Suurpetotutkimus/RKTL
|
|
- Marja-Leena Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suurpetotutkimus/RKTL Pori photo Ilpo Kojola photo Ilpo Kojola photo: Ilpo Kojola photo de5stora.com
2 Tietoa kestäviin valintoihin! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on noin 300 hengen asiantuntijaorganisaatio, jonka perustehtävä on tuottaa tietoa eläinluonnonvarojen kestävää käyttöä, hoitoa ja ylläpitoa varten sekä edistää kala-, riista- ja porotalouden elinkeino- ja harrastustoimintaa toiminnan lähtökohta on yhteiskunnallinen kysyntä asiakkaat julkishallinto, elinkeinot ja ammatinharjoittajat, järjestöt ja yhteisöt, kansalaiset
3 Suurpetotutkimus riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa Suurpetotutkimus tuottaa laaja-alaista, ekologisen ja yhteiskunnallisen näkökulman yhdistävää tutkimustietoa päätöksenteon ja elinkeinojen menestymisen tueksi. Tutkittavia/seurattavia eläinlajeja neljä susi, karhu, ilves ja ahma Lakisääteisiä tehtäviä mm. kannanseuranta Suurpetotutkimus sijaitsee Oulussa
4 Suurpetotutkimus/RKTL Kannanseuranta Tutkimushankkeet Karhu ja susi (1998) ahma (2006) ja ilves (2008)
5 Seurantamenetelmät PetoYhdysHenkilöverkosto (PYH), ~ 1600 riistanhoitoyhdistysten valitsemaa havainnoitsijaa. lisääntymishavainnot yksilömäärän arviointi levittäytyminen Hirvihavaintokorttien suurpetohavainnot -> 0/1 -> esiintymisindeksi (1992->), ensimmäisen viikon näköhavainnot (2002->) Telemetriaseuranta susi karhu ahma ilves Erillislaskennat (MH, paliskunnat, Pohjois-Suomi) ahma ja ilves
6 Petoyhdyshenkilöverkosto noin 1600 koulutettua havainnoitsijaa tuottaa tärkeän osan petohavainnoista havaintoa v havaintoa v havaintoa v lisääntymishavainnot => YKSILÖMÄÄRÄN ARVIOINTI
7 Havaintomäärien kehitys
8 Arviointi menetelmät Reviirien lukumäärään perustuva arvio Susi Pentueiden lukumäärään perustuva arvio Karhu ja ilves Sekamalli (erillislaskennat, havainnot yms.) Ahma
9 Reviirien lukumäärään perustuva arvio (susi) 1. Aikuistuneet yksilöt muodostavat parin ja perustavat reviirin pysyvä ja paikallinen asuttu reviiri varsin helposti havaittava talvella noin 85 % koko susikannasta reviireillä (talvella)
10 Reviirien lukumäärään perustuva arvio (susi) 2. Petohavainnot pohjamateriaalina Selvitetään reviirien lukumäärä ja niiden rajat sekä reviireillä asuvien yksilöiden lukumäärä pohjana suurpetohavainnot, mutta GPS-tieto tarkin Lisätään arvioon reviirien ulkopuolella asuvat yksilöt (tiedot kansainvälisistä tutkimuksista). Lumiaikaan lisäys 15 %.
11
12
13
14 Kanta-arviot, peruste, suunta Laji Arvio Kanta-arviot, Miten? peruste, suunta (syksy 2010)* Suunta Susi Laumat % ~ +/-. Arviossa on lukumäärältään tunnettujen laumojen lisäksi otettu huomioon reviirien ulkopuolella oleva kannan osa, joka on noin % kokonaiskannasta. Petohavaintojen lisäksi tutkimuslaitos käyttää kanta-arvion perusteeksi omia tutkimuksia ja lähteitä (telemetriset seurannat, maastohavainnot ja -laskennat) *) arvio tarkentuu lumen tullessa ja varsinainen kanta-arvio valmistuu alkutalvesta 2011
15
16 Suden levittäytyminen Suomessa susihavaintojen perusteella
17 Vähimmäiskanta-arviot
18 Pentueiden lukumäärään perustuva arvio (karhu ja ilves) Petohavainnot pohjamateriaalina Selvitetään petohavaintojen perusteella erillisten pentueiden lukumäärä (emä ja pennut) Pentueiden lukumäärä kerrotaan lajityypillisellä kertoimella (tiedot kansainvälisistä tutkimuksista), jolloin saadaan arvio populaation kokonaislukumäärästä Karhulla kerroin on 10 ja ilveksellä 6.
19 Karhun levittäytyminen Suomessa
20 Laji Kanta-arviot, peruste, suunta Arvio (ennen mets. kautta 2009)* Miten? Karhu *pentueet Lis. Suunta *) arvio vuoden 2009 lopussa yksilöä
21 Vähimmäiskanta-arviot
22 Vähimmäiskanta-arviot Satakunta/Karhu Yht
23 Ilveshavainnot
24 Laji Kanta-arviot, peruste, suunta Arvio (ennen mets. vuotta. 2010) Miten? Ilves *pentueet lis. Suunta
25 Vähimmäiskanta-arviot
26 Vähimmäiskanta-arviot Satakunta/Ilves Pentueet Lkm
27 Ilveksen levittäytyminen Suomessa
28 Maastossa tehtävä havainnointityö edelleen on TÄRKEIN osa järjestelmää!!! Ajantasaisempi ja kattavampi tieto suurpedoista tiedonsiirto nopeutuu Suurpetojen lukumäärä ja alueellisen levittäytymisen arviointi helpompaa Petovahingot Motivaatio
29 Kiitos mielenkiinnosta!
Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Ilveskannan seuranta Katja Holmala RKTL Esitelmän sisältö Kannanarviointi RKTL:ssä Ilveksen levinneisyys ja levittäytyminen Ilveskannan arviointimenetelmän yksityiskohtia Erillislaskennat Muutama sananen
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000
1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden
LisätiedotSuurpetokantojen arviointi
Suurpetokantojen arviointi Ilpo Kojola, RKTL Suurpetojen vähimmäislukumäärä vuoden lopussa (1978 2012) 2500 2000 4x 2500 2000 25x 1500 kesä 1500 1000 Karhu 1000 Ilves 500 500 0 1978 1984 1990 1996 2002
LisätiedotKoulutuspaketti: ilvesten erillislaskenta 2012-13
Koulutuspaketti: ilvesten erillislaskenta 2012-13 Katja Holmala ja Samuli Heikkinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL Kanta-arvion muodostaminen - perustuu petoyhdyshenkilöiden tuottamiin petohavaintoihin
LisätiedotSuurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas
Suurpetotilanne Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas SÄÄDÖKSET Luontodirektiivi Metsästyslaki Riistahallintolaki Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Metsästysasetus Valtioneuvoston asetus poikkeusluvista
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003
1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001
1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004
1 Riistantutkimuksen tiedote 203:1-7. Helsinki 22.8.2005 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa oli vuoden 2004 lopulla arviolta 810 850
LisätiedotLumijälkilaskenta 2012-2013
Lumijälkilaskenta 2012-2013 Laskentapäälliköt Jälkitarkastajat 21.11.2012 Suomen riistakeskus 1 Riistalaskennat tietoa metsästyksen suunnitteluun Riistakolmiot Suurpetoseuranta Vesilintujen pistelaskenta
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005
1 Riistantutkimuksen tiedote 208:1-5. Helsinki 1.8.2006 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa eleli vuoden 2005 lopussa arviolta 810 860
LisätiedotRiistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys
Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys Samuli Heikkinen Luonnonvarakeskus Susipuhelimesta Riistahavainnot.fi-palveluun 18.8.2005 21.8.2006 1.9.2011
LisätiedotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta
15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
LisätiedotELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö
ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
LisätiedotSuden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus
Suden hoitosuunnitelman päivitys Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus 2008 2009 33 laumaa 2010 16 laumaa 2011 8 laumaa 2012 14 laumaa 2013 10 laumaa Lähde: RKTL Susikanta lähes puolittui
LisätiedotPetojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen
Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Harri Norberg Metsästäjäin Keskusjärjestö Esityksen sisältö: 1) Petojen lukumäärien kehitys 2) Elo- ja teurasvasamäärien muutos 3) Lihantuoton
LisätiedotSUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro
SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suurpetokannat ovat kasvaneet Ilves- ja karhukannat voimakkaasti Susi- ja ahmakannat hieman Suurpetojen
LisätiedotTiedote Suurpetojen jälkilaskennasta
Rapo Po3 Hirvitalousalue Tiedote Suurpetojen jälkilaskennasta 19 20.1.2019 Rapo-Po3 Hirvitalousalue käsittää seuraavat Riistanhoitoyhdistykset: Isojoki-Karijoki, Jalasjärven, Jurvan, Kauhajoen, Kurikan,
LisätiedotOnko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?
Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta
LisätiedotLumijälkilaskenta suurpetokantojen seurantamenetelmänä
Lumijälkilaskenta suurpetokantojen seurantamenetelmänä Kokemuksia Kainuun 2008 pilottihankkeesta Antti Siira, Jukka Keränen ja Ilpo Kojola riista- j a k a l a t a l o u s s e l v i t y k s i ä 9/2009 RIISTA-
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002
1 Riistantutkimuksen tiedote 190:1-7. Helsinki 20.9.3 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi loppuvuoden 2 suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi
LisätiedotKainuun suurpetojen lumijälkilaskenta 2008
Kainuun suurpetojen lumijälkilaskenta 2008 Antti Siira, Jukka Keränen ja Ilpo Kojola riista- j a k a l a t a l o u s t u t k i m u k s i a 1/2009 RIISTA- JA KALATALOUS TUTKIMUKSIA 1/2009 Kainuun suurpetojen
LisätiedotKoko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet
LisätiedotSuden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi
Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi Suden levinneisyys esiintymisalue v. 2000 hävinnyt - alkuperäisestä esiintymisalueesta jäljellä 67 % vuonna 2000 Ihmisasutuksen tiheys asukkaita/km
LisätiedotLuke LUONNONVARAKESKUS
p Luke LUONNONVARAKESKUS 19.1.2015 1/9 51/00 04 05/2015 Maa ja metsatalousministerio Kirjaamo kiriaamo@mmm.fi LAUSUNTO TALVEN 20142015 SUSITILANTEESTA Lausuntonaan susikannan tilasta (Luke) esittaa seuraavan.
LisätiedotSuurpetovahingot ja niiden estäminen
Suurpetovahingot ja niiden estäminen Salo 7.12.2016 Reijo Kotilainen 8.12.2016 Suomen riistakeskus 1 Suurpetojen historiaa Suomessa Suurpedoista maksettiin tapporahaa niiden vahingollisuuden vuoksi Tapporahan
LisätiedotKUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:
KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen
LisätiedotVoimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava
LisätiedotRiistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija
Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta
LisätiedotRiistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä
LisätiedotSukulaisuuden merkitys ilvesnaaraiden elinalueiden sijoittumiselle: Kaakon osa hanke
Sukulaisuuden merkitys ilvesnaaraiden elinalueiden sijoittumiselle: Kaakon osa hanke Annika Herrero ja Katja Holmala, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Esityksen sisältö Tekijöiden ja taustan esittely
LisätiedotSuurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen
Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki 25.4.2013 1 Kiitos. Hankeraportti osoitteesta /julkaisut/pdf/raportteja98.pdf 19.3.2013
LisätiedotHoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena
Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena Mikael Luoma riistapäällikkö Suomen riistakeskus http://riista.fi/riistatalous/riistakannat/hoitosuunnitelmat/susikanta/ 12.11.2015 Päätavoite:
LisätiedotSisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena
Kuva: Ilpo Kojola Sisältö Yleistä ahmasta Tutkimuksia muualta Ahman elinalueen valinta Ahman ruokavalio Yhteenveto: ahma suden seuralaisena 2 Ahma Gulo gulo Maailman suurin maalla elävä näätäeläin Kanta
LisätiedotLu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin.
Lu8 LUONNONVARAKESKUS 16.2.2015 Luke 251100 04 05/2015 Maa- ja metsitalousministerio Luonnonvaraosasto Kirjaamo kiriaamo@mmm.fi Viite: Maa- ja metsfitalousministeridn ja Luonnonvarakeskuksen tulossopimus2ol*2019,
LisätiedotRHY VUOSIKOKOUKSET Suomen riistakeskus 1
RHY VUOSIKOKOUKSET 214 12.3.214 Suomen riistakeskus 1 Rhy:n toimialueiden vahvistaminen 213 loppuun saakka voimassa vuonna 1962 määrätyt rajat Eivät noudattaneet mitään nykyistä muuta hallinnollista rajaa
LisätiedotMetsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa
Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Asiantuntijalausunto Eduskunnan ympäristövaliokunta 22.3.2017 Aloite Hossan kansallispuistosta
LisätiedotRiistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa
1 Riistantutkimuksen tiedote 169:1-16. Helsinki, 13.11. 2000. Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa Pekka Helle, Marcus Wikman, Pjotr Danilov, Leo Bljudnik ja Vladimir Belkin Metsäjänis,
LisätiedotPETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI
PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Päivi Kainulainen www.lapinliitto.fi/petofoorumi TYÖN SISÄLTÖ
LisätiedotKala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Kala- ja riistatalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Suomi runsaiden kala- ja riistavarantojen maa Suomen pohjoinen luonto antaa erinomaiset mahdollisuudet elinkeinojen harjoittamiseen ja virkistäytymiseen.
LisätiedotPoliisihallitus 1 (5) 14.5.2012 2020/2012/1333 POLIISIN TOIMIVALTA JA TOIMINTALINJAT SUURPETOTAPAUKSISSA (ERITYISESTI SUSI)
Poliisihallitus 1 (5) 14.5.2012 2020/2012/1333 Jakelussa mainitut POLIISIN TOIMIVALTA JA TOIMINTALINJAT SUURPETOTAPAUKSISSA (ERITYISESTI SUSI) Asian tausta Maa- ja metsätalousministeriössä on ollut valmisteltavana
LisätiedotAlueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo Hirvet ja suurpedot
Alueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo 11.3.2015 Hirvet ja suurpedot Versio 10.3.2015 13.3.2015 Suomen riistakeskus 1 Hirvitalousalueet PS 1: Kiuruvesi, Vieremä, Pielavesi, Maaninka, osa Iisalmea
LisätiedotWWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Osastopäällikkö Juha Ojala (juha.ojala@mmm.fi) Neuvotteleva
LisätiedotLataa Lapsen oma petokirja - Suvi Vehmanen. Lataa
Lataa Lapsen oma petokirja - Suvi Vehmanen Lataa Kirjailija: Suvi Vehmanen ISBN: 9789524924023 Sivumäärä: 67 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.94 Mb Lapsen oma petokirja on jännittävä seikkailu suomalaisten
LisätiedotSusiristiriitojen lieventäminen
Susiristiriitojen lieventäminen Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku Susikonflikti pragmatistisesta näkökulmasta Avainkäsitteet: toiminta, tapa, käytäntö Murtaa erinäisiä kahtiajakoja:
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Keijo Luostarinen Kyselytutkimus petoyhdyshenkilöiden motivaatiosta ja toiminnan kehittämisen tarpeista Pohjois-Savon alueella Opinnäytetyö Huhtikuu
LisätiedotLapin liitto, puheenjohtaja Lapin liitto, varapuheenjohtaja
9.1.2014 MUISTIO PORONHOITOALUEEN SUURPETONEUVOTTELUKUNTA Kokous nro 3 Aika: 9.1.2015 klo 12:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs nuijamies neuvotteluhuone Osallistujat: Markus
LisätiedotLinkki esitelmätiivistelmiin: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/mw/ripa_2010_tiivisteet.pdf
Riistapäivät 2010 Linkki esitelmätiivistelmiin: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/mw/ripa_2010_tiivisteet.pdf Valtakunnalliset riista-alan neuvottelupäivät pidettiin 19. 20.1.2010 Turussa. Tämän vuoden
LisätiedotSkenaariot suurpetokantojen verotuksen suunnittelussa
Skenaariot suurpetokantojen verotuksen suunnittelussa Katja Holmala Riistapäivät 19.1.2016 Esityksen rakenne Tausta Mallit ilveksen populaatiokehityksestä Malli 1: populaatiomalli Malli 2: skenaario- eli
LisätiedotSELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI
LAPIN LIITTO SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Päivi Kainulainen Kuvat: Etukansi: Aarne Aatsinki Lapin
LisätiedotPETOVAHINKOJEN JA PETOHAVAINTOJEN ETSINTÄ- JA YHTEISTYÖMALLI
PETOVAHINKOJEN JA PETOHAVAINTOJEN ETSINTÄ- JA YHTEISTYÖMALLI 1.1.21-31.1.211 Hallan, Näljängän, Hossa-Irnin ja Kallioluoman paliskunnat TULOKSET Suomussalmen kunta Petoseutuhanke Juha Järvenpää 1 SISÄLTÖ
LisätiedotSuomen susikannan hoitosuunnitelma
Suomen susikannan hoitosuunnitelma 4 2015 Suomen susikannan hoitosuunnitelma Maa- ja metsätalousministeriö 2015 3 Julkaisun nimi: Suomen susikannan hoitosuunnitelma Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotSatapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010
Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Säkylä 15.9.2010 Riistapäällikkö Antti Impola 20.9.2010 Satakunnan riistanhoitopiiri 1 Ajankohtaiskatsaus RKTL:n kannanarviot suurpetojen määristä ennen metsästyskautta
LisätiedotPirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012 Varastokatu 3 A VALITUS 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Aaroninkatu 13 37130 Nokia nokianluonto@gmail.com MAASEUTUELINKEINOJEN VALITUSLAUTAKUNTA
Lisätiedot1 of 4 1.12.2015 8:11
1 of 4 1.12.2015 8:11 Turun yliopistossa on rakennettu DNA-näytteisiin perustuva sukupuu Lounais-Suomen susilaumoille. Turun yliopiston tiedote 30.10.2015 Lounais-Suomessa on viime vuosina elänyt lähekkäin
LisätiedotRiistavahinkolaki. Keijo Alanko Lapin ELY- keskus. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014
Riistavahinkolaki Keijo Alanko Lapin ELY- keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014 1 Porovahingot Suurpedon tappaman tai suurpetovahingon vuoksi lopetetun poron käypä arvo korvataan
LisätiedotSusiasioista. VRN:n kokous, Vantaa. Sauli Härkönen
Susiasioista VRN:n kokous, Vantaa Sauli Härkönen 5.2.2018 Susi on aina rauhoitettu Metsästyslain 37 :n 3 momentti: Susi, karhu, saukko, ahma, ilves ja kirjohylje ovat aina rauhoitettuja. Metsästyslain
LisätiedotSuurpetotilanne. Lappeenranta 12.11.2014 Erkki Kiukas
Suurpetotilanne Lappeenranta 12.11.2014 Erkki Kiukas SUOMEN RIISTAKESKUS Toimii koko valtion alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Toiminta jakautuu 15 alueelle joista jokaisella on aluetoimisto,
LisätiedotSuomen susikannan hoitosuunnitelma
Suomen susikannan hoitosuunnitelma Sisältö JOHDANTO... 3 1 SUSIKANNAN HOIDON TAVOITTEET... 4 2 YHTEISTYÖ KANSALAISTEN, RIISTAHALLINNNON JA SUURPETOTUTKIMUKSEN VÄLILLÄ... 5 2.1 Luottamus ja tieto... 5 2.2
LisätiedotSUSIEN DNA- TULOKSIA LOUNAISSUOMESTA
SUSIEN DNA- TULOKSIA LOUNAISSUOMESTA Tärkeimpiä poimintoja reviireittäin Lounais-Suomen DNAtuloksista kaudelta 2017 2018. (Pori Tampere Helsinki linjan lounaispuoli.) Antti Härkälä / Luke, suurpetotutkimus
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE
1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund ry:ltä lausuntoa määräyskirjeluonnoksista 8.7.2009 koskien poikkeuksia rauhoitettujen
Lisätiedot27.11.2013 1 YLEISTÄ... 3 2 REKISTERÖITYMINEN... 3 3 KIRJAUTUMINEN... 4 4 UNOHTUIKO SALASANASI?... 4 5 ALOITUSSIVU... 6 6 LISÄÄ HAVAINTO...
- KÄYTTÖOHJE KÄYTTÖOHJE 2 (15) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 REKISTERÖITYMINEN... 3 3 KIRJAUTUMINEN... 4 4 UNOHTUIKO SALASANASI?... 4 5 ALOITUSSIVU... 6 6 LISÄÄ HAVAINTO... 7 7 HAE HAVAINTOJA... 10
LisätiedotYLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012)
YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012) Suurpetojen poikkeusluvanvaraista pyyntiä koskevat säännökset muuttuivat 1.3.2011.
LisätiedotKokous nro 3 Aika: klo 13:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs iso neuvotteluhuone
7.1.2014 MUISTIO PORONHOITOALUEEN SUURPETONEUVOTTELUKUNTA Kokous nro 3 Aika: 13.1.2014 klo 13:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs iso neuvotteluhuone Osallistujat Markus Lohi Juhani
LisätiedotSATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS
1 MUISTIO SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS Aika: 1.3.2013, klo 9.30-12.14 Paikka: Eurajoki-sali, Eurajoki Läsnä: Pertti Rajala, Satakuntaliitto,
LisätiedotSuomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON
1 Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON 2 1 JOHDANTO 2 AHMAN LEVINNEISYYS JA BIOLOGIA 2.1 Ahman levinneisyys ja ahmakannat Suomen lähialueilla
LisätiedotHirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003
Riistantutkimuksen tiedote :-. Helsinki 0..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Samuli Heikkinen, Arto Karhapää, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Suomen
LisätiedotTarkastelen esitettyjä toimenpide-ehdotuksia rajavartiolaitoksen ja poliisin toiminnan osalta.
Hyvät petofoorumin osanottajat Aluksi haluan kiittää Lapin liittoa tämän tilaisuuden järjestämisestä. Tässä tilaisuudessa on käsitelty porotalouteen ja petovahinkoihin liittyviä kysymyksiä monesta eri
LisätiedotSuurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste
Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste Anne Savola ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 15.9.2010, täyd. 17.9.2010 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija
LisätiedotPetovahinkojen ennaltaehkäisyyn käytettävissä olevia ratkaisuja
Petovahinkojen ennaltaehkäisyyn käytettävissä olevia ratkaisuja Harri Norberg Suomen riistakeskus Petohankkeen yleisötilaisuus Kuusamo, 17.10.2013 17.10.2013 Suomen riistakeskus 1 VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET
LisätiedotJulkisen riistakonsernin strategia
Julkisen riistakonsernin strategia SISÄLLYS JOHDANTO 3 JULKINEN RIISTAKONSERNI 4 TOIMINTA-AJATUS 5 VISIO 5 MUUTOSTEKIJÄT JA SIDOSRYHMÄT 6 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 7 HOITOSUUNNITELMAT 10 JOHDANTO Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotRiistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa
Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Ulla-Maija Liukko Suomen ympäristökeskus Riistapäivät 2013 Lahti 22.-23.1.2013 Esityksen sisällöstä KV-taustaa ja strategioita Direktiiviraportoinneista
LisätiedotLupaviranomaisen tehtävät petovahinkotilanteessa
Lupaviranomaisen tehtävät petovahinkotilanteessa Suomen riistakeskus riistapäällikkö Keijo Kapiainen 5.9.2012 10.9.2012 Suomen riistakeskus 1 ML 41 a :n 1 momentti: Edellytykset eräiden riistaeläinlajien
LisätiedotSusikannan hoidosta Suomessa
Susikannan hoidosta Suomessa Tenhola 4.10.2016 Visa Eronen, riistapäällikkö Suomen riistakeskus Uusimaa 15.11.2016 Suomen riistakeskus 1 Viimeaikaisia havaintoja ja tapahtumia Tenhola, Pohja, Kisko, Perniö:
LisätiedotTOIMENPIDE ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI
TOIMENPIDE ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI Toimenpiteet jaoteltu asiasisällön mukaan: 1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA 2 PORONHOITAJIEN TUKEMINEN
LisätiedotRiistantutkimus ulkoisten paineiden ristitulessa
Riistapäivät 2015 20.-21.1.2015, Oulu Riistantutkimus ulkoisten paineiden ristitulessa Eero Helle Tutkimuskysyntä ja -paineet saavat alkunsa paljolti riistakannoista Tärkeitä tutkimuskohteita ovat Runsastuneet/runsastuvat
LisätiedotSusifoorumi , Mustasaari,
Susifoorumi 11.6.2018, Mustasaari, Rannikko-Pohjanmaan alueella havaintomäärät ja lajikohtaisten havaintojen jakaantuminen suurpetohavaintojen osalta on muuttunut ratkaisevasti. Tuskin koskaan on keskustelu
LisätiedotPäivitetty 04.08.2011 KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE 2011 2012
Päivitetty 04.08.2011 KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE 2011 2012 1 YHTEISLUPA Tämän suurpetojen metsästyksen yhteisluvan muodostavat siihen erikseen ilmoittautuneet
LisätiedotVesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006
1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE Päivi Kainulainen Eeva Maria Maijala TIIVISTELMÄ PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITO- ALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA PORONHOITAJIEN TUKEMINEN PETOKANTOJEN SEURANTA JA SÄÄTELY
LisätiedotKARHU. Jos näet metsässä karhun, a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta.
KARHU karhun, niin a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta. Karhu on Euroopan suurin petoeläin. Suomen kansalliseläin. kaikkiruokainen. Suomen kielessä on monta nimeä karhulle:
LisätiedotSuurpedot ja luonnonsuojelu. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja
Suurpedot ja luonnonsuojelu Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Suurpedot luonnossa Suurpedot, erityisesti susi ja ilves, ovat huippupetoja Säätelijöitä, jotka tasapainottavat
LisätiedotVastaus kirjalliseen kysymykseen Luonnonvarakeskuksen toiminnan avoimuudesta
Vastaus kirjalliseen kysymykseen Luonnonvarakeskuksen toiminnan avoimuudesta Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut
LisätiedotSusisovittelijan arki
Susisovittelijan arki Riistapäivät 22.1.2014 Antti Härkälä Tutkimusapulainen RKTL Työn alkuun Työsuhde alkanut 13.5.2013 Määräaikainen työsuhde 31.12.2014 loppuun Toimialueena on lähtökohtaisesti riistakeskuksen
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry:ltä lausuntoa määräyskirjeluonnoksista 8.7.2010 (Dnro 1948/15/2010) koskien poikkeuksia
LisätiedotRiistaeläinvahingot ja niiden estäminen
Riistaeläinvahingot ja niiden estäminen KITEE 29.3.2019 Reijo Kotilainen 1.4.2019 Suomen riistakeskus 1 Karhun aiheuttamat vahingot 2018 Poro 804 korvaus 1 015 187 Mehiläistarhaus 147 korvaus 148 721 Lampaat
LisätiedotHirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005
Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn
Lisätiedot1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152
1/5 Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152 Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotSuomen susikannan hoitosuunnitelma
Suomen susikannan hoitosuunnitelma Maa- ja metsätalousministeriö 2015 Sisältö JOHDANTO... 3 1 SUSIKANNAN HOIDON TAVOITTEET... 4 2 YHTEISTYÖ KANSALAISTEN, RIISTAHALLINNNON JA SUURPETOTUTKIMUKSEN VÄLILLÄ...
LisätiedotLuonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2018. Susikanta Suomessa maaliskuussa Samuli Heikkinen, Ilpo Kojola, Samu Mäntyniemi ja Katja Holmala
Luonnonvara ja biotalouden tutkimus 27/2018 Susikanta Suomessa maaliskuussa 2018 Samuli Heikkinen, Ilpo Kojola, Samu Mäntyniemi ja Katja Holmala Susikanta Suomessa maaliskuussa 2018 Samuli Heikkinen, Ilpo
LisätiedotPetojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta
Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin plk, 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu 12 000 eloporoa Suurin osa poroista
LisätiedotTEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8. Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu 30 minuuttia.
PARTIOTAITOJEN SUOMENMESTARUUSKILPAILUT 8.-9.3.2003 SARJA Oranssi / Vihreä 1 Puisto TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8 TAITOTEHTÄVÄ LUONNONTUNTEMUS ELÄINPUISTO Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu
LisätiedotSuomen susikannan hoitosuunnitelma
Suomen susikannan hoitosuunnitelma Sisältö JOHDANTO... 3 1 SUSIKANNAN HOIDON TAVOITTEET... 4 2 YHTEISTYÖ KANSALAISTEN, RIISTAHALLINNNON JA SUURPETOTUTKIMUKSEN VÄLILLÄ... 5 2.1 Luottamus ja tieto... 5 2.2
LisätiedotSuomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus
Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Juoksutusta Viikolla 47 toimenpidelinjausten esittelyä Suomen Metsästäjäliitossa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotPoronhoito muuttuvassa ympäristössä
Poronhoito muuttuvassa ympäristössä 13.11.2014 Mari Väänänen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL/ Kuvagalleria POROT-hanke Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan rakentaminen
LisätiedotPORONHOITOALUEEN PETOVAHINKOJEN HALLINTASUUNNITELMA
PORONHOITOALUEEN PETOVAHINKOJEN HALLINTASUUNNITELMA Poronhoitoalueen petovahinkojen hallintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden tavoitteena on saattaa poronhoitoalueen petomäärät pysyvästi tasolle,
Lisätiedot