Susiristiriitojen lieventäminen

Transkriptio

1 Susiristiriitojen lieventäminen Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku

2 Susikonflikti pragmatistisesta näkökulmasta Avainkäsitteet: toiminta, tapa, käytäntö Murtaa erinäisiä kahtiajakoja: ajattelu toiminta tieto taito tiede tekniikka luonto kulttuuri tosiasiat arvot Peruskysymys: Miten tapa muuttuu?

3 Susikanta, politiikka ja yhteiskunta Suomi liittyy Euroopan unioniin Euroopan komission valvontamenettely ( ) Susikannan hoitosuunnitelma (2005), Suomi haastetaan Euroopan unionin tuomioistuimeen Euroopan unionin tuomioistuin tuomitsi Suomen valikoimattomasta suden metsästyksestä (2007) Poikkeamisista päättäminen ministeriöistä riistanhoitopiireihin 2008 Institutionaalisia muutoksia: Suden nimellisarvon korottaminen (2010), törkeä metsästysrikos (2011) ja Suomen riistakeskus perustetaan Lähde: Kojola ym. 2011

4 Susiristiriidan luonne Yhteisöllinen / yhteiskunnallinen kritiikki (social criticism) Riistahallinto RKTL Ei niinkään intressiryhmien välinen (vrt. maan- ja luonnonvarojen käytön ja suojelun ristiriidat) Riistahallinto ja RKTL ovat osapuolia susikonfliktissa Instituutiot (laki, hallinto, tiede) eivät sovi yhteen paikallisten ajattelu- ja toimintatapojen kanssa Instituutioiden toimivuus (eivät auta ratkaisemaan ongelmaa) ja yhteensopivuus (eivät toimi kunnolla yhteen)

5 Satakunnan ja Varsinais-Suomen riistaneuvostot kokoontuivat kuulemaan sidosryhmien näkemyksiä suurpedoista Minkälaisia konfliktitilanteita suurpedot [sudet, ilvekset] sidosryhmätahon näkökulmasta aiheuttavat? Valitkaa 3 olennaisinta konfliktitilannetta ja miettikää yhdessä toteuttamiskelpoinen ratkaisuehdotus

6 Eurajoen lauma Köyliön lauma V hoito- Suunnitelman vyöhykejako Yläneen lauma

7 Konfliktitilanne Suden tavat Sudet asutuksen lähellä Vahingot Hirvieläinsaalis Poikkeuslupakäytäntö Hidas Näennäisluvat Koirasudet Seuraamus Turvattomuus, pelko Metsästyksen hankaloituminen Tuotantoeläintalouden lisävaiva Riistanhoidon tappiot Turhautuminen, kiukku Biodiversiteetti

8 Ratkaisuehdotuksia Järkevä (joustava, nopea, nollatoleranssin) poikkeuslupaprosessi Vahinkojen ennaltaehkäisy Susien pannoitus ja tutkimus Laumakohtainen kannanhoito

9 Konkreettiset ratkaisut Korvaukset kattavammiksi Koulukyydit valtion piikkiin Vahvempi keskittyminen ihmisten kanssa tekemiseen Riistaruokintapaikkojen siirtäminen kauemmas asutuksesta Luottamuksen palauttaminen petojen ihmisarkuuteen

10 Tarvitaan Lisäresursseja (rahaa) Riistahallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta ja yhteistyötä Suden ympäristöön vaikuttamista Mutta mistä ja miten?

11 Lisäresurssit Uusia tuki- ja kompensaatiomalleja Susien sietäminen Julkiset ja yksityiset resurssilähteet Suden läsnäolon kielteisten hyvinvointivaikutusten täysimääräinen kompensointi ei ole realismia Esimerkkejä: Laajennetut kompensaatiot Ei vain tuotantoeläinten korvaaminen vaan myös työn, vaivan ja huolen Sietomaksut haitankärsijöille, esimerkiksi sijainnin mukaan Vrt. Maakotka poronhoitoalueella Uudenlaiset markkinat Esim. Luonnonperintösäätiön tyyppiset ratkaisut

12 Riistahallinnon, -tutkimuksen ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta ja yhteistyötä Vuoropuhelu ja ongelmalähtöinen kanssakäyminen Tapojen ja rutiinien tunnustelu ja tunnustaminen Ratkaisujen etsiminen Susikannan hoitosuunnitelman päivitys 2013 Lounais-Suomessa tilanne on nyt aivan toinen kuin , jolloin alkuperäinen hoitosuunnitelma laadittiin Alueelliset riistaneuvostot ja suurpetoneuvottelukunnat (Satakunnassa suurpetoyhteistyöryhmä, Satapeto) Laumakohtainen kannanhoito, susien pannoitus, käytännön kokeilut

13 Suden tapoihin vaikuttaminen Vanhojen tuntemisen ja toimintatapojen murtaminen ja uusien synty Ehdotuksia on jo nyt, mutta ei paljon toimintaa Esimerkkejä: Tieto suden elintavoista (suurempi hirvieläinkanta reviirillä; laidunten aitaaminen; lampaat sisälle yöksi) Suden tapoihin vaikuttaminen sen ympäristöä muuttamalla (pelottelu; hirvieläinten ruokintapaikkojen sijoittaminen) Metsästystavat (esim. susijahti lippusiimojen avulla, yhteistyö, ongelmallisen yksilön poisto laumasta, pelottelu, pannoitus)

14 Instituutiot ja moraali Susikonflikti on erityinen Riistahallinto ja riistatutkimus ovat sen osapuolia Ristiriitojen lähde on yhteiskunnallisten järjestelyjen sopivuus yhteen kansalaisyhteiskunnan ongelmanmäärittelyjen kanssa Kyse on suden läsnäolon aiheuttamasta huolesta, vahingosta ja riskistä ja tavasta jolla laki, hallinto ja tutkimus niihin vastaavat Huolen, vahingon, riskin täysi kompensointi tuskin asianosaisille riittää Ristiriitojen lieventämiseksi kaikkien osapuolten on muutettava tapojaan (rutiinejaan, kulttuuriaan, käytäntöjään) Pidättäytyminen, reilu yhteistyö, kokeilu, virhe, totuudellisuus, korjausliike

15 Instituutioiden yhteensopivuuden ongelma suomalaisessa suurpetopolitiikassa (FITPA) Hanketta rahoittavat Suomen Akatemia ja RKTL ( ) Juha Hiedanpää, Sanna Ojalammi & Jani Pellikka Tutkimustehtävä: Kuinka hyödyntää paikallista toimintahalua ja kykyä ja yhteistyössä kehittää susiasioiden hallinnan tapoja ja kannustemekanismeja.

16 Kiitokset! Jani Pellikka, Sanna Ojalammi & Esko Inberg