmuseo Miten luontohavainnot syntyvät? Tutkimuksen tuloksena Tieteellisistä kokoelmista Luontoharrastajat keräävät
Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset. Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo
Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo 10.-11.9.2019 Merkittäviä tapahtumia kuluneen vuoden aikana Syken Biodiversiteettikeskuksessa:
Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne
Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne Luonnonsuojelun ajankohtaispäivät 19.12.2016 19.12.2016 Marja Vieno VARELY Luonnonsuojelu Määritelmiä Vieraslaji = luontaisen levinneisyysalueensa
SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010
SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset
Tapahtumat ja niiden toteutus
Tapahtumat ja niiden toteutus Tiina Ikonen, Marttaliitto Markus Seppälä, SLL 13.4.2019 Martat ja VieKas Life hanke 2018-2023 Koulutamme (Marttaliitto) Viisi koulutustilaisuutta (13.4.2019 ja 4 x vuosina
LIITE. asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /...
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.4.2018 C(2018) 2526 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /... Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 täydentämisestä haitallisia
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk
Kultasakaali riistalajiksi - perustelut Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk 29.2.2019 Kultasakaali on jo nyt vieraslaji Kultasakaali on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (6) 54 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ympäristökeskukselle vieraslajien linjauksista Helsingissä 2012-2016 HEL 2012-017199 T 11 01 04 Päätös päätti antaa
Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?
Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä
Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi
Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen Eduskunnan ympäristövaliokunta ja Suomen Biodiversiteettityöryhmä
Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto
Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti
TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI
TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI Salla Hannunen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Viheralan kasvinterveysseminaari 24.10.2013 KASVINTERVEYDEN RISKINARVIOINTI 1) Mitä se on? 2)
EUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta
Kaakkois-Suomen Fennoskandian Vihreän Vyöhykkeen seminaari. Imatra Nina Peuhkuri, Luke
2019-2021 Kaakkois-Suomen Fennoskandian Vihreän Vyöhykkeen seminaari Imatra 23.5.2019 Nina Peuhkuri, Luke Funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland. 1 Projektin tavoitteet
Kuinka kunnat ja muut viranomaistahot voivat hyödyntää Lajitietokeskuksen palveluja mm. Vihko-palvelua
SUOMEN LAJITIETOKESKUS Kuinka kunnat ja muut viranomaistahot voivat hyödyntää Lajitietokeskuksen palveluja mm. Vihko-palvelua Kari Lahti 14.06.2018 kari.lahti@helsinki.fi 1 VIRANOMAISPALVELUT Viranomaiset
Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset
Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Luonnonsuojeluosasto ylitarkastaja Iiro Ikonen 15.12.2016 22.12.2016 Kiireellisesti suojeltavien lajien neuvottelut
Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano
Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,
Lajitietokeskus. Esityksen sisältö. 1. Mitä lajitieto on? 2. Mihin lajitietoa käytetään? 3. Lajitiedon hallinnan ongelmat
Esityksen sisältö Lajitietokeskus ja tietojen avoimuus ekologisten verkostojenkin suunnittelun pohjana Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ekologiset yhteydet 8 -seminaari Tieteidentalo, Helsinki,
EU:n haitallisten vieraslajien luettelo. Komission ehdotus luettelon täydentämiseksi
Ympäristövaliokunta Maa- ja metsätalousvaliokunta Kuuleminen 23.5.2017 E 31/2017 vp EU:n haitallisten vieraslajien luettelo Komission ehdotus luettelon täydentämiseksi 19.6.2017 Maa- ja metsätalousministeriö
Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden
Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.9.2013 SWD(2013) 322 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Ratkaisumalleja luontoarvojen asettamiin haasteisiin Ekosysteemihotelli. Liisa Suhonen 13.6.
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 - Ratkaisumalleja luontoarvojen asettamiin haasteisiin Ekosysteemihotelli Liisa Suhonen 13.6.2017 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse.
Lataa Suomen uhanalaiset kasvit. Lataa
Lataa Suomen uhanalaiset kasvit Lataa ISBN: 9789513165932 Sivumäärä: 384 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.77 Mb Maailman luonnon köyhtyminen jatkuu, eikä Suomenkaan luonto ole tältä kehitykseltä turvassa.
hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten
Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?
Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän
LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?
LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö? Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus, Oulu Luonnon monimuotoisuuden tavoitteet Suomessa vuoteen 2020 ja sen jälkeen Eduskunnan ympäristövaliokunnan
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA VIERASLAJISTRATEGIASTA
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA VIERASLAJISTRATEGIASTA Valtioneuvosto on 15.3.2012 maa- ja metsätalousministeriön esityksestä hyväksynyt kansallista vieraslajistrategiaa koskevan periaatepäätöksen.
IPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo
IPBEStyöohjelmaluonnos Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo 18.11.2013 Työohjelman yleinen päämäärä Ensimmäinen IPBES työohjelma Valmisteltu Bureaun ja MEPin (Multidisciplinary
Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF
Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden
Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta
Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Jaana Husu Kallio 31.3.2014 IPCC:n 2. arviointiraportin julkistustilaisuus, SYKE 1: Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen
Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi
Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi 1. Tausta ja tavoitteet EU:n haitallisten vieraslajien levinneisyys ja hallintatoimenpiteet (EU-HAVI) -hankkeessa selvitettiin EU:n haitallisten
Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet
Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä
Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE vieraslajihanke
Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE vieraslajihanke 2018 2023 Miten hanke koskettaa ja hyödyttää SLL:n piirejä ja yhdistyksiä? VieKas -hanke kartoittaa ja torjuu haitallisia vieraskasveja VieKas eli VierasKasvi
Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto
Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien
Vieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana. Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari 15.10.
Vieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari 15.10.2008, Säätytalo Tulokaslajit Tulokaslajeista voi aiheutua huomattavaa haittaa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TEHTÄVÄT HAVINA-HANKKEESSA
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TEHTÄVÄT HAVINA-HANKKEESSA Suomen luonnonsuojeluliitto palkkasi LuK Markus Seppälän vieraslajivastaavaksi 1 kk:n ajaksi kesällä 2012 ja 2013. Seppälä suunnitteli ja toteutti
Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa
Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Ympäristönsuojeluviranhaltijoiden Lammin Päivät 4.-5.10.2017 MIKSI? Luonnon monimuotoisuuden kaventuminen
EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu
EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä Nunu Pesu 11.9.2018 EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevat päätavoitteet Luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on edistää luonnon
Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.
Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva
Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä
Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Haitalliset vieraslajit Suomessa Toimittajaseminaari Säätytalo, Snellmanninkatu 9-11, Helsinki Sisävesien
Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset
Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset 2015- Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos Ilmatieteen laitos Suomen ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valtion
Lajitietotyöryhmän aloituskokous
Lajitietotyöryhmän aloituskokous Aika: keskiviikko 26.8.2015 klo 12:00 15:00 Paikka: Luonnontieteellinen museo, Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki, Aleksanteri-sali (2. kerros). Läsnä: Tea von Bonsdorff,
Anu Hallikainen VIERASLAJIEN UHAT POHJOISELLE VIHERALALLE
Anu Hallikainen VIERASLAJIEN UHAT POHJOISELLE VIHERALALLE VIERASLAJIEN UHAT POHJOISELLE VIHERALALLE Anu Hallikainen Opinnäytetyö Kevät 2013 Puutarhatalouden koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Painolastivedet hallintaan
Ympäristövaliokunta Eduskunta 8.12.2015 HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön
Vieraslajit valtaavat Saaristomerta
Vieraslajit valtaavat Saaristomerta Maiju Lehtiniemi Kuva: H Nilanen Saaristomeri pintaa syvemmältä 6.2.2018 Lajiliikenne kasvaa Euroopan vieraslajitilanne Maalla elävät lajit Merilajit Makean veden lajit
Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?
Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,
Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle
Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu (Rosa rugosa) on Koillis-Aasian rannikolta 1900-luvun alussa Suomeen tuotu vieraslaji, joka leviää erityisesti
Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30
Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30 Esittäytymiskierros (13:25) Kirsi Ahonen Valonia x Sirkka Juhanoja Luke Noora Kalliomäki Maa-
Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.
Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa
Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity
Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian
Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi
Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos (IL) fmi.fi/cccrp Juha A. Karhu, IL: Climate Change Community Response 1 Esityksen sisältö 1. Perustietoja hankkeesta 2.
EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009
EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,
Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa
2011 Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa Heli Jutila Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi luovutettiin maaliskuun lopussa 2011 maa- ja metsätalousministerille. Vieraslajien aiheuttamat
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen
ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa
ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan
Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet
Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien
Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus
Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.4.2017 COM(2017) 166 final 2017/0077 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan
Itämeri pähkinänkuoressa
Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut
Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta
Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta 2020-2030 Luonto-Liitto Pohjanmaa, Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys, Ostrobothnia Australis, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Vaasan ympäristöseura
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset
44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan
LIITE. asiakirjaan. komission täytäntöönpanoasetus (EU).../...,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.8.2017 C(2017) 5533 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan komission täytäntöönpanoasetus (EU).../..., teknisistä malleista jäsenvaltioiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen
Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011
Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
Tarkkaile elinympäristöäsi ja haravoi kokemukset kartalle. Kaarina Vartiainen Suomen ympäristökeskus
Tarkkaile elinympäristöäsi ja haravoi kokemukset kartalle Kaarina Vartiainen Suomen ympäristökeskus 1 2 Taustaa 3 Kuvat Ympäristöhallinnon kuvapankki ja KV Elinympäristön tietopalvelut Kansalaisille ja
Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus
Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs
Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro Eduskunnan ympäristövaliokunta Lauri Kivekäs 8.3.2016 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015
Rudus LUMO-ohjelma Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin 1931 ja valmisbetonitoiminta 1958. Liiketoiminnot: Valmisbetoni Betonituotteet
Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa
Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö
Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto
Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna