Oppimisen monitieteinen tutkimus oppimisympäristöjen kehittämisen välineenä Kristiina Kumpulainen, Helsingin yliopisto
|
|
- Antti Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oppimisen monitieteinen tutkimus oppimisympäristöjen kehittämisen välineenä Kristiina Kumpulainen, Helsingin yliopisto Oppiminen, osaamisen muodostuminen ja tiedon tuottaminen moninaistuvassa yhteiskunnassa elävät murrosvaihetta. Oppimisen jatkuva edistäminen sekä yhteiskuntamme jäsenten aktiivisen toimijuuden tukeminen korostuvat tänä päivänä keskeisinä yhteiskuntamme kehittämisen keinoina. Tämä asettaa suuria haasteita yksilöiden ja yhteisöjen toiminta- ja oppimisprosesseille. Erityisen tärkeitä ryhmiä ovat ikääntyvät oppijat, oppimisvaikeuksissa olevat sekä kulttuurisesti erilaiset yksilöt ja ryhmät. Oppimisen ja osaamisen edistäminen ja mahdollistaminen elämänkaaren eri vaiheissa ja erilaisten oppilaiden elämässä onkin merkittävä koulutuksellinen haaste ja yhteiskunnallinen tehtävä. Sosiaaliset verkostot ja yhteisölliset työskentelymuodot ovat nousseet tärkeiksi tiedon luomisen sekä oppimisen ja osaamisen rakentumisen välineiksi. Tämän päivän koulutuksellisena haasteena onkin kehittää oppimisympäristöjä sellaisiksi, että niiden toimintakulttuuri tukee ihmisten välistä vuorovaikutusta ja oppimista, osaamisen ja kulttuuriperinnön jakamista sekä uuden tiedon luomista. Tärkeäksi nousevat tiedollisten valmiuksien lisäksi myös monipuolinen yleissivistys sekä käytännön ja käden taitojen ylläpito ja edistäminen. Yhteiskuntamme arvoperustan ja identiteetin vahvistaminen ovat myös koulutuksellisessa ytimessä. Jatkuvasti kehittyvä teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia yhteisölliselle toiminnalle, oppimisen ja tiedon muodostukselle sekä jakamiselle. 1 Jokapaikan teknologian rooli eri-ikäisten ja erilaisten yksilöiden toimijuuden, oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisessä onkin noussut keskiöön viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa 1
2 keskustelussa sekä oppimisen ja hyvinvoinnin tutkimuksessa. Teknologisen kehitystyön johtaminen monitieteisesti on nähty tärkeäksi, jotta teknologia saadaan palvelemaan parhaimmalla mahdolliselle tavalla yksilöiden oppimista eri ympäristöissä sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia. Kansainvälistyvän ja monikulttuurisen väestön osaamisen ja hyvinvoinnin edistäminen oppimisen avulla edellyttää myös uutta monitieteistä ja monialaisten toimijoiden tuottamaa tutkimustietoa. Suomalaisen ennakointihankkeen tuottama FinnSight selvitystyö vahvistaa monitieteisen oppimisen tutkimuksen edistämisen tärkeyden ja ajankohtaisuuden oppimalla uudistuvan Suomen voimavarana. Oppimisen kaikkiallisuus Oppimisen ja tiedon tuottamisen uudet muodot, välineet ja ympäristöt tuovat erilaisia mahdollisuuksia ja haasteita kouluille, oppilaitoksille, työelämälle, perheille sekä muille kulttuuriperintöä ja sivistystä ylläpitäville ja sitä luoville tahoille. Oppimisen kaikkiallisuus merkitsee sitä, että oppiminen ymmärretään elämänlaajuisena ja elämän pituisena prosessina. Oppimista tapahtuu kaikkialla - myös muodollisen koulutuksen ulkopuolella. Oppimisen ja osaamisen tukeminen ja jatkuva kehittäminen muuttuvissa toimintaympäristöissä vaatii monialaista yhteistyötä ja monitieteistä tutkimusta sekä näitä tukevaa toimintakulttuuria. 2 Perinteisen, formaalin koulutyön ja kouluun sijoittuvan fyysisen oppimisympäristön lisäksi oppijat toimivat ja oppivat lukuisissa muissa non-formaaleissa, informaaleissa ja virtuaalisissa ympäristöissä. Informaalia oppimista tapahtuu jatkuvasti koulussa ja koulun ulkopuolella, kotona, harrastusten parissa, kerhoissa ja kaveripiireissä. 3 Koulun 2
3 ulkopuoliset non-formaaliset oppimisympäristöt kuten tiedekeskukset ja museoiden näyttelyt tarjoavat lisäksi yhä monipuolisempia mahdollisuuksia opiskeluun ja oppimiseen tietojen, taitojen ja asenteiden kehittämiseen. Yhä useammalla taholla on todettu, että perinteinen koulu ja sitä ohjaava opetussuunnitelma eivät kohtaa oppijan maailmaa ja sen moninaisuutta. Koulu ei huomio riittävästi oppilaiden mukanaan tuomaa kulttuuriperimää. Tätä kulttuurista pääomaa, joka sisältää tietoa, taitoa, arvoja ja asenteita koulu harvoin valjastaa oppimisen perustaksi. 4 Tulevaisuuden koulupedagogiikan keskeinen haaste on laajenevien oppimisprosessien ja oppimisympäristöjen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen yleissivistävässä opiskelussa ja opetuksessa. Kouluopetuksen tulisi rakentaa siltoja erilaisten oppimisympäristöjen ja niiden kulttuurisen pääoman välillä. Opettajien työtä ja ammatillisen asiantuntijuuden kehittymistä on myös tuettava, jotta opettajat voivat hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä ja niiden kulttuuriperintöä -tietoa, taitoja, välineitä, asenteita ja arvoja -opetuksessaan. Myös perinteistä opetussuunnitelmaa on kehitettävä, jotta se huomioisi uudet oppimisympäristöt ja oppimiseen liittyvät prosessit aikaisempaa monipuolisemmin. Oppiminen sosiokulttuurisena ilmiönä Sosiokulttuurinen teoria oppimisesta ja kehityksestä tarjoaa yhden mielekkään viitekehyksen tarkastella oppimista kulttuuriin kasvamisen prosessina ja osallisuutena. Keskiöön tässä viitekehyksessä nousee oppijan toimijuus ja identiteetin rakentuminen sekä yhteisöissä toimiminen ja kollektiivisen tiedon, kulttuuriperinnön, luominen. Sosiokulttuurinen teoria tarjoaa myös välineitä tarkastella ja ymmärtää monialaista 3
4 yhteistyötä ja vuorovaikutusta oppimisen edistämisessä yli tiederajojen ja ammattiryhmien. Kulttuuriperinnön käsitettä ei tulisi sosiokulttuurisen teorian pohjalta rajata käsittämään yksinomaan paikallista tai alueellista kulttuuria ja sen historiaa, sillä kulttuuriperinnön käsite tarjoaa erinomaisen työvälineen ymmärtää yksilöiden ja yhteisöjen oppimista ja tätä tukevaa toimintaa laajemmin. 5 Tästä näkökulmasta tarkasteltuna kulttuuriperintö ilmenee kouluissa opiskeltavissa oppiaineksissa sekä opetus- ja opiskelumenetelmissä. Kulttuuriperintö on läsnä kielessä, työvälineissä ja työtavoissa. Kulttuuriperintö, sen välittäminen ja luominen, voidaan ymmärtää dynaamisena ilmiönä, joka muuttuu ja kehittyy ajassa yksilöiden ja yhteisöjen toiminnassa vaikuttaen myös siihen miten mennyttä aikaa tulkitaan ja tarkastellaan. Sosiokulttuurinen teoria korostaa oppimisen sosiaalista ja kulttuurisidonnaista luonnetta. Oppimista tarkastellaan kokonaisvaltaisena ja dynaamisena prosessina. Oppiessaan yksilö kasvaa osaksi kulttuuria, sen toimintarepertuaaria ja välineistöä. Vastavuoroisesti kulttuuri kehittyy yksilön osallistumisen ja toimijuuden myötä. Tutkimuskohteena eivät ole vain yksilöt ja heidän ajattelunsa, vaan pikemminkin yksilöt ryhmän tai yhteisön jäseninä ja toimijoina. Keskeiseksi tutkimuskohteeksi sosiokulttuurisessa teoriassa nouseekin vuorovaikutus ympäristön ja sen välineiden, yhteisön ja yksilön välillä. Sosiokulttuurisesta näkökulmasta oppiminen merkitsee aktiivista osallistumista jonkin tietyn yhteisön toimintaan. Oppiminen on myös sitä, että hallitsee yhteisölle tarkoituksenmukaisia ajattelun ja toiminnan välineitä. Lähtökohtana on yhteisesti jaetun toiminnan toteuttaminen, josta yhteisön jäsenet keskenään sopivat ja ottavat vastavuoroisesti vastuuta. 6 Yhteisöön osallistuminen merkitsee täten sitoutumista 4
5 yhteisiin tehtäviin ja toimintaan. Jaetut käytännöt ja toimintaan liittyvät välineet sitovat yhteisön jäseniä toisiinsa. Yhteisöt edustavat paikallisia tapoja sopeutua toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin. 7 Osaaminen nähdäänkin sosiokulttuurisessa teoriassa yhteisöllisenä, tekemisen ja toimimisen taitona. 8 Yhteisön toiminnassa muodostuu myös jatkuvasti jaettua toimintaa tukevaa välineistöä: erilaisia työvälineitä, käsitteitä ja kieltä. Sosiokulttuurinen teoria korostaa ihmisen toiminnassa käyttämiä välineitä. Ihmiset ovat taitavia luomaan oman toimintamme jatkeeksi ja tueksi erilaisia välineitä. 9 Näihin lukeutuvat käsitteelliset ja diskursiiviset välineet (kuten käsitteet, mallit ja teoriat) ja materiaaliset välineet (kuten työvälineet, koneet, mittalaitteet, tietojärjestelmät). On tärkeää huomata, että nämä käsitteelliset ja materiaaliset välineet ovat aina kietoutuneina toisiinsa. Näiden kulttuuristen välineiden avulla voimme ratkaista erilaisia fyysisiä ja älyllisiä ongelmia ja ylittää biologisia rajoituksiamme. Sosiokulttuurisesta näkökulmasta tarkasteltuna ihmisen toiminta on tulosta mielen rakenteiden ja älykkäiden välineiden yhteisvaikutuksesta. Voidaan sanoa, että ihmisen ajattelu ja toiminta perustuvat erilaisten välineiden käyttöön. Samalla kun nämä välineet auttavat kiertämään biologisia rajoituksiamme, ne toisaalta vaativat meiltä uudenlaisia taitoja niiden käyttämiseen ja lukemiseen. Erilaiset käsitteelliset, diskursiiviset tai materiaaliset välineet palvelevat ja välittävät ennen kaikkea osallistumista ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. 10 Toiminnan välineisiin sisältyy myös kulttuurihistoriallista tietoa ja taitoa. 11 Välineisiin valautuneen tiedon käyttäminen edellyttää hiljaista tietoa, jonka voi saavuttaa vain aktiivisen osallistumisen kautta tietyn yhteisön toimintaan ja käyttämällä yhteisön välineitä. 5
6 Toimijuus ja sen kehittymisen tukeminen Oppimisen tarkastelu, ei pelkästään epistemologisena, vaan myös ontologisena ilmiönä, on tuonut oppimistutkimuksen mielenkiinnon kohteeksi toimijuuden. Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan toimijuudesta? Miten se ilmenee ja kehittyy erilaissa oppimisympäristöissä? Mikä on yksilöllisen ja kollektiivisen toimijuuden välinen suhde? Toimijuudesta puhuttaessa viitataan usein esimerkiksi sellaisiin ilmiöihin kuten motivaatio, intentionaalisuus, vastuullisuus, aloitteellisuus ja toiminnan kehittäminen. Siten siihen yhdistetään omaa toimintaympäristöään aktiivisesti muuttava ja uutta luova subjekti. Toimijuuden subjektiksi voidaan ymmärtää sekä yksilö että kollektiivi. Kollektiivin yhteydessä puhutaan esimerkiksi kollektiivisesta, jaetusta tai relationaalisesta toimijuudesta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana toimijuuden tutkimus on laajentunut erityisesti sosiokulttuurisen oppimistutkimuksen viitekehyksessä, mutta kohdistunut lähinnä ilmiön käsitteelliseen tarkasteluun. Toimijuutta koskevaa empiiristä tutkimusta on toistaiseksi melko vähän. Toimijuuden tutkimus on tärkeää, koska siihen liitettyjä asioita pidetään nykyisin sellaisina, joihin yhtäältä institutionaalisen koulutuksen tulisi opiskelijoita (oppilaita) valmentaa, ja toisaalta asioina, joita työntekijöiltä työelämässä odotetaan. Jotta ihminen voisi kasvaa toimijuuteen, tulisi yhteisön todennäköisesti kohdella häntä aktiivisena oman toimintansa subjektina, ei vain kasvatuksen tai koulutuksen kohteena. James G. Greenon mukaan toimijuus tarkoittaa osallistumisen kautta muodostunutta identiteettiä, sitä että on oppinut toimimaan aloitteellisesti ja vastuullisesti. 6
7 Toimijuuteen liittyy olennaisena ymmärrys siitä, mitä resursseja on tarjolla, mistä ne löytää, ja miten niitä käytetään. Toimijuus näkyy esimerkiksi siinä, että tietää, keneltä voi pyytää apua ja osaa sitä myös tarvittaessa pyytää. Ja toisinpäin: osaa aloitteellisesti tarjota omaa osaamistaan toisten avuksi ja resurssiksi. Toisaalta toimijuus näyttäytyy myös vastustamisena, asioiden kyseenalaistamisena ja poikkeamisena totutuista tavoista ajatella ja toimia. Näin toimijuuteen liittyy usein uutta luova aspekti. 12 Oppimisen tutkiminen monitieteisenä tutkimusyhteistyönä Oppimisen tutkiminen ja osaamisen edistäminen monitieteisenä ja monialaisena yhteistyönä on alkanut rikastuttaa ja moninaistaa teorioita ja metodologisia viitekehyksiä oppimisesta ja osaamisen rakentumisesta tämän päivän yhteiskunnassa. Monitieteisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa eri tieteenalojen tutkijat ja toimijat lähestyvät oppimisen haasteita omalle tutkimusalalle tyypillisen käsitteenmuodostuksen kautta rikastuttaen oppimisen tarkastelun näkökulmia. Parhaimmillaan monitieteinen tutkimusyhteistyö on johtanut uusiin tutkimuksellisiin läpimurtoihin ja innovaatioihin niin tieteen kuin tutkimustulosten vaikuttavuuden näkökulmasta. Teorioiden ja niihin pohjaavien käsitteiden ja kysymystenasettelun yhteensovittaminen ei kuitenkaan aina ole monitieteellisissä tutkimusryhmissä kitkatonta. Yhteisen kielen rakentamista tutkimusongelmien ratkaisemiseksi voidaankin pitää monitieteellisen ja monialaisen tutkimusyhteistyön yhtenä merkittävänä tutkimustuloksena. CICERO Learning on Helsingin yliopiston koordinoima monitieteinen oppimisen tutkimuksen verkosto. Sen tavoitteena on edistää tieteenalojen ja yliopistojen rajat ylittävää, kansainvälisesti huipputasoista oppimisen ja osaamisen tutkimusta, sekä luoda aktiiviset yhteistyösuhteet elinkeinoelämään ja yritysmaailmaan. 13 Verkosto tekee pitkäjänteistä perus- ja soveltavaa tutkimusta oppimisen eri osa-alueilla. 7
8 Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti seuraavan triadin rajapinnat: Oppiminen Aivot Teknologia. Verkoston piirissä toimii lukuisia monitieteisiä tutkimushankkeita, jotka käsittelevät oppimisen haasteita ja mahdollisuuksia eri oppimisympäristöissä. InnoSchool tutkimushanke (InnoSchool: The Innovative School Concept for the Future) on tieteenalojen rajat ylittävä, kansainvälinen konsortiohanke, joka tutkii ja kehittää tulevaisuuden koulukonseptia. Hankkeessa yhdistyy arkkitehtuurin, kasvatustieteen, mediapedagogiikan ja liiketaloustieteen tutkimus. 14 Konsortiohankkeen visiona on koulu yhteisönsä elämänmittaisena ja elämänlaajuisena oppimisympäristönä. Koulua tutkitaan moniulotteisena fyysisten ja virtuaalisten sekä formaalien ja informaalien oppimisympäristöjen yhdistelmänä, jota innovatiivinen tieto- ja viestintätekniikka vahvistaa. Kotimaisista kouluista kerättyä tutkimustietoa vertaillaan kansainväliseen tutkimukseen. 15 Oppimisen Sillat tutkimushankeessa päätavoitteena on opetuksen ja oppimisen käytäntöjen ja mallien tutkiminen, sekä uudenlaisten oppimista tukevien siltojen kehittäminen formaalien, non-formaalien ja informaalien oppimisympäristöjen välille. Tutkimuksen ja kehitystyön kohteena ovat erityisesti peruskoulut, museot, tiedekeskukset ja kirjastot sekä niiden luomat oppimisympäristöt. Hankkeessa tutkitaan, arvioidaan ja kehitetään pedagogisia lähestymistapoja ja malleja koulujen, museoiden, tiedekeskusten ja kirjastojen yhteistyölle oppimisen ja opetuksen edistämiseksi. Lisäksi kartoitetaan teknologian ja sosiaalisen median roolia ja mahdollisuuksia tukea osallistujien siirtymiä ja tiedon luomista eri kontekstien välillä. Hankkeessa tutkitaan myös moni-ammatillista yhteistyötä ja työssä oppimista. Hanke luo yhteisöllistä ja dialogista toimintakulttuuria tukevia malleja, käytäntöjä ja työvälineitä, jotka mahdollistavat perinteisten raja-aitojen ylittämisen niin oppimisympäristöjen kuin myös erilaisten toimijoiden ja organisaatioiden välillä. 16 8
9 Lopuksi Valitettavan usein eri-ikäiset oppijat toimivat oppimisympäristöissä ilman riittävää tukea ja välineitä. Koulutuksellisena haasteena on pedagogisten toimintakulttuurien rakentaminen, jotka mahdollistavat oppijoiden aktiivisen osallistumisen ja merkityksellisen tiedon luomisen eri oppimisympäristöissä. Aktiivisen osallistumisen ja elinikäisen oppimisen taidot eri ympäristöissä ovat tärkeitä elementtejä hyvän elämän ja hyvinvoinnin rakentumisessa niin yksilöille itselleen kuin koko yhteiskunnalle. On tärkeää että jatkamme monitieteistä ja monialaista kehitys- ja tutkimustyötä oppimisen edistämiseksi eri oppimisympäristöissä. Erityisen tärkeää on, että tässä kehitystyössä otamme vakavasti huomioon myös oppijoiden omat kokemukset ja kulttuuriperimän. Koulutuksen tulee taidokkaasti kutoa yhteen oppimisympäristöjen ja oppijoiden tietovarannot sekä niiden kulttuuriset perustat hyödyntäen viimeaikaisia pedagogisia ja teknologisia innovaatiota. Näin voimme tukea oppimista, jolla on merkitystä ja uutta luova potentiaali. Lähteet ja kirjallisuus Bruun, H., Huikkinen, J., Huutoniemi, K., & Thompson-Klein, J Promoting interdisciplinary research: The case of the Academy of Finland. Edita, Helsinki. Bekerman, Z., Burbules, N.C. & Silberman-Keller, D. (eds.) Learning in places: the informal education reader. Studies in the Postmodern Theory of Education, Vol Lang, New York. Ellsworth, E Places of learning. Media, architecture, pedagogy. RoutledgeFalmer, New York. 9
10 Engeström, Y Learning by expanding. An activity-theoretical approach to developmental research. Orienta-Konsultit Oy, Helsinki. Feltovich, P.J., Spiro, R.J., & Coulson, R.L Issues of expert flexibility in contexts characterized by complexity and change. In Feltovich, P.J., Ford, K.M. & Hoffman, R.R. (eds.), Expertise in context: Human and machine. MA: AAAI/MIT Press, Cambridge, Greeno, J. G Authorative, accountable positioning and connected, general knowing: progressive themes in understanding transfer. The Journal of the Learning Sciences, 15, Hakkarainen, K. Lonka, K. & Lipponen, L Tutkiva oppiminen. Järki, tunne ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY, Porvoo. Kovalainen, M., & Kumpulainen, K The discursive practice of participation in an elementary classroom community. Instructional Science, 33, Kumpulainen, K., & Renshaw, P Cultures of Learning. A special theme issue. International Journal of Educational Research. 46(3-4), Kumpulainen, K Unpacking the complexity of learning and education with a complexity paradigm. A commentary. Educational Research Review, 3, Lave, J. & Wenger, E Situated learning: Legitimate peripheral participation. Cambridge University Press, Cambridge Lipponen, L Yleisestä mediaosaamisesta paikalliseen ja yhteisölliseen mediaosaamiseen. Teoksessa H. Kynäslahti R. Kupiainen, & M. Lehtonen (toim.), Näkökulmia mediakasvatukseen. Yliopistopaino, Tampere, Lipponen, L. & Lallimo, J From collaborative technology to collaborative use of technology: Designing learning oriented infrastructures. Educational Media International, 41,
11 Manninen, J., Burman, A., Koivunen, A., Kuittinen, E., Luukannel, S., Passi, S., & Särkkä, H Oppimista tukevat ympäristöt. Johdatus oppimisympäristöajatteluun. Opetushallitus, Helsinki. Rajala, A Yhdessä ajattelu ja osallistuminen. Interventiotutkimus yhteistoiminnallisen oppimisen kehittymisestä kahdessa alakoulun pienryhmässä. Pro gradu -tutkielma. Soveltavan kasvatustieteen laitos, Helsingin yliopisto. Smith, Beyond the curriculum. Fostering associational life in schools. In Bekerman, Z., Burbules, N.C. & Silberman-Keller, D. (eds.) Learning in places: the informal education reader. Studies in the Postmodern Theory of Education, Vol Lang, New York. Säljö, R Oppimiskäytännöt. Sosiokulttuurinen näkökulma. WSOY, Helsinki. Vygotsky, L.S Mind in society. The development of higher psychological processes. MA: Harvard University Press, Cambridge. Wenger, E Communities of practice: learning, meaning, and identity. Cambridge University Press, Cambridge. Internet FinnSight Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät. Paneelien raportit. Helsinki: Tekes & Suomen Akatemia. < CICERO. < Oppimisen sillat. < 11
12 1 Feltovich, Spiro, & Coulson 1997; Hakkarainen, Lonka, & Lipponen 2004; Lipponen 2007; Lipponen & Lallimo Bruun, et al. 2005; Engeström 1987; Kumpulainen Bekerman, Burbules, & Silberman-Keller 2006; Ellsworth 2005; Manninen, et al. 2007; Smith Kovalainen & Kumpulainen 2005; Rajala Kumpulainen & Renshaw Wenger Emt. 8 Lave & Wenger Vygotsky 1978; Säljö Säljö Säljö 2001; Wenger, Greeno CICERO Learning -verkosto pyrkii kokoamaan alan parhaat suomalaiset ja kansainväliset osaajat yhteen tekemään tutkimusyhteistyötä, josta hyötyvät globaali tutkimusyhteisö ja suomalainen yhteiskunta. Verkosto järjestää konferensseja, koulutus- ja keskustelutilaisuuksia sekä oppimisen tutkijoiden ja alan toimijoiden tapaamisia. Verkosto edistää myös kansainvälistä tutkijaliikkuvuutta. Toimintaa rahoittaa opetusministeriö sekä Helsingin yliopisto. 14 Konsortiohankkeen johtajana toimii professori Riitta Smeds Teknillisestä korkeakoulusta. Hanketta rahoittaa TEKES. Konsortioon kuuluu neljä projektia, jotka yhteistyössä tutkivat kouluja, oppimista sekä oppimisen ympäristöjä ja palveluita: 1. InnoArch: Places and Spaces for Learning (arkkitehtuuri ja yhdyskuntasuunnittelu): tilojen ja alueen merkitys ja suunnittelu oppimisen kannalta (tieteellinen johtaja: Professori Aija Staffans, Teknillinen korkeakoulu) 2. InnoEdu: Education with Innovation (kasvatustiede): opetuksen, opiskelun, oppimisen ja viestinnän prosessit tulevaisuuden koulussa (Tieteelliset johtajat: Professorit Leena Krokfors ja Seppo Tella, Helsingin yliopisto) 3. InnoPlay: Innovative Playful Learning Environments (mediakasvatus): leikillisten oppimisympäristöjen tutkimus (Tieteellinen johtaja: Professori Heli Ruokamo) 4. InnoServe: Service Innovations for the Future School (liiketaloustiede): palveluinnovaatioiden tutkimus, koulu ja opetus palveluna (Tieteellinen johtaja: professori Riitta Smeds, Teknillinen korkeakoulu). 15 Stanford University/SCIL, University of California, Santa Barbara. Vertailussa käytetään hyväksi digitaalisten videotallenteiden uutta DIVER -analyysitekniikkaa, joka on kehitetty Stanfordin yliopistossa. 16 Oppimisen Sillat -tutkimushanke toteutetaan CICERO Learning -verkoston ja Helsingin yliopiston Soveltavan kasvatustieteen laitoksen yhteistyönä. Hanketta rahoittaa Opetusministeriö. Professori Kristiina Kumpulainen Helsingin yliopistosta toimii hankkeen johtajana yhteistyössä professori Leena Krokforsin ja dosentti Lasse Lipposen kanssa. 12
Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta
Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta
LisätiedotEsitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta
Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta
LisätiedotKANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA
KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA MobIT-tutkijaryhmä Miika Lehtonen, Hanna Mattila Heli Ruokamo, Hannakaisa Isomäki 14.10.2004 Kasvatustieteiden
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotOppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010!
Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Miten Luonnehtia oppimista?! Konstruktiivisuus! Kumulatiivisuus
LisätiedotOpettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina
Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen
LisätiedotInnostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?
Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotKoulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus
Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen
LisätiedotTutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa
Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotKOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA?
KOHTI OSALLISTAVAA PEDAGOGIIKKAA Kristiina Kumpulainen Leena Krokfors Lasse Lipponen Varpu Tissari Jaakko Hilppö Antti Rajala Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos Miksi
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotLasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Hyviä uutisia http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001135082.html
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotKriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)
Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).
LisätiedotUUDENLAINEN OPPIMISKULTTUURI: TULEVAISUUDEN KOULU KAIKILLE
UUDENLAINEN OPPIMISKULTTUURI: TULEVAISUUDEN KOULU KAIKILLE Kuva kirjasta Leikki Vieköön, Järnefelt ym. (2014) Kristiina Kumpulainen Professori Playful Learning Center Opettajankoulutuslaitos Helsingin
LisätiedotTulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola
Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotInnovaatiokasvatusta kansainvälistäjille
Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Kansainvälisyyden dynaamiset tilat 3.9.2015 Global Innokas toimijat Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden
LisätiedotMediakasvatus Lapin yliopistossa
Mediakasvatus Lapin yliopistossa 16.3.2012 Jaana Virtanen yliopisto-opettaja, KM Lapin yliopisto, KTK Mediakasvatuksen opinnot Mediakasvatusta voi opiskella pääaineena vain Lapin yliopistossa Syksystä
LisätiedotCoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET
CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta
LisätiedotSuomalaisen koulun kehittäminen
Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia
LisätiedotNäkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009
Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotRural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012
Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOppilaitoksesta oppisopimukseen
Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen
LisätiedotTrialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?
Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Tekijä: Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Muuttaako uusi teknologia oppimista? Miten oppimisen tulisi muuttua?
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotKiinnostaako koodaus ja robotiikka?
Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä
LisätiedotUusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki
Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotMiten tamperelaisia oppimisympäristöjä kehitetään?
Vain kiinnostus ja tieto reagoivat toisiinsa Herbart (1776-1841) Miten tamperelaisia oppimisympäristöjä kehitetään? Riitta Juusenaho projektijohtaja tilaajaryhmä 1 Koulutus on murrosvaiheessa, jossa on
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotOpettajan pedagoginen ajattelu
Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan
LisätiedotLEIKKI OPPIMISENA OPPIMINEN LEIKKINÄ
LEIKKI OPPIMISENA OPPIMINEN LEIKKINÄ Professori Kristiina Kumpulainen Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Leikki ja leikillisyys kiinnostavat! 2000-luvun oppiminen ja hyvinvointi Yhteisöllisyys.
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan
LisätiedotOSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN
OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos lasse.lipponen@helsinki.fi Kasvattaako päiväkoti lapsia aloitteelliseen ja
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotLaaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä
Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne
LisätiedotInnoSchool. The Innovative School Concept for the Future. Tulevaisuuden koulun innovatiiviset konseptit
InnoSchool The Innovative School Concept for the Future Tulevaisuuden koulun innovatiiviset konseptit 2007 2008; 2008 2010 OHJELMA 9.00 Aamukahvi 9.20 Tilaisuuden avaus: Riitta Smeds, InnoSchool-hankkeen
Lisätiedot"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi
"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksessa ja opiskelussa
CICERO Learning -selvitysraportti Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksessa ja opiskelussa Kristiina Kumpulainen professori CICERO Learning verkoston johtaja Helsingin yliopisto Selvitystyön
LisätiedotAsiantuntijuus yliopistoopetuksen
Asiantuntijuus yliopistoopetuksen tavoitteena? Anneli Eteläpelto Aikuiskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteen laitos e-mail: anneli.etelapelto@cc.jyu.fi (Aikuis)kasvatuksen asiantuntijuuden
LisätiedotOppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa?
Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa? Prof. Sanna Järvelä Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Oulun yliopisto
LisätiedotMuutospaja Työn mielekkyyttä ja sujuvuutta edistämässä
Työelämän tutkimuspäivä 5. 6.11.2015 Työryhmä: Työhyvinvoinnin kehittävä tutkimus Anna-Leena Kurki Työterveyslaitos anna-leena.kurki@ttl.fi Arja Ala-Laurinaho Työterveyslaitos arja.ala-laurinaho@ttl.fi
LisätiedotHaastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012
Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja
LisätiedotMetsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta
Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:
LisätiedotSosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa
Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?
LisätiedotMartti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)
Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotUskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi
Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen
LisätiedotOpettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta
Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60
LisätiedotYleistä OPE-linjan kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma
ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
LisätiedotMuotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL
Muotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL Mikä oppiaine tarjoaa? ongelmanratkaisua ja toiminnallisia taitoja kehittävää toimintaa,
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotPSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotKÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU
KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä
LisätiedotKATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä
KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet
LisätiedotLiisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä
LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
LisätiedotOpettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.
Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotSUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN
SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotLukio-opintojen säädöstaustaa
Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet
LisätiedotColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena
http://collab0708.wordpress.com ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena Hankkeen esittelyä 4.9.2007 Essi Vuopala Paulina Melakari-Mustonen Mikä on ColLab hanke? ColLab hanke on Oulun yliopiston
LisätiedotInspiroivat oppimisympäristöt?
Inspiroivat oppimisympäristöt? Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #rymsy #mindgap Projektityö edellyttää ryhmän luovuutta
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
LisätiedotKirjasto oppimisympäristönä
Kirjasto oppimisympäristönä Kirjastopedagogiikan seminaari 28.10.15 I Asiakas elinikäisenä oppijana II Opettamisesta ohjaukseen pedagogiikan rooli ja muodot III Kirjastot oppimisen tiloina Anu Haapala
LisätiedotMiksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa?
Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Mirja Satka Pääkaupunkiseudun sosiaalityön tutkimuksen päivä Helsingin yliopisto 28.9.2015 Mikä osoittaa kansainvälisen kiinnostuksen
LisätiedotKutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus
Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun
LisätiedotTuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus
TEKEEKÖ HARJOITUS MESTARIN? Futurex seminaari 6.6.2011 Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus Taituruus ilmenee: Hyvin organisoituneena ja käyttökelpoisena tietämyksenä taitona ratkaista ongelmia tehokkaalla
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotAjankohtaista opetushallinnosta
Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
Lisätiedot