Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla

Transkriptio

1 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue

2 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus teki yli myönteistä yritystukipäätöstä (kaikki tukimuodot) ohjelmakaudella Yritystukea jaettiin yli 139,5 miljoonaa euroa. Hakemusten mukaan toiminnalla tavoiteltiin noin uutta työpaikkaa ja uusien yritysten tavoite oli noin 450. Tukien alueellisen kohdentumisen tarkastelu seuduittain: useissa kunnissa yritystoiminnan kasvu luo positiivisia heijastusvaikutuksia yli kuntarajojen ja seudut muodostavat lähtökohtaisesti paikalliset työmarkkina-alueet.

3 Myönnetyt yritystuet tukimuodoittain

4 Yrityksen kehittämisavustus ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Näihin kohdistettiin 86 % koko yritystukimäärästä. Tuet kohdennettiin kattavasti koko maakunnan alueelle (esim. yksinyrittäjän avustusta ei jaettu muutamille seuduille). Tuet eivät ole vain tiettyyn teemaan suunnattuja tukimuotoja (vrt. energiatuki). Tukimuodoissa korostuu uusien työpaikkojen ja yritysten tavoitteet (97 % ilmoitetuista uusista työpaikoista ja 98 % uusista yrityksistä).

5 Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus on suhteellisesti merkittävin tukimuoto: ohjelmakaudella tehtiin yli 1600 myönteistä tukipäätöstä ja tukea jaettiin noin 108 miljoonaa euroa. Tuella keskityttiin pk-yritysten kehittämiseen. Tuen kohdentamisessa huomioitiin elinkaariensa eri vaiheessa olevat yritykset - tukea myönnettiin toiminnan käynnistämiseen, toiminnan laajentamisen, kansainvälistymisen edistämiseen yms. Oulun seudulla merkittävä painopiste oli vastata ICT-alan rakennemuutokseen ja kehittää kasvavia korkean teknologian aloja (mm. hyvinvointiteknologia). Muilla seuduilla painottui erityisesti investoinnit seudullisesti vahvoille teollisuusaloille (mm. kone- ja metalliteollisuus, puutuoteteollisuus) ja matkailuun.

6 Yritysten kehittämisavustus: hankkeen laskennallinen keskikoko kunnittain (myönnetty tuki jaettuna hankemäärällä) Pyhäntä Nivala Pudasjärvi Taivalkoski Utajärvi Reisjärvi Raahe Haapajärvi Kuusamo Ii Pyhäjärvi Siikajoki Sievi Kalajoki Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Kempele Oulu Siikalatva Kärsämäki Pyhäjoki Tyrnävä Muhos Liminka Hailuoto Lumijoki

7 Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristöjä kehittäviä tukipäätöksiä tehtiin reilu 60 ja niihin suunnattiin yli 12 miljoonaa euroa. Valtaosa näistä hankkeista kohdistui Oulun seudulle (hanke- ja euromääräisesti). Toiminnalla mm. jalostettiin yritysideoita, kehitettiin yhteismarkkinointia, lisättiin yhteistyöverkostoja ja luotiin testausympäristöjä.

8 Jaettu yritystuki kunnittain (euroa)

9 Yritystuen jakautuminen seuduittain (euroa, %) O-kaari; 6 Haa-Sii; 6 Oulu 66,0 Me Nivala-Haapajärvi Ylivieska 20,0 Me 15,5 Me Koillismaa; 7 Raahe 10,5 Me Raahe; 8 Oulu; 47 Koillismaa 10,1 Me Haapavesi-Siikalatva Oulunkaari 8,7 Me 8,7 Me Ylivieska; 11 Yhteensä 139,5 Me Niv-Haa; 14

10 Väestöosuus ja osuus yritystuesta seuduittain (%) Oulu Niv-Haa Ylivieska Raahe Koillismaa Haa-Sii Oulunkaari Väestöosuus (%) Yritystukiosuus (%) Väestöosuus: vuosikeskiarvo (lähde: Tilastokeskus)

11 Osuudet työllisistä ja yritystuesta seuduittain (%) Oulu Niv-Haa Ylivieska Raahe Koillismaa Haa-Sii Oulunkaari Työllisten osuus (%) Yritystukiosuus (%) Työllisten osuus: vuosikeskiarvo (lähde: Tilastokeskus)

12 Seudun osuus yritystoimipaikoista ja yritystuesta (%) Oulu Niv-Haa Ylivieska Raahe Koillismaa Haa-Sii Oulunkaari Osuus yritystoimipaikoista (%) Yritystukiosuus (%) Yritystoimipaikkaosuus: vuosikeskiarvo (lähde: Tilastokeskus

13 Yritystukien alueellinen kohdentuminen suhteessa väestön, työllisten ja yritystoimipaikkojen osuuteen ( top-down ): Nivala-Haapajärvi: Yritystukea kohdentunut huomattavan paljon suhteessa seudun osuuteen kaikissa muuttujissa. Haapavesi-Siikalatva: Yritystukea kohdentunut hyvin suhteessa väestön ja työllisten määrän osuuteen. Koillismaa ja Oulunkaari: Yritystukea kohdentunut hiukan enemmän, kuin seudun osuus on maakunnan kokonaisuudesta kaikissa muuttujissa. Raahe ja Ylivieska: Yritystukea kohdentunut suhteessa seudun osuuteen maakunnan kokonaisuudesta, joskin Ylivieskan osalta vähän suhteessa yritysten toimipaikkamäärään. Oulu: Yritystukea kohdentunut huomattavan vähän suhteessa seudun osuuteen (kaikissa muuttujissa).

14 Yritystuet suhteessa uusiin työpaikkoihin seuduittain Koillismaa; 7 Nivala- Haapajärvi; 14 Osuus rahoituksesta (%) Osuus uusista työpaikoista (%, N=8832) Nivala- Haapajärvi; 8 Koillismaa; 3 Haapavesi- Siikalatva; 5 Haapavesi- Siikalatva; 6 Oulu; 47 Ylivieska; 8 Raahe; 7 Oulu; 66 Ylivieska; 11 O-kaari; 3 Raahe; 8 O-kaari; 6 Nivala-Haapajärvi: Uusien työpaikkojen osuus pieni suhteessa rahoitusosuuteen Oulu: Uusien työpaikkojen osuus suuri suhteessa rahoitusosuuteen

15 Yritystuet suhteessa uusiin yrityksiin seuduittain Koillismaa; 7 Haapavesi- Siikalatva; 6 Nivala- Haapajärvi; 14 Osuus rahoituksesta (%) Oulu; 47 O-kaari; 3 Haapavesi- Siikalatva; 2 Ylivieska; 5 Raahe; 4 Osuus uusista yrityksistä (%, N=453) Koillismaa; 4 Nivala- Haapajärvi; 5 Ylivieska; 11 Oulu 77 % Raahe; 8 O-kaari; 6 > Kolme neljäsosaa uusista yrityksistä kohdentuu Oulun seudulle, mutta rahoituksesta alle puolet

16 Yritystuella arvioidun liikevaihdon lisäyksen jakautuminen seuduittain (%) Nivala- Haapajärvi; 9 Koillismaa; 4 Haapavesi- Siikalatva; 5 Ylivieska; 7 Oulu; 60 Raahe; 13 Oulunkaari; 3 Arvio liikevaihdon kasvusta yht. 2,18 Mrd euroa

17 Yritystuella arvioidun viennin kasvun jakautuminen seuduittain (%) Koillismaa; 4 Haapavesi- Siikalatva; 5 Nivala- Haapajärvi; 9 Ylivieska; 7 Oulun; 60 Raahe; 13 Oulunkaari; 3 Arvio viennin kasvusta yht. 1,35 Mrd euroa

18 Päätelmiä (1/2) Oulun seudulle kohdistui tukea eniten euroina. Suhteellisesti tarkasteltuna Oulun seudun osuus kaikesta yritystuesta oli alle puolet (47 %). Maakunnan eteläosan seutujen osuudet olivat seuraavina: Nivala-Haapajärvi 14 % ja Ylivieska 11 %. Rahoituksen suhde työpaikka- ja yritystavoitteisiin: merkittävä osa ilmoitetuista työpaikka- ja yritystavoitteista kohdentui Oulun seudulle, mutta rahoituksesta alle puolet. Erityisesti uusien yritysten tavoitteissa oli huomattavaa eroa seutujen kesken.

19 Päätelmiä (2/2) Kun yritystukien alueellinen kohdentuminen suhteutetaan seutujen väestön, työllisten ja yritystoimipaikkojen osuuksiin, menestyivät parhaiten Nivala-Haapajärven ja Haapavesi-Siikalatvan seudut. Näille seuduille kohdentui yritystukea suhteellisesti eniten kuin niiden painoarvo/osuus on maakunnan väestöstä, työllisten määrästä ja yrityskannasta. Suhteellisesti vähiten tukea kohdistui Oulun seudulle. Kaudella yritystukea kohdennettiin (suhteellisesti) paljon seuduille, jotka ovat etäällä maakuntakeskuksesta. Yritystuilla edistettiin erityisesti seutujen perusteollisuutta, mutta luotiin myös menestysituja alkavalle liiketoiminnalle. Tuilla kehitettiin kattavasti maakunnan reuna-alueiden elinvoimaa ja siten vaikutettiin alueellisen tasa-arvon toteutumiseen.

20 Lisätietoja: Elinkeinot, työvoima ja osaaminen vastuualue: johtaja Leila Helaakoski, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, puh , Alueellisen kohdentumisen tarkastelu: asiantuntija Jarkko Pietilä, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, puh , Yritystoiminnan kehittämisen tukimuodot ja tuen kriteerit: asiantuntija Anne Pulkkinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, puh ,