Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Transkriptio

1 Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

2 Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu Esimerkki lainsäädännön ja yritysten itsesääntelyn yhteensovittamisesta Esimerkki sääntelystä kehyksenä hyville käytänteille Lopuksi

3 Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Ympäristösääntely voidaan ymmärtää valtion ympäristöpoliittisen tavoitteen saavuttamisen välineeksi, tai laajemmin jonkun toimijan järjestelmälliseksi pyrkimykseksi vaikuttaa muiden toimijoiden käyttäytymiseen esimerkiksi käyttäytymisstandardeja asettamalla. Esimerkiksi metsäsertifikaatti on sääntelykeino, vaikka se ei pohjaudu lakiin.

4 Sääntely ja lainsäädäntö Sääntely käsitetään laajasti: Informaatio-ohjaus, taloudellinen ohjaus, oikeus-hallinnollinen ohjaus, sopimusohjaus, yritysten itsesääntely jne. Käsittää strategiat, suunnitelmat ja muut ohjauskeinot ja standardit Sisältää menettelyt ja täytäntöönpanon Huom. eri asia kuin laki tai lainsäädäntö Lainsäädäntö on säädettyä oikeutta ja laki on eduskunnan säätämä. Laki sisältää mm. kaivostoimintaa ohjaavia keinoja ja standardeja (ns. aineellinen oikeus).

5 Sääntely ja lainsäädäntö Lainsäädäntö antaa puitteet oikeudelliselle sääntelylle esimerkiksi määrittelemällä sääntelyn tarkoituksen ja toimintalogiikan, hallintopäätöksen sisällön ja muodon rakenteet sekä eri toimijoiden osallistumis- ja oikeusturvakeinot. Jopa sääntelyn edellyttämä viranomaistoiminta on muutakin kuin ahtaasti ymmärrettyä lainsäädännön täytäntöönpanoa ja sitä soveltavaa tulkintaa. Esimerkiksi ELY-keskus noudattaessaan lakia tekee toiminnassaan samalla jotain enemmän sääntelyn päämäärien hyväksi. Tätä tavataan lainopillisessa perinteessä kutsua tarkoituksenmukaisuusharkinnaksi ja valvontavallaksi.

6 Yritysten ympäristövastuu Kansainvälinen oikeus Kansallinen sääntely Perustuslain ympäristövastuu Julkisoikeudellinen vastuu Yksityisoikeudellinen vastuu Rikosoikeudellinen vastuu EU:n sääntely Yritysten hyvä hallintotapa, itsesääntely ja sosiaalinen toimilupa

7 Esimerkkinä YVA-menettelystä annettu laki Vaihe 1 Yleisön mielipiteet Toimivaltainen yhteysviranomainen päättää arviointimenettelyn soveltamisesta Listatut hankkeet (aina) Harkinnanvaraiset hankkeet ARVIOINTIOHJELMA Arvioitavien vaihtoehtojen ja arvioinnin rajaus Vaikutusalueen rajaus Kuuleminen Päätös jättää soveltamatta Muiden viranomaisten ja vaikutusalueen kuntien lausunnot Yhteysviranomaisen lausunto Vaihe 2 Yleisön mielipiteet ARVIOINTISELOSTUS Vaihtoehdot Haitallisten vaikutusten rajoittaminen Kuuleminen Muiden viranomaisten ja vaikutusalueen kuntien lausunnot Yhteysviranomaisen lausunto Huomioon ottaminen viranomaispäätöksissä

8 YVA-menettely ja itsesääntely Edellä säädetyn lisäksi hankkeesta vastaava ja yhteysviranomainen voivat sopia tiedottamisen ja kuulemisen järjestämisestä myös muulla tavalla (YVAL 458/2006, 11 a ). Itsesääntelyllä on siis mahdollista ja suositeltavaa parantaa vuorovaikutusta paikallisyhteisön kanssa, kunhan lakisääteisen kuulemisen tarkoitus ei vaarannu. Esimerkiksi Kolarin Hannukaisen kaivoksella on käytetty YVA:n ohjausryhmää ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin pienryhmiä. Myös Kittilän kaivoksella on satsattu erityisesti vuorovaikutukseen paikallisten kanssa ja toiminnan läpinäkyvyyteen.

9 Itsesääntelyn käytänteiden vieminen lainsäädäntöön esimerkkinä YVAmenettely YVAL 11 :ää kannattaisi muuttaa niin, että mielipiteet ja lausunnot annettaisiin arviointiselostusehdotuksesta, jonka jälkeen hankkeesta vastaava viimeistelisi arviointiselostuksen ja kuvaisi mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta tehdyt muutokset. Yhteysviranomainen antaisi lausunnon lopullisesta arviointiselostuksesta kuten nykyisin.

10 Sääntely kehyksenä hyville käytänteille Kaivostoiminnan sosiaalisen toimiluvan saavuttamisen ja säilyttämisen kannalta on tärkeää, että a) viestintä ja vuorovaikutus yhtiön ja paikallisten välillä ylittää esim. YVA-menettelyn lakisääteiset velvollisuudet tiedottaa ja osallistaa, b) osallistaminen ei pääty ympäristöllisten lupien myöntämiseen, c) yhtiön yhteiskuntavastuu- ja viestintästrategiat toteutuvat käytännössä kaivospaikkakunnan yhteisön vaatimusten mukaisella tasolla. Havaintoja osallistamisesta sosiaalisen toimiluvan kannalta.

11 Lopuksi Ympäristölainsäädäntö pyrkii luomaan yhtenäisen ja tasapuolisen sääntelykehyksen kaivostoiminnalle, asettamaan minivaatimukset ympäristön ja ihmisten terveyden suojelulle ja olemaan joustava yksittäistapauksittaista päätöksentekoa ja yritysten itsesääntelyä ja hyvää hallintoa silmällä pitäen. Kaivosyritysten ympäristö- ja yhteiskuntavastuu muodostuu muun ohella sääntelystä laajassa merkityksessä eikä vain lainsäädännön asettamista velvoitteista.

12 Lopuksi Kaivosyritysten kannattaa harjoittaa paikallisyhteisön osallistamista yli lainsäädännön minimitason (itsesääntely). Paikallisyhteisön hyväksyntä ja luottamus pitää ansaita aktiivisella viestinnällä myös silloin, kun lakisääteisiä osallistamismenettelyitä ei ole käynnissä. Osallistaminen jatkuu koko toiminnan ajan ja jopa kaivoksen jälkihoidossa. Toiminnan paikallinen hyväksyttävyys palkitaan hankkeen sosiaalisena toimilupana.

13