Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa

Transkriptio

1 Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa Mirja Rantala, Teppo Hujala ja Mikko Kurttila Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari Vantaa

2 Sisällys 1. Sosiokulttuuriset vaikutukset 2. Sosiokulttuuristen vaikutusten mittaaminen 3. METSO yhteistoimintaverkostot 4. Mittariston esittely 5. Aineisto 6. Tulokset Kriteerien painot Sosiokulttuurinen kokonaishyöty 7. Johtopäätökset

3 Sosiokulttuuriset vaikutukset monimuotoisuushankkeissa Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ovat vakiintuneet osaksi metsien kestävän käytön arviointia. Sosiokulttuurinen kestävyys on työllisyyden ja hyväksyttävyyden lisäksi mm. Virkistysarvojen kunnioittamista Mahdollisuutta osallistua suunnitteluun ja päätöksentekoon Paikallisen tiedon ja kokemusten huomioon ottamista Paikallisyhteisön näkökulman huomioimista metsänomistajan näkökulman rinnalla

4 Sosiokulttuuristen vaikutusten Mittaaminen haastavaa mittaaminen Huomioiminen käytännön päätöksenteossa Tärkeää arvioida muiden kestävyyden ulottuvuuksien rinnalla. Määrällinen mittaristo joka toimii myös seurantatyökaluna

5 METSO yhteistoimintaverkostot METSO-ohjelman toimenpide Tavoitteena sovittaa yhteen metsien suojelu, hoito ja muu käyttö innovatiivisesti. Vuosina2010 ja 2011 toimi 7 verkostoa

6 Mittariston esittely Kirjallisuuteen* perustuvat kriteerit (10 kpl) ja mittarit (25 kpl) Toteumamittarit (ha,, kpl) SOSIO- KULTTUURINEN KESTÄVYYS Asiantuntija-arviot (0-3) Yksilön näkökulma Yhteisön näkökulma Subjektiivisuus luo omat haasteensa Pyritty helppoihin mittareihin Kriteeri 1 Kriteeri 4 Kriteeri 5 Kriteeri 10 (syntyy osin muussa seurannassa) Toteumamittareiden arvot suhteellisia osahyödyt skaalataan verkostojen Mittari (toteumaluku) Mittari (toteumaluku) vuosittaisen maksimin mukaan Mittari (asiantuntija-arvio) Mittari (asiantuntija-arvio) *Leskinen, Leena A., Laurén, Kirsi, Järvinen, Suvi, Sairinen, Rauno & Leskinen, Pekka Sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten ja kestävyyden arvioiminen metsätaloudessa ja metsien monimuotoisuuden Turvaamisessa. Metlan työraportteja s.

7 Kriteeri: Hyväksyttävyys Toteumamittari Kuinka monta henkilöä on osallistunut hankkeen järjestämiin yleisötapahtumiin? (henkilömäärä) Asiantuntija-arvio Hanke on aiheuttanut yhteisössä ristiriitoja. (ei yhtään, vähän, jonkin verran, paljon)

8 Aineisto Aineisto kerättiin sähköpostikyselyllä yhteistoimintaverkostojen koordinaattoreilta Marraskuu 2010 Tammikuu 2012 Verkostojen koordinaattorit arvioijina asiantuntijamittareihin

9 Tulokset: Kriteerien painoarvot 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Lounais-Suomi ELY Pohjois-Savo Kaakkois-Suomi Painotus SMART-menetelmällä Keski-Suomi Erikoistuvat verkostot ja yleisverkostot SLL 1 Pohjois-Karjala Rannikko MMM ELY 1. Legitimiteetti metsänomistajan näkökulmasta ja toiminnan hyväksyttävyys 2. Legitimiteetti muiden henkilöiden kannalta 3. Metsäkokemuksen ja paikallisen tiedon huomioon ottaminen 4. Metsänomistajien päätäntävalta 5. Yhteisön elinvoimaisuus 6. Muutoksen hallittavuus 7. Hyväksyttävyys 8. Vaikutukset tulonjakoon ja hyötyjen ja haittojen jakaantuminen 9. Yhteisön paikallisen tiedon ja kokemusten huomioon ottaminen 10. Sosiaalinen diversiteetti

10 Tulokset: Sosiokulttuurinen kokonaishyöty 0, ja 2011 Kokonaishyöty 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0, ,2 0, Lounais- Suomi ELY Pohjois-Savo Kaakkois- Suomi Keski-Suomi SLL Pohjois- Karjala ELY Rannikko Mitä pidempi pylväs sen enemmän myönteisiä vaikutuksia on tunnistettu. Mitä värikkäämpi pylväs sen useammasta osa-alueesta vaikutukset koostuu. Erot pylväiden pituudessa johtuvat useista seikoista Painotettu kriteereitä joiden alla olevista mittareista on saatu korkeita arvoja Nollat mittariarvoissa Asiantuntijamittarit perustuvat subjektiiviseen arvioon

11 Tulokset: Vuoden 2010 tulokset MMM painoilla Ministeriö Verkosto 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Lounais-Suomi ELY Pohjois-Savo Kaakkois-Suom Keski-Suomi SLL Pohjois-Karjala ELY Rannikko Painoja voi helposti vaihdella rahoittajan näkökulman huomioiminen Pääkäyttötarkoitus ei ole verkostojen keskinäinen vertailu vaan vaikutusten muutoksien seuranta vuosien kuluessa Tulkinta vaatii myös laadullista otetta

12 Johtopäätökset Menetelmä sovellettavissa myös muiden hankkeiden sosiokulttuuristen vaikutusten seurantaan. saadaan yleensä vaikeasti ymmärretyt sosiokulttuuriset vaikutukset kuvattua läpinäkyvästi ja numeerisesti. Konkretisoi vaikutuksia ja mahdollistaa toiminnan uudelleen linjaamisen. Kuvaa muutoksia vaikutuksissa eri seurantavuosien välillä. Kriteerien painotus mahdollistaa erilaisten näkökulmien huomioimisen ja erikoistumisen. Mittaristoa tulisi edelleen yksinkertaistaa ja tarjota verkostoille valmis laskentapohja Apuväline omatoimiseen projektijohtamiseen

13 Lisätietoa ja yhteystiedot Mirja Rantala

14 Kiitos