TYÖVALTA S86134 LAADULLINEN RAPORTTI

Transkriptio

1 TYÖVALTA S86134 LAADULLINEN RAPORTTI

2 Työvalta- työssäoppiminen tutkinnoksi tai sen osaksi S86134 Laadullinen raportti Toimittaja: Jari Kalliokoski Taitto: Jari Kalliokoski Projektin toteuttajaorganisaatiot: Turun ammatti-instituutti Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tuusulan ammattiopisto Vaasan ammattiopisto Keskipohjanmaan koulutusyhtymä Julkaisija Työvalta-projekti Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto

3 Turun ammatti- instituutin hallinnoiman projektin tavoitteena on kehittää ja kokeilla uusia työssäoppimisen käytäntöjä työvaltaisessa koulutuksessa. Tavoitteena on kehittää työvaltaisia malleja tukemaan opiskelijoita, joille perustutkinnon suorittaminen perinteisessä ammatillisessa koulutuksessa on liian haastavaa. Turun ammatti-instituutin lisäksi projektin toteuttamiseen osallistuvat Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Tuusulanjärven ammattiopisto ja Vaasan ammattiopisto. Projekti on osittain Euroopan sosiaalirahaston rahoittama

4 Yhteistyökumppanit Turun ammatti-instituutti Vaasan ammattiopisto - Vasa yrkesinstitut Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Keski-Uudenmaan ammattiopisto Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

5 SISÄLLYSLUETTELO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä... 8 Lähihoitajakoulutuksen erityisryhmän opintojen työvaltaistaminen Tuusulanjärven ammattiopisto, sosiaali- ja terveysala...14 TYÖVALTAHANKE / VAASAN AMMATTIOPISTO, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala...18 Turun ammatti-instituutti: Merkonomiksi suoraan työstä...24 Turun ammatti-instituutti, rakennusosasto: Tuettu siirtyminen työssäoppimaan...30 Työvalta-hanke, Kota (IJKK):...38

6 6

7 7

8 Projektin tunnistetiedot NIMI Työvalta PROJEKTIKOODI Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kuvaus keskeisestä sisällöstä ja siitä, miten kokeiluja kehittämishanketta on lähdetty toteuttamaan, 8 Turun ammatti-instituutin hallinnoiman projektin tavoitteena on kehittää ja kokeilla uusia työssäoppimisen käytäntöjä työvaltaisessa koulutuksessa. Tavoitteena on kehittää työvaltaisia malleja tukemaan opiskelijoita, joille perustutkinnon suorittaminen perinteisessä ammatillisessa koulutuksessa on liian haastavaa. Turun ammatti-instituutin lisäksi projektin toteuttamiseen osallistuvat Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Tuusulanjärven ammattiopisto ja Vaasan ammattiopisto. Projekti on osittain Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Projektin kohderyhmänä ovat hankkeen toteuttajaorganisaatioiden pilotointialoilla toimivien yritysten ja julkisen sektorin työntekijät sekä näiden alojen opettajat ja muu henkilökunta projektin toteuttajaorganisaatioissa. Projektissa syntyvien uusien mallien ja käytäntöjen sekä niiden levittämisen ja käyttöönoton myötä hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä heidän kanssaan toimivat eri tahot. Projektin toteuttajaorganisaatioissa työvaltaisiin koulutuksiin liittyviä työssäoppimisen käytäntöjä kokeillaan eri koulutusaloilla. Näin saadaan kokemuksia työvaltaisen koulutuksen ja siihen liittyvän työssäoppimisen soveltuvuudesta eri koulutusaloille. Kokemusten vaihdon ja toisilta oppimisen kautta voidaan lisäksi eri organisaatioissa kehittää omaa toimintaa sekä levittää erilaisia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Hankkeessa kehitetään työvaltaisen koulutuksen malleja, joissa keskeistä on joustavuus: tutkinnon tavoitteisiin voidaan pyrkiä monin eri tavoin. Lisäksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kartoitetaan työvaltaisen koulutuksen toteutusmuotoja ja selvitetään millaista tukea työelämän toimijat tarvitsevat ja millaisille opiskelijoille työvaltainen opiskelu sopii. Projektin toimenpiteisiin otetaan mukaan toteuttajaorganisaatioiden vanhojen yhteistyöyritysten lisäksi uusia yrityksiä ja muita yhteistyötahoja. Metalliala: Miten toteutettu Projektiin osallistuneet metallialan opettajat : Åke Englund, Stefan Rönnkvist, Pasi Skantsi Opetussuunnitelmaa purettu auki T1 T2 tasolle (rasti ruutuun lomake ) 7 metallialan opiskelijaa työvaltaisessa opetuksessa (laajennettu työssäoppiminen) Tiivis yhteistyö työpaikkaohjaajien kanssa Yhteistyöyritykset: Best Hall Oy, Vetelin konemetalli Oy, Maintpartner Oy, Componenta Pietarsaari Oy, Kone-Salonen Oy, Kokkotyösäätiö AP- Tela Oy, Mac Steel Oy Osallistuminen työvaltaopetukseen liittyviin seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin Elintarvikeala: Miten toteutettu Kokkolan Työvalta-osahankkeen tavoitteena oli paitsi kehittää työvaltaista koulutusta Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän kolmessa eri opistossa, luoda toimivia, pysyviä malleja erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulunkäynnin tukemiseen. Elintarvikealan työkoulukokeilussa oli tavoitteena parantaa yrityksissä toteutettavia uusia työvaltaisia

9 työssäoppimisen käytäntöjä. Tavoitteena oli lisäksi kehittää perustutkinnon tai sen osien suorittamiseen uusia joustavia ja työvaltaisia malleja, joiden avulla voidaan tukea opiskelijoita, joille perustutkinnon suorittaminen perinteisessä ammatillisessa koulutuksessa on erityisen tuen tarpeen tai muiden syiden vuoksi liian haastavaa. Työkoulun henkilökuntana oli ammattiopettaja (ammatillinen erityisopettajaopiskelija), joka koordinoi työkoulumallia. Nuorten oppimispolkuja koordinoi myös erityisopettaja. Työkoulu toteutettiin tavallisen toisen asteen oppilaitoksen sisällä olevana opiskelijoiden oppimispolkujen räätälöintinä. Elintarvikealalla opiskelijat olivat työkoulussa pääosin osan opinnoistaan omissa ryhmissä. Kaksi opiskelijaa oli työkoulussa laajetulla työssäoppimisjaksolla koko tutkinnon. Opettaja sai resurssia oppimistehtävien tekemiseen, niiden arviointiin sekä työpaikoilla käynteihin. Mukauttaminen elintarvikealan työkoulukokeilussa merkitsi vähempiä opiskeltavia asioita ja tavoitteiden pilkkomista osatavoitteiksi, enempää ohjausta ja tukea, erilaisia oppimateriaaleja, erityisiä opetusmenetelmiä sekä tuttuja oppimisympäristöjä. Työkoulun opiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa yleisaineita ammattiaineisiin integroituna. Yhteisten aineiden opettaja määritti nämä opiskeltavat sisällöt. Kyseessä olisi yleisaineiden näyttöihin perustuvat valmentavat materiaalipaketit. Elintarvikealalla työvaltainen oppiminen tapahtui työsaleissa ja -paikoilla, ja oppimisen lähtökohtana oli opiskelijan oma aktiivisuus. Produktiivinen oppiminen on syntynyt niiden opiskelijoiden tarpeisiin, jotka eivät menesty perinteisessä kouluyhteisössä. Pedagogisina opetusmenetelmäratkaisuina käytettiin ryhmätilanteisiin liittyvinä menetelminä yhteistoiminnallista opiskelua, samanaikais- ja ongelmaperusteista pienryhmäopiskelua ja joustavaa ryhmäjaottelua. Henkilökohtaiseen ohjaukseen liittyvinä opetusme netelmiä olivat mm. käytäntöpainotteinen, työvaltainen opiskelu, yksilöllinen opiskelun ohjaaminen, opiskelutehtävien tavoitteiden mukaut taminen ja opiskelutehtäviin käytettävän ajan joustavuus (toistot) ja työssäoppimiseen liittyvinä opetusmenetelminä yksilöllistä työssäoppimisen ohjausta ja järjestelyjä sekä pidennettyä työssäoppimista. Rakennusala. Miten toteutettu? Rakennusala 2005 opistossamme laajennettiin rakennusalan työssäoppiminen työkouluksi niin, että opiskelijat voisivat suorittaa koko perustutkinnon yrityksissä ammattimiesten ja yritysten tavoitteita mukaillen. Työssäoppiminen tapahtuu työpaikoilla ja opettaja saa resurssia oppimistehtävien tekemiseen sekä niiden arviointiin ja työpaikoilla käynteihin. Työkoulun opiskelijat suorittavat yleisiä aineita ammattiaineisiin integroituna. Yleisten aineiden opettajat laativat opiskeltavat sisällöt. Kyseessä on yleisten aineiden näyttöihin perustuvat valmentavat materiaalipaketit. Työkoulua johtaa laaja-alainen erityisopettaja Ky:n kuratiivisen johdon ohjeistuksella. Yksittäiset opettajat laativat nuorelle laajennetun työssäoppimispolun, tekevät opiskelijoille tehtäväpaketit sekä näyttöihin valmentavaa oppimismateriaalia. Nuorten oppimispolkuja koordinoi ammatillinen erityisopettaja Työkoulu tarkoittaa siis oppilaitoksen sisällä olevaa opiskelijoiden oppimispolkujen räätälöintiä. Opiskelijat voivat olla työkoulussa osan opinnoistaan, osan omissa perusryhmissä,osan työssäoppimassa. Osa nuorista voi tehdä koko tutkinnon työkoulussa, kuitenkin niin, että opetussuunnitelma toimisi edelleen punaisena lankana. Opiskelijavalinnat on tehty yhdessä opiskelijahuollon, vanhempien ja työnantajan kanssa. Opiskelijat ovat lukuvuoden aikana työskennelleet keskipohjalaisissa yrityksissä ammattimiesten ohjauksessa. He ovat saaneet teoriaosiot kirjallisina materiaaleina: Ne ovat sisältäneet sekä luettavaa materiaalia että www sivujen osoitteita ja niihin kuuluvia tehtäviä. Olen ollut opiskelijoihin yhteydessä puhelimitse, sähköpostitse ja tekstiviestitse. Työpaikan ohjaajiin on pidetty yhteyttä yleensä puhelimitse. Sen lisäksi olen käynyt työssäoppimisen jaksojen aikana heitä tapaamassa työpaikoilla. Työammattihankkeeseen sitoutuneet yritykset sijaitsevat Keski-Pohjanmaan alueella, lähimmät Kokkolassa ja etäisin Perhon Möttösessä. Koulutuksen järjestäjänä ammattiopisto on kertonut yrityksille perinpohjaisesti hankkeen päämääristä ja tavoitteista. Siten on pyritty sitouttamaan yritykset, joiden ylin johto on pyydetty mukaan informaatiotilaisuuksiin. Ammattiopiston edustajana on aina ollut rehtori. Yritykset ovat suhtautuneet opiskelijoihimme erittäin myötämielisesti. Eräs tärkeä syy tähän on ollut oikean tiedon saaminen hankkeesta: Yritykset ovat sen perusteella ehtineet tutustua ja ennakoida opiskelijoiden tarpeita sekä yhdistää ne omiin resursseihinsa ja aikatauluihinsa. Sosiaali- ja terveysalan opisto 9

10 Miten toteutettu? 10 Projektin tavoitteena oli luoda lähihoitaja koulutukseen toimintamalleja, jotka huomioivat paremmin oppimisen erilaisuuden. Yhtenä tavoitteena oli saada luotua integroituja, kokonaisvaltaisia opiskelukokonaisuuksia. Tässä tavoitteessa onnistuimme aika hyvin. Sirpaleisia opintoja koottiin isommiksi kokonaisuuksiksi, kun mietittiin missä työpaikassa kokonaisuuteen kuuluvia opintoja voi oppia. Toisena tavoitteena oli löytää vaihtoehtoisia mahdollisuudet näyttää osaaminen sellaisissa opinnoissa jotka arvioidaan muulla arvioinnilla kuin ammattiosaamisen näytöillä. Tämä tavoite jäi saavuttamatta. Suurin osa resursseista kului menetelmän ja oppimistehtävien suunnitteluun jolloin arviointiosuuteen ei ennätetty paneutua. Toisaalta ammattiosaamisen näyttö on luonteva arviointimalli työvaltaisessa oppimisessa. Arviointimenetelmien kehittämistä ei edes koettu tarpeelliseksi. Vaihtoehtoisten tapojen kehittäminen ns.. teoriaopintojen opiskeluun oli myös projektissa tavoitteena. Tämän hankkeen aikana on kehitetty verkko-opintoja, oppimispäiväkirjaa ja yksittäisiä tehtäviä. Vaikuttavuuden kannalta keskeinen tavoite oli laatia työvaltainen opetussuunnitelma (tavoitteet, opiskelumenetelmät, opiskelupaikat) eri opintokokonaisuuksiin. Tässä tavoitteessa onnistuttiin yli tavoitteiden. Saimme hankkeen aikana luotua työvaltaisen/ työssäoppimispainotteisen opetussuunnitelman seuraaviin opintokokonaisuuksiin: Hoito ja huolenpito 22 ov Kuntoutumisen tukeminen 12 ov Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma 40 ov Vanhustyön koulutusohjelma 40 ov Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma 40 ov Kuntoutumisen tukeminen 40 ov??? Opetussuunnitelmia on tehty moniammatillisissa opettajatiimeissä neuvotellen työelämän edustajien kanssa. Koska opetussuunnitelmia pilotoitiin samalla työelämän edustajat sitoutuivat todella kiitettävästi kehittämistyöhön. arviointi siitä, miten kokeilu- ja kehittämishanke on lähtenyt käyntiin sekä miten hanketta jatketaan, Metalliala: Mitä tuloksia Neljä opiskelijaa on suorittanut perustutkinnon työvaltaisesti tähän mennessä. Opetussuunnitelman räätälöinti menetelmä (OPS perusteiden mukaan Elintarvikeala: Kehittämishankkeen tulokset kertovat yksiselitteisesti, että työvaltainen pienryhmäopiskelu valmensi opiskelijoita tehokkaasti työssäopimisjaksoille: työssäoppimisen seurannan ja arviointikeskustelujen yhteenvetona voidaan sanoa, että kaikki myöhästelyt yms. saatiin kuriin. Elintarvikealan työkoulukokeilun tuloksena ne kokeiluun osallistuvat opiskelijat, jotka valmentautuivat koulun työsalissa työssäoppimiseen saivat tutkintotodistuksen. Sen sijaan laajennetulla työssäoppimisjaksolla olleiden opiskelijoiden valmistuminen siirtyi (toinen opiskelija valmistui 9 / 2007). Kaiken kaikkiaan työkoulukokeilu onnistui yli odotusten: sosiaalipedagogisen ja erityispedagogisen työskentelyn yhdistäminen näyttäisi tuottavan ammatilliseen koulutukseen erityistä tukea tarvitsevien nuorten tarpeet uudella tavalla huomioivan koulutusrakenteen. Rakennusala: Hankkeen tähänastista onnistumista voidaan mitata ainakin sillä, että kolmelle pojalle on jo ensimmäisen ja toisenkin lukuvuoden jälkeen luvattu töitä ja heidän valmistuttuaan vakituinen työpaikka. Kesätöitä on luvattu kaikille. Miinukseksi on osoittautunut, ainakin ensimmäisen vuoden perusteella yleisaineiden suorittaminen määräajassa. Hankkeessa on edelleen mukana viisi opiskelijaa. Jokaisella työmaalla tai jokaisessa yrityksessä on vastuullinen johto ja yksi tai useampi ammattimies, joka ohjaa hänelle nimettyä nuorta. Opettajia on tähän mennessä ollut kaksi. Yleisaineiden opettajat on hankittu niille opiskelijoille, jotka ovat tarvinneet erillisiä tehtäviä ja tukimateriaalia Sosiaali- ja terveysala Mitä tuloksia? Hankkeen aikana tehtyinä tuloksina on koottu opetussuunnitelmat ja tehtäviä kustakin opintokokonaisuudesta oppilaitoksen intraan sekä hankkeen moodle-alustalle. Opetussuunnitelmat on laadittu moniammatillisina työryhminä. Työelämän edustajat ovat olleet joko kiinteästi mukana suunnittelemassa opiskelua tai sitten heitä on konsultoitu. Hoito ja huolenpito 22 ov

11 Leena Sundell, Paula Niemi Työelämän edustajat: Honkaharjun palvelukoti, Toivon tupa Kuntoutumisen tukeminen 12 ov Tarja Ingman, Jaana Sinko, Päivi Laajala ja Auli Saari Työelämän edustajat: Sateenkaari, Kokkola, Keva, Kokkola ja Honkaharjun palvelukeskus Artunpirtti Mielenterveys ja päihdetyön koulutusohjelma 40 ov Eeva Puutio, Marita Valkama ja Jaana Sinko Työelämän edustajat: Mendis, Kokkola, Keski-Pohjanmaan keskussairaala, osasto 15 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma 40 ov Marja Aho, Iiris Friis, Paula Niemi Työelämän edustajat: Lastenkammari, Koivuhaan koulu, erityisopetus (eha2) Vanhustyön koulutusohjelma 40 ov Paula Niemi, Pirkko Häli, Leena Sundell Työelämän edustajat: Honkaharjun palvelukoti, Adalmiina Kuntoutuksen koulutusohjelma 40 ov Catarina Slotte, Elina Myöhänen, Tarja Ingman Työelämän edustajat: Kunt 4 työssäoppimispaikat Esimerkkitapaus Kaija 22v aloitti lähihoitajaopinnot Hän suoritti ensimmäisen lukuvuoden opinnot ryhmän kanssa. Keväällä poissaoloja alkoi olla ja rästiopintoja alkoi kertyä. Sama jatkui toisella lukukaudella. Kaija oli välillä jaksoja täysin opiskelijahuoltohenkilöstön tavoittamattomissa. Kevätlukukaudella 2006 Kaijalle laadittiin HOPS johon määriteltiin koulutusajan pidennys ja vaihtoehtoisia opintojen suoritustapoja. Suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet. Syksyllä 2006 Kaija ohjattiin Kokkotyö-säätiön Trimmi-projektiin jonka tavoitteena oli saada hänen vuorokausirytminsä palautettua ja tehtyä muutamia yhteisten aineitten opintoja pajakoulussa. Tuolloin Kaijalta puuttui myös muutamia kaikille yhteisten ammatillisten opintojen suorituksia ja ne on oltava valmiina ennen siirtymistä koulutusohjelmaan. Työvaltaiseen opiskeluun Kaija siirrettiin, kun todettiin että kouluun tuleminen ei onnistu. Hän teki ensin vapaasti valittavia opintoviikkoja sekä puuttuvia ammatillisia yhteisiä opintoja sekä Lastenkammarissa että Kevalla. Kun kaikki pakolliset opinnot oli suoritettu Kaija aloitti helmikuussa Lastenkammarissa työvaltaisesti Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman. Poissaoloja ei ollut ja Kaija sitoutui hyvin koulutusohjelman tavoitteisiin. Myös työpaikan edustajat olivat hyvin sitoutuneita tukemaan Kaijan opiskelua. Opetussuunnitelma tuli tutuksi kun siitä poimittiin asioita joita voi oppia työpaikalla. Osa kuitenkin jäi koulussa opiskeltavaksi. Syksyllä 2007 Kaijalla oli muutamia opintojaksoja koululla ja hän osallistui niihin säännöllisesti. Nyt Kaija on suunnitellusti vaihtanut toiseen työssäoppimispaikkaan, koska kaikkia opetussuunnitelman sisältöjä ei voinut opiskella päiväkodissa. Myös siellä tuntuu että hommat luistavat. Kaijan opintojen myötä olemme todenneet että kaikille ei vain yksinkertaisesti sovi luokkamuotoinen opiskelu. Jos työelämän edustajat ovat kuitenkin sitä mieltä että opiskelija saavuttaa tavoitteet jotka koulutukselle ja työlle on asetettu ja saavuttaa ne vielä hyvin, voidaan vain todeta että koulunkin tulee joustaa ja etsiä näille tyypeille toisenlaisia mahdollisuuksia opiskella. Uskon että saamme Kaijasta hyvän lähihoitajan tämän työvaltaisen opiskelun turvin. Koulumaisessa opiskelussa hän ei olisi saanut opintojaan suoritettua. Yhteistoiminta, selostus yhteistyön käytännöstä sekä miten alueen rajat ylittävä yhteistoiminta on käynnistynyt, Yhteistyö eri yritysten kanssa on käynnistynyt hyvin ja sujunut hyvin. Muutostarpeet, onko tarvetta muuttaa hankesuunnitelmaa ja jos on, niin miltä osin, ei Palaute, osallistujien näkemykset ja kokemukset tähänastisesta toiminnasta, Kokemuksen ovat olleet positiiviset. Levittäminen, selostus siitä miten hankkeen kokemukset ja osaaminen voidaan käytännössä siirtää muiden hyödynnettäväksi sekä Hankeen kokemuksia voidaan levittää helposti muihin oppilaitoksiin ja myös eri aloille. Ongelmat, työssäoppimisen kehittämishankkeessa ratkaistavat kysymykset, joihin haetaan vastausta sekä alustava käsitys ratkaisuvaihtoehdoista. Ongelmana on ollut se, että opiskelijoista tarvitsee vaihtoehtoisia opintopolkuja opintojensa toteuttamiseen. Työssäoppimisen laajentaminen on yksi 11

12 keino ehkäistä koulutuksen keskeyttämistä ja tarjota vaihtoehtoisia polkuja tutkinnon suorittamiseen. sekä lisäksi selostus hankkeesta riippuen: Alakohtaiset erityiskysymykset, mikäli hankkeella pyritään kehittämään ratkaisu johonkin alakohtaiseen kysymykseen arvio, onko ongelmille löydettävissä ratkaisu(ja), työssäoppimisen organisointi ja ohjaus, mikäli hankkeella pyritään kehittämään ratkaisu työssäoppimisen organisoinnin ja/tai ohjauksen ongelmiin, onko esitetylle ongelmalle löydettävissä ratkaisu projektista tähän mennessä saadun kokemuksen perusteella, työssäoppimisen arviointi, mikäli hankkeeseen sisältyy työssäoppimisen arvioinnin kehittäminen niin, millaisia kokemuksia kokeilluista arviointimenetelmistä tai arviointikäytännöistä on tähän mennessä saatu sekä millaisia odotuksia työssäoppimisen osapuolilla arvioinnin osalta on, työssäoppimiseen liittyvän oppi- tai tukimateriaali, onko hankkeessa kehitteillä tai sille jo kehitetty työssäoppimiseen liittyvää opas- tai tukimateriaalia ja miten aineisto on tarkoitus testata ja levittää, työssäoppimisen laatu, liittyykö hankkeeseen selvityksiä tai kokeiluja, joiden tavoitteena on edistää työssäoppimisen laadun parantamista tai asettaa työssäoppimiselle laadullisia vähimmäistavoitteita, työturvallisuus ja työsuojelu, liittyykö hankkeeseen selvityksiä tai kokeiluja, joiden tavoitteena on parantaa tai varmistaa työssäoppimisen työturvallisuutta tai selvittää alle 18- vuotiaiden työssäoppijoiden työsuojelu- ja työturvallisuuskysymyksiä yleisesti tai alakohtaisesti, verkostoituminen ja yhteistyö, liittyykö kehittämishankkeeseen verkostoitumista yritysten, toisten koulutuksen järjestäjien, työelämän tai kolmannen sektorin organisaatioiden kanssa, erityisopiskelijoiden työssäoppiminen, mikäli hankkeen painopistealueena on erityisopiskelijoiden työssäoppiminen, millaisia kokemuksia, ongelmia tai odotuksia tähän mennessä hankkeessa saadun kokemuksen perusteella on erityisopiskelijoiden työssäoppimisen järjestämisessä ja toteuttamisessa sekä millaisia erityisjärjestelyjä tulisi heidän kohdallaan toteuttaa ja Metalliala: Opiskelijan sitoutuminen opiskeluun / työhön. Tarvitaan tarkkaa seurantaa ja tiivistä yhteistyötä opettajien ja työpaikkaohjaajien kesken. Opiskelijan motivaatioon ja lähtötasoon nähden soveltuvan TO paikan löytäminen joskus hyvin vaikeaa. Jossain määrin ristiriitainen asenneilmapiiri oppilaitoksen sisällä. Kehittämiskohteet (Projektin ongelmat ja suositukset jatkossa) Opetussuunnitelmien kehittäminen enemmän työelämälähtöisiksi, työpaikkaohjaajien koulutus, käytänteiden yhtenäistäminen oppilaitoksen sisällä ( toimintaohjeet ) Sosiaali- ja terveysalan kehittämishaasteena työvaltaisessa koulutuksessa: Oppisopimuskoulutusta suunnittelevia opoja ja opettajia ja tätä työvaltaista opiskelua suunnittelevia opettajia ja työelämän edustajia ei ole vielä saatu yhteiseen pöytään vaihtamaan omia hyviä käytänteitä. Mutta se jääkööt kehittämishaasteeksi. Uskomme että tapaamisesta on hyötyä molemmille. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät saavat valmiiksi mietittyjä teoriaopiskelukokonaisuuksia ja työvaltaisen opiskelun suunnittelijat saavat pitkän ajan kokemuksia opiskelun kokonaisuuden onnistumisista. työssäoppimisen ohjauksen erityiskysymykset, mikäli hankkeella selvitetään työssäoppimisen ohjauksen erityiskysymyksiä, jotka eivät ole edellä esitetyssä luettelossa, laaditaan kuvaus tähän mennessä saaduista kokemuksista ja mahdollisista ratkaisumahdollisuuksista. 12 työssäoppiminen pk-yrityksissä, mikäli hankkeen painopistealueena on työssäoppiminen pk-yrityksissä millaisia kokemuksia, odotuksia tai ongelmia on odotettavissa tähän mennessä hankkeessa saadun kokemuksen perusteella pk-yrityksissä järjestettävässä työssäoppimisessa,

13 13

14 PROJEKTIN NIMI: Työvalta Uusien työssä oppimisen käytäntöjen kehittäminen ja tukeminen työvaltaisessa koulutuksessa OSAHANKE: 14 Lähihoitajakoulutuksen erityisryhmän opintojen työvaltaistaminen Tuusulanjärven ammattiopisto, sosiaali- ja terveysala PROJEKTIKOODI: LAADULLINEN RAPORTTI Osahankkeen keskeinen tavoite oli lähihoitajakoulutuksessa olevan erityis-/ pienryhmän opintojen työvaltaistaminen. Hanketta alettiin toteuttaa syyskuussa 2006, kun 11 erityisryhmän opiskelijaa aloitti opintonsa. Alkuvaiheessa painopiste oli koulutuksen suunnittelussa. Työvaltaisuutta toteutettiin kahden eri oppimisympäristön/ oppimismenetelmän näkökulmasta: 1. Opiskelu toteutetaan oppilaitoksessa siten, että opiskelun sisällöt antavat mahdollisimman paljon välineitä työssä oppimiseen, menetelmät ovat vuorovaikutteisia ja osallistuvia ja opetussuunnitelman rakenne antaa mahdollisuuksia monenlaisiin työskentelytapoihin ja työssä oppimisen jaksottamiseen sopivalla tavalla. 2. Työssä oppimisessa tapahtuva opiskelua on määrällisesti riittävästi, sen tavoitteet on selkeästi kirjattu ja yhteistyön muodot oppilaitoksen ja työpaikat välillä ovat toimivat. Hanketta lähdettiin toteuttamaan seuraavilla tavoilla: Työssä oppimisen onnistumisen kannalta on tärkeää kartoittaa opiskelijoiden valmiuksia: missä he ovat vahvoja, missä he tarvitsevat tukea ja minkälaiset ovat heidät työskentelyvalmiutensa. Hankkeen puitteissa toteutettiin luki-testit, joiden käyttämistä päätettiin jatkaa. Työssä oppimisen valmiustesteihin perehdyttiin. Osahankkeen vastuuhenkilö tutustui MELBAtoimintakyvyn arviointitestistöön. Tässä testistössä käytettyjen työ- ja toimintakyvyn osa-alueiden pohjalta laadittiin opiskelijoille itsearviointilomake, jonka avulla he arvioivat omia valmiuksiaan työssäoppimiseen ja työntekoon. Arvioinnista koottiin vahvuudet ja kehittymisalueet. Nämä kerrottiin työpaikkaohjaajille. Erityisryhmän opetussuunnitelmaa muokattiin hankkeen puitteissa. Työssä oppimista lisättiin ja se jaksotettiin uudella tavalla. Oppilaitospäivä työssä oppimisen aikana lisättiin. Nämä toteutettiin keväällä 2007 erityisryhmän 11 opiskelijalle. Palautteen mukaan työssä oppimisen lisäys oli tarpeellinen. Opiskelijat olivat työssä oppimisen jaksolla kahdeksan viikkoa, joiden aikana melkein kaikki maanantait he olivat oppilaitospäivällä. Palautekyselyssä työpaikkaohjaajat arvioivat, että tuo kahdeksan viikkoa oli sopiva määrä työssä oppimista. Pari vastaajaa arveli, että sopiva olisi 8-10 viikkoa. Oppilaitosmaanantaipäivistä kukaan ei todennut olevan haittaa. Yksi toivoi, että oppilaitospäivät olisivat eri viikonpäivinä eri viikoilla. Erityisryhmän opintojen toteutussuunnitelma laadittiin ja se on liitteenä. Toteutussuunnitelmassa kuvattiin tämän erilaisen ryhmän opintojen erilaista toteutustapaa ja työvaltaisen opiskelun käytäntöjä. Suunnitelma jaettiin opiskelijoille ja opettajille. Koska tavoitteena oli nimenomaan työvaltainen opiskelu, laadittiin erillinen suunnitelma työelämävalmiuksien vahvistamiseksi. Suunnitelmaa on toteutettu käytännössä. Tärkeäksi asiaksi nuorilla opiskelijoilla on koettu yleisten työelämävalmiuksien vahvistaminen. Työelämän pelisääntöjen läpikäyminen on monen kohdalla ollut varsin tarpeen. Näissä asioissa tuli myös ongelmia työssä oppimisen jaksolla: poissaolot ja niistä ilmoittaminen, kännykän käyttö työaikana, ruokailusta maksaminen jne. Ohjaajille ja opiskelijoille laadittiin hankkeen puitteissa selkokielinen opas ammattiosaamisen näyttöihin. Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan työssä oppimisen paikoissa ja ne ovat monelle opiskelijalle jännittävä ja työpaikalle uusi asia. Työssä oppimisen ohjaajien hankkiminen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työssä oppimisen jaksoille on omalla laillaan haastava tehtävä. Työpaik-

15 kaohjaajien hankkimisesta ja koulutuksesta laadittiin erillinen ohjeistus, mikä on liitteenä. Ohjeistuksessa on otettu kantaa siihen, miten työssä oppimisen paikkoja etsitään, mitä asioita opiskelijoista kerrotaan, kuka kertoo, mitä asioita ohjaajien perehdytyksessä käydään läpi ja miten yhteistyötä tehdään. Palautekyselyssä työpaikkaohjaajilta kysyttiin palautetta, oliko oppilaitos informoinut oikealla tavalla ja oikeaan aikaan jakson tavoitteista ja käytännöistä, oliko tiedonvaihto oppilaitoksen kanssa sujunut hyvin ja saiko työpaikkaohjaaja tarvittaessa apua ja tukea ohjaukseen ja arviointiin oppilaitokselta. Palautteen mukaan kaikissa paikoissa nämä olivat sujuneet hyvin tai erittäin hyvin. Kevään 2007 jaksolla työpaikkaohjaajia informoitiin yksilöllisesti aivan jakson alussa. Onko tämä mahdollista jatkossakin, riippuu täysin oppilaitoksen resursseista. Hankkeessa ei toteutunut lainkaan tavoite, jossa vertaistutoropiskelijoita koulutetaan ja käytetään erityisryhmän opiskelijoiden työssä oppimisen tukemisessa. Erityisryhmän opiskelijat eivät olleet halukkaita ottamaan työssä oppimisen jaksolleen toista, kokeneempaa opiskelijaa. Toisaalta se oli myös ajoituksen kannalta vaikeaa: työssä oppimisen jaksot eivät osuneet samaan aikaan. Voidaan myöskin kysyä, onko kokeneemman lähihoitajaopiskelijan oman työssä oppimisen kannalta hyvä asia, jos hän samalla tutoroi kokemattomampaa opiskelijaa. Opettajatiimin kouluttaminen toiminnallisuuteen ja työvaltaisuuteen toteutui seuraavilla tavoilla: opettajatiimissä keskusteltiin toiminnallisista ja työvaltaisista opetusmenetelmistä useaan kertaan. Hyviä käytäntöjä kerättiin lomakkeella. Tähän tuli vain muutama vastaus. Opettajakunnalle pidettiin koulutus- ja ideointipäivä työvaltaisista ja toiminnallisista opetusmenetelmistä Alustajana toimi lehtori Mari Rusi-Pyykönen ammattikorkeakoulu Stadiasta. Päivän aikana ideoitiin toiminnallisia opetusmenetelmiä ja esiteltiin toiminnallisen opetuksen välineitä. Tämä päivä palvelee myös toiminnallisten opetusmenetelmien levittämistä muuhun lähihoitajakoulutukseen. Keuda Tuusulaan laadittiin hankkeessa malli erilaisista työvaltaisen koulutuksen toteuttamistavoista. Mallia on tarkoitus toteuttaa jatkossa. Malli esiteltiin opettajakunnalle. Mallissa olevaa kolmatta vaihtoehtoa eli opintojen yksilöllistä työvaltaistamista lähdetään toteuttamaan joillekin opiskelijoille keväällä Yhteistoiminta toteutui hankkeen sisällä. Osahankkeen vastuuhenkilö osallistui hankkeen yhteisiin tapaamisiin ja osaamista jaettiin erityisesti Vaasan ammattiopiston sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan vastaavan koulutuksen kanssa. Myös muiden osahankkeiden kanssa käyty keskustelu avarsi ajattelua työvaltaisesta koulutuksesta ja sen eri vaihtoehdoista. Palautetta kysyttiin työssä oppimisen ohjaajilta. Kirjallinen vastaus saatiin seitsemältä ohjaajalta toukokuussa Palaute oli pääasiassa oikein hyvää. Kehittämisehdotuksiakin tuli: Toivottiin keskustelua opettajan kanssa ennen jakson alkamista ja ohjaajien yhteistä tapaamista jakson puolivälissä. Samoin poissaolojen määrälle toivottiin selkeämmät ohjeet, koska nykynuorille poissaolokynnys on alhainen. Vammaistyön työpaikoilta kysyttiin palautetta työvaltaisen koulutuksen soveltuvuudesta vammaistyön koulutusohjelmaan. Tämä kysely tehtiin Keuda Tuusulan toisessa ESR-projektissa KOKE:ssa. Työvaltaisuus sai suurta kannatusta. Todettiin yleisesti vammaistyön kentän olevan niin laaja, että monenlaisia kokemuksia tarvitaan. Työpaikoilla oppimiseen uskottiin laajasti. Opettajakunnalta on saatu palautetta työvaltaisen koulutuksen suunnittelun eri vaiheissa. Opettajien työvaltaisuuden sisäistämistä on voitu arvioida keskustelujen pohjalta. Työvaltaisuus oppimismenetelmä- ja oppimisympäristökysymyksenä on sisäistynyt ajan kuluessa. Kriittistäkin keskustelua on käyty siitä, voiko hyvin monia asioita opiskella työpaikalla vai opitaanko ne parhaiten oppilaitosympäristössä. Jotkut opettajat eivät hyväksyneet omien lähiopetustuntiensa vähentymistä. Lisäksi kritiikkiä on esitetty siitä, voidaanko koko opiskelijaryhmälle laatia työvaltainen ryhmäkohtainen opetussuunnitelma. Toteutuuko silloinkaan opiskelijoiden yksilöllinen huomioiminen, jos työvaltaisuus on koko opiskelijaryhmää koskeva ratkaisu? Levittämistä on toteutettu koko hankkeen ajan Keuda Tuusulassa (Tuusulanjärven ammattiopisto/ sote). Koska työvaltaista koulutusta on toteutettu lähihoitajakoulutuksen erityisryhmässä ja vammaistyön koulutusohjelmassa, opettajatiimin sisäänajo työvaltaiseen koulutukseen on ollut koko projektin kestänyt tehtävä. Koko opettajakunnalle on myös esitelty työvaltaisen koulutuksen malleja. Keuda Tuusulan opettajista on ollut mukana joko Työvallan suunnittelu- tai tiedostustilaisuuksissa 30 henkilöä. Työvalta-hankkeen pohjalta syntyneitä ajatuksia on 15

16 16 alettu työstää myös muussa lähihoitajakoulutuksessa. Työssäoppimisen ajalle on lisätty oppilaitospäiviä muillekin ryhmille ja on keskusteltu työssäoppimisen laajentamisesta myös muissa kuin vammaistyön koulutusohjelmissa. Nämä eivät ole kuitenkaan vielä toteutuneet hankkeen aikana. Työvallasta on tiedotettu myös muiden oppilaitosten opettajille. Keudan muiden yksiköiden opettajista kahdeksalle henkilölle ja muiden alan oppilaitosten opettajista 11 henkilölle on kerrottu Tuusulan työvaltaisesta koulutuksesta. Levittämisen kohteina ovat olleet myös lähiseudun työpaikat. Työvaltaisesta koulutuksesta on kerrottu sosiaali- ja terveysalan työpaikoille ja työntekijöille useassa eri tilaisuudessa. Kuulijoina on ollut yhteensä 51 henkilöä. Levittäminen jatkuu hankkeesta tehtävien ulkoisten www-sivujen kautta. Keuda Tuusulan osalta sinne tulee mm. yhteenveto hankkeesta ja työvaltaisen koulutuksen toteuttamismallit. Koska sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon erityisryhmät ovat varsin harvinaisia Suomen oppilaitoksissa, koulutuksen toteuttamismallit kiinnostavat kovasti. Olemme valmiita lähettämään materiaalia ja kertomaan kokemuksiamme aiheesta. Työvaltaisen koulutuksen ongelmat sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa liittyvät seuraaviin asioihin: 1. Kaikille opiskelijoille työvaltainen koulutus ei ole sopivin koulutusmuoto. Jotkut opiskelijat saavuttavat paremmat arvioinnit perinteisessä luokkaopiskelussa. Jos koulutus toteutetaan työvaltaisesti koko ryhmälle, näitäkin opiskelijoita on yleensä joukossa. Työssäoppimisessa tulee usein vaikeuksia, jos opiskelijalla on esimerkiksi elämänhallinnan tai terveydentilan ongelmia. Näihin pulmiin pystytään oppilaitosympäristössä usein vastaamaan paremmin (esim. opiskelijahuollon keinoin) kuin työpaikalla. Ammatillisessa koulutuksessa työssäoppiminen on kuitenkin aina varsin tärkeä asia. Työssäoppimiseen liittyvät vaikeudet pitäisi siten ratkaista viimeistään opiskelun aikana, jotta valmistunut opiskelija voisi toimia ammatissa paremmin. Monta erilaista vaikeutta omaavan opiskelijan ohjaaminen työssäoppimisessa on varsinainen haaste työpaikkaohjaajalle ja edellyttää paneutumista ja yhteistyötä. Vaikka tämä on ongelma, se voi olla myös vahvuus. Kohdallemme on osunut monta osaavaa työpaikkaohjaajaa, jotka ymmärtävät myös nuorten opiskelijoiden haasteita. 2. Kun työvaltaisessa koulutuksessa opiskellaan osa oppimistavoitteista työpaikalla, vastuuta asioiden opiskelusta siirretään työpaikoille. Ongelma tai haaste on, miten työpaikkaohjaaja ja opiskelija kantavat vastuuta näiden tavoitteiden toteutumisesta ja toteutumisen arvioinnista. Ohjaajien koulutuksella pyritään sitouttamaan ohjaajat tehtäväänsä. Silti arkipäivän kiireet työelämässä saattavat estää paneutumisen opiskelijan asioihin. Oppilaitos voi kontrolloida tavoitteiden toteutumista myös oppimistehtävillä, joita tehdään työssäoppimisen aikana ja puretaan oppilaitospäivinä. 3. Keuda Tuusulan erityisryhmien työvaltaisen koulutuksen mallissa ammatillisista aineista noin puolet opiskellaan työpaikalla. Yhteiset aineet (20 ov) opiskellaan edelleen perinteisesti oppilaitosympäristössä. Juuri yhteisten aineiden suorittaminen on monelle se haastavin paikka koko opiskelussa. Jatkohankkeen paikka olisi suunnitella yhteisten aineiden vaihtoehtoisia toteuttamistapoja työvaltaisesti tai työssäoppimisen yhteydessä työpaikoilla. Toinen kysymys on, tarvitseeko kaikkien ammatillisten opiskelijoiden suorittaa 120 opintoviikon tutkinto. Voisiko työvaltainen malli johtaa alempaan tutkintoon ja avustaviin työtehtäviin? Tämä on luonnollisesti laajempi tutkintorakennetta koskeva kysymys. 4. Osahankkeen yksi tavoite oli kouluttaa pitemmällä opinnoissa olevia vertaistutoreiksi aloitteleville erityisryhmän opiskelijoille. Tämä tavoite ei toteutunut. Ensimmäiselle työssäoppimisen jaksolleen lähtevät erityisryhmän opiskelijat eivät yleisesti toivoneet itselleen tutoria tai tukihenkilöä. Viimeisen vuoden opiskelijat, eli suunnitellut mentorit, kohtaavat usein paineita opintojensa loppuun saattamisesta ja työllistymisestään, joten koimme näiden mentor-opiskelijoiden löytämisen vaikeana. Mentoroinnin tulee perustua ehdottomaan vapaaehtoisuuteen, toki markkinointi- ja motivointityötä voidaan aina tehdä. Alakohtaisina erityiskysymyksinä sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja alalla tapahtuvassa työssäoppimisessa voidaan mainita seuraavat kysymykset:

17 Työvaltaisessa koulutuksessa opiskelu tapahtuu enemmän työpaikoilla ja oikeiden asiakkaiden parissa. Asiakkaiden kanssa yleensä käsitellään kasvatuksellisia, hoidollisia, huolenpidollisia tai kuntoutuksellisia kysymyksiä. Tällaisten kysymysten kohtaaminen on haastava asia opiskelijalle, jonka oma kasvaminen, kypsyminen ja elämänhallinta vaativat paljon voimavaroja. Lähihoitajakoulutuksen työssäoppiminen tapahtuu yleensä ns. julkisen sektorin työpaikalla. Ainakin toistaiseksi oppilaitos maksaa työssäoppimisen ohjaamisesta työpaikoille. Työpaikkaohjaajat ovat koulutettuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka työssään työskentelevät hyvin erilaisten asiakkaiden kanssa. Näistä seikoista huolimatta erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamisen onnistuminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Ei haluta lisää asiakkaita tai perässävedettäviä. Tätä perustellaan kiireisellä työtahdilla. Toisaalta osa ohjaajista on kokemuksen mukaan sitoutuneita ja ammattitaitoisia ohjaajia. Alakohtainen erityiskysymys on ainakin eteläisessä Suomessa oleva alan työvoimapula. Tähän tarpeeseen työvaltainen lähihoitajakoulutus vastaa hyvin. Jos erityistä tukea tarvitsevasta opiskelijasta tulee työnsä hallitseva lähihoitaja, myös tärkeä työvoimapoliittinen tavoite on täyttynyt. Vammaistyön koulutusohjelman työvaltainen painotus taas lisää tulevan vammaistyöhön suuntautuneen lähihoitajan osaamisalueita laajaalaisella vammaistyön kentällä. Onko löydetty ratkaisua erityisopiskelijan työssä oppimisen organisoinnin ja/ tai ohjauksen ongelmiin? Hankkeessa löydettiin useita käytännön toteuttamisratkaisuja työssäoppimisen ongelmiin. Työvaltaisessa koulutuksessa työssäoppimiseen on hyvä liittää oppilaitospäivä joka viikko tai lähes joka viikko. Se tehostaa ohjausyhteistyötä, helpottaa teorian ja käytännön integrointia (keskustelut, opetus, ohjaus, oppimistehtävät) ja mahdollistaa vertaistuen. Tämän lisäksi voidaan käyttää verkko-oppimisympäristöä tukena. Opiskelijan etukäteisperehtyminen työssäoppimisen paikkaan on tärkeä asia. Opiskelija käy paikassa etukäteen ja tekee työpaikka-analyysin ohjeiden mukaan. Selkeät työssäoppimiseen liittyvät oppimistehtävät, joita tehdään tai joihin hankitaan tietoa työpaikalta ja jotka käydään läpi yhdessä oppilaitoksessa, helpottavat työssäoppimisen tavoitteiden toteutumista ja niiden toteutumisen seuraamista. Ohjaajien koulutus tai perehdyttäminen tehtäväänsä on tärkeää hoitaa jollain tavalla. Tämä on erityisen tärkeää, kun on kyseessä erityistä tukea tarvitseva opiskelija. Perehdytys voi tapahtua joko oppilaitoksessa yhdessä muiden ohjaajien kanssa tai yksilöllisesti työpaikoilla ennen jaksoa tai ihan sen alussa. Opiskelijan vahvuuksista ja tuen tarpeista on hyvä antaa tietoa etukäteen ohjaajalle. Työhön opettamiseen työpaikalla voidaan käyttää monenlaisia erilaisia tapoja. Oleellista on opiskelijan oppimistyylin ja oppimisen esteiden tunteminen. Näiden selvittämiseksi oppilaitoksessa on hyvä tehdä oppimistyylikartoituksia ja arviointia työelämävalmiuksista. Näitä kartoituksia kokeiltiin ja kehitettiin hankkeessa. Kartoitusten tulokset viestitetään työssäoppimisen paikalle joko suullisesti tai kirjallisesti. Tässä opiskelija itse on keskeisesti mukana. Opiskelijan on tärkeä tietää, oppiiko hän parhaiten katselemalla, kuuntelemalla ohjeita vai tekemällä itse. Oppiiko hän parhaiten, kun hän näkee/ kuulee/ kokee ensin koko tehtävän vai onko syytä opettaa tehtävä osa kerrallaan? Laitetaanko opiskelija tekemään suoraan itse ja samalla ohjataan vai näytetäänkö ensin? Työelämävalmiuksiin on tärkeä kiinnittää paljon huomiota ennen työssäoppimista ja sen aikana. Työpaikalla käyttäytymistä käydään läpi monella eri tavalla. Nuorten opiskelijoiden kyseessä ollessa ohjausyhteistyö ja yhteiset pelisäännöt ovat tärkeitä. Sovitaan esim. täsmällisesti, miten suhtaudutaan poissaoloihin ja toimitaan sopimusten mukaan. LIITTEET Erityisryhmän opintojen toteutussuunnitelma. Suunnitelma työelämävalmiuksien vahvistamiseksi. Opas ammattiosaamisen näyttöihin. Työpaikkaohjaajien hankkiminen ja koulutus. Malli työvaltaisen koulutuksen toteuttamistavoista Keuda Tuusulassa. Työpaikka-analyysi. Tuusulassa Kaisa Aho koulutuspäällikkö Outi Kari lehtori 17

18 TYÖVALTAHANKE / VAASAN AMMATTIOPISTO, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Palmberg Christina, lehtori Peltola Eija, opintojen ohjaaja Viinikka Kaija, lehtori 1. Vaasan ammattiopisto pähkinänkuoressa 18 Vaasan ammattiopisto - Vasa yrkesinstitut on kaksikielinen oppilaitos, josta valmistuu vuosittain yli 600 nuorta ammattilaista. Koulutusta ammattiopistossa annetaan kolmella kielellä ja neljällä eri koulutusalalla. Koulutusaloja ovat Tekniikka Liiketalous ja viestintä Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Opiskelupaikkoja opistossa on yhteensä Jokaisella koulutusalalla on erityisopiskelijoita. Nämä nuoret opiskelevat pienryhmissä tai integroituna tavallisissa ammatillisissa ryhmissä. Pienryhmiä on tekniikan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusohjelmissa. Vakinaisesti toimivat pienryhmät ovat mukana yhteishaun tarjonnassa ja niihin haetaan joustavan haun kautta. Lisäksi pienryhmiä voidaan muodostaa opetuksessa ilmenevien tarpeiden mukaan. Opiskelija voidaan ohjata pienryhmään myös lukuvuoden kuluessa, mikäli pienryhmä todetaan opiskelijalle sopivammaksi opiskeluympäristöksi. Samoin opiskelija voi palata perusopetukseen kun hänen valmiutensa opiskella tavallisessa ryhmässä arvioidaan riittäviksi. Lukuvuonna Vaasan ammattiopistossa toimii pienryhmiä seuraavasti: 1. Tekniikka kiiinteistönhoitaja 2. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala catering-ala 3. Sosiaali, - terveys- ja liikunta-ala elämänhallintaan valmistava koulutus lähihoitaja erityisopetuksena (4-vuotinen) Syksyllä 2006 alkaa Sosiaali, - terveys- ja liikuntaalalla peruskoulun jälkeen ammatillisiin opintoihin valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta, vuoden kestävää VAUHTI-koulutusta. Integroitujen erityisopiskelijoiden ja tilapäisesti tukiopetusta tarvitsevien tuki järjestetään yksilöllisesti. Opiskelijalle annetaan hänen tilanteensa vaatimaa yksilöllistä tukea niin ammattiin oppimiseen kuin hänen elämäntilanteensa hallintaan. Näiden tukitoimine määrittämiseksi jokaiselle erityisopiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Sen laatimiseen osallistuvat opiskelijan ohella ryhmänohjaaja, erityisopetuksen vastuuopettaja, opinto ohjaaja, opiskelijahuollon erityisasiantuntija (kuraattori) ja muut opiskelijaa tukevat toimijat. Pääsääntöisesti opiskelija opiskelee oman ryhmänsä mukana, mutta tarvittaessa hänelle voidaan antaa erityisopetusta yksilöllisesti, pienessä ryhmässä tai klinikkaopetuksena. Vaihtoehtoisesti hänen opetuksensa voidaan järjestää työvaltaisena, jolloin huomattava osa opiskelusta tapahtuu työpaikalla. Vaasan ammattiopistossa kullakin yksiköllä toimii koulutusalakohtainen erityisopetuksesta vastaava henkilö ja lisäksi opistolla on yhteinen erityisopetuksesta vastaava henkilö. Erityisopetuksesta vastaavan tehtävänä on omalla koulutusalallaan erityisopetusta tarvitsevien opiskelijoiden kartoittaminen ja nimeäminen. Lisäksi hän koordinoi erityisopetusta. Erityisopetuksesta vastaava on aina mukana HOJKSin laadinnassa. Hän tukee opiskelijaa ja opettajia sekä informoi huoltajia. Hän osallistuu erityisopetusta käsitteleviin kokouksiin sekä osallistuu koulutukseen. Tarvittaessa opetuksen tueksi hankitaan koulunkäynninohjaajia. Hän voi olla luokka-/ryhmäkohtainen tai hänet on erikseen määrätty yhtä tai useampaa opiskelijaa varten. 2. Kuvaus lähihoitaja erityisopetuksena kokeilusta Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitaja, opinnot antavat valmiudet toimia monenlaisissa vastuullisissa hoito- ja hoiva-alan tehtävissä. Nämä tehtävät edellyttävät erilaista osaamista. Opintojen

19 aikana osalla nuorista on kuitenkin vaikea suoriutua kaikista perustutkinnon opinnoista sellaisenaan. Lähihoitajan opintoja voidaan tarvittaessa mukauttaa kaikissa muissa aineissa paitsi matematiikassa ja lääkehoidossa. Koulutuksen järjestäjä harkitsee laajan mukautuksen saaneen opiskelijan mahdollisuutta saada tutkintotodistus. Lähihoitajan ammatti kiinnostaa monia nuoria, joilla ei ole valmiuksia toimia laaja-alaisuutta ja vastuullisuutta vaativissa lähihoitajan tehtävissä. Usein näillä opiskelijoilla on myös suuria oppimisvaikeuksia. Motivaatio valmistua hoiva- ja hoitoalan tehtäviin on kuitenkin korkea. Sosiaali- ja terveysalalla on paljon avustavia tehtäviä, jotka tuottavat asiakkaille paljon iloa, mutta vakituisen henkilökunnan aika ei välttämättä riitä aikaa näihin tehtäviin. Lehtien luku, ulkoilu, pelien pelailu ym ovat vanhukselle tärkeitä arkipäivän tapahtumia, johon henkilökunnan aika ei aina tahdo riittää. Sosiaali- ja terveysalan koulutus erityisopetuksena kohdennetaan henkilöille, jotka ovat suorittaneet peruskoulun yksilöllistetyn oppimäärän kärsivät suurista oppimisvaikeuksista hyötyvät muuten pienryhmässä toteutetusta opetuksesta Näitten syitten perusteella henkilön peruskoulun jälkeiset opinnot ovat saattaneet jäädä kesken tai loppua kokonaan. Tätä taustaa vasten olemme suunnitelleet sosiaali- ja terveysalan koulutuksen, jossa huomioidaan nämä tekijät. Tämän jälkeen opiskelijat siirtyvät suorittamaan varsinaisia lähihoitajan opintoja (120ov) Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija kykenee tulevaisuudessa joko työskentelemään itsenäisesti tai työparin tukemana riippuen opiskelijan vahvuuksista ja työn vaatimuksista. Työssäoppiminen suunnitellaan yhdessä työelämän kanssa. Päämääränä on saada tuetuin opetusjärjestelyin kaikille opiskelijoille lähihoitajan tutkintotodistus. Mikäli opiskelija ei tähän kykene, hän saa suoritetuista opinnoista opintokortin sekä liitteen niistä opinnoista joita täydentämällä tutkintotodistus olisi mahdollista myöhemmin saavuttaa. Pyrkimyksenä on työllistää myös nämä tutkintoa vaille jäävät opiskelijat. Mikäli motivoituneisuutta ja soveltuvuutta sosiaali- ja terveysalalle ei ole, pyritään opiskelija ohjaamaan hänelle soveltuvammalle koulutusalalle Oppimisen tukeminen Opiskelijoille tehtiin orientoivan vuoden aikana lukitesti, matematiikan lähtötasotesti ja oppimistyylitesti. Testitulosten perusteella laadittiin kaikille opiskelijoille henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat, joissa yksilölliset erot huomioitiin. Osa opiskelijoista sai säännöllistä tukiopetusta matematiikassa Koulutuksen rakenne Koulutus suunniteltiin 4 vuotiseksi siten, että opintojen ensimmäinen vuosi (40 ov) on laadultaan orientoiva. Orientoiva vuosi on sosiaali- ja terveysalapainotteinen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen vuosi. Opetuksessa korostetaan elämänhallinta-, vuorovaikutus- ja oppimistaitoja. Vuoden aikana on mahdollisuus myös tutustua sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöihin sekä kerrata opiskelutaitoihin liittyviä asioita. Orientoiva vuosi toimii ikään kuin pidennettynä nivelvaiheena yläasteelta siirtymisen jälkeen, jonka aikana kartoitetaan oppimisvaikeuksia, suunnitellaan niitä varten tukitoimenpiteitä. Opiskelijat käyttivät myös oppilaitoksen tarjoamia muita palveluita. Opiskelijahuollon erityisasiantuntija, kuraattori, haastatteli ryhmän jokaisen opiskelijan. Muutama opiskelija kävi säännöllisesti kuraattorin kanssa keskustelemassa koko vuoden ajan. Tämän lisäksi opinto-ohjaajan ja terveydenhoitajan palveluja käytettiin runsaasti. Alaikäisten opiskelijoiden kohdalla kodin ja koulun välinen yhteistyö toimi hyvin. 3. Koulutuksen aloittamiseen liittyvä yhteistoiminta Lähihoitajakoulutus erityistä tukea tarvitseville on tarpeellinen ja kysytty. Hoitoalalla ei perinteisesti olla totuttu erityisryhmän kouluttamiseen. Uskoimme koulutuksen tarpeellisuuteen ja halusimme sille tulevien työnantajien, Vaasan kaupungin ja 19

20 20 maakunnan, myötämielisen suhtautumisen. Ennen koulutuksen aloittamista halusimme palautetta suunnitelmistamme. Esittelimme koulutusta mm. Vaasan apulaiskaupunginjohtajalle ja vanhustyön johdolle. Heidän suhtautumisensa oli myönteinen ja he arvelivat tälle ajanmukaiselle koulutukselle olevan tilausta varsinkin vanhustyön kentällä. Positiivisesta suhtautumisesta ilahtuneina kutsuimme työelämän edustajia neuvotteluun, jossa selvitettiin alkavaa koulutusta. Työelämän edustajien suhtautuminen oli aluksi epäilevää, mutta myöntyminen koulutuskokeiluun kuitenkin saatiin. Yhteistyö työelämän kanssa on avaintekijä koulutuksen onnistumiselle. Olemme markkinoineet koulutusta myös Vaasan työvoimatoimistossa, Jupiter työttömien nuorten ja aikuisten työpajassa, Vaasan sekä lähikuntien opintoohjaajille sekä Vaasan ammattiopiston omalle henkilöstölle Opiskelijavalinta Koulutuksesta oli kolme lehti-ilmoitusta huhtikuussa Määräaikaan mennessä saimme 22 hakemusta. Kaikki hakijat kutsuttiin soveltuvuuskokeeseen, johon osallistui 20 hakijaa. Testiin sisältyi viisi osiota kirjallinen osio työkoe yksilöhaastattelu peruskoulutuksen soveltuvuuden arvio työkokemuksen ja siitä saadun palautteen arvio Koulutukseen valittiin 12 opiskelijaa, joista 8 oli hakenut vain ko erityisryhmään, 1 lähihoitajien aikuisryhmään ja 3 nuorisoasteen lähihoitajaryhmään. Opiskelijavalinnassa painotimme mm. seuraavia asioita: motivoituneisuus avustamistyöhön valmius hyvään sosiaaliseen vuorovaikutukseen joustavuus omatoimisuus päivittäisissä toiminnoissa Syksyllä 2005 ryhmässä aloitti 11 opiskelijaa. Tammikuussa 2006 ryhmään tuli uusi opiskelija ammattiopiston tekniikan koulutusalalta. Hänelle järjestettiin ennen opintojen alkamista vastaava soveltuvuustesti kuin muillekin. Ryhmään myöhemmin tullut opiskelija jätti opintonsa vuoden opiskelun jälkeen. Muuten ryhmä on pysynyt koossa. Ryhmän ohjaajana on ollut erityisopettaja, joka on vastannut 80%:sti myös opetuksesta. Kaikille yhteisiä aineita äidinkieltä, ruotsia, liikuntaa, tietotekniikkaa sekä ilmaisutaitoa ja kotitaloutta on opettanut muu opettaja. 4. Työssäoppimisen organisointi ja eritysopiskelijan työssäoppimisen ohjaus Orientoivan vuoden jälkeen alkoivat ammatilliset opinnot. Ammatilliset opinnot toteutetaan käytännön läheisin menetelmin: työssäoppimista on 16 opintoviikkoa enemmän kuin tavallisessa lähihoitajakoulutuksessa. Erityistä tukea tarvitseva opiskelija oppii yleensä paremmin tekemällä kuin lukemalla orientoivan vuoden työssäoppiminen Ensimmäiseksi lukuvuodeksi oli työssäoppimista suunniteltu ov. Työssäoppimisen yksiköt valittiin vanhustyön alueilta (terveyskeskus sekä erilaiset julkiset ja yksityiset palveluyksiköt). Ennen työssäoppimisen jakson alkua kutsuttiin kokoukseen vanhustyön työelämäedustajia, jossa heille kerrottiin koulutuksesta. Työssäoppimisen paikat olivat sekä Vaasan kaupungista että ympäröivästä maakunnasta. Maakunnan työelämä toivotti ryhmän opiskelijat helpommin tervetulleiksi. Vaasan kaupungin työelämän kanssa kävimme asiasta keskustelua hieman pidempään. Loppujen lopuksi työssäoppimispaikkoja oli kuitenkin suhteellisen helppo saada ja osa kaupungin työssäoppimisien yksiköistä ilmoitti halunsa ottaa ko ryhmän opiskelijoita enemmän kuin kykenimme heille tarjoamaan. Työssäoppimisen jännitysmomenttina olivat opiskelijoiden vähäiset tiedot ja taidot hoitotyöstä. Tästä vastaanottavat yksiköt olivat kuitenkin tietoisia. Ensimmäinen työssäoppimisen jakso meni yli odotusten: opiskelijat otettiin hyvin vastaan, he sopeutuivat hyvin työelämään ja jakso oli heille virkistävä kokemus. Palautteena saimme kuulla, että jakso olisi saanut olla pitempi. Seuraava jakso pidennettiin kolmeen viikkoon ja opiskelijat saivat yhtä lukuun ottamatta jatkaa samoissa työssäoppimisen paikoissa. Yhdelle opiskelijalle tarjottiin jopa sairauslomasijaisuuksia ja viikonlopputöitä yksiköstä, jossa työssäoppiminen oli tapahtunut.

21 Työssäoppimisen jakson ohjaajana toimi ryhmänohjaaja. Opiskelijat laativat jaksolle tavoitteet, joita oppilaitoksen ohjaajan kanssa käytiin läpi jakson aikana ja sen jälkeen. Varsinaisia tehtäviä ei jaksolle annettu, mutta jälkikäteen jaksoa arvioitiin suullisesti ja kirjallisesti Lähihoitajaopintojen työssäoppiminen Yleensä lähihoitajaopiskelija on työssäoppimassa 5-7 erilaisessa yksikössä. Tässä koulutuksessa työssäoppimisjaksot pyritään toteuttamaan samoissa työssäoppimisenyksiköissä. Opiskelijan on myös helppo mennä tuttuun ja turvalliseen paikkaan, eikä voimavaroja kulu uuteen paikkaan tutustumiseen. Uudet koulussa opetellut asiat on myös helpompi kiinnittää tuttuun oppimisympäristöön. Lisäksi opiskelija saa tällä tavoin jalkansa oven väliin mahdollisena uutena työntekijänä. Pidennetylle työssäoppimisen jaksolle opiskelijat saavat käytännönläheisiä ja selkeitä oppimistehtäviä, joita selvitetään työssäoppimisen yksikössä ja koulussa. Oppimistehtävät perustuivat ammattiosaamisen näyttöihin sekä teoreettisesti vaikeampiin asioihin. Kirjalliset tuotokset eivät ole pääasia. Työssäoppimisen aikana opiskelijat osallistuvat yhteen teoriapäivään viikossa, jolloin läpikäydään oppimistehtäviä ja selvitellään hankaliksi koettuja asioita. Onnistuakseen tämä opiskelumuoto vaatii hyvää etukäteissuunnittelua, yhteistyötä ja sitoutumista myös ohjaajien taholta. Toinen erityiskysymys liittyy perusopintojen jälkeen toteutuvaan koulutusohjelmaopintojaksoon. Alun perin valitsimme tälle ryhmälle vanhustyön koulutusohjelman, koska vanhustyö tarjoaa monipuolisen ja laajan kentän sijoittua työelämään. Tältä alueelta löytyy runsaasti myös ns avustavia työtehtäviä heille, jotka saavuttavat opintokortin suoritetuista opinnoista. Opiskelijat ovat kuitenkin tuoneet esille toiveita saada valita jokin muu koulutusohjelma. Koulutusohjelman valinnassa tullemme noudattamaan samaa periaatetta kuin työssäoppimispaikkojen suhteenkin eli yksilöllisiä ratkaisuja. 6. Arviointia ja kokemuksia koulutuksesta Ensimmäisen vuoden jälkeen positiiviset kokemukset olivat mm ryhmää opetti pääosin sama opettaja, joka oli erityisopettaja orientoivana vuotena oli runsaasti lähihoitajan tehtäväalueeseen liittyviä tapahtumia, tilaisuuksia ja tehtäviä 12 opiskelijan ryhmä oli kooltaan sopiva orientoiva vuosi toteutettiin samoissa tiloissa missä muukin Vaasan ammattiopiston lähihoitajakoulutus Kehitettäviksi asioiksi ilmenivät mm ennalta valittu koulutusohjelma, vanhustyö, ei ollutkaan kaikille soveltuvin vaihtoehto tämän ryhmän kohdalla olisi 20 ov laajuinen orientoiva jakso saattanut olla riittävä ryhmän heterogeenisyys (mm. ikä ja osaamistaso) 5. Sosiaali- ja terveysalan alakohtaiset erityiskysymykset Tutkinnon suorittamisen edellytyksenä on matematiikan ja lääkehoidon normaalitavoitteinen läpäisy. Tiesimme etukäteen tämän osion olevan joidenkin kohdalla ulottumattomissa ja vaativan erityistä paneutumista asiaan. Opiskelijat olivat alusta alkaen tietoisia tutkinnon suorittamiseen liittyvistä reunaehdoista. Reunaehtojen selvittäminen on merkityksellistä opiskelijan motivaatiolle ja sitoutumiselle suhteellisen pitkäkestoiseen koulutukseen Hankkeen merkitys organisaatiolle Hankkeen aloittamiseen liittyi erilaisia käsityksiä opiskelijoista, mm. ovatko opiskelijat kehitysvammaisia tai näkyikö heistä muuten, että heillä on vaikeuksia oppimisessa. Lisäksi joillakuilla esiintyi pelkoa siitä, että JOUTUU opettamaan ryhmää. Ryhmän opettajakaarti löytyi luonnollisen mielenkiinnon ja innostuksen perusteella. Koulutuksesta kerrottiin säännöllisin välein opettajakokouksissamme. Tällä tavoin asenteet työvaltaista koulutusta kohtaan ovat madaltuneet ja koulutuksen toteuttamismenetelmistä on moni saanut ideaa omaan opetukseensa. Lähes jokaisessa ryhmässä on erityisopiskelijoita, joten työvaltaisen koulutuksen menetelmät sopivat ryhmään kuin ryhmään. 21

22 6.1. Hankkeen merkitys omaan työhön Työvaltainen koulutus on pakostakin laittanut miettimään asioita uudelleen. Opettamisen reunaehdot sanelee opetussuunnitelma, mutta opettajalla on pedagoginen vapaus toteuttaa opetussuunnitelman normeja. Kahden eri alaa edustavien opettajien tiimiopetuksella on saatu hyviä ja hedelmällisiä kokemuksia. Koulutus on työvaltainen ja jokaisella ryhmän opiskelijalla on taustalla jonkinlaista oppimiseen liittyvää problematiikkaa. Täytyy myös hyväksyä tosiasia, etteivät kaikki tule selviytymään normaalitavoittein. Rimaa täytyy uskaltaa tiputtaa, mutta muistaa, että jokaisella on omat vahvuutensa, joita harjaannuttaa. Tutkinnon osiin on laadittu mukautetut arviointikriteerit, joita voidaan hyödyntää aina tarvittaessa. Tiimityöskentely työvaltaisessa lähihoitajakoulutuksessa toimii erinomaisesti. Joka toinen viikko toteutuvissa tapaamisissamme voimme tuulettaa ajatuksiamme ja miettiä ratkaisukeinoja. Tapaamisissamme on myös työnohjauksellinen funktio. Verkostoyhteistyö Hankkeen vaikutuksesta yhteys työelämään on tiivistynyt. Säännöllisissä tapaamisissa puidaan työssäoppimisen ohjaukseen liittyviä asioita ja tilanteita. Keskustelu tuo uutta syvyyttä opettamiseen sekä laajentaa ajatusmaailmaa. Lähihoitajan erityisopetusryhmästä ensimmäiset valmistuvat keväällä Kuinka moni ryhmästä saavuttaa tutkintotodistuksen on vielä hämärän peitossa, mutta kaikki eivät siihen tavoitteeseen yllä. Työllistymisen tukeminen ja selvittäminen oppilaitoksesta käsin on erityisesti heidän kohdalla tärkeää, jotka saavat opintokortin suoritetuista opinnoista. Yhteys työvoimatoimistoon avartaa työllistymisen käsitettämme. Tuettu työllistyminen saattaa auttaa joitakuita löytämään työpaikan itselleen. työvaltainen opiskelija pesee mennen tullen normaalit opiskelijat tuleeko näistä samanlaisia lähihoitajia kuin tavallisestakin ryhmästä? aktiivisia, työhön tarttuvia nuoria harjoitus tekee mestarin otamme kesätöihin vain työvaltaisen ryhmän opiskelijan 7.2. Työvaltaopettajan palaute ryhmän avulla olen löytänyt opetuksen sisällöstä olennaisen asian annettava hetkittäin mennä viihteelle, että taas jaksamme jatkaa vaatii kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa osaamisen ja onnistumisen kokemukset kantavat pitkälle asioiden rauhallinen läpikäyminen, toistaminen ja toistaminen rohkaiseminen asioiden yksinkertaistaminen ja kytkeminen arkielämään opetuksen eriyttäminen ei ole vain kirjallisuudessa vaan toimii myös konkretiassa opettanut oman työn organisointia 7.3. Työvaltaopiskelijan palaute kiva, kun on paljon työharjoittelua pieni ryhmä opetus selkeää ja ymmärrettävää vapaavalintaiset opinnot vain meille uudet ystävyyssuhteet pääsee oikeisiin töihin kokeilemaan taitojaan voi saada sijaisuuksia ja palkkaa pitkät työssäoppimisjaksot vaatii työtä! enemmän teoriaa työssäoppimista voisi olla enemmänkin opetusta muutettu opiskelijoiden tarpeiden mukaan opettajat mukavia, kuuntelevat opiskelijaa 8. Jatkosuunnitelmat Koulutuskokeilusta saatu palaute 7.1. Työvaltaisen lähihoitajaopiskelijan työssäoppimisenohjaaja miten ihmeessä osata nostaa esille opiskelijassa olevia vahvuuksia? Työvaltainen lähihoitajakoulutus saa jatkoa jo tulevana syksynä 2008, kun haemme opiskelijoita aloittamaan uutta orientoivaa jaksoa sekä lähihoitajakoulutusta. Jatkosuunnitelmiin liittynee myös Espoossa ensi kertaa järjestettävät Taitajakisoihin liittyvät Abilympics

23 semifinaalit, johon ryhmästä on ilmoittautunut neljä opiskelijaa. Koulutuksen tiimoilta syntyi ajatus avustavan hoitajan koulutuksesta. Sosiaali- ja terveysalalla on pula työntekijöistä myös Vaasassa. Vanhustenhuollossa työskennellään riittämättömin työntekijävoimin. Vanhushuollossa on lukuisa määrä erilaisia avustavia työtehtäviä, joita toteuttamaan vakituisen henkilökunnan aika ei riitä. Keskustelukanavan virittäminen Vaasan kaupungin vanhustyön johdon kanssa on avainasemassa tässä asiassa. Mikäli asiaan suhtauduttaisiin suopeasti ja uudelle työntekijäryhmälle määriteltäisiin heidän työnkuvansa, vakanssi ja palkkausasiat voisimme räätälöidä koulutusta mittojen mukaisesti. Tällä tavoin ihmiset, joilla on palo sosiaali- ja terveysalalle pääsisivät sinne hieman pienemmin vaatimuksin, mutta tekemään tärkeää ja arvokasta työtä. Parasta olisi, jos kyseiselle koulutukselle saataisiin opetussuunnitelman perusteet sekä tutkintonimike. Työvaltaisen lähihoitajakoulutuksen suunnittelutyö ja sen aloittaminen on ollut haastavaa ja antoisaa. Omien työskentelytapojen tuulettaminen tekee aina hyvää. Työvaltainen lähihoitajakoulutus on työelämässä otettu realistisesti ja hyvin vastaan. Uskomme koulutuksella olevan elinvoimaa ja tarvetta myös tulevaisuudessa! 23

24 TYÖVALTA-hankkeen (86134) Merkonomiksi suoraan työstäosahankkeen laadullinen raportointi ( ) Kuvaus hankkeen keskeisestä sisällöstä ja toteutuksesta 24 Tarve hankkeelle käytännön koulutyön ongelmissa Kaupallisen alan ammatillisen koulutuksen eräs suurimmista haasteista on tavoitteita alhaisemmat koulutuksen läpäisymäärät. Ongelma tunnetaan valtakunnallisesti. Esimerkiksi Turun ammatti-instituutin Kaupan ja tietotekniikan koulutusyksikössä vuosien aikana instituutin oman seurantajärjestelmän mukaisesti laskettu läpäisyprosentti kaupan alalla vaihtelee % välillä, kun instituutin keskimää räinen läpäisyprosentti liikkuu samana aikana % välillä. Näyttää siltä, että iso osa opiskelunsa aloittaneista merkonomiopiskelijoista ei saa tutkintoaan suoritetuksi kolmen vuoden ohjeellisessa ajassa (vertailun vuosina %). Syitä lienee monia. Viimeisten vuoden aikana tapahtuneet muutokset koulutuksen rakenteissa, merkonomikoulutuksen asemassa ja tehtävässä, opiskelijois sa jne. ovat saattaneet ajan mittaan eri tavoin johtaa siihen, että monelle merkonomi opiskelijalle olemassa olevat opinnot ovat syystä tai toisesta liian vaativat ja haasteel liset. Turun ammatti-instituutin Kaupan ja tietotekniikan yksikkö on pyrkinyt 2000-luvun aikana parantamaan opiskelijoiden mahdollisuuksia saavuttaa tutkinto vaatimukset mm. kehittämällä opiskelijan ohjausta ja monipuolistamalla opetus- ja opiskelumenetelmiä. Työssäoppimisen kokeilut Muun kehittämistyön lisäksi oppilaitos halusi kehittää opetus- ja oppimismenetelmiä entistä enemmän konkreettisen työn tekemisen lähtökohdista. Arkikokemuksen mukaan oli paljon opiskelijoita, joilla opinnot koulussa etenivät huonosti, mutta jotka saivat hyvää palautetta työssäoppimispaikoilta. Siten haluttiin kokeilla, miten käytännön työn tekemisen määrää koulutuksessa voisi lisätä. Hankkeen puitteissa kokeiltiin kahta tapaa: Laajennettu työssäoppiminen, millä tarkoitettiin opiskelijan työssäoppimisen määrän lisäämistä ja sen kautta oppimisen laadun laajentumista ja syventymistä. 2) Pllasmaryhmä vaihtoehtoiset suuntautumisopinnot, minkä puitteissa haluttiin rakentaa ja kokeilla opiskelijalle tarjottavaa koulumuotoiselle vaihtoehtoista ja joustavaa suuntautumisvaihtoehtoa. 1) Laajennettu työssäoppiminen Syksyllä 2006 lähdettiin hankkeen puitteissa kehittämään ja kokeilemaan laajennetun työssäoppimisen työnimellä toimintaa, jossa asiakaspalvelun ja markkinoinnin suuntautumisvaihto ehdon opiskelija suorittaa ammatillisia opintoja työpaikalla. Kokeiluun valittiin mukaan 4 opiskelijaa, joilla 3 lukuvuoden alussa oli varsin paljon suorittamattomia opintoja ja ennuste viimeisen vuoden erikoistumisopinnoille oli huolestuttava. Opiskelijoiden oli mahdollista olla tarvittaessa työpaikoilla 3 * 2 kuukauden ajan, siis yhteensä puolisen vuotta. Tämä rytmi rakentui oppilaitoksen jaksojärjes telmän pohjalle, minkä mukaan opinnot on moduloitu tietyiksi kokonaisuuksiksi. Paluu koulun penkille aina 2 kuukauden jälkeen olisi tarvittaessa mahdollista. Ammatilliset opinnot 3 lukuvuonna on moduloitu siten, että työpaikoilla opiskelija voisi tähdätä suoraan opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa kuvattuihin ammattitaitovaatimuksiin koulussa käytävien opintojaksojen sijaan. Opiskelijat hankkivat itseään kiinnostava työssäoppimispaikat yhdessä koulun kanssa. Suurin osa yrityksistä oli koululle ennestään tuttuja työssäoppimispaikkoja, mikä helpotti kokeilun toteutusta.

25 Työssäoppimisen alussa sovittiin työnantajien kanssa laajennetun työssäoppimisen toimintatavoista: tavoitteista, työtehtävistä, ohjauksesta, arvioinnista ja mahdollisten ongelmien ratkomistavoista. Ammattitaidon kasvamisen arvioinnissa hyödynnettiin instituutin tavanomaisia työssäoppimisen ohjaus- ja arviointityökaluja sekä Kaupan ja tietotekniikan yksikön kehittämiä pilottinäyttöjä. Näiden lisäksi hyväksi käytettiin joitain aikuiskoulutuksen käytössä olleita työkaluja. Kaikkien näiden toimivuutta testattiin kokeilussa. Arviointia Käytännön kokeilut kestivät keväälle 2007 saakka ja jokainen opiskelija onnistui saavuttamaan tutkinnon perusteissa kuvatut ammatillisten opintokokonaisuuksien (Asiakasmarkkinointi, Markkinointiviestintä, Markkinoinnin suunnittelu) tavoitteet ja kriteerit vähintään tasolla T1, alimmalla hyväksyttävällä tasolla. Usein yllettiin parempiinkin arvosanoihin. Opiskelijat oppivat työtehtävänsä yleensä hyvin pitkällä jaksollaan ja heidän ymmärryksensä yrityksen toiminnasta ja sen takana vallitsevista periaatteista oli tavanomaista syvempi. Puolessa vuodessa ehtii todella syvemmälle ja leveämmälle kuin tavanomaisessa 2 kuukauden työssäoppimisjaksossa. Tästä löytyi laajennetun työssäoppimisen nimikkeenkin pohja: ajan kanssa ymmärrys ja osaaminen laajenevat. Työpaikoilla oli oikeastaan vain kaksi suurempaa ongelmaa. Suurin haaste on näkyvissä jo opintokokonaisuuksien nimissä. Liiketalouden perustutkinnon, merkonomin asiakaspalvelun ja markkinoinnin ammatilliset opinnot tähtäävät liikkeen johdon tai markkinointijohdon ammattitaitoon. Kuitenkin opiskelijalle ei ole realistista perehtyä kunnolla esimerkiksi myymäläpäällikön työtehtäviin, kuten tavoitteet edellyttäisivät ainakin paremmilla arvosanatasoilla. Tämä ongelma ratkottiin tulkitsemalla tavoitteita kokoaikaisen perustyötä tekevän myyjän ammattitaito vaatimuksista käsin: mitä myyjän pitää osata ja ymmärtää markkinoinnin suunnittelusta ja johtamisesta. Toinen ongelma on yleinen kiire työpaikoilla. Työpaikkaohjaajat eivät ehdi opettamaan ja opastamaan opiskelijaa markkinoinnin saloihin kovin syvällisesti. Jokainen opiskelija kuitenkin sai työhön perehdytyksensä lisäksi ohjausta omien selvitystöidensä puitteissa, eikä tämä muodostunut esteeksi kenenkään opintojen suorittamiselle. Tätä ei kyetty ratkomaan paremmin tässä hankkeessa esimerkiksi opettajien tavanomaista suuremmalla ohjauspanoksella, sillä hankkeessa tähän ei ollut rahoitusta. Joka tapauksessa ohjaus työtehtäviin työpaikoilla oli riittävä. Asioita helpotti luonnollisesti yritysten edustajien koulumaailman tuntemus. Opiskelijoiden valmistumista tavoitteellisessa 3 vuoden ajassa laajennetun työssäoppimisen malli ei kaikilta osin kyennyt varmistamaan. Kaikkia aiempien opintovuosien rästejä ei katsottu olevan järkevää viedä työpaikoille, ainakaan tässä vaiheessa. Tällaisia olivat esimerkiksi yrityksen palkkahallintoa ja taloushallintoa sekä kirjanpitoa käsittelevät opintojaksot. Yleensä nämä on keskitetty jonnekin muualle kuin paikallisen tason myymälään, usein toiseen kaupunkiin, mikä olisi hankaloittanut käytännössä niiden oppimista työpaikoilla. Nämä suorittamattomat opinnot opiskelijat suorittavat oppilaitoksen perinteisen menetelmien mukaan. Kokeiltu ja kehitetty laajennetun työssäoppimisen konsepti tuntui kuitenkin toimivan niin hyvin, että koulun johto vahvisti toukokuussa 2007 sen yhdeksi vaihtoehtoiseksi tavaksi suorittaa ammatilliset opinnot asiakaspalvelun ja markkinoinnin suuntautumisvaihtoehdossa. Käytännössä laajimmillaan tämä voisi tarkoittaa jopa 40 opintoviikon ja kaikkiaan 3 opintokokonaisuuden, tutkinnon osan suorittamista työssäoppimalla. Tulevalle vuodelle 2008 jäi vielä uusien ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotto laajennetun työssäoppimisen vaihtoehdossa. Tämä integrointi sujunee normaalin koulutyön yhteydessä. Kokeilun yhteistyö Kokeilussa testattu malli laajennetusta työssäoppimisesta rakentuu osaksi aikuiskoulutuksessa käytettyjen ajattelu- ja toimintatapojen soveltamisesta opetussuunnitelmapohjaiseen nuorisoasteen koulutukseen. Aikuiskoulutuksesta saatiin käyttöön mm. turkulaisen oppisopimustoiminnassa aikanaan kehitetty ja työssäoppimisen ohjauksen alussa käytetty oppisopimustyöpaikan työtehtävien kartoitustyökalu, jolla pyrittiin varmentamaan se, että työpaikalla on tarjolla tutkinnon vaatimuksen mukaisia työtehtäviä. Työ yritysten kanssa sujuikin normaaliin hyvän tapaansa. Turun aikuiskouluttajien ja työvoimaviranomaisten kanssa osahankkeessa kokeiltiin myös, voisiko opintonsa keskeyttänyt merkonomiopiskelija kiinnostua aikuiskoulutuksen piirissä tarjolla olevan myynnin ammattitutkinnon suorittamisesta. Asiasta oltiin 25

26 26 kiinnostuneita oppisopimustoiminnan piirissä. Vetovastuu tässä operaatiossa oli Turun oppisopimustoimistolla ja osahanke oli mukana oman nuorisoasteen asiantuntemuksensa puitteissa. Tavoiteltua nuorten myynnin ammatti tutkintoon johtavaa oppisopimuskoulutusta ei tällä kertaa saatu onnistumaan, vaikka operaatiossa oli mukana Kaupan ja tietotekniikan yksikön lisäksi mm. Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen liiketalouden yksikkö, Turun ja Kaarinan työvoima toimisto, Turun oppisopimustoimisto, nuoria ohjaavia Turun kaupungin yksiköitä. Isohkon keskeyttäneitä etsivän soittokierroksen ja yhdessä järjestetyn informaatiotilaisuuden jälkeen kiinnostuneita oli 5 nuorta, mutta kukaan heistä ei sittemmin palannut asiaan. Ilmeisesti oppisopimustyöpaikan saanti oli tuolloin vaikeaa. Toisaalta arveltiin, että ehkä merkonomin opintoja aikanaan tavoitellut nuori haluaa päättää nimenomaan ne opinnot, eikä vaihtaa tutkintotavoitetta. Palaute Yritysten edustajat olivat alusta saakka kiinnostuneita olemaan mukana uusien työssäoppimistapojen kokeilussa. Mukana olleille työssäoppimisen ohjaus oli tuttua ja usein hekin ovat tuoneet esille, että tavanomaiset työssäoppimisajat ovat kovin lyhyitä: juuri kun opiskelija alkaa osata asioita, jakso päättyy. Siten he olivat valmiita viemään työssäoppimisen tavoitteita aiempaa laajemmille alueille. He olivat luonnollisesti tyytyväisiä saadessaan lisäväkeä arkeensa; olihan opiskelijoista varsin paljon hyötyä näin pitkillä työssäoppimisjaksoilla. Ainoan isomman hankaluuden hekin näkivät markkinoinnin suunnittelu- ja johtotehtäviin liittyvien osaamistavoitteiden toteuttamisessa työpaikoilla. He, kuten opiskelijatkin, toivoivat isompaa painoa käytännön todellisille työtehtäville ja työssäoppimisen mahdollisuuksille. Laajennetun työssäoppimisen tulevaisuus ja levittäminen Turun ammatti-instituutin Kaupan ja tietotekniikan yksikkö on vahvistanut laajennetun työssäoppimisen mallin yhdeksi vaihtoehdoksi asiakaspalvelun ja markkinoinnin suuntautumisopintojen suorittamiseen. Se soveltuu erityisesti opiskelijoille, joilla on hankaluuksia omaksua abstraktia liikkeenjohdon/ markkinointijohdon tietopohjaa koulumaisesti opiskellen. Toimintapa on kiinnostanut muita kaupallisia oppilaitoksia ja siitä on pidetty informaatiotilaisuus Porvoossa, Salossa ja Hämeenlinnassa vuoden 2007 aikana. Myös muita kiinnostuneita on ollut. Lisäksi toimintatapa on kiinnostanut muiden alojen koulujen edustajia. Kokeiltu laajennetun työssäoppimisen mallin käyttöönotto edellyttää ennen kaikkea sen hyväksymistä, että opintoja voi suorittaa suoraan työstä tavoitteena valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa kuvattu ammattitaito. Tämän hankkeen puitteissa ei purettu yksittäisten kurssien sisältöjä työpaikoille, vaan lähdettiin liikkeelle laajemmista opintokokonaisuuksista. Tämän tyyppisen lähestymistavan toteuttamisessa aikuiskoulutuksen ajattelu- ja toimintatapojen tuntemus auttaa. Parhaiten tässä hankkeessa kehitetyn laajennetun työssäoppimisen edustamien ajatusten ja siinä käytettyjen työkalujen käyttöönotto saattaisi onnistua jonkinlaisen ohjatun valmennusprosessin avulla, minkä aikana valmennettava yksikkö pyrkii kokeilemaan itse vastaavia työkaluja. Joulukuussa 2007 loppuvan hankkeen puitteissa ei enää ole mahdollista tehdä muuta kuin levittää ajatuksia ja käytettyjä työkaluja hankkeen julkaisujen avulla. 2) Pllasmaryhmä vaihtoehtoiset suuntautumisopinnot Laajennettu työssäoppiminen oli kokeilun kuluessa kohdistunut 3. lukuvuoden opiskelijoihin, joilla oli varsin paljon rästejä ja ennuste syventäville opinnoille huolestuttava. Syksyllä 2006 päätettiin jatkoa varten tavoitella myös laajempaa ja opiskelijan näkökulmasta aiemmin vaihtoehdon tarjoavaa koulutusvaihtoehtoa. Kaupan ja tietotekniikan yksikön johto päätti, että jo kevään 2007 suuntautumisvaihtoehtoja valitseville peruskoulupohjaisille ensimmäisen luokan opiskelijoille tarjotaan yhtenä vaihtoehtona toiminnallista asiakaspalvelun ja markkinoinnin suuntautumisvaihtoehtoa. Sellainen vaihtoehto 2000-luvun aikana oli jo ollut olemassa. Se pohjautui Jyväskylässä toimivan Tiimiakatemian 1990-luvun lopussa lanseeraaman suoran työssäoppimisen mallille. Tiimiakatemialainen sovellus on varsin vaativa toteutettava ja ammattiinstituutin kaupan koulutuksen yksikössä se oli ajan mittaan tavallaan hiipunut, eikä enää tuottanut sitä, mitä tavoiteltiin. Siksi haluttiin etsiä ja kokeilla uutta

27 tekemällä oppimisen tapaa, joka olisi yksinkertaisempi ja helpommin sovitettavissa nykyiseen kaupalliseen koulutukseen. Uusia malleja etsittiin mm. erilaisista harjoitusyritysmalleista ja yrityspeleistä. Näitä kumpiakin simulaatiota voisi todennäköisesti periaatteessa käyttää kokonaisen suuntautumisvaihtoehdon läpäisevänä ytimenä, tarinana, joka opiskelijan kokemuksena voisi toimia eri oppiaineita yhdistävänä tekijänä. Kaupan yksikössä pidettiin kuitenkin tärkeänä mahdollisuutta kokeilla tässä hankkeessa todellisen konkreettisen työn tekemisen integroimista teoreettisempiin suuntautumisvaihtoehto-opintoihin koulun puitteissa. Kaikkiin tarpeisiin ja odotuksiin soveltuva malli löytyi Nuori yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä - ohjelmasta. Ohjelmaa on toteutettu jo kymmenen vuoden ajan eri kouluasteilla, vapaasti valittavina opintoina. Hankkeen puitteissa Vuosi yrittäjänä ohjelman mukainen opiskelijoiden käytännön oikea yritystoiminta itse perustetuissa miniyrityksissä tuntui tarjoavan hyvän lähtökohdan tämän tyyppiselle työssäoppimiskokeilulle. Kevään 2007 aikana oppilaitoksen opettajista kerätty 12 aineenopettajan ryhmä perehtyi ohjelmaan ja sovitti omat 2. lukuvuoden asiakaspalvelun ja markkinoinnin suuntautumisen opintojaksonsa siten, että ne tukisivat opiskelijoiden käytännön yritystoimintaa sen edellyttämän rytmin mukaan. Esimerkiksi aiemmin yhdessä kevään 8 viikon jaksossa oleva ruotsin kielen opintojakso jaettiin kahtia siten, että opittavat ruotsin kielen asiat otetaan esille, kun ne liittyvät opiskelijoiden yritystoiminnan arkeen. Esimerkkinä juuri ennen messuille osallistumista opiskelijat opettelevat oman yrityksensä, tuotteensa ja itsensä esittelyä ruotsin kielellä. Arviointia Elokuussa 2007 koulutusohjelmaopinnot alkoivat. Tätä kirjoitettaessa, toimintaa on vasta reilut 3 kuukautta takana, joten varsinaisia tavoiteltuja konkreettisia tuloksia ei vielä voi mitata. Uutta opiskelun ja opetuksen toimintatapaa opettelevat niin opettajat kuin opiskelijatkin. Kokemukset ovat monentyyppiset. Opiskelijat ovat ideoineet ja perustaneet itselleen 1-5 hengen miniyrityksiä ja kehittäneet tai hankkineet myytäviä tuotteita ja osallistuneet mm. 2 yleisömessuille. Osa yrityksistä on saanut mukavasti myyntituloja, kun taas osa ei ole onnistunut niin hyvin. Osa opiskelijoista on hyvin innostunut ja motivoitunut oman yrityksensä toimintaan, osa ei. Osalla on myös poissaoloja edelleen varsin runsaasti. Suullisen palautteen perusteella opiskelijat ovat kuitenkin omasta mielestään oppineet yritystoiminnan lainalaisuuksia paremmin tämän toiminnan puitteissa kuin, mitä osaavat kuvitella normaalin koulunkäynnin puitteissa mahdollisesti tapahtuneen. Erään opintojakson puitteissa kerätyn kirjallisen palautteen perusteella opiskelijat eivät nähneet tarvetta muutoksiin. Yritystoiminnan käynnistäminen ja pyörittäminen on vienyt opiskelijoiden huomiota ja energiaa kuitenkin niin paljon, että aiemmat 1. lukuvuoden suorittamattomat opintojaksot ovat jääneet mielestä. Tämän vuoksi oppilaitos aloittaa joulukuussa tälle ryhmälle räätälöidyn rästipajan, jonka puitteissa ryhmäläiset suorittavat ohjatusti vanhoja rästejään 2 tuntia viikossa. Opettajilta kerätyn palautteen perusteella operaatio on onnistunut vaihtelevasti. Poissaoloja on runsaasti ja niihin halutaan tarttua. Joidenkin opintojaksojen sisällöt ovat olleet helposti integroitavissa käytännön toimintaan, joidenkin kohdalla se ei ole niin luontevaa. Joidenkin opintojaksojen ajoitus ei ole ollut paras mahdollinen. Etenemisvauhti joissakin opinnoissa on tässä ryhmässä normaalia paljon hitaampi. Myös käytännön yritystoimintaan varatut opintojaksot ovat onnistuneet vaihtelevasti. Kukin miniyritys on toteuttanut omaa toimintaansa oman kiinnostuksensa ja motivaationsa pohjalta vaihtelevasti ponnistellen. Joidenkin paneutuminen on ollut erinomaista ja joidenkin pääsääntöisesti oleilua asian ympärillä. Siten ammattiaineidenkin opettajien työ on ollut haastavaa. Tasapainottelu käytännön toimien ja niihin liittyvän eri opintojaksojen ja teorioiden kanssa on johtamassa siihen, että opiskelijoille pyhitetään tietty päivä viikosta käytännön toimintaa ja muut päivät ovat enemmän tai vähemmän koulussa tapahtuvaa työskentelyä. Kokeilu on 3 kuukauden aikana lähtenyt käyntiin ja nostanut syksyn aikana esille useita kehittämiskohteita. Ryhmän kanssa työskentelevät opettajat ovat tavanneet 3 kertaa syksyn aikana käsittelemään yhteisiä asioita. Joihinkin asioihin on voitu tarttua heti, kuten perustamalla ryhmälle oma rästipaja ja muuttamalla lukujärjestyksen rakennetta. Jotkut asiat ovat hitaammin kehittyviä, kuten runsaiden poissaolojen vähentäminen tai opettajien opetuksen integrointi opiskelijoiden yritystoimintaan. Joidenkin opintojen kohdalla integrointia ei välttämättä ole luontevaa tai 27

28 28 tarpeellista tehdäkään. Suullisen palautteen perusteella opiskelijat välillä haluavatkin opiskella ihan normaalin koulunkäynnin mukaisesti. Yhteistyö Pllasmaryhmän käytännön yritystoiminnan opintojen rakentamisessa yhteistyötä on tehty koko vuoden 2007 ajan Nuori yrittäjyys ry:n kanssa erinomaisessa hengessä ja hyvin tuloksin. Vuosi yrittäjänä ohjelma ja oppilaitoksen opetussuunnitelma sovitettiin yhdessä keväällä. Syksyn mittaan yhteistyö on ollut käytännön toteutusta, esimerkiksi messujen tuottamista. Tämä käytännön yhteistyö jatkuu tulevaisuudessa luontevasti Vuosi yrittäjänä ohjelman formaatin mukaisesti. Yhdistyksen toiminnan kautta oppilaitos pääsee yhteistyöhön myös muiden NY-toimintaa hyödyntävien oppilaitosten kanssa, jopa valtakunnallisesti. Pidemmällä tähtäyksellä on mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön, sillä Nuori yrittäjyys toiminta on käytännössä maailmanlaajuista. Syksy toi mukanaan myös yhteistyön Taloudellisen tiedotustoimiston kanssa. TAT tuottaa yhdessä Nuori yrittäjyys ry:n kanssa koulutusta, joka tavoittelee mm. Vuosi yrittäjänä ohjelman hyödyntämistä koulujen työssä. Alkusyksystä 2 oppilaitoksen opettajaa kävi 3-päiväisen hyvin intensiivisen ja yrittäjähenkisen koulutuksen läpi. Jatkossa lienee syytä lisätä koulutuksen käyneiden opettajien määrää. Pllasmaryhmä vaihtoehtoisten suuntautumisopintojen tulevaisuus ja levittäminen Merkonomiksi suoraan työstä osahanke päättyy joulukuussa 2007, mutta opiskelijoiden käytännön omaan yritystoimintaan pohjautuva vahvasti työssäoppimispainotteinen suuntautumisvaihtoehto jatkaa kevääseen 2008 saakka. Huhtikuussa 2008 alkaa opiskelijoiden työssäoppiminen ulkopuolisissa yrityksissä. Syksyllä 2008 opiskelijoiden opinnot jatkuvat 3. lukuvuoden ohjelman mukaan, jota aletaan suunnitella jo joulukuussa Kaupan ja tietotekniikan yksikkö päättää kevätlukukaudella 2008 laajemminkin kokeillun mallin vakiinnuttamisesta. Oman kouluyksikön lisäksi kokeiltua mallia ja sen eri variaatiomahdollisuuksien levittämistä Turun ammatti-instituutin muille aloille suunnitellaan. Esimerkiksi kaikkiin perustutkintoihin pitää sisällyttää yrittäjyysopintoja ja kaupan ja hallinnon alalle kehitetty malli voisi sovitettuna soveltua muillekin aloille. Toimintamalli on kiinnostanut myös muita kaupallisia oppilaitoksia ja siitä on pidetty informaatiotilaisuus vastaavasti kuin laajennetun työssäoppimisen mallistakin Porvoossa, Salossa ja Hämeenlinnassa vuoden 2007 aikana. Myös muita kiinnostuneita on ollut. Lisäksi toimintatapa on kiinnostanut muiden alojen koulujen edustajia. Tämän hankkeen päättyessä joulukuussa 2007 ei enää ole mahdollisuuksia levittää hankkeen tuotoksia muutoin kuin hankkeen julkaisujen kautta. Työvalta-hankkeen osallistujien välinen yhteistoiminta Työvalta-hanke alkoi ja päättyy Käytännön yhteistyö oli mahdollista kehittää ja toteuttaa noin vuoden aikana. Suurin hyöty yhteistoiminnasta oli muiden koulujen edustajien vertaistuessa ja heidän hankkeidensa tuotosten käyttöön saamisessa. Uusien toimintatapojen kehittäminen kouluihin, tällä kertaa työvaltaisten opintojen suorittamistapojen kehittäminen, on haastavaa työtä. Niitä ongelmia, joihin Työvaltaosahankkeilla on haettu ratkaisuja ei aina omissa lähiyhteisöissä nähdä samalla tavalla kuin hankkeissa mukana olijat. Siten on hyvin tärkeää, että tarjolla on muiden samanlaisten asioiden ympärillä olevien kollegojen tuki. Muiden vastaavien osahankkeiden tuki on moninaista. Se pitää sisällään yhteisten haasteiden hahmottamista ja erilaisten ratkaisujen hakemista sekä yhteisiä kokemuksia ja niiden jakamista. Yhdessä rakentuu myös tahtotilaa, energiaa, joka kantaa arjen haasteiden ja esteiden yli. Konkreettista hyötyä Merkonomiksi suoraan työstä osahankkeelle on ollut muiden osahankkeiden kehittämien ajattelu- ja toimintatapoi hin sekä työkaluihin tutustumisessa. Niissä riittää jäsentelemistä ja soveltamisessa vielä pitkäksi aikaa. Yhteistyö kaupan alan oppilaitosten välillä konkretisoitui myös oman alan opintopiirinä. Eri kaupungeissa ja eri hankkeissakin toimivat työvaltaisten koulutusten toteuttajat tapasivat käymään yhdessä läpi yksityiskohtaisemmin oman alan haasteita ja ratkaisumalleja. Hankkeiden päättyessä jää nähtäväksi, kokoontuuko opintopiiri vielä jatkossa.

29 Loppupäätelmä Työvalta-hankkeen Merkonomiksi suoraan työstä osahanke on hyvin lyhyessä ajassa antanut Turun ammatti-instituutin Kaupan ja tietotekniikan koulutusyksikölle mahdollisuuden kokeilla 2 erityyppistä vahvasti työssäoppimiseen nojaavaa koulutusmallia. Laajennetun työssäoppimisen malli näyttää kokemusten mukaan soveltuvan opiskelijalle, joka on menestynyt työssäoppimisjaksoillaan, mutta koulumuotoiset opinnot eivät syystä tai toisesta suju. Parhaiten se tuntuu sopivan, tietyin tulkinnoin esimerkiksi vähittäiskaupan työtehtävissä, ammatillisiin opintokokonaisuuksiin: Asiakasmarkkinointi, Markkinointiviestintä ja Markkinoinnin suunnittelu. Näihin tavoitteisiin voi pyrkiä monenlaisissa kaupan yksiköissä ilman suuria lisävaateita ohjaukselle. Laajennetun työssäoppimisen malli, työvaltaisesti suoritettavista opinnoista vahvistettiin yksikön yhdeksi toimintavaihtoehdoksi alkaen. Pllasmaryhmä vaihtoehtoinen ja työpainotteinen tapa suorittaa asiakaspalvelun ja markkinoinnin kaksi vuotta kestävät suuntautumisopinnot aloitti elokuussa Kolmen kuukauden kokemusten jälkeen on vielä liian aikaista tutkia tuloksia. Vaihtoehdon tekemällä oppimisen ydin, Vuosi yrittäjänä-ohjelma näyttää soveliaalta liiketoiminnan opiskeluun, työvaltaisesti kouluympäristön ja yritysmaailman välimaastossa. Turussa Rehtori Terhi Hotokka Osahankkeen vastuuhenkilö Jarmo Matala-aho 29

30 Työvalta- Uusien työssäoppimiskäytäntöjen kehittäminen ja tukeminen työvaltaisessa koulutuksessaprojekti Turun ammatti-instituutti, rakennusosasto: Tuettu siirtyminen työssäoppimaan Susanna Hämäläinen 30 Tavoiteohjelma 3 Toimenpidekokonaisuus 1.2. Uudet toimintatavat koulutuksesta työelämää siirtymiseksi (työssäoppimisen kokeilu ja kehittäminen) Projektikoodi: LAADULLINEN RAPORTTI Kuvaus Taustaa TYÖVALTA työssäoppiminen tutkinnoksi tai sen osaksi- projektin toteuttamiseen osallistuivat Turun ammatti-instituutin lisäksi Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Tuusulanjärven ammattiopisto ja Vaasan ammattiopisto. Projektin tavoitteena oli kehittää ja kokeilla uusia työssäoppimisen käytäntöjä työvaltaisessa koulutuksessa, sekä kehittää työvaltaisia malleja tukemaan opiskelijoita, joille perustutkinnon suorittaminen perinteisessä ammatillisessa koulutuksessa on liian haastavaa. Projektia hallinnoi Turun ammatti-instituutti. Aloina eri toteuttajaorganisaatioissa olivat: rakennus-, kauppa- ja tietotekniikka, liiketalous-, elintarvike-, sosiaali-, terveys- sekä liikunta-alat. Turun ammatti-instituutin, rakennusosaston, tavoitteena oli kehittää uusia toimintamalleja rakennusalan perustutkintoon. Nämä toimintamallit ottaisivat paremmin huomioon opiskelijan omat erityistarpeet opiskelumuodossa. Varsinkin opiskelujensa lopettamisvaiheessa opiskelijat ovat usein toivoneet opetusta, jossa olisi mahdollisimman vähän perinteistä luokkamuotoista teoriaopetusta. Haasteeksi on koettu se, että opiskelija menestyy hyvin työnopetuksen puolella, mutta energia ei enää riitä (tai sitä on liikaa) luokkaopetuksen omaiseen opiskeluun. Nämä opiskelijat haluaisivat usein mennä suoraan työhön, mutta mm. nuoresta iästään johtuen työkokemus ja työelämätuntemus ovat usein melko hataralla pohjalla, eikä itseohjautuvuutta vaativa oppisopimuskoulutuskaan tule kysymykseen. Nämä nuoret ovat syrjäytymisvaarassa ja heille pitäisi luoda joustava malli tutkinnon suorittamiseen. Rakennusosastolla toimintamalleja kehiteltäessä on toisaalta haluttu ottaa huomioon myös opiskelijat, joiden taipumukset ja tavoitteet voivat johtaa myöhemmin jatko-opintoihin. Työnantajapuolelta on myös esitetty toivomuksia siitä, että ammattikoulun opiskelijat kouluttautuisivat myöhemmin työnjohdollisiin tehtäviin, koska heillä on käytännön kokemusta työmaalla työskentelemisestä. Rakennusala tarvitsee työntekijöitä moniin eri tehtäviin. Kovan noususuhdanteen aikana rakennustyömaille halutaan uusia työntekijöitä, jotka voisivat heti alusta asti työskennellä mahdollisimman itsenäisesti ja omatoimisesti. Toisaalta halutaan työnjohtoa, jolla olisi mahdollisimman paljon käytännönkokemusta itse työmaalta. Ottaen huomioon yksilön, teollisuuden, sekä yhteiskunnan tarpeet, rakennusosastolla päätettiin ryhtyä hankkeeseen, jossa kokeillaan erilaisia toimintamalleja opetuksessa. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää ehkäistä nuorten syrjäytymistä, edistää työllistymistä ja pitää koulutusajat lyhyinä. Rakennusosastolla, Turun ammattiinstituutissa haluttiin vastata sekä teollisuuden että yhteiskunnan tarpeisiin. Opiskelijoille annettiin työvalta-hankeen kautta mahdollisuus opiskella edellytystensä ja halujensa mukaan erilaisilla toimintamalleilla. Kun opiskelijan yksilölliset ominaisuudet on toimintamallin kautta otettu huomioon, voidaan helpommin vaikuttaa sekä työllistymiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn, ja koulutusajan pitämiseen tavoitteen mukaisena. Toimintamalleja muuttamalla ja kehittämällä pyritään vastaamaan yhteiskunnan uusiin haasteisiin. Koulutuskokeilu Rakennusosastolla uusia toimintatapoja päätettiin toteuttaa niin, että muodostetaan kolme toiminta-

31 tavoiltaan erilaista ryhmää. Yksi ryhmä olisi työvaltainen, toinen ryhmä ottaisi enemmän huomioon jatkokoulutuksen mahdollisuuden ja kolmas ryhmä toimisi kuten aikaisempinakin vuosina, eli olisi perinteinen rakennusalan ryhmä. Kaikilla ryhmillä olisi kuitenkin sama opetussuunnitelma eli perustutkintoon johtava koulutus. Mikään ryhmä ei kuitenkaan sulje pois tai edellytä jatkokouluttautumista. Uusiin ryhmiin jako päätettiin toteuttaa niin, että toisen lukuvuoden alkaessa opiskelijat aloittaisivat uusissa ryhmissään. Tukea työssä oppimiseen Useimmiten työssä oppimispaikat ovat pysyväisluonteisia ja tätä kautta tulevat vuosien varrella opiskelijoillekin tutuiksi. Rakennusalalla tilanne on hieman erilainen. Koska rakennustyömaat ovat kertaluonteisia ja joskus jopa hyvinkin lyhytaikaisia, opiskelija voi joutua työssä oppimisaikanaan usean kerran vaihtamaan työmaata. Tällainen liikkuva työpaikka voi joskus aiheuttaa opiskelijalle ylimääräistä stressiä ja ongelmia työssä oppimiseen. Lisäksi rakennusalalle on perinteisesti ollut vaikea saada osallistujia työpaikkaohjaajakoulutukseen. Rakennusalan yrityksissä ollaan sitä mieltä, että koulutukset vievät liikaa aikaa saavutettaviin etuihin nähden. Aiempina vuosina on ollut puhetta siitä, että yritykset haluaisivat räätälöityä ohjausta ja koulutusta työssä oppimisesta. huomioon mm. valinnaisissa opinnoissa ja erilaisissa projektiluontoisissa oppimismalleissa. C- ryhmän opetuksessa otetaan myös enemmän käyttöön erilaisia toimintamalleja, joissa annetaan enemmän vastuuta opiskelijalle itselleen. Rakennusosaston kaikilla ryhmillä on kuitenkin sama opetussuunnitelma. A-ryhmässä on myös rakennusosaston erityisluokan opiskelijoilla mahdollisuus kokeilla työpainotteista oppimista. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämissuunnitelman (HOJKS) kautta voidaan tehdä erityisopiskelijalle häntä tukevia ratkaisuja. Erityisluokalta mahdollisesti kokonaan A-ryhmään siirtyminen tehdään onnistuneen kokeiluajan jälkeen. Myös muu siirtyminen ryhmien välillä myöhemminkin on mahdollista jos se katsotaan aiheelliseksi. RYHMÄJAKO 1. LUKUVUOSI Perinteisesti 2. JA 3. LUKUVUOSI RYHMÄN MUKAAN A-RYHMÄ Työpainotteinen B-RYHMÄ Perinteinen rakennusalan koulutus C-RYHMÄ Opinnoissa huomioidaan jatko-opinnoissa menestyminen ERITYISLUOKKA Edellä mainittujen rakennusalan erityispiirteiden vuoksi projektissa oli ajatuksena, että alalle tehdään lyhyitä pikakoulutuksia, jotka olisi mahdollista toteuttaa työmailla yrityksen tarpeiden mukaan. Näin saataisiin alalle tietoa työssä oppimisesta ja näin voitaisiin myös helpottaa opiskelijoiden työssä oppimisaikaa. Arviointi Koulutuskokeilu Uusi koulutuskokeilu päätettiin aloittaa syksyllä 2006 aloittaneiden opiskelijoiden kanssa. Ryhmät muodostettiin seuraavasti: A-, B- ja C-ryhmä (Kuva 1.). A-ryhmä on työvaltainen ryhmä, joka opiskelee työpainotteisesti sekä koulun omilla työmailla, että työssäoppimispaikoilla. Ryhmä B jatkaa perinteiseen tapaan ja ryhmä C:n opinnoissa huomioidaan mm. ammattikorkeakoulun vaatimukset, jotka otetaan Kuva 1. Rakennusosaston ryhmäjako toteutetaan ensimmäisen lukuvuoden jälkeen. Ryhmäjakoprosessi aloitettiin keväällä Opiskelijat olivat opiskelleet osastolla ensimmäisen lukukautensa ja opiskelleet perinteisellä tavalla. Opiskelijoiden ryhmäjakoprosessia (Kuva 2) varten ja sitä helpottamaan tehtiin prosessissa tarvittavia työkaluja. Työkaluiksi valittiin kaksi erilaista oppimistyyliä kartoittavaa testiä, opiskelijoiden haastattelulomake sekä koontipohja, jonka avulla opiskelijoiden henkilökohtaiset suuntaukset on helpompi kartoittaa. 31

32 32 Kuva 2. Ryhmäjaon prosessikartta. Kaikki neljäkymmentäyhdeksän ensimmäisen vuoden opiskelijaa tekivät kaksi oppimistyyliä kartoittavaa testiä (LIITE 1, LIITE 2). Lisäksi opiskelijat vastasivat ryhmäjakoa varten tehtyihin kysymyksiin (LIITE 3), joissa kysyttiin myös opiskelijan omaa näkemystä suuntauksestaan. Edellisten kysymysten pohjalta opiskelijat myös haastateltiin. Testi- ja haastattelutuloksista koottiin taulukko (LIITE 4), josta opiskelijoiden henkilökohtaiset opiskelutaipumukset oli helpommin havaittavissa. Näiden toimenpiteiden jälkeen kutsuttiin koolle opettajapalaveri, jossa opiskelijakohtaisesti keskusteltiin opiskelijan mahdollisuuksista eri ryhmissä. Tämän prosessin jälkeen opiskelijat jaoteltiin uusiin ryhmiinsä. Ryhmään A valikoitui 14 opiskelijaa, ryhmään B 17 ja ryhmään C 18 opiskelijaa (Kuva 3.). RYHMÄ OPISKELIJAT A 14 B 17 C 18 PROSESSIKARTTA RYHMÄJAOSTA 1. LUOKKA Perinteisesti HAVAINTOKANAVATESTI OPPIMISTYYLITESTI KYSELYLOMAKE HAASTATTELU LOMAKKEEN POHJALTA TESTITULOKSET OPETTAJAKOKOUS OPISKELIJAN MIELIPIDE A-RYHMÄ B-RYHMÄ C-RYHMÄ Kuva 3. Uusissa ryhmissään aloittavat opiskelijat Luokkien ryhmäytymisien vuoksi luokat päätettiin jakaa uusiin ryhmiinsä jo kevään 2007 aikana. Lukukauden normaaleista kiireistä huolimatta opiskelijat jaettiin uusiin ryhmiinsä viimeiselle periodille, joka alkoi Uusien luokanvalvojiensa johdolla opiskelijat aloittivat uusissa ryhmissään ryhmäyttämispäivällä, jonka jokainen luokka teki omalla tavallaan. Työvaltaisille opiskelijoille tehtiin toteutussuunnitelma (LIITE 5) sekä seurantaa helpottamaan lomake, johon opettajan on helppo mm. lisätä omia merkintöjään. Lomakkeesta sekä opiskelija itse, että opettaja pystyvät seuraamaan opintojen etenemistä. Seurantalomaketta voidaan käyttää myös B- ja C-ryhmillä. Työvaltaisille opiskelijoille perustettiin koulun omakotitalotyömaalle luokkahuoneen tapainen tila, jossa luokkaa voidaan eriyttää ja tarpeen tullen antaa myös henkilökohtaista ohjausta ja opetusta. Koska työvaltaiset opiskelijat opiskelevat suurimman osan ajastaan työmaalla, jossa on myös luokkahuone lähettyvillä, pystytään opiskeltaviin asioihin paneutumaan monipuolisesti myös akuutisti, tilanteen niin vaatiessa. C-ryhmän on tarkoitus lähinnä kolmantena lukuvuonna mm. valinnaisten aineiden ja erilaisten projektien kautta ottaa huomioon jatkokoulutuksessa menestyminen. Opetuksessa opiskelijaa ohjataan enemmän myös omatoimisuuteen ja itsenäiseen tiedonhankintaan. C- ryhmälle suunniteltiin työssäoppimisen järjestämistä kesäloman aikana. Tarkoituksena oli käyttää apuna Moodle- alustaa, jossa olisi mm. työssä oppimiseen liittyviä tehtäviä (LIITE 6). Aiemmin perustetulla Moodle- alustalla opiskelijat olisivat voineet keskenään jakaa kokemuksiaan ja lähettää opettajalle tehtäviään. Moodleen oli varattu myös työpaikkaohjaajalle tilaa kommentteihin, arvosteluun ja tietopaketti työssä oppimisesta. Käytännön vuoksi tätä kokeilua ei voitu vielä kokeilla, vaan asia päätettiin jättää mahdollisesti myöhempään ajankohtaan. Keskusteluun nousivat työaikaan ja palkkaukseen liittyvät asiat. Syksyllä 2007 opiskelijat jatkoivat täysipainoisesti omissa ryhmissään. Työvaltaiset opiskelijat aloittivat lukukauden ensimmäisen periodin niin, että he opiskelivat koulun omalla työmaalla neljä päivää ja yhden päivän koulun luokkahuoneissa opiskellen yleisiä aineita. Työmaapäivinä perinteistä teoriaa opiskeltiin pieninä palasina työvaiheiden lomassa toinen opetusmuoto toistaan tukien. Oppimispäiväkirja toteutettiin työpainotteiseen koulutukseen soveltuvaksi. Opiskelijat saivat käyttää apuna paljon valokuvia, videoleikkeitä jne. mielikuvituksen mukaan. Tekstiä tehtävässä vaaditaan minimaalisesti, jos erilaisin kuvin pystyy oppimisensa näyttämään. Työmaalle perustettiin luokkahuoneen omainen tila, jossa voidaan kokoontua käsittelemään erilaisia asioita. Huoneeseen saatiin myös atk-piste, jota voi käyttää oppimispäiväkirjan ajantasaistamiseen. Samassa tilassa voi varsinaiselta työmaalta eriyttää

33 esimerkiksi työtehtäviä, joita työmaalla ei ole käynnissä, mutta jotka on muuten tarpeen opettaa juuri sillä hetkellä. Rakennusosaston erityisluokalta siirrettiin A-ryhmään kokeiluun yksi opiskelija. Opiskelija kulki kuukauden muiden A-ryhmäläisten mukana ja osallistui täysipainoisesti ammatillisiin opintoihin. Opiskelija osoitti kokeilun aikana olevansa valmis siirtymään Hojksin avulla yleisopetuksen ryhmään. Kokeilun kuluessa onnistuneesti, opiskelija päätettiin siirtää kokonaan A-ryhmään. Opiskelija on menestynyt hyvin opinnoissaan muun ryhmän mukana. A-ryhmässä on tapahtunut eniten muutoksia (Kuva 4). Yksi opiskelija oli kesäloman aikana hankkinut itselleen oppisopimuspaikan ja päättänyt näin lopettaa opiskelunsa Turun ammatti-instituutissa ilmoitti toinen opiskelijasiirtyvänsä oppisopimuksen piiriin. B-ryhmässä ei kokeilun tässä vaiheessa muutoksia ole tullut. C- ryhmässä on aloittanut yksi uusi opiskelija, joka on siirtynyt osastolle talon ulkopuolelta. Tilanne ryhmittäin kuvassa 5. A-RYHMÄ PVM. MUUTOS SYY LOPETTANUT O T E T T U KOKEILUUN ERI- TYISLUOKALTA SIIRRETTY RYH- MÄÄN LOPETTANUT OPPISOPI- MUS OPPISOPI- MUS Kuva 4. Muutokset opiskelijamäärissä ryhmässä A. RYHMÄ OPISKELIJAT A 13 B 17 C 19 Kuva 5. Opiskelijamäärät Tukea työssä oppimiseen. Rakennusalalle on ollut vaikeaa saada osallistujia työpaikkaohjaajakoulutukseen. Teollisuuden mielestä koulutukset vievät liikaa työaikaa. Aikaisempina vuosina esille on noussut pikakoulutuksia, jotka tehtäisiin työmaalla ja räätälöidysti, kullekin yritykselle erikseen. Pidimme Rakennusteollisuus RT ry:n kanssa palaverin, jossa esittelimme mahdollisuuden tällaiseen räätälöityyn koulutukseen ja esittelimme rakennusosaston uusia koulutuskokeilumuotoja. Palaverissa oli mukana alueen rakennusyhtiöiden työpäälliköitä. Tässä palaverissa oltiin lopulta kuitenkin sitä mieltä, että jos koulutuksia pidetään, olisi koulutettaville saatava myös virallinen todistus työpaikkaohjaajakouluksesta. Näillä alun perin kaavailuilla pikakoulutuksilla ei kuitenkaan voida myöntää todistusta työpaikkaohjaajakoulutuksesta. Turun ammatti-instituutissa oli samaan aikaan alkamassa uusi ns. lyhyempi versio työpaikkaohjajakoulutuksesta. Siinä oli tarkoituksena ottaa alan opettaja mukaan koulutukseen, ja tämä vetäisi osan koulutuksesta työpaikan edustajille. Tässä koulutusmuodossa oli etuna se, että koulutuksen fyysinen paikka voitaisiin sopia joustavammin ja koulutusaika oli lyhyempi perinteiseen nähden. Tämän koulutuksen jälkeen oli tarkoitus, että kyseisellä opettajalla olisi valtuudet kouluttaa rakennusalan ihmisiä räätälöidysti työmailla, ja kuitenkin niin, että koulutettavat saisivat siitä todistuksen. Markkinoinnin jälkeen mukaan saatiin tarvittavat neljä rakennusteollisuuden edustajaa ja rakennusosaston opettaja. Koulutuksen jälkeen rakennusosastolle saatiin opettaja, jolla on mahdollisuus kouluttaa työpaikkaohjaajia. Työpaikkaohjaajakoulutuksia varten kerättiin tiivis paketti koulutuksia varten (LIITE 9). Tätä materiaalia työpaikkaohjaajalle voidaan tarpeen vaatiessa laajentaa ja täydentää. Käytännön syistä koulutuksia ei kuitenkaan voitu aloittaa vielä syksyllä. 33

34 Kun työpaikkaohjaajia oli vaikea saada koulutettua, oli kehiteltävä uusia malleja. Turun ammattikorkeakoulun ja Rakennusteollisuus RT ry:n kanssa käytiin neuvotteluja yhteistyöstä. Tämän yhteistyön tarkoituksena olisi saada rakennusalan opiskelijoille lisää tukea työssäoppimisjaksoille rakennustyömaalla. Tämä järjestely helpottaisi työnjohdon painetta opiskelijoiden ollessa työssä oppimassa. Tätä kautta voisi helpottua myös enemmän tukea tarvitsevien opiskelijoiden pääsy työssä oppimaan. Tarkoituksena olisi kehittää malli, jossa ammattikorkeakoulun opiskelijat saisivat omilla työharjoittelujaksoillaan kokemusta työpaikkaohjaajana olemisesta ja Ammatti-instituutin opiskelijat saisivat työmaalle oman henkilökohtaisen tutorinsa. Näiden eri laitosten opiskelijat ovat harjoittelu ja työssä oppimisjaksoillaan samoissa yrityksissä ja samoihin aikoihin, joten tämän takia ei tarvittaisi suurempia erityistoimenpiteitä. Tämä kokeilu voitaisiin aloittaa vasta keväällä 2008 ammattikorkeakoulun työharjoittelun ajanjaksolle. Keväällä 2007 päätimme kokeilla työvalmentajaa apuna erään opiskelijan työssä oppimisjaksolle. Kyseessä oli opiskelija, jolle oli aiemmin ollut vaikeaa löytää hänen oppimistaan tukeva työssä oppimispaikka. Yhteistyökumppaniksi saimme Aurainstituutin, jota kautta saimme (Aura- tie työhön- projekti) käyttöömme työvalmentajan. Työvalmentajan avulla löytyi opiskelijalle paikka, jossa työpaikkaohjaajalla oli joustavuutta ja halua ottaa ohjattavakseen opiskelija, jolla oli taustallaan monenlaisia erityispiirteitä. Työvalmentaja hoiti opiskelijan kanssa mm. linja-autokortit ja muut käytännön asiat sekä oli ensimmäisenä päivänä työssä oppimispaikalla sekä opiskelijan, että työpaikkaohjaajan tukena. Työvalmentaja oli lähes päivittäin yhteydessä opiskelijaan ja työpaikkaan. Työvalmentajan käyttö työssä oppimisessa osoittautui hyväksi kokemukseksi. Normaalisti opettajalla ei ole resursseja käytössään niin paljon, että pystyisi käyttämään yhden opiskelijan kanssa niin paljon aikaa. tehtiin selvitystä edellisten vuosien sisään pyrkineistä opiskelijoista. Tietoja saatiin Varsinais-Suomen yhteishakutoimistolta ja koulun sisäisistä arkistoista. Kolmelta edelliseltä vuodelta tehtiin tilastoja, jotka muutettiin erilaisiksi diagrammeiksi. Diagrammeista on helppo havainnollistaa erilaisia, kulloinkin tarvittavia tietoja. Tilastoista nähdään mm. mistä kouluista opiskelijoita on hakenut, paljonko kyseisestä koulusta on päässyt sisään sekä hakijamäärien kehitys viideltä edelliseltä vuodelta. Tilastot tehtiin sellaiseen muotoon, että niihin voi myöhemmin tehdä lisäyksiä, jotta voidaan seurata mm. markkinoinnin vaikutusta. Rakennusosaston hakijamäärät ovat olleet tasaisessa kasvussa vuosi vuodelta. Hakijoita on ollut vuosittain reilusti enemmän, kuin on ollut tarjota vapaita koulutuspaikkoja. Vuosina koulutuspaikan Turun ammatti-instituutin rakennusosastolle on otannan mukaan saanut noin 15 % hakijoista HAKIJAMÄÄRÄT RAKENNUSOSASTOLLE ERI VUOSINA Kuva 6. Hakijamäärien kehitys viideltä edelliseltä vuodelta HAKENEET (3v.) VALITUT TURUN KOULUT (yht.) MUUT KOULUT (ymp.kunnat ja suoraan hakeneet). 34 Työssäoppimisasioita helpottamaan tehtiin työssäoppimispaikoista yhteneväinen taulukko, joka kerättiin erilaisista osaston työssäoppimiskansioista (LIITE 10). Kartoitus Rakennusosastolla haluttiin selvittää tarkemmin opiskelijoiden tulokoulu. Jotta uusien koulutusmuotojen markkinointi osuisi oikeaan paikkaan, Kuva 7. Turun ammatti-instituuttiin, rakennusosastolle, vuosina hakeneet ja valitut kappalemäärittäin. Markkinointia varten mm. peruskouluille tehtiin mainos (LIITE 7) rakennusosaston uudesta koulutuskokeilusta. Sitä on tarkoitus jakaa peruskouluille mm. opinto-ohjaajien välityksellä, jotka käyvät kouluissa markkinoimassa Turun ammatti-instituuttia.

35 Ongelmat ja alakohtaiset erityiskysymykset Projektin kesto olisi voinut olla pidempi. Näin olisi saatu enemmän kokemusta ja koulutuskokeilun onnistumisesta. A-ryhmän opiskelijat eivät projektin aikana ehtineet työssäoppimaan, joten varsinaista kokemusta siitä ei vielä ole saatu, mutta koulutuskokeilu jatkuu hankkeen loppumisesta huolimatta, joten kokemusta ja tuloksia saadaan myöhemmin. Koulutuskokeilun kehittyminen lopulliseen uomaansa on monen vuoden kestävä prosessi, joka varmasti muuttuu ja muokkautuu jatkuvasti ajan kuluessa. Varsinaisia tuloksia koulutuskokeilusta saadaan aikaisintaan vuoden kuluttua, kun ensimmäiset kokeilussa mukana olleet opiskelijat ovat asettuneet joko työelämään tai jatkokoulutukseen. Totuttujen mallien muuttaminen yhteiskunnan tarpeiden muuttuessa on aina haastavaa. Koulu organisaationa on varsin perinteellinen instituutio. Kun muutettavat asiat koskettavat läheisesti monia opettajia, on mielipiteitä monia ja muutoksissa täytyy tehdä kompromisseja ja muutokset on hyvä tehdä vähitellen. Rakennusteollisuudella on vahva sananvalta myös koulutuksessa. Työssä oppimisen ohjaajien kouluttamista ei aina mielletä tärkeäksi asiaksi ja esille nousee usein kysymykset palkkauksesta ja työajasta. Työsuhdanteet vaikuttavat voimakkaasti myös koulutukseen. Kiireisinä aikoina ongelmaksi nousee usein opiskelijoiden ohjaaminen työssäoppimisjaksoilla. Opiskelijat tarvitsevat tukea työssäoppimisajallaan työmailla entistä enemmän työssäoppimisaikojen pidentyessä. Myös erityistä tukea vaativat opiskelijat pitäisi ottaa enemmän huomioon ja heille pitäisi saada riittävästi aikaa. Projektin aikana rakennusosastolle saatiin työpaikkaohjaajien kouluttaja. Tämä helpottaa varmasti koulutettujen työpaikkaohjaajien saantia rakennusalalle. Työpaikkaohjaajakoulutukset voidaan vastaisuudessa tehdä vapaammin esimerkiksi työmailla yrityksen tarpeista ja haluista riippuen ja kuitenkin niin, että ohjaajat saavat siitä virallisen todistuksen. Yhteistoiminta Projekti on ollut valtakunnallinen hanke, jossa on ollut mukana eri organisaatioita ja eri koulutusaloja. Projektin aikana eri organisaatiot ovat tavanneet erilaisissa tilaisuuksissa ja vaihtaneet näissä kokemuksia ja näkemyksiä. Eri organisaatioilla on ollut hyvinkin erilaisia toimenpiteitä ja ajatuksia Työvaltaisen hankeen sisällä. Kokemusten vaihto on antanut osahankkeelle uusia näkemyksiä ja auttanut uusien ideoiden syntymisessä. Yhteistoimintaa on ollut myös Turun ammatti-instituutin sisällä eri osastojen välillä tavallista enemmän, varsinkin erilaisten projektien kautta. Yhteistoimintaa on harjoitettu myös erityisammattikoulun (Aurainstituutti) kanssa työvalmentajan kautta sekä Turun ammattikorkeakoulun kanssa on tarkoitus kokeilla tutor-toimintaa työssä oppimisajalla. Muutostarpeet Koulutuskokeilu muokkautuu ajan kuluessa omaan malliinsa. Eniten kysymyksiä on herättänyt koulutuskokeilun ryhmäjaon ajankohta. Keväällä, viimeisellä periodilla on opettajilla perinteisesti paljon työtä. Opiskelijoiden siirtyminen uusiin ryhmiin vaatii opettajilta entistä enemmän yhteistyötä ja joustavuutta, jotta opiskelijoiden siirtymisen myötä myös tieto liikkuu uudelle luokanvalvojalle. Siirtoajankohdasta onkin syytä osastolla keskustella. Työkalut, joilla opiskelijat valittiin ryhmiinsä muokkautuvat varmasti myös ajan ja käytön myötä syksyllä on suunnitteilla, että rakennusosastolle tulee myös kaksoistutkinnon mahdollisuus. Tämä aiheuttaa varmasti joitakin uusia muutoksia myös koulutuskokeilulle. Palaute Opettajilla on koulutuskokeilusta pääasiassa hyviä kokemuksia. Kyselyyn (LIITE 8), jossa haluttiin vastauksia koulutuskokeiluun liittyvistä ajatuksista vastasi seitsemän opettajaa. Monet kokivat, että oli vielä vaikea arvioida tuloksia, koska opiskelijat ovat olleet uusissa ryhmissään vasta muutaman kuukauden. Ryhmiin jaon ajankohta hajotti mielipiteitä ja se varmasti kaipaa osastolla yhteistä pohdintaa. Opiskelijoilta saatu palaute on ollut positiivista. Varsinkin A-ryhmä on ollut tyytyväinen työvaltaiseen opiskeluunsa. Ryhmäkokojen muutosten vähyydet mittaavat jonkin verran opiskelijoiden tyytyväisyyttä. Muutokset vaativat myös opiskelijoilta uutta asennoitumista opiskeluun. 35

36 Varsinaiset tulokset koulutuskokeilun onnistumisesta on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuvat ja sijoittuvat työelämään. Nyt on nähtävissä positiivisia kokemuksia. Levittäminen Hankkeen kokemukset ja osaaminen levitetään Turun ammatti-instituutin sivuilla, johon on perustettu oma osio Työvaltaiselle oppimiselle. Näillä sivuilla julkaistaan hankkeen hyviä käytäntöjä ja kokemuksia. Sivuille laitetaan myös DVD, joka on tehty rakennusosaston osahankkeesta. Määrät Projektiin osallistuneet opettajat 8 kpl Projektiin osallistuneiden työpaikkojen edustajien määrä on 18 kpl. Osallistuneita yrityksiä on 9 kpl. Yritykset jakaantuvat kokoluokittain seuraavasti: alle 5 henkilöä 2 kpl 5-9 henkilöä 0 kpl henkilöä 1 kpl henkilöä 6 kpl Koulutusorganisaatioita osallistui 2 kpl Muita yhteistyökumppaneita osallistui 1 kpl. Osahankkeen tiedotus- ym. tilaisuuksiin osallistui 100 henkilöä. 36

37 LIITTEET: LIITE 1 Havaintokanavatesti LIITE 2 Havaintokanavatestin tulos LIITE 3 Haastattelulomake LIITE 4 Koontitaulukko LIITE 5 Toteutussuunnitelma LIITE 6 Työssäoppimisen tehtäviä LIITE 7 Esite LIITE 8 Opettajakysely LIITE 9 Materiaalia työpaikkaohjaajalle LIITE 10 Työssäoppimispaikat Turussa Hannu Immonen rehtori 37

38 Työvalta-hanke, Kota (IJKK): Laadullinen raportti Osahankkeen nimi, toteuttajaorganisaatio ja vastuuhenkilö KOTA Uusien työssäoppimisen käytäntöjen kehittäminen ja tukeminen työvaltaisessa liiketalouden ja kaupan alan koulutuksessa 38 Toteuttajaorganisaatio Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus on valtakunnallinen ammatillinen oppilaitos, jolla on erityinen koulutustehtävä. Koulutuskeskuksen erityisenä koulutustehtävänä on huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä, erityisopetuksen yhteydessä annettavasta valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta sekä opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä. Kaikki koulutuskeskuksen opiskelijat ovat erityisopiskelijoita. Vastuuhenkilö Anne Mårtensson, kehittämispäällikkö Projektikoordinaattori Tuuli Ovaska, erityisopettaja Kuvaus Osahankkeen tavoitteena oli syrjäytymisen ehkäiseminen kehittämällä liiketalouden ja kaupan koulutusta työvaltaisemmaksi. Oppilaitoksen erityistehtävä näkyy kaikissa oppimisprosessin vaiheissa ja sisältää kaikkien opiskelijoiden kohdalla hojkstyöskentelyn. Osahankkeessa muokattiin liiketalouden perustutkinnon opetussuunnitelmaa työvaltaiseksi niin, että ammatilliseen osaamiseen liittyvät tutkinnon perusteiden mukaiset tavoitteet täyttyvät. Osahankkeessa pyrittiin ehkäisemään opintojen keskeyttämistä tukemalla opintojen etenemistä tai koulutuksen loppuunsaattamista työelämäyhteistyön ja työvalmentajan avulla. Liiketalouden perustutkintoa työvaltaistettiin kirjaamalla opetussuunnitelmaan sisältyviä työtehtäväkokonaisuuksia, joita voidaan oppia työpaikoilla. Samalla suunnitetiin ja kokeiltiin työvaltaisia tapoja täydentää opintoja oppilaitoksella. Käytännössä opintojen työvaltaistaminen tapahtui opiskelijakohtaisesti ja työpaikkakohtaisesti, joten työvaltaisesti toteutettavien opintojen laajuus vaihteli opiskelijakohtaisesti. Opettajat kehittivät yhteistyössä aineen opettajien ja työpaikkaohjaajien kanssa työvaltaista oppimista tukevia työpaikoille räätälöityjä tehtäviä. Tehtävillä ohjattiin työskentelyä siihen suuntaan, että opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa toteutuivat. Tehtävät suunniteltiin siten, että työvaltaisessa opiskelussa hyödynnettiin työpaikkojen oman henkilöstön käyttöön tarkoitettua perehdytysmateriaalia, ohjeistuksia ja muuta materiaalia. Osahankkeessa selvitettiin, millaisille opiskelijoille työvaltainen opiskelu sopii ja miten opiskelijat rekrytoidaan työvaltaiseen opiskeluun. Työvaltaisesti opiskeli projektin aikana kolmetoista opiskelijaa. Osahankkeessa tehtiin prosessikuvaukset työvaltaisen opiskelun ohjaus- ja organisointiprosessista, työvalmentajan roolista ohjaus- ja organisointiprosessissa sekä työvaltaisesti opiskelevan opiskelijan hops-prosessista. Työvaltaista opiskelua ohjaavien opettajien käyttöön työstettiin muistilista opettajan roolista koko työvaltaisen opiskelun ohjausprosessissa. Lisäksi opettajien käyttöön työstettiin muistilista työpaikan kanssa tehtävälle yhteistyölle. Työvalmentajien käyttöön työstettiin muistilista työvalmentajan roolista työvaltaisen opiskelun ohjauksessa. Työpaikkaohjaajien käyttöön työstettiin muistilista työpaikkaohjaajan roolista työvaltaisen opiskelun ohjauksessa.

39 Työvaltaista opiskelua kokeiltiin Järvenpään Citymarketissa, Järvenpään S-Marketissa, Järvenpään Alepassa, Malmin Prismassa, Järvenpään Lindexillä, Järvenpään Jyskissä, Järvenpään terveyskeskuksessa, Eterassa, Kynnys ry:ssä, FPS-Securityssä, Itäharjun toimintakeskuksessa, Paltamon kunnassa sekä Vantaan Tilakeskuksessa. Osahankkeessa selvitettiin työvoimaviranomaisten ja opiskelua rahoittavien tahojen (Kela, Vakuutuskuntoutus VKK ry ja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen) mahdollisuuksia rahoittaa työvaltaista opiskelua. Työvaltaisen opiskelun aikana opiskelija saa samat taloudelliset etuudet kuin tavanomaisessa oppilaitoksessa tapahtuvassa opiskelussa. Powerpoint-esitys työvaltaisesta opiskelusta liitteenä. (Liite 1) aidossa työympäristössä vaatii perusasioiden opiskelua oppilaitoksella. Yksinkertaisinta opintojen työvaltaistaminen liiketalouden ja kaupan alalla on vähittäiskaupan tehtävissä, jossa myös työantajapuoli on kiinnostunut mahdollisuudesta suorittaa opintoja työpaikalla. Mitä pidempiä työssäoppimissopimuksia työpaikkojen ja opiskelijoiden kanssa saadaan tehtyä, sitä paremmat mahdollisuudet opiskelijalla on päästä monipuolisiin työtehtäviin ja päästä osallistumaan organisaation omiin palavereihin ja koulutustilaisuuksiin. Opintojen työvaltaistamisessa on mahdollisuus hyödyntää myös organisaation omaa koulutusta ja työpaikkakohtaisia palavereja ja tiedotustilaisuuksia. Arviointi Työvaltaisen opiskelun onnistumisen tärkein edellytys on hyvä etukäteissuunnittelu. Suunnittelussa täytyy huomioida opiskelijan vahvuudet ja erityisen tuen tarpeet, työpaikkakohtaiset mahdollisuudet tarjota tutkinnon tavoitteiden mukaisia työtehtäviä sekä työpaikkaohjaajan mahdollisuus käyttää aikaa työvaltaisen opiskelun suunnitteluun ja opiskelijan ohjaukseen. Jotta opettaja voisi tehdä onnistunutta yhteistyötä työpaikan kanssa, hänen täytyy tuntea hyvin tutkinnon perusteet ja samalla ymmärtää, mitä työtehtäviä tekemällä kussakin työpaikassa voidaan tutkinnon perusteiden mukaisia tavoitteita saavuttaa ja millaisilla oppimistehtävillä tavoitteisiin pääseminen voidaan varmistaa. Hankkeen aikana on todettu, että mahdollisuudet opintojen työvaltaistamiseen ovat osittain työpaikkakohtaisia ja työtehtävät vaikuttavat mahdollisuuksiin työvaltaistaa opintoja. Neuvottelut työssäoppimispaikan kanssa tukevat työvaltaista opiskelua. Työpaikkakohtaisesti voidaan tällöin käydä läpi asiat, joita työpaikalla käytännössä on mahdollista oppia. Liiketalouden perustutkinto on hyvin laaja-alainen ja esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä työskentelevällä henkilöllä on harvoin mahdollisuutta päästä osallistumaan taloushallinnon työtehtäviin. Käytännössä taloushallintoon sekä toimistopalveluihin ja tietojenkäsittelyyn liittyvien työtehtävien tekeminen Monipuolisissa työtehtävissä opintojen työvaltaistaminen helpottuu. Jos opiskelijalla on mahdollisuus työskennellä vakituisen työntekijän työparina, hän pääsee tutustumaan monipuolisesti varsinaisen työntekijän työnkuvaa. Kaikkia opintoja ei voida suorittaa työpaikoilla, mutta myös oppilaitoksella toteutettavissa opinnoissa työskentelytavat voivat olla työvaltaisia. Työvaltaista opiskelua tukeva työskentelytapa oppilaitoksella on esimerkiksi työskentely oppilaitoksen harjoitusyrityksessä. Harjoitusyrityksessä opiskelija voi opiskella työvaltaisesti esimerkiksi kirjanpidon perusteita, laskutusta ja reskontraa sekä muita taloushallinnon tehtäviä sekä toimistopalveluihin liittyviä tehtäviä ja työvälineohjelmien käyttöä. Työvaltaisesta opiskelusta vastaavan opettajan täytyy tehdä yhteistyötä paitsi työpaikkaohjaajien ja opiskelijoiden myös muiden opettajien kanssa. Työvaltaisen opiskelun toteutukseen on hyvä saada mukaan eri aihealueiden asiantuntijoita. Työvaltaisesta opiskelusta vastaavan opettajan täytyy tehdä aineen opettajien kanssa yhteistyötä opintoja täydentävien oppimistehtävien suunnittelusta eikä opintokokonaisuuksien arvioinnista. Onnistuneen lopputuloksen kannalta on tärkeää, että opettajilla on mahdollisuus käyttää aikaa yhteistyön tekemiseen eri toimijoiden kanssa. Työvaltainen opiskelu on aina hyvin opiskelijakohtaista ja työpaikkakohtaista. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa opintoja ja käytännön järjestelyjä joudutaan suunnittelemaan huolellisesti ja suunnitelmia täytyy voida muuttaa tilanteiden muuttuessa. 39

40 Työvaltainen opiskelu voi onnistua, vaikka opiskelijalla olisi oppimisvaikeuksia. Laajempia elämänhallintaan liittyviä ongelmia työvaltaisella opiskelulla ei kuitenkaan voida ratkaista. Tällaisia ongelmia voivat olla esimerkiksi ajanhallinta ja muistaminen. Työvaltaisen opiskelun soveltuvuutta opiskelijoille on selvitelty tarkemmin kohdassa erityisopiskelijoiden työssäoppiminen. Kaikkein vaikeimmin vammaisille opiskelijoille sopivien työssäoppimispaikkojen löytäminen on haasteellista ja käytännössä mahdollisuudet tehdä monipuolisesti tutkinnon perusteiden tavoitteiden mukaisia työtehtäviä ovat rajalliset. Kaikkein vaikeimmin vammaisille opiskelijoille pitäisi kehitellä työvaltaisia opiskelumenetelmiä oppilaitoksen sisällä. Tavastiasta sekä Turun ammatti-instituutista. Työvalmentajamme osallistui Työvalmentajien opintopiirin toimintaan, jossa oli mukana työvalmentajia Kiipulan ammattiopistosta ja Ammattiopisto Luovista. Jollas Instituutin kanssa käytiin kevään aikana neuvotteluja koulutusyhteistyöstä. Muutostarpeet Projektin aikainen työskentely olisi ollut selkeämpää, jos projektin ensisijaisena kohderyhmänä olisivat olleet opiskelijat. Jos opiskelijat olisivat olleet ensisijainen kohderyhmä, olisi opiskelijakohtaisten kokemusten perusteella ollut helpompi lähteä mallintamaan työskentelytapoja. Yhteistoiminta Palaute 40 Projektin aikana tehtiin yhteistyötä yritysten, viranomaistahojen ja koulutusorganisaatioiden kanssa Työvaltaisesti opintoja toteutettiin asiakaspalvelutehtävissä Järvenpään alueen vähittäiskaupoissa (Citymarket, Lindex, Pellonkulman Alepa, S-Market, Jysk) sekä vähittäiskaupoissa Helsingissä (Siwa, Mannerheimintie ja Malmintorin Prisma). Työvaltaista opiskelua kokeiltiin myös toimistotehtävissä Kynnys ry:ssä, Järvenpään terveyskeskuksessa, Vantaan kaupungin tilakeskuksessa, Paltamon kunnassa ja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Eterassa. Lisäksi yksi opiskelija työskenteli FPS-Securityssä ja yksi opiskelija Itäharjun toimintakeskuksessa. Opintojen rahoittamisen ja opintososiaalisten etujen selvittelyssä sekä opiskelijoiden jatkosuunnitelmien tekemisessä tehtiin yhteistyötä Järvenpään ja Tikkurilan työvoimatoimiston sekä Kelan, Vakuutuskuntoutus VKK ry:n ja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa. Opettajiamme osallistui kaikkiin Työvalta-hankkeessa mukana olevien koulutusorganisaatioiden yhteisiin tapaamisiin. Mukana tapaamisissa oli edustajia Turun ammatti-instituutista, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymästä, Tuusulanjärven ammattiopistosta ja Vaasan ammattiopistosta. Lisäksi opettajia osallistui Koutsi-projektin organisoimaan Työvaltaiset oppimispolut liiketalouden koulutuksissa opintopiirin toimintaan, jossa oli mukana opettajia Kiipulan ammattiopistosta, Koulutuskeskus Syksyn aikana haastateltiin työpaikkaohjaajia, opettajia ja opiskelijoita, jotka olivat mukana työvaltaisen opiskelun toteutuksessa. Työpaikkaohjaajilta, opettajilta ja opiskelijoilta kerättiin näkemyksiä siitä, miten he suhtautuvat työvaltaiseen opiskeluun. Työpaikoilla suhtauduttiin myönteisesti siihen, että oppilaitoksissa mietitään uusia tapoja opiskella. Työvaltaisen opiskelun toteutukseen ollaan valmiita lähtemään mukaan, kun työpaikoilla koetaan, että ohjauksen avulla opiskelijan työpanoksesta saadaan myös hyötyä. Kun työpaikoilla alkaa olla pulaa pätevistä työntekijöistä ja uusien osaajien houkuttelu työpaikkaan on haasteellista, lisääntyy työpaikalla halu opiskelijan ohjaukseen. Työvaltainen opiskelu otettiin työpaikoilla hyvin vastaan ja vastaavanlaista yhteistyötä ollaan työpaikoilla valmiita tekemään jatkossakin. Työpaikkaohjaajat tekevät mielellään yhteistyötä opettajien kanssa myös työvaltaista opiskelua tukevien oppimistehtävien suunnittelussa ja tukevat opiskelijoita tehtävien tekemisessä. Opettajilta työvaltainen opiskelu vaatii uudenlaista ajattelua, mutta on opettajien mielestä samalla palkitsevaa. Opetettavien asioiden miettiminen ja soveltaminen työpaikkakohtaisiksi oppimistehtäviksi kehittää opettajan ammatillista osaamista ja tuo työhön lisää mielekkyyttä.

41 Opiskelijat kokivat työvaltaisen opiskelun hyvin käytännönläheisenä ja oman työn kautta he osasivat selittää myös teoreettisempia asioita. Opiskelijoiden kannalta työvaltainen opiskelu oli motivoivaa ja kun opinnot etenivät, lisääntyi myös motivaatio oppilaitoksella tapahtuvaan opiskeluun. Työpaikkaohjaajien, opettajien ja opiskelijoiden kommentteja liitteenä. (Liite 2) Levittäminen Osahankkeesta tiedotettiin oppilaitoksen henkilöstölle pedagogisissa infoissa. Lisäksi kaikille liiketalouden perustutkinnon opettajille kerrottiin osahankkeen vaiheista liiketalouden ja kaupan viikkopalavereissa. Oppilaitoksen opetushenkilöstöllä oli mahdollisuus tutustua oppilaitoksen tietokoneilla yhteisessä kansiossa oleviin opintojen työvaltaistamiseen liittyviin tuotoksiin. Studia Generalia luennolla työvaltaista tapaa opiskella esiteltiin eri oppilaitosten ja muiden organisaatioiden edustajille. Keudan erityisopettajien tapaamisessa esiteltiin osahanketta Keudan erityisopettajille ja opiskelijahuollon henkilöstölle. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus järjestää opetustoimen henkilöstökoulutuksena koulutuksen Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus ja ohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa (6 op). Koulutuksessa esitellään joulukuussa osaprojektin tuotoksia ja työvaltaista tapaa opiskella. Työelämän edustajille osahankkeesta kerrottiin työpaikkakäyntien yhteydessä Liiketalouden perustutkinnon työvaltaistamiseen osallistui oppilaitoksessamme 13 opettajaa. Opettajat osallistuivat liiketalouden perustutkinnon opetussuunnitelman työvaltaistamiseen sekä kukin oman aineensa osalta liiketalouden perustutkinnon työpaikkakohtaiseen ja opiskelijakohtaiseen työvaltaistamiseen. Varsinaisesta yhteydenpidosta työpaikoille vastasi Työvalta-työryhmään kuuluva opettaja, mutta myös aineen opettajat olivat yhteydessä työpaikoille. Yhteistyössä Työvalta-työryhmän opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa opettajat työstivät työpaikoille työvaltaista opiskelua tukevia tehtäviä ja samalla varmistivat, että työvaltaisessa opiskelussa saavutettiin tutkinnon tavoitteet. Työvaltaisen opiskelun käytännön toteutuksessa oli mukana työvalmentaja. Työvalmentaja kävi työssäoppimispaikoilla tukemassa opiskelijan työvaltaista opiskelua ja keräsi työssäoppimispaikoilta palautetta työvaltaisesta opiskelusta. Ongelmat Työvaltaisen opiskelun käynnistäminen vaatii uudenlaista ajattelua ammatillisen koulutuksen toteuttamiseen. Prosessi vie aikaa. Myönteisen asenteen syntymistä edistävät kokemukset onnistuneesta yhteistyöstä työpaikkojen ja opiskelijoiden kanssa. Opettajien täytyy työvaltaisen opiskelun käytännön toteutuksessa omalta osaltaan miettiä, miten omien aihealueiden osalta asioita voidaan oppia työpaikalla. Samalla opettajan täytyy miettiä, mitä työtehtäviä tekemällä opintokokonaisuuksien tavoitteet tulevat suoritetuiksi ja millaisia työvaltaista opiskelua tukevia oppimistehtäviä opiskelijoille voidaan työpaikalle antaa. Kaikkia opintoja ei voida välttämättä suorittaa työpaikalla, mutta myös oppilaitoksella suoritettavien opintojaksojen osalta voidaan miettiä työvaltaisia tapoja toteuttaa opintoja. Oppilaitoksella tapahtuvia opintoja voidaan työvaltaistaa esimerkiksi käyttämällä työskentelyssä harjoitusyritystä. Onnistuakseen työvaltainen opiskelu vaatii sekä opettajien välistä yhteistyötä että yhteistyötä työpaikkojen kanssa. Hyvä etukäteissuunnittelu ja tiivis yhteistyö sekä opettajien että työpaikkaohjaajan kanssa edistävät työvaltaisen opiskelun tavoitteiden toteutumista. Yhteydenpidon ja yhteistyön tekemisen lisäksi opettajalla tulisi olla mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa myös opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemiseen sekä henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukemiseen. Ennen työvaltaisen opiskelun käynnistämistä täytyy yhteistyössä opiskelijan vastuuopettajan ja työssäoppimista mahdollisesti aikaisemmin ohjanneen opettajan kanssa neuvotella opiskelijan mahdollisuuksista suorittaa opintoja työvaltaisesti. Varmistetaan, että 41

42 42 opiskelija on motivoitunut työvaltaiseen opiskeluun. Samalla selvitetään, millaista erityistä tukea ja ohjausta opiskelija todennäköisesti työpaikalla tarvitsee. Seuraamalla tiiviisti työvaltaisen opiskelun etenemistä voidaan parhaiten varmistaa suunnitelman toteutuminen. Tiiviillä seurannalla varmistetaan, että mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta havaitaan ajoissa. Tällöin suunnitelmaa voidaan muokata esimerkiksi lisäämällä ohjausta tai opettajan antamaa tukea tai tarkistamalla opintojaksoihin liittyviä opiskelijakohtaisia arvosanatavoitteita. Työvaltaisen opiskelun käytännön toteutukseen osallistuu yhden opiskelijan kohdalla useita opettajia, mahdollisesti useampi kuin yksi työpaikkaohjaaja ja mahdollisesti työvalmentaja sekä opiskelijahuollon yhdyshenkilö. Lisäksi yhteistyötä voidaan tehdä rahoittajatahojen ja työvoimatoimiston kanssa. Koska toimijoita on useita, täytyisi työnjakoa suunnitella hyvin etukäteen ja työnjaon täytyy olla selkeä, jotta kaikki toimijat tietävät oman roolinsa opiskelijan ohjauksessa. Yhteistyön haasteellisuutta lisää se, että yhden opettajan täytyy olla kokonaisvastuussa yhteistyöstä. Opettajan täytyy tietää, mitä muut toimijat ovat mahdollisesti sopineet. Myös opiskelijan on tärkeä tietää, kenen kanssa hän milloinkin asioita selvittää. Työssäoppimisen organisointi ja ohjaus Työvaltaisen opiskelun käynnistyessä opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opetussuunnitelma (hops), jossa selvitetään, mitä opintoja voidaan toteuttaa työpaikalla ja mitä opintoja toteutetaan oppilaitoksella. Opiskelijan henkilökohtaista opetussuunnitelmaa tarkennetaan jaksoittain. Tällöin selvitetään, mitä opintojaksoja opiskelija voi käytännössä työpaikalla suorittaa ja mitkä opinnot jäävät oppilaitoksella toteutettaviksi. Opiskelijalle räätälöidään tämän pohjalta työjärjestys. Riippuen siitä, mitä opintoja opiskelija suorittaa työvaltaisesti ja millaisista opintojaksoista on kysymys, hän on työpaikalla joko päivittäin tai esimerkiksi kolmena päivänä viikossa. Työvaltaisesta opiskelusta vastaava opettaja neuvottelee ensin työvaltaisesti suoritettavista opinnoista opettajien ja opiskelijan kanssa. Suunnitelmasta neuvotellaan työpaikan kanssa ja tämän jälkeen työvaltaisesta opiskelusta tehdään kirjallinen sopimus työpaikan, oppilaitoksen ja opiskelijan kesken. Suunnitelmaa tarkennetaan työpaikkakohtaisesti työpaikan toiveiden ja käytännön toteuttamismahdollisuuksien mukaan. Jos opiskelijalle nimetään työvalmentaja, kannustaa työvalmentaja opiskelijaa työvaltaisessa oppimisessa sekä tukee työpaikkaohjaajaa antamalla opiskelijalle ohjausta töiden tekemisessä. Henkilökohtaisesta suunnitelmasta riippuen opiskelija voi toteuttaa opintojaksoja myös siten, että osa opintojaksosta toteutetaan työpaikalla ja opintojakson suorittamista tuetaan oppilaitoksella tapahtuvilla opinnoilla opettajan ohjauksessa. Ohjaus voi tapahtua joko ryhmässä tai olla yksilöohjausta. Työvaltaisesta oppimisesta vastaava opettaja huolehtii siitä, että työpaikkaohjaaja perehdytetään työvaltaiseen oppimiseen ja että työpaikalla voidaan tarjota riittävästi ohjausta ja tukea. Työpaikkaohjaaja perehdyttää opiskelijan työtehtäviin ja työyhteisöön sekä neuvoo ja ohjaa opiskelijaa työtehtävien tekemisessä. Työvalmentaja osallistuu perehdyttämiseen tarpeen mukaan. Työpaikalla opiskelija työskentelee työpaikkaohjaajan alaisena, noudattaa sopimuksia ja työaikoja sekä turvallisuusohjeita ja työpaikan pelisääntöjä. Opiskelija tekee sovittuja työtehtäviä ja noudattaa salassapitovelvollisuutta. Mahdollisuuksien mukaan opiskelija osallistuu työpaikan palavereihin ja koulutustilaisuuksiin. Työvaltaisesta opiskelusta vastaava opettaja on yhteydessä opiskelijaan viikoittain ja työpaikkaan sopimuksen mukaisesti. Tarpeen mukaan yhteyttä työpaikkaan pitää myös aineenopettaja. Mikäli opiskelijalle on nimetty työvalmentaja, hän käy ohjauskäynnillä työpaikalla tai on sinne muuten yhteydessä viikoittain. Kun opiskelija opiskelee työpaikalla, hän saa palautetta työpaikkaohjaaltaan. Opettaja seuraa opiskelijan työskentelyä käymällä työpaikalla sekä pitämällä yhteyttä työpaikkaan puhelimitse ja sähköpostilla. Työvaltaisen opiskelun toteutumista seurataan jaksoittain vertaamalla toteutuneita opintoja suunnitelmaan. Jakson aikana seurataan sitä, että opinnot etenevät suunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa suunnitelmaa muokataan siten, että tavoitteet toteutuvat. Käytännössä tämä voi tarkoittaa ohjauksen lisäämistä,

43 opettajan antaman tuen lisäämistä tai opintojaksoon liittyvien arvosanatavoitteiden tarkistusta. Prosessikuvaukset työvaltaisen opiskelun ohjaus- ja organisointiprosessista ja työvalmentajan roolista ohjaus- ja organisointiprosessissa työstettiin Työvalta-työryhmässä yhteistyössä työvalmentajan kanssa. Myös hops-prosessista tehtiin prosessikuvaus. Prosessikuvaukset liitteenä. (Liitteet 3, 4 ja 5) Työvaltaista opiskelua ohjaavien opettajien käyttöön työstettiin muistilista opettajan roolista koko työvaltaisen opiskelun ohjausprosessissa (liite 6). Lisäksi opettajien käyttöön työstettiin muistilista työpaikan kanssa tehtävälle yhteistyölle (liite 7). 43

44 44 Työvalmentajien käyttöön työstettiin muistilista työvalmentajan roolista työvaltaisen opiskelun ohjauksessa (liite 8). Työpaikkaohjaajien käyttöön työstettiin muistilista työpaikkaohjaajan roolista työvaltaisen opiskelun ohjauksessa (liite 9). Työssäoppimisen arviointi Paras tulos työvaltaisessa opiskelussa saadaan, jos opiskelija on motivoitunut työntekoon ja haluaa sitoutua työskentelyyn. Työpaikoilla ei välttämättä ole yhtä suurta kärsivällisyyttä opiskelijoiden yksilöllisessä ohjauksessa kuin opettajilla. Hyvää tulosta edesauttaa, jos opiskelija pystyy aktiivisesti osallistumaan sopivan työssäoppimispaikan etsimiseen. Opiskelijalla, jolla on aikaisempaa työkokemusta tai jonka aikaisemmat työssäoppimisjaksot ovat sujuneet hyvin, on hyvät mahdollisuudet suorittaa liiketalouden perustutkintoon kuuluvia opintoja työvaltaisesti. Käytännössä työvaltaisesti opiskelevista opiskelijoista osa voi olla työsuhteessa työssäoppimispaikkaan. Osalla työssäoppimispaikan kanssa pyritään tekemään yhteistyötä, joka edistää opiskelijan työllistymistä ko. paikkaan. Osalla työvaltainen opiskelu on menetelmä, jolla opintoja saadaan edistettyä. Aidoissa työympäristöissä tapahtuvassa oppimisessa korostuu kokemuksellisuus ja tekemällä oppiminen. Työvaltaisessa opiskelussa opiskelija saa myös kokeneiden työntekijöiden välittämään hiljaista tietoa ja oppii tulemaan toimeen toisten työntekijöiden kanssa sekä oppii muita työelämän pelisääntöjä. Työvaltainen opiskelu edistää siten opiskelijan ammatillista kasvua. Tavoitteena on lisätä opiskelijan motivaatiota ja saada hänen työskentelyynsä mielekkyyttä. Ihanteellista on, jos oppimisen kokemukset ja selviytymisen tunne motivoivat jatkamaan opiskelua ja vahvistavat opiskelijan ammatillista ajattelua. Jos koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen tuottaa opiskelijalle onnistumisen kokemuksia, auttaa se häntä rakentamaan uudelleen käsitystä itsestään oppijana. Samalla työvaltaisen opiskelun aikana hankitun työkokemus madaltaa opiskelijan siirtymistä työelämään ja helpottaa työnsaantia. Jos opiskelija tarvitsee runsaasti tukea ja ohjausta, voi työvalmentajan käyttö lisätä työpaikan mahdollisuuksia käynnistää työvaltainen opiskelu. Osittain työvalmentajan käyttöön suhtaudutaan työpaikalla vielä epäillen ja ihmetellään työvalmentajan roolia työpaikalla. Kun työvalmentaja on ollut mukana työpaikalla, on vastaanotto ollut myönteistä. Työvalmentajan mukanaolon on nähty vähentävän työpaikkaohjaajan ohjaustarvetta ja toisaalta työvalmentajan mukanaolo on lisännyt oppilaitoksen ja työpaikan välistä yhteistyötä. Työssäoppimiseen liittyvä oppi- tai tukimateriaali Työvaltainen opetussuunnitelma Osahankkeessa muokattiin liiketalouden perustutkinnon opetussuunnitelmaa työvaltaiseksi. 120 ov:n laajuisesta tutkinnosta voitaisiin toteuttaa työvaltaisesti vähintään puolet. Kokonaisuutena liiketalouden perustutkinnosta voitaisiin suunnitelman mukaan työvaltaistaa seuraavasti: liiketalous ja hallinto 40 ov, josta työvaltaisesti 18 ov yhteiset opinnot, pakolliset 16 ov, josta työvaltaisesti 7 ov yhteiset opinnot, valinnaiset 4 ov, kokonaan työvaltaisesti asiakaspalvelun ja markkinoinnin koulutusohjelma 50 ov, josta työvaltaisesti 37 ov toimistopalveluiden ja tietohallinnon koulutusohjelma 50 ov, josta työvaltaisesti 29 ov vapaasti valittavat opinnot 10 ov, kokonaan työvaltaisesti Yhteisistä opinnoista voidaan opiskelijalle räätälöitävästä henkilökohtaisesta suunnitelmasta ja työssäoppimispaikasta riippuen työvaltaistaa esimerkiksi: äidinkielestä esimerkiksi asiakirjojen, muistioiden ja raporttien laatiminen, lomakkeiden täyttäminen, asiakaspalvelutilanteissa toimiminen ruotsista esimerkiksi itsestä ja omista työtehtävistä kertominen englannista esimerkiksi itsestä ja omista työtehtävistä kertominen, työelämän tavanomaisissa suullisissa ja kirjallisissa tilanteissa toimiminen matematiikasta esimerkiksi tuotteiden hinnoittelussa tarvittaviin käsitteisiin perehtyminen (esim. prosentti, alennettu hinta)

45 fysiikasta ja kemiasta esimerkiksi tuotteiden ominaisuuksiin ja käyttöolosuhteisiin sekä työpaikan ympäristötekijöihin perehtyminen, tuotemerkintöjen ja käsittelyohjeiden tulkitseminen Liiketalouden ja hallinnon opinnoista voidaan opiskelijalle räätälöitävästä henkilökohtaisesta suunnitelmasta ja työssäoppimispaikasta riippuen työvaltaistaa esimerkiksi: liiketoimintasuunnitelman tekemisestä esimerkiksi yritystoiminnan perusteet, henkilöstöhallinto, työoikeuteen liittyvät asiat sekä liiketoimintasuunnitelman laatiminen asiakaspalvelusta ja markkinoinnista esimerkiksi asiakaspalvelun perusteet, asiakaspalveluun valmistautuminen, palvelutilanteessa toimiminen ja asiakaspalvelutilanteen päättäminen Asiakaspalvelun ja markkinoinnin koulutusohjelmasta voidaan opiskelijalle räätälöitävästä henkilökohtaisesta suunnitelmasta ja työssäoppimispaikasta riippuen työvaltaistaa esimerkiksi: asiakasmarkkinoinnista esimerkiksi organisaation markkinoinnin toteutukseen tutustuminen ja markkinoinnin toimintaperiaatteiden kuvaaminen markkinointiviestinnästä esimerkiksi tutustuminen markkinoinnin kilpailukeinoihin, osallistuminen markkinoinnin toteutukseen sekä toimiminen myyntitilanteissa markkinoinnin suunnittelusta esimerkiksi markkinoinnin suunnitteluun osallistuminen ja suunnittelun raportointi Toimistopalveluiden ja tietohallinnon koulutusohjelmasta voidaan opiskelijalle räätälöitävästä henkilökohtaisesta suunnitelmasta ja työssäoppimispaikasta riippuen työvaltaistaa esimerkiksi: tietohallinnosta esimerkiksi toimiminen sisäistä ja ulkoista asiakaspalvelua edellyttävissä tilanteissa, informaation käsittely työelämässä ja tietoturva- ja tietosuojamääräyksiin tutustuminen toimistopalveluista ja ohjelmiston käytön tuesta esimerkiksi tutustuminen tavanomaisiin toimistotöihin Koosteet opintojen työvaltaistamisesta liitteenä (yhteiset aineet, liiketalous ja hallinto sekä asiakaspalvelun ja markkinoinnin koulutusohjelma ja toimistopalveluiden ja tietohallinnon koulutusohjelma). (Liitteet 10, 11, 12 ja 13) Käytännössä opintojen työvaltaistaminen tapahtuu opiskelijakohtaisesti ja työpaikkakohtaisesti, joten työvaltaisesti toteutettavien opintojen laajuus voi vaihdella opiskelijakohtaisesti. Oppimistehtävät Työvaltaista oppimista tukemaan kehitettiin työpaikoille räätälöityjä oppimistehtäviä, jotka ohjaavat työskentelyä siihen suuntaan, että opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa toteutuvat. Oppimistehtävät auttavat opiskelijaa toimimaan tavoitteellisesti ja selkeyttävät ja jäsentävät opiskelijan oppimisprosessia. Tehtävät suunniteltiin siten, että työvaltaisessa opiskelussa hyödynnettiin työpaikkojen oman henkilöstön käyttöön tarkoitettuja ohjeistuksia ja muuta materiaalia. Tehtävien tavoitteena oli auttaa opiskelijaa ymmärtämään työpaikan toimintaa ja auttoi häntä yhdistämään käytännön kokemuksen teoriaopintoihin. Esimerkkejä oppimistehtävistä on väliraporttien liitteinä. Erityisopiskelijoiden työssäoppiminen Osahankkeessa selviteltiin, millaisille opiskelijoille työvaltainen opiskelu sopii ja miten opiskelijat rekrytoidaan työvaltaiseen opiskeluun. Työvaltainen opiskelu sopii kokemustemme mukaan opiskelijoille, joilla on suorittamattomia opintoja tai jotka täydentävät opintojaan tai aloittavat opintojaan kesken lukuvuotta. Opiskelijalla tulisi olla myönteinen asenne ja motivaatio työn tekemiseen sekä mieluiten mahdollisuudet työllistyä. Aikaisempi näyttö työssäoppimisjaksoilta tai aikaisempi työkokemus helpottaa sen arviointia, voiko opiskelija menestyä työvaltaisissa opinnoissa. Työvaltainen opiskelu vaatii kykyä pitkäjänteiseen työskentelyyn. Käytännössä työvaltaisesti opiskelevista opiskelijoista osa oli työsuhteessa työssäoppimispaikkaan. Osalla työssäoppimispaikan kanssa pyrittiin tekemään yhteistyötä, joka edistää opiskelijan työllistymistä ko. paikkaan. Osalla työvaltainen opiskelu oli menetelmä, jolla opintoja saatiin edistettyä. Jos opiskelija saa palkkaa työvaltaisesta opiskelusta, täytyy opiskelijakohtaisesti selvittää palkan vaikutukset opiskelijan saamiin muihin tukiin. Palkka voi vaikuttaa esimerkiksi opiskelijan saamaan opin- 45

46 totukeen, asumislisään ja Kelalta saatavaan koulumatkatukeen. Työvaltaiseen opiskeluun valittiin opiskelijoita, joilla on vaikeuksia teoriaopinnoissa ja joilla on ollut vaikeuksia osallistua säännöllisesti ryhmämuotoiseen opiskeluun oppilaitoksella. Opiskelijoilla on myös uhkana, että opinnot keskeytyvät. Opiskelijoilla on oppimiseen liittyviä ongelmia, mutta osittain myös laajemmin elämänhallintaan liittyviä ongelmia. Opiskelijat rekrytoitiin työvaltaiseen opiskeluun neuvottelemalla opiskelijan vastuuopettajan, työssäoppimista aikaisemmin ohjanneen opettajan sekä opiskelijan kanssa. Toimintamallilla pyrittiin varmistamaan, että työvaltaiseen opiskeluun rekrytoitavat opiskelijat ovat motivoituneet opiskelemaan työvaltaisesti. Samalla selvitettiin, millaista palautetta opiskelija oli saanut aikaisemmin työssäoppimisjaksoiltaan. Tyypillinen työvaltainen opiskelija oppii tekemällä, on työskentelytavoiltaan nopeatempoinen ja hänen vahvuuksiaan ovat vuorovaikutustaidot. Työvaltaisesti opiskelevalla opiskelijalla on vaikeuksia teoriaopinnoissa, hänellä on usein vaikeuksia lukemisessa ja kirjoittamisessa sekä matematiikassa. Lisäksi hänellä saattaa olla hahmotusvaikeuksia. Osittain opiskelijat voivat olla myös turhautuneita oppilaitoksella tapahtuvaan opiskeluun, josta heille on kertynyt epäonnistumisen kokemuksia. Työvaltaisessa opiskelussa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (hojks) on opetuksen yksilöllistämisen keskeinen työkalu. Hojksissa määritellään opiskelijan henkilökohtainen opetussuunnitelma, työssäoppimissuunnitelma ja näyttösuunnitelma sekä yksilöllinen tavoitetaso opinnoille. Siinä määritellään myös opiskelijan yksilöllinen tuen tarve. Työvaltaisesta opiskelusta vastaavan opettajan täytyy huolehtia yhteistyössä työvalmentajan ja opiskelijahuollon edustajan kanssa tarpeellisista erityisjärjestelyistä työpaikalla (esim. opiskelijalla tulee työpaikalla olla käytössään vamman tai sairauden takia tarpeelliset apuvälineet, kulkeminen työpaikalle on kunnossa ja ruokailusta on sovittu). työvalmentaja voi alkuperehdytyksen jälkeen antaa opiskelijalle pidempikestoista ohjausta. Työpaikkaohjaajien kanssa keskustellaan jatkuvasti ja samalla saadaan palautetta työvaltaisen opiskelun etenemisestä. Keskusteluja käyvät sekä työvaltaista opiskelua ohjaava opettaja että tarvittaessa työvalmentaja. Hojks on prosessi, joka elää ja muuttuu opintojen edetessä ja sitä tarkennetaan yhteistyössä opiskelijan, vastuuopettajan, työvaltaisesta opiskelusta vastaavan opettajan, opiskelijahuollon yhdyshenkilön ja mahdollisesti muiden yhteistyötahojen kanssa. Ihannetilanteessa suunnitelma muuttuu työvaltaisten opintojen loppuvaiheessa opiskelusuunnitelmasta työllistymissuunnitelmaksi. Hops-prosessin kuvauksessa on selvitetty, millaisia vaiheita hops-prosessissa on ja millaisia asioita eri vaiheissa hoidetaan. Hops-prosessin vaiheet ovat: suunnittelu toteutus seuranta Suunnitteluvaiheeseen kuuluvat neuvottelut työvaltaisen opiskelun käynnistämisestä, sopivan työssäoppimispaikan etsiminen ja käytännön yhteistyöstä sopiminen työpaikan kanssa. Toteutusvaiheessa opiskelija työskentelee tavoitteellisesti työpaikalla, tekee sovittuja oppimistehtäviä ja osallistuu sovitulla tavalla oppilaitoksella tapahtuvaan opiskeluun. Seurantavaiheessa seurataan tavoitteiden toteutumista ja varmistetaan sekä opintojen eteneminen että sovittujen järjestelyjen toimivuus. Casekuvaus työvaltaisesti opiskelevasta opiskelijasta liitteenä (liite 14). 10. Päiväys, allekirjoitus ja nimen selvennys Järvenpäässä, Jorma Varkila rehtori 46 Opiskelijoiden työvaltaista opiskelua pyritään tukemaan tiiviillä yhteydenpidolla opiskelijaan sekä säännöllisillä käynneillä työssäoppimispaikoissa. Työvalmentajan käynnit opiskelijan tukena varsinkin työpaikalla tapahtuvan opiskelun alkuvaiheessa vähentävät työpaikkaohjaajan ohjaustarvetta, kun

47 47

48 Yhteistyökumppanit Turun ammatti-instituutti Vaasan ammattiopisto - Vasa yrkesinstitut Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Keski-Uudenmaan ammattiopisto Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä